FI12163U1 - Työkoneen kolmipistekiinnityksen pallonivelellä varustetun nivelvarren pää ja nivelvarsi - Google Patents

Description

TYÖKONEEN KOLMIPISTEKIINNITYKSEN PALLONIVELELLÄ VARUSTETUN NIVELVARREN PÄÄ JA NIVELVARSI

Keksinnön kohteena on työkoneen kolmipistekiinnityksen pallo-nivelellä varustetun nivelvarren pää, johon kuuluu - runko, johon kuuluu pesäosa ja sen ympärillä kuori-osa, - rungon pesäosaan sovitettu pesä nivelpalloa varten, johon pesään nivelpallo on irrotettavasti asennettavissa kahdessa osassa, - pesäosaan sovitetut liukupinnat, - liukupinnan reunaan sovitettu kulku, joka on sovitettu ulottumaan rungon kuoriosaan nivelpallon asentamiseksi pesään tai poistamiseksi pesästä.

Lisäksi keksinnön kohteena on myös nivelvarsi.

Pitkälti johdannon mukainen vetovarsi, yleisemmin, nivelvarsi tunnetaan esimerkiksi suomalaisesta patentista numero 116189. Kyseinen vetovarsi on tässä osa kolmipistekiinnitystä. Veto-vartta käytetään ajoneuvoissa ja varsinkin traktoreissa tai vastaavissa työkoneissa. Vetovarsi on pitkänomainen kappale. Sen yhdessä päässä on elimet vetovarren kiinnittämiseksi työkoneeseen ja vastakkaisessa päässä on elimet työlaitteen kytkemiseksi vetovarteen ja sen välityksellä myös työkoneeseen. Ainakin yhdessä päässä, joskus jopa molemmissa päissä nivel-vartta, liittyminen tapahtuu pallonivelen välityksellä, jollainen on järjestetty vetovarren päähän.

Pallonivel on periaatteessa laakeri, jonka toiminnallisina osina ovat nivelpallo ja runko, jossa on pesä nivelpallolle. Esitetyssä vetovarressa pallonivel on osa varsiosaa ja nivel-pallo on järjestetty kahdessa osassa asennettavaksi ja irrotettavaksi vetovarteen nivelpallolle sovitettuun pesään. Tällöin varsiosa nivelvarren paineen voidaan valmistaa loppuun saakka ja vasta lopuksi lisätä nivelpallo vetovarteen järjestettyyn pesään.

Viitatun FI-patentin mukaisessa vetovarressa pallonivelen nivelpallo on järjestetty irrotettavaksi. Lisäksi pallonivelen runko ja nivelpallo on sovitettu siten, että nivelpallo voidaan asentaa tai poistaa ilman työkaluja. Tämä aikaansaadaan kahdella pallopuolikkaalla ja lisäksi pesän reunalle runkoon järjestetyillä kahdella viisteellä. Viisteiden kautta pallopuolik-kaat voidaan viedä vuorollaan pesään, jossa niistä muodostuu yhdessä nivelpallo. Rakenne mahdollistaa pallonivelen kunnon tarkistamisen ja nivelpallon vaihtamisen.

Myös US-patentissa numero 6352123 esitetään vetovarsi, jossa on irrotettava nivelpallo. Tässä nivelpallo on kuitenkin kokonainen ja se pujotetaan jälleen kahden viisteen kautta varsiosassa olevaan pesään ja käännetään paikoilleen. Tässäkin pallonivelen kuoriosan liukupinnoille tehdään karkaisu. Irrotettavuuden takia nivelpallossa on vain kapea liukupinta ja rungosta on tehtävä avoin. Tämä heikentää pallonivelen rakennetta ja nivel-pallo voi käytön aikana irrota pesästä. Lisäksi pallonivelen voitelu on tässä hankalaa ja puutteellista.

Molemmissa yllä mainituissa ratkaisuissa viisteet, joiden kautta nivelpallon muodostavat pallonpuolikkaat viedään pesään, koneistetaan nivelvarren päähän. Viisteiden koneistaminen on muihin nivelvarren päähän koneistettaviin kohteisiin, kuten esimerkiksi pallopesään nähden oma erillinen ja siten aikaa vievä ja jopa tarkkuuttakin vaativa työvaiheensa. Viisteiden on oltava tarkoin oikean suuruisia. Tällöin viisteiden muodostaminen omana työvaiheenaan ja vaatimine resursseineen nostaa nivelvarren pään valmistuskustannuksia.

Lisäksi tunnetuissa pallonivelissä ongelmana on myös pallonive-len voitelun järjestäminen nivelvarren päähän. Voitelun järjestäminen vaatii myös nivelvarren pään koneistamista, jos voitelua ylipäätään on edes toteutettukaan. Voitelemattomuus kuluttaa pallonivelen osia. Lisäksi tunnetut ratkaisut pallonivelen voitelemiseksi edellyttävät usein tapahtuvaa voiteluaineen lisäämistä .

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kolmipistekiinnityksen pallonivelellä varustetun nivelvarren pää, joka on aikaisempaa yksinkertaisempi valmistaa ja jonka huollettavuus ja kokoaminen on myös helpompaa. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada vastaava nivelvarsi. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista suojavaatimuksista.

Koottaessa nivelpallo kahdesta pallonpuolikkaasta, jotka on sovitettu lukittavaksi toisiinsa lukituselimellä, nivelpallolle mahdollistetaan helppo ja nopea kokoaminen ja myös pallonivelen purkaminen. Pallonpuolikkaiden väliin poistettavasti järjestettävissä oleva lukituselin on nopea asentaa paikoilleen pallonpuolikkaiden väliin ja myös poistaa sieltä nivelpalloon muodostuvan läpireiän kautta. Lukituselin ei haittaa nivelpallon toimintaa. Se varmistaa nivelpallon koossa pysymisen kaikissa toimintatilanteissa, jopa ilman nivelpallon läpireiän läpi vietyä tappia tai vastaavaa kiinnityselintä.

Lisäksi ulottamalla nivelpallon muodostaville osille nivelvarren päähän sovitettu kulku nivelvarren pään rungon kuoriosaan saavutetaan useitakin eri etuja. Ensinnäkin, kulku voidaan muodostaa tällöin yksinkertaisimmin ja vähemmän resursseja sitovin valmistustekniikoin kuin tunnetussa oleellisesti koneistukseen perustuvassa muodostamisessa. Esimerkkeinä näistä tekniikoista voidaan mainita kulun takominen tai valuvaiheessa muodostaminen nivelvarren päähän. Tällöin kulku voidaan muodostaa koneistus-vaiheeseen nähden jo aiemmin eli pään aihion valmistusvaiheessa oleellisilta osin.

Erään sovellusmuodon mukaan kulun on sovitettu muodostamaan pesän reunaan muodostettu yksi kolo, joka on sovitettu ulottumaan rungon kuoriosaan. Yhdestä kolosta muodostettu kulku on yksinkertainen muodostaa takomalla tai valussa. Lisäksi kolo tarjoaa toimivan ja huollollisesti edullisen tavan järjestää pallonivelen voitelu. Kulku voidaan sulkea kannella ja kanteen voidaan järjestää rasvanippa tai vastaava voiteluaineen saamiseksi kulun muodostavaan koloon. Koloon mahtuu paljon voiteluainetta, joka pidentää osaltaan huoltovälejä. Lisäksi kulun ulottuessa nivelvarren pään rungon kuoriosaan kolo on sovitettu rungon paksuussuunnassa ulottumaan pallonivelen pesän liukupintojen alueelle. Tämä varmistaa pallonivelen kokonaisvaltaisen ja tehokkaan voitelun.

Kulun sulkevan kannen lukitus voidaan saada aikaan erään sovellusmuodon mukaan esimerkiksi rasvanipalla. Tämäkin yksinkertaistaa osaltaan rakennetta ja myös nivelvarren pään valmistamista. Keksinnön myötä lopputulokseksi saadaan entistä kestävämpi ja helpommin valmistettava nivelvarren pää ja nivelvarsi. Muut keksinnölle ominaiset piirteet käyvät ilmi oheisista suojavaatimuksista ja lisää saavutettavia etuja on lueteltu selitysosassa .

Seuraavassa keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettäviin suoritusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuva la esittää erästä esimerkkiä nivelvarresta sivulta päin katsottuna,

Kuva Ib esittää kuvan la nivelvartta ylhäältä päin katsottuna,

Kuva le esittää esimerkkiä kuvan Ib nivelvarren pään muunnoksesta,

Kuva 2 esittää erästä esimerkkiä keksinnön mukai sesta nivelvarren päästä nivelpallon ollessa siihen asennettuna viistosti tarkasteltuna,

Kuva 3 esittää erästä toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta nivelvarren päästä siihen kuuluvien osien ollessa irrallaan päästä,

Kuva 4 esittää kuvassa 3 esitettyä nivelvarren päätä ilman nivelpalloa yhdeltä puolelta tarkasteltuna,

Kuva 5 esittää kuvassa 3 esitettyä nivelvarren päätä ilman nivelpalloa ja asennuskolon kantta toiselta puolelta tarkasteltuna,

Kuva 6 esittää esimerkkiä lukituselimestä nivelpal lon asennuskolon kannen kiinnittämiseksi nivelvarren päähän,

Kuva 7a esittää nivelpallon asennuskolon kantta lu- kituselimineen ylhäältäpäin nähtynä ennen sen asentamista,

Kuva 7b esittää nivelpallon asennuskolon kantta lu- kituselimineen ylhäältäpäin nähtynä asennuksen jälkeen,

Kuva 8 esittää erästä toista sovellusmuotoa saada aikaan asennuskolon kannen kiinnitys,

Kuvat 9a - 9d esittävät nivelpallon asentamista vaiheit tain nivelvarren päähän,

Kuva 10 esittää periaatetta asennuskolon mitoitta miseksi nivelpallon puolikkaan asennusta varten

Kuva 11 esittää erään nivelvarren päähän kuuluvia osia irrallaan toisistaan,

Kuva 12 esittää nivelvarren päätä nivelpallo asennet tuna ennen lukituselimenä toimivan jousiren-kaan asennusta,

Kuva 13 esittää esimerkkiä jousirenkaan mitoitukseen liittyen,

Kuva 14 esittää pallonpuolikkaita nivelpalloksi koottuna ja jousirenkaalla toisiinsa lukittuina ja

Kuva 15 esittää kuvassa 14 käytettyä pallonpuoli- kasta.

Kuvissa la ja Ib esitetään eräs esimerkki keksinnön mukaisesta nivelvarresta, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 30. Esimerkkinä esitetty nivelvarsi 30 on nyt erityisemmin veto-varsi 30'. Vetovarsi 30' on tarkoitettu työkoneen, kuten esimerkiksi traktorin, kolmipistekiinnityslaitetta varten. Päära-kenteina nivelvarteen 30 kuuluu pitkänomainen varsiosa 33, varsiosan 33 ensimmäisessä päässä nivelvarren 30 pää 10 pallonive-lineen 12 ja varsiosan 33 toisessa päässä kytkentäelimet 34. Varsiosa 33 ja myös nivelvarren 30 pää 10 ovat lämpökäsiteltyjä tai karkaistuja metallikappaleita. Käytännössä nivelvarren 30 päähän 10 sovitetun pallonivelen 12 välityksellä vetovarsi 30' kiinnitetään työkoneeseen, tavallisimmin traktoriin, siinä olevaan kiinnitystappiin (ei esitetty) . Vastaavasti kytkentäelimiin 34 kiinnitetään työlaite, jonka sijaintia ja asentoa työkoneen suhteen muutetaan kolmipistekiinnityksen avulla. Kuvassa la kytkinelimet 34 muodostuvat kytkinkourasta 34', joka mahdollistaa työlaitteen pikakiin-nityksen. Kytkinkoura 34' voi olla kiinnitettynä varsiosaan 33 esimerkiksi hitsaamalla. Kuvassa le esitetään osittain keksinnön mukaisen nivelvarren 30 toinen sovellus, jossa kytkentäelimet 34 muodostuvat varsiosaan 33 kuuluvasta tai sovitetusta päästä 10, jossa on pallonivel 12. Toisin sanoen, tällöin varsiosan 33 molemmissa päissä on pallonivelet 12.

Varsiosassa 33 voi lisäksi olla erilaisia kiinnitysaukkoja 35 ja tarvittaessa muitakin elimiä, kuten esimerkiksi tukilaippa (ei esitetty). Käytännössä nivelvarsi 30 valmistetaan hyvälaatuisesta lattateräksestä, johon koneistetaan kiinnitysaukot nostotankoja, sivurajoittimia ja muita mahdollisia elimiä varten .

Kuvassa 2 esitetään eräs esimerkki keksinnön mukaisesta työkoneen kolmipistekiinnityksen pallonivelellä 12 varustetun nivel-varren 30 päästä 10 nivelpallon 16 ollessa siihen asennettuna. Tällainen nivelvarren 30 pää 10 oli sovitettu kuvien la - lc nivelvarteen 30. Nyt nivelvarren 30 pää 10 on irrallaan nivel-varresta 30, johon kuuluvaan varsiosaan 33 se voidaan esimerkiksi hitsaamalla tai muulla tavalla liittää. Toisaalta, pää 10 voi olla myös varsiosaan 33 kiinteästi integroitukin ilman liittämistä. Nivelvarren 30 päähän 10 kuuluu perusosinaan runko 18 ja siihen sovitettu pesä 13 nivelpalloa 16 varten. Yhdessä runko 18 ja pesä 13 muodostavat kehältään suljetun silmukan. Tällöin pesän 13 sisään voidaan järjestää nivelpallo 16 pallonivelen 12 muodostamiseksi. Pallonivel 12 on toiminnallisesti laakeri. Pesää 13 kuvataan ja selitetään tarkemmin esimerkiksi kuvissa 3 - 5.

Runkoon 18 voidaan sanoa kuuluvan pesäosa 26 ja kuoriosa 27. Pesäosaan 26 voidaan sanoa kuuluvan rungosta 18 se osa, jolla muodostetaan pesä 13 nivelpalloa 16 varten. Pesää 13 puolestaan määrittää siihen kuuluvat liukupinnat 17. Pesäosaan 26 kuuluu se osa rungosta 18, joka muodostaa päähän 10 nivelvarren 30 pään 10 poikkisuunnassa ja myös pesän 13 kehäsuunnassa kouru-maisen ja kaarevan pesän 13. Pesän 13 muodostavalla pesäosalla 26 on reunat 52, jotka pitää pesään 13 asennetun nivelpallon 16 sisällään sallien sille kuitenkin pyörimis- ja kertymisliikkeen sinällään tunnetulla tavalla pesässä 13. Pesää 13 ja erityisesti sen liukupintoja 17 päähän 10 muodostettaessa rungon 18 pesä-osaan 26 kohdistetaan koneistusta eli lastuavaa työstöä. Siten pesäosaan 26 voidaan valmiissa nivelvarren 30 päässä 10 sanoa kuuluvan se osa rungosta 18, joka jää runkoon 18, kun pesä 13 on siihen muodostettu. Tällöin pesäosaan 26 kuuluu pesäosan 26 reunojen ja pesän 13 liukupintojen 17 pohjan välinen osa rungosta 18. Kuvan 10 halkileikkaus esittää tätä erittäin havainnollisesti.

Loppuosa nivelvarren 30 pään 10 rungosta 18 voidaan sanoa kuuluvan kuoriosaan 27. Kuoriosa 27 on puolestaan pesäosan 26 ympärillä. Kuoriosa 27, pesäosa 26 ja pesä 13 yhdessä muodostavat päähän 10 silmukan. Runkoon 18 voidaan sanoa kuuluvan myös kuoriosan 27 reunaan pään 10 yhdelle puolelle sovitettu liitososa 46. Liitososan 46 liitoselimestä 47 (nyt liitosreuna) nivelvarren 30 pää 10 voidaan liittää nivelvarren 30 varsiosaan 33 esimerkiksi hitsaamalla.

Kolon 14 vaikutus pallonivelen 12 toimintaan tai kestävyyteen ovat olemattomia. Edullisesti kolo 14 on sovitettu runkoon 18 siten, että osa 19, 19' on asennettavissa tai poistettavissa sen ollessa käännettynä asentoon, jossa läpireiän 50 keskilinja on rungon 18 aukon määrittämän tason suuntainen. Käytännössä kolon 14 pituus on yhtä suuri tai suurempi kuin osan 19, 19' läpireiän 50 suuntainen mitta. Tällöin osa 19, 19' mahtuu sopivasti pesän 13 sisään kolon 14 ohjatessa osaa 19, 19' varsinkin asennuksen yhteydessä.

Kuva 3 esittää erästä toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta nivelvarren 30 päästä 10 siihen kuuluvien osien ollessa nyt irrallaan päästä 10. Kuvat 4 ja 5 esittävät puolestaan kuvassa 3 esitettyä nivelvarren 30 päätä 10 ilman nivelpalloa 16 päätä 10 eri puolilta tarkasteltaessa. Kuvissa 3-5 esitetyn nivel-varren 30 pään 10 liittyminen nivelvarteen 30 poikkeaa hieman kuvassa 2 esitetystä muodosta. Nyt pää 10 on sovitettu liitettäväksi pyöreämuotoiseen nivelvarteen, kuten esimerkiksi kol-mipistekiinnityslaitteen työntövarteen. Tällöin liitoselimeen M voi kuulua aukko, jossa on sisäkierteitys työntövarren varsiosan päähän liittymistä varten. Muutoin toteutus voi vastata periaatteeltaan kuvassa 2 esitettyä sovellusmuotoa.

Kuten aiemmin jo viitattuun, pesäosaan 26 on sovitettu pesä 13 nivelpalloa 16 varten. Pesäosaan 26 on sovitettu liukupinnat 17 nivelpalloa 16 varten. Liukupinnat 17 on muodostettu rungon 18 pesäosaan 26 siten, että pesään 13 asennettu nivelpallo 16 pysyy pesässä 13 kaikissa tilanteissa ja asennoissa. Siten pesän 13 reunat 52 rajoittavat nivelpallon 16 pääsyä pesästä 13 pois. Siten vetovarren 30' pallonivelessä 12 on nivelpallo 16 ja sitä vastaava liukupinnat 17 sisältävä pesäosa 26. Nivelpallo 16 liukuu pesä- ja siten myös kuoriosan 26, 27 sisällä liukupintojen 17 estäessä nivelpallon 16 poistumisen pesäosan 26 sisältä. Kiinnitystappiin sovitettua vetovartta 30' voidaan siten kor-keussuunnan lisäksi liikuttaa myös sivuttaissuunnassa. Tällöin esimerkiksi kahden rinnakkain asetetun vetovarren 30' välistä etäisyyttä voidaan muuttaa.

Pesään 13 nivelpallo 16 on irrotettavasti asennettavissa edullisesti kahdessa osassa 19, 19'. Tätä varten pesän 13 liukupinnan 17 reunaan 52 on sovitettu kulku 11 nivelpallon 16 asentamiseksi pesään 13 tai poistamiseksi pesästä 13 edullisesti kahdessa osassa vuorotellen. Kulku 11 mahdollistaa pallonivelen 12 kunnon tarkistamisen ja nivelpallon 16 vaihtamisen. Käytännössä siis osat 19, 19' muodostavat yhdessä nivelpallon 16, joka varmasti pysyy pesän 13 sisällä kuormituksesta huolimatta. Tästä huolimatta yksittäinen nivelpallon 16 osa 19, 19' voidaan poistaa pesästä 13, jolloin nivelpallo 16 voidaan kokonaisuudessaan poistaa. Samaa periaatetta luonnollisesti toteutetaan nivelpallon 16 asennuksessa.

Kiinnitystappiin kiinnittämistä varten nivelpalloon 16 kuuluu läpireikä 50, joka esitetään kuvissa 2 ja 3. Kumpikin nivelpallon 16 osa 19, 19' on läpireiän 50 suhteen pyörähdyskappale muodostaen pallonpuoliskon. Tällöin osat ovat symmetrisiä, mikä parantaa niiden kestävyyttä ja helpottaa niiden asentamista. Lisäksi osat 19 ja 19' ovat keskenään oleellisesti samanlaisia, jolloin niiden asennusjärjestys on merkityksetön. Nivelpallon 16 osat 19, 19' ovat lisäksi ulkopinnaltaan kauttaaltaan pallomaisia ilman, että niiden pujotusta varten olisi tarvetta järjestää niiden ulkopinnalle erikoismuotoiluja. Tämä osaltaan yksinkertaistaa osien 19, 19' valmistusta.

Kulku 11 on sovitettu ulottumaan rungon 18 kuoriosaan 27. Tällä saavutetaan esimerkiksi merkittäviä valmistusteknisiä etuja. Tällöin nivelvarren 30 pää 10 ja vielä erityisemmin, pääsy 11, voidaan valmistaa yksinkertaisemmin. Lisäksi tällöin pääsy 11 voidaan muodostaa nivelvarren 30 päähän 10 jo aikaisemmassa valmistusvaiheessa ja myös resurssitarpeiltaan edullisemmalla valmistusmenetelmällä.

Kulun 11 on sovitettu muodostamaan pesän 13 reunaan 52 muodostettu yksi kolo 14, joka on sovitettu ulottumaan rungon 18 kuoriosaan 27. Ulottuessaan rungon 18 kuoriosaan 27 kolo 14 on myös sovitettu rungon 18 paksuussuunnassa D ulottumaan pesän 13 liukupintojen 17 alueelle. Kolon 14 syvyys voi olla esimerkiksi 10 - 90%, erityisemmin 30 - 85% ja vielä erityisemmin 50 - 85% rungon 18 materiaalivahvuudesta D. Erään pistemäisen esimerkin mukaan rungon 18 materiaalivahvuus D läpireiän 50 suunnassa voi olla esimerkiksi 36 mm ja rungon 18 vahvuus kolon 14 pohjan kohdalla 8,3 mm. Tällöin kolon 14 syvyys on 27,7 mm eli noin 77% rungon 18 kokonaisvahvuudesta D. Kolon 14 ulottuessa rungon 18 kuoriosaan 27 asti saadaan kulusta 11 riittävän suuri ja se voidaan toteuttaa vain yhdellä pesän 13 reunaan 52 muodostetulla kololla 14. Vain yhdestä kolosta 14 muodostettuna kulku 11 myös yksinkertaistaa nivelvarren 30 pään 10 rakennetta ja sen valmistamista. Lisäksi pään 10 materiaalivahvuutta D voidaan kasvattaa läpireiän 50 suunnassa.

Erään sovellusmuodon mukaan kolon 14 sijainti pesän 13 liukupinnan 17 reunalla 52 on sovitettu päähän 10 siten, että se sijaitsee ainakin osittain rungon 18 nivelvarren 30 varsiosan 33 puoleisella osalla, nyt siis liitososalla 46. Tällöin verraten suurehko kolo 14 ei vaikuta heikentävästi nivelvarren päähän 10, koska rungon 18 tällä puolella on runsaasti materi-aalivahvuutta kolon 14 muodostamista varten. Pään 10 runko 18 paksunee nivelvarren 30 varsiosan 33 suuntaan päin. Lisäksi pääosa palloniveleen 12 kohdistuvista voimista esimerkiksi vedossa suuntautuu nivelvarren 30 varsiosasta 33 pois päin, jolloin kuormitus ei kohdistu varsiosan 33 puoleisen kolon 14 kohdalle .

Nivelpallon 16 puolikkaat 19, 19' voidaan tarvittaessa lukita nivelpallon 16 reiän 50 kautta päähän 10 siten, että pallonpuo-likkaat 19, 19' eivät pääse pesästä 13 pois esimerkiksi silloin, kun nivelpallossa 16 ei ole akselia reiässä 50. Siten nivelpallon 16 muodostavat osat 19, 19' on sovitettu lukittavaksi pesään 13 nivelpallon 16 läpireiän 50 kautta osien 19, 19' väliin poistettavasti asennettavissa olevalla lukituselimellä 51. Eräs esimerkillinen tapa hoitaa lukitus on tehdä se pyöreällä see-gerilangalla tai vaihtoehtoisesti kuvissa 11 ja 12 esitetyllä jousirenkaalla 53. Yleisemmin, lukituselin 51 voi perustua esijännityksen muodostamiseen pallonpuolikkaiden 19, 19' väliin, joka pitää ne pesässään 13.

Kuten esimerkiksi kuvista 2 ja 4 nähdään, kulku 11 on sovitettu suljettavaksi kannella 15. Kuvissa 2 ja 4 kansi 15 on asennettuna nivelvarren 30 päähän 10 ja kuvassa 3 se on esitetty irrallaan nivelvarren 30 päästä 10. Kannen 15 avulla suhteellisen kookas kolo 14 saadaan peitettyä eikä sinne pääse likaa. Näin pesän 13 liukupinnat 17 ovat myös suojassa. Lisäksi kolon 14 kautta voidaan toteuttaa yllättävästi myös pallonivelen 12 voitelu. Tällöinkin kansi 15 muodostaa suojaa ja voitelurasva pysyy paremmin kolossa 14. Kansi 15 voi olla metallilevykappale 28, joka on leikattu nivelvarren 30 pään 10 muotoon siten, että se peittää myös kolon 14.

Kulun 11 sulkevaan kanteen 15 voi olla sovitettuna voiteluai-neyhde 23 pallonivelen 12 voitelemiseksi kolon 14 kautta. Näin kolosta 14 ja myös kannesta 15 saadaan monikäyttöinen. Samalla vältytään erillisen voiteluaineyhteen muodostamiselta runkoon 18, joka vaatisi koneistusta (porauksen) paksun rungon 18 läpi. Voiteluaineyhteeseen 23 on sovitettu edullisesti rasvanippa 22 tai vastaava, jonka kautta voiteluaine, kuten esimerkiksi voi-telurasva saadaan vietyä koloon 14 kannen 15 läpi ja vaikuttamaan nivelpalloon 16 ja pesän 13 liukupinnoille 17. Kolon 14 kautta vietynä voiteluaine saadaan paremmin liukupinnoille 17 ja palloon 16. Lisäksi koloon 14 mahtuu enemmän voiteluainetta kuin esimerkiksi tapahtuu runkoon 18 tehdyn porauksen kautta liukupinnoille 17 viedyn voiteluaineen tapauksessa.

Kanteen 15 voi kuulua lukituselin 20 nivelpallon 16 asennuskolon kannen 15 kiinnittämiseksi nivelvarren 30 päähän 10 sen runkoon 18 ja siten kolon 14 peittämiseksi. Eräs esimerkki lukituseli-mestä 20 on esitetty kuvissa 3 ja 6, joissa se on päästä 10 irrallaan ja kuvassa 4 päähän 10 kannen 15 mukana asennettuna ja kuvassa 5 ilman kantta 15 esitettynä. Lukituselin 20 on nyt metallinen levykappale 29, yleisemmin lukituslevy. Sen keskellä on sisäkiertein varustettu aukko 40 rasvanippaa 22 varten (kuva 6). Lukituselimen 20 vastakkaisilla reunoilla on lukituskynnet 24. Lukituskynnet 24 on sovitettuna painautumaan runkoon 18 sovitetun kolon 14 sisäpintaa 25 (kuvat 4 ja 5) vasten kannen 15 paikoilleen lukituksen aikaansaamiseksi. Tämä näkyy erityisen hyvin kuvan 4 insetistä ja myös kuvasta 5. Lukituskynnet 24 ovat nyt levykappaleen 29, yleisemmin lukituslevyn, vastakkaisten reunojen kulmiin tehtyjä taivutettuja kielekkeitä 41. Kielekkeiden 41 viereen jää levykappaleeseen 29 tehdyt kevennys-leikkaukset 42 ja niiden väliin levykappaletta 29 jäykistävä reuna 43.

Kuva 7a esittää nivelpallon 16 asennuskolon 14 kantta 15 luki-tuselimineen 20 ylhäältäpäin nähtynä ennen sen asentamista ja kuva 7b asennuksen jälkeen. Lukituselimellä 20 on sovitettu aikaansaavaksi kannelle 15 muotosulkeinen lukitus. Tällöin lu- kituselin 20 on sovitettu muuttamaan muotoaan lukituksen aikaansaamiseksi. Kuvista 7a ja 7b nähdään lisäksi, että sovellusmuodon mukaisessa tapauksessa lukituselimeen 20 on sovitettu vaikutettavaksi rasvanipalla 22 lukituksen aikaansaamiseksi. Tällöin lukituselin 20 jää koloon 14 piiloon ja on aina suojassa ulkopuoliselta rasitukselta kannen 15 alla, kun lukitus saadaan aikaan yllättävästi rasvanipalla 22. Tällöin kannessa 15 on aukko rasvanipan 22 kierreosaa 44 varten ja kansi 15 jää ras-vanipan 22 olakkeen 45 ja lukituselimen 20 muodostaman levykap-paleen 29 väliin.

Kuvasta 7a nähdään, että lukituselin 20 on hieman taivutettu levykappale 29, kun sitä asennetaan kannen 15 ja rasvanipan 22 kanssa koloon 14. Taivutus voi olla sovitettu siten, että kannen 15 puolelta lukituselin 20 on muodoltaan kovera. Tällöin lukituselimen 20 alkupituus LI sallii lukituselimen 20 mahtumisen koloon 14. Toisin sanoen, lukituselimen 20 kynnet 41 eivät tällöin oleellisesti vastaa kolon 14 sivuseinämiin 25 tai ainakin ovat niin, että lukituselin 20 voidaan asentaa koloon 14 sen sivuseinämien 25 alueelle ja kansi 15 sen päälle, jotta se peittää kolon 14.

Kun rasvanippaa 22 kierretään esimerkiksi olakkeesta 45 tai siitä itsestään, niin se oikaisee lukituselimen 20 suoraksi kannen 15 sisäpintaa vasten. Tämä tilanne esitetään kuvassa 7b. Tällöin rasvanipalla 22 kohdistetaan lukituselimeen 20 veto, jolloin se oikenee ja puristuu kolon 14 vastakkaisia sivusei-nämiä 25 vasten. Tällöin lukituselin 20 suoristuu ja se leviää loppupituuteensa L2, joka on suurempi kuin alkupituus LI. Suo- ristumisen seurauksena lukituskynnet 41 alkavat vastaamaan kolon 14 sivuseinämiin 25 puristuen niitä vasten. Lukituskynsien 41 ja sivuseinämien 25 välinen kitka pitää lukituselimen 20 kolossa 14 paikoillaan ja sen mukana myös kansi 15 ja rasvanippa 22 kiinnittyvät nivelvarren 30 päähän 10. Tämä tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun kannen 15 kiinnittämiseksi kolon 14 päälle jopa ilman työkaluja ainoastaan rasvanipasta 22 kiertämällä.

Rasvanippaa 22 kiristettäessä peitelevyn 15 takana oleva levy-kappale 29, jota myös tartuntalevyksi voidaan nimittää, leviää sivusuunnassa tarttuen aukon 14 seinämiin 25. Peitelevyssä 15 rasvanipan 22 reikä voi olla niin suuri, että levykappaleeseen 29 sisäkierteen 48 muodostava pursotus 49 pääsee tulemaan kanteen 15 tehdyn reiän läpi. Kulmanippa -mallisen rasvanipan 22 lisäksi tätä versiota voidaan käyttää myös suoranippa -mallisessa rasvanipassa eli silloin, kun sivusuunnassa on tilaa rasvaukselle .

Rasvanippa 22 siis vetää lukituselimenä 20 toimivan tartunta-levyn suoraksi kantena 15 toimivaa peitelevyä 28 vasten. Tar-tuntalevyyn on tehty rasvanipan 22 kierrettä 44 varten lävistys, jolloin levykappaleen 29 materiaali on pursottunut 49 aukon 40 kohdalta sisäkierteen 48 saamiseksi levykappaleeseen 29 riittävän pitkäksi rasvanippaa 22 varten.

Kuva 8 esittää vielä erästä toista sovellusmuotoa saada aikaan kolon 14 kannen 15 kiinnitys. Tässä esimerkiksi kulmanipalli-sessa versiossa on itse peitelevyssä pujotusaukkoon 14 menevien sivujen reunoihin taivutettu tartuntakynnet 41. Tätä versiota käytetään esimerkiksi silloin, kun rasvaus on tehtävä silmukan pyörähdysliikkeen suunnasta.

On huomattava, että nivelvarren 30 pää 10 voidaan yhtä lailla toteuttaa myös ilman kolon 14 peittävää kantta 15 kuin myös ilman rasvanippaa.

Edellä esitetyn nivelvarren 30 pään 10 lisäksi keksintö koskee myös itse nivelvartta 30, johon kuuluu varsiosa 33 ja varsiosaan 33 ainakin yhteen päähän sovitettu ainakin yksi nivelvarren 30 pää 10, joka on varustettu pallonivelellä 12. Ainakin yksi pallonivelellä 12 varustettu nivelvarren 30 pää 10 on jonkin edellä esitetyn sovellusesimerkin mukainen. Nivelvarsi 30 voi olla esimerkiksi vetovarsi 30', työntövarsi, nostotanko ja/tai si-vurajoitin/-vakaaja. Yleisesti sanottuna, mikä tahansa esimerkiksi kolmipistekiinnityslaitteen nivelvarsi.

Nivelvarren 30 päätä 10 valmistettaessa, joko erikseen tai nivelvarteen 30 integroituna, muodostetaan pään 10 runkoon 18 pesä 13 nivelpalloa 16 varten, jossa on liukupinnat 17 ja johon pesään 13 nivelpallo 16 on irrotettavasti asennettavissa edullisesti kahdessa osassa 19, 19'. Lisäksi pesän 13 liukupinnan 17 yhteen reunaan 52 järjestetään kulku 11 nivelpallon 16 asentamiseksi pesään 13 tai poistamiseksi pesästä 13.

Kulku 11 muodostetaan runkoon 18, yleisemmin nivelvarren 30 päähän 10 oleellisilta osin ennen nivelvarren pään 10 koneistamalla tapahtuvia valmistusvaiheita, kuten esimerkiksi liukupintojen 17 koneistusta pesään 13. Tällöin kulku 11, kuten esimerkiksi kolo 14, voidaan muodostaa päähän 10 oleellisilta osin esimerkiksi takomalla tai valamalla. Myös kolon 14 muodostaminen pään 10 muodostavaan aihioon materiaalia lisäämällä, kuten esimerkiksi tulostamalla on myös mahdollista. Tällöin pallope-sän 13 liukupinnat 17 koneistetaan taonnan tai vastaavan aihio-tason valmistusvaiheen jälkeen päähän 10 ja sille suoritetaan viimeistely ilman oleellista kolon 14 muodostusta enää koneis-tusvaiheessa. Keksinnön myötä vältetään pujotuskolon 14 muodostaminen pääaihioon alusta pitäen tai pääosin koneistamalla. Tämä yksinkertaistaa kulun 11 aikaan saamista nivelvarren 30 päähän 10, kun sitä ei tarvitse keksinnön myötä enää pääosaltaan koneistaa runkoon 18, kuten on aiemmin tapahtunut. Koneistus-vaiheeseen jää siten vähemmän työvaiheita, kun kulku 11 voidaan oleellisilta osin muodostaa päähän 10 tai nivelvarteen 30 jo aikaisemmassa, aihiotason valmistusvaiheessa. Keksinnön myötä tulee siten mahdolliseksi valmistaa esimerkiksi taottuja nivel-varren päitä 10 eli silmukoita, joihin pallonpuolikkaat 19, 19' voidaan pujottaa paikalleen taottaessa tehdyn kolon 14 avulla. Lisäksi palloa 16 ei tarvitse prässätä pallopesään 13, kuten perinteisesti silmukoiden valmistuksessa tehdään. Lisäksi, koska palloa 16 ei prässätä pallopesään 13, pään 10 voi karkaista lujaksi ja kulutusta kestäväksi pallopesän 13 koneistus-vaiheen jälkeen.

Kuvissa 9a - 9d esitetään havainnollisesti keksinnön mukaisen pallonivelen 12 muodostamista eli nivelpallon 16 asentamista vaiheittain nivelvarren 30 päähän 10. Kuvassa 9a esitetään tilannetta, jossa asetetaan nivelpallon 16 ensimmäinen osa 19 kolon 14 kautta pesään 13 rungon 18 sisään. Osa 19 viedään kolon 14 kautta pesään 13 siten, että sen leveämpi pää on suunnattu sille puolelle nivelvarren päätä 10, jolle kolo 14 päässä 10 painottuu. Tässä asennossa runko 18 sulkee ensimmäisen osan 19 läpireiän 50 ensimmäisen osan 19 kapeammasta päästä. Asennuksessa ensimmäistä puolikasta 19 viedään tässä asennossa sen pallopinta edellä kolon 14 kautta kohti pesää 13, jonka seurauksena osa 19 päätyy pesään 13. Ensimmäisen osan 19 ollessa pesässä 13 rungon 18 sisällä sitä siirretään osan 19 läpiaukon 50 suunnassa pesässä 13 siten, että se sijoittuu pesässä 13 vastakkaiselle laidalle siihen nähden, johon kolo 14 on sijoitettu. Tällöin se siis siirtyy pesässä 13 kolon 14 kohdalta pois. Tätä tilannetta esitetään kuvassa 9b. Tällöin pesän 13 tila, joka on suoraan kolon 14 edessä, on tyhjä seuraavaksi asennettavaa osaa 19' varten.

Seuraavaksi nivelpallon 16 toinen osa 19' voidaan ensimmäisen osan 19 tavoin asentaa rungon 18 sisälle. Tällöin jälleen osa 19' viedään kolon 14 kautta sen pallopinta edellä pesään 13. Nyt kuitenkin osa 19' on suunnattu päin vastaisesti ensimmäiseen osaan 19 nähden eli sen leveämpi puoli osoittaa jo asennetun ensimmäisen osan 19 leveämpää puolta vasten. Tässä asennossa runko 18 sulkee toisen osan 19' läpireiän 50 toisen osan 19 kapeammasta päästä. Kuva 9c esittää tilannetta, kun toinenkin osa 19' on viety pesään 13 välittömästi asennuksen sen jälkeen.

Molempien osien 19, 19' ollessa rungon 18 sisällä pesässä 13 kuvassa 9c esitetyn mukaisesti, voidaan näin muodostunut nivel-pallo 16 kääntää kuvan 9d mukaiseen asentoon, lukita osat 19, 19' paikoilleen lukituselimellä 51 ja asentaa sen jälkeen kansi 15 mahdollisine rasvanippoineen 22 paikoilleen. Tällöin läpi-reikä 50 on poikittain nivelvarren 30 pituusakselin suhteen. Nivelpallon 16 poistaminen suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Ennen nivelvarren 30 pään 10 asentamista nivelvarteen 30 kolo 14 suljetaan kannella 15 lukiten se lukituselimellä 20. Jos pään 10 asennus varsiosaan 33 tapahtuu hitsaamalla, niin pallonivel 12 voidaan voidella rasvanipan 22 kautta vasta hit-saamisen jälkeen. Myös itse pallo 16 voidaan koota vasta hit-saamisen jälkeen.

Kuvassa 10 esittää periaatetta asennuskolon 14 mitoittamiseksi nivelpallon 12 puolikkaan 19, 19' asennusta varten. Kuten hal-kileikkauskuvasta nähdään, kolo 14 ulottuu nivelvarren 30 pään 10 rungossa 18 kuoriosaan 27 asti. Jos nivelpallon 16 muodostavalle osalle 19, 19' mitta keskipisteestä pallopinnalle on R30, niin mitta kolon 14 pohjasta pesän 13 reunaan 52 on tällöin 60. Kolon 14 pohja on myös viisto.

Kuvissa 11 - 15 esitetään eräs toinen esimerkki pallonpuolikkaiden 19, 19' lukituselimestä 51. Siten alan ammattilainen ymmärtää, että lukituselin voidaan toteuttaa usein eri tavoin. Kuva 11 esittää nivelvarren 30 päähän 10 kuuluvia osia irrallaan toisistaan ja kuva 12 nivelvarren 30 päätä 10 nivelpallo 16 siihen asennettuna ennen lukituselimen 51 asennusta. Kuva 13 puolestaan esittää esimerkkiä jousirenkaan 53 mitoitukseen liittyen. Tässä pyöreän seegerilangan sijasta käytetään luki-tuselimenä 51 jousirengasta 53. Jousirengas 53 on helppo asentaa paikoilleen pallonpuolikkaiden 19, 19' väliin myös ja poistaa siitä. Jousirenkaan 53 mitoitus on tälle pallon 37 mm reikä-koolle e = 1 mm, B = 4 mm ja D = 42 mm.

Kuva 14 esittää pallonpuolikkaita 19, 19' nivelpalloksi 16 koottuna ja jousirenkaalla 53 toisiinsa lukittuina ja kuva 15 esittää kuvassa 14 käytettyä pallonpuolikasta 19. Jousirengas 53 on poikkileikkaukseltaan suorakulmio. Jousirengasta 53 varten pallonpuolikkaiden 19, 19' toisiaan vasten asettuville sivuille läpireikien 50 reunaan on sovitettu urat 54 jousirengasta 53 varten. Jousirengas 53 asettuessaan uriin 54 puristaa pallonpuolikkaita 19, 19' pesän 13 sisäpintaa vasten. Urissa 54 voi olla molemmissa pallonpuolikkaissa 19, 19' jousirenkaan 53 asennusta ja poistoa helpottavat kolot 55 (kuvat 14 ja 15). Niihin voidaan tukeutua työkalulla, kun lukituselintä 51 asennetaan tai poistetaan.

Urien 54 ansiosta lukituselimen 51 vaikutus nivelpallon 16 läpi kulkevaan tappiin tai vastaavaan kiinnityselimeen on olematonta. Lisäksi läpireiän 50 kautta kulkeva tappi tai vastaava kiinnityselin ei pääse urien 54 ansiosta vaikuttamaan lukitus-elimeen 51, koska lukituselin 51 asettuu urien 54 ansiosta samalle tasolle läpireiän 50 sisäpinnan kanssa. Lukituselimen 51 ansiosta nivelpallo 16 pysyy pesässään 13 koottuna ilman, että läpireiän 50 läpi tarvitsisi viedä tappia tai vastaavaa kiin-nityselintä. Näin esimerkiksi ilman työlaitteen kiinnittymistä nivelvarren päähän ei tarvitse huolehtia nivelpallojen paikoillaan pysymisestä erikseen. Lisäksi lukituselimen 51 ollessa vain läpireiän 50 puoleisella pallonpuolikkaiden 19, 19' sisäpinnalla se ei myöskään haittaa nivelpallon 16 palloniveltoi-mintaa, koska se ei ulotu oleellisesti pallonpuolikkaiden 19, 19' väliin niiden toisiaan vasten asettuville otsapinnoille 36 saatikka sitten pallonpuolikkaiden 19, 19' läpi pesäosan 26 liukupinnoille 17 asti. Tällöin lukituselimen 51 asennuskin voi tapahtua helposti läpireiän 50 kautta lukituselintä 51 hieman kokoonpuristamalla.

Kuvasta 12 myös hyvin nähdään miten pallonpuolikkaiden 19, 19' pääsynä 11 toimiva asennuskolo 14 ulottuu selvästi rungon 18 kuoriosaan 27 jopa lähelle pallonpuolikkaiden 19, 19' toisiaan vasten asettuvien pintojen tasoa tai jopa sen tasalle. Tällä varmistetaan nivelpallolle 16 kauttaaltaan toimiva voitelu, jos sellainen on pallolle järjestetty. Voitelurasva pääsee kolosta 14 pallonpuolikkaiden 19, 19' ulkopinnalle toisiaan vasten asettuvien pintojen yhteyteen muodostuvan kehämäisen loven 56 (kuva 12) kautta levittäytymään koko nivelpallon 16 kehälle ja sieltä kaikkialle sen ulkopinnalle pesässä. Lisäksi tässä esitetystä nivelvarren 30 päästä 10 nähdään, että silmukka-aukon ympärillä on materiaalia vahvemmalti verrattuna pään 10 kuori-osan 27 muuhun materiaalivahvuuteen esimerkiksi nivelvarren 30 pään 10 reuna-alueilla.

Esimerkkeinä on edellä kuvattu lattateräksestä valmistettu nivelvarsi 30, erityisemmin vetovarsi 30'. Varsiosan 33 poikki-leikkausmuoto voi kuitenkin vaihdella laajoissa rajoissa ja se voi esimerkiksi olla neliömäinen, pyöreä, suorakaiteen muotoinen tai elliptinen. Nivelvarsi voi myös olla tunnetulla tavalla teleskooppimaisesti pidennettävissä.

Edellä keksintöä selitettiin erilliseen nivelvarren 30 päähän 10 viitaten. Yhtä lailla keksinnön mukainen nivelvarren 30 pää 10 voi olla myös suoraan integroitu varsiosaan 33 ilman erillisen pään 10 liittämistä varsiosan 33 päähän nivelvarren 30 muodostamiseksi.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai suojavaatimuksissa määriteltyihin sovellusmuo-toihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten suojavaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

SUOJAVAATIMUKSE T

1. Länkarmshuvud utrustad med kulled i en arbetsmaskins tre-punktsfäste, vilket innefattar - en stomme (18), vilken innefattar en sätesdel (26) och omkring denna en skaldel (27), - ett i stommens (18) sätesdel (26) anordnat säte (13) för ledkulan (16), i vilket säte (13) ledkulan (16) kan löstagbart monteras i två delar (19, 19'), - i sätesdelen (26) anordnade glidytor (17), - en på glidytans (17) kant (52) anordnad övergång (11), vilken är anordnad att sträcka sig till stommens (18) skaldel (27) för montering av ledkulan (16) i sätet (13) eller borttagande ur sätet (13), kännetecknat av att de delar (19, 19') som bildar ledkulan (16) är anordnade att låsas i sätet (13) med de via ledkulans (16) genomgående hål (50) mellan delarna (19, 19') borttag-ningsbart monterbara låsningsorganen (51) .

1. Työkoneen kolmipistekiinnityksen pallonivelellä varustetun nivelvarren pää, johon kuuluu - runko (18), johon kuuluu pesäosa (26) ja sen ympärillä kuoriosa (27), - rungon (18) pesäosaan (26) sovitettu pesä (13) nivelpalloa (16) varten, johon pesään (13) nivelpallo (16) on irrotettavasti asennettavissa kahdessa osassa (19, 19’), - pesäosaan (26) sovitetut liukupinnat (17), - liukupinnan (17) reunaan (52) sovitettu kulku (11), joka on sovitettu ulottumaan rungon (18) kuoriosaan (27) nivelpallon (16) asentamiseksi pesään (13) tai poistamiseksi pesästä (13), tunnettu siitä, että nivelpallon (16) muodostavat osat (19, 19') on sovitettu lukittavaksi pesään (13) nivelpallon (16) läpireiän (50) kautta osien (19, 19') väliin poistettavasti asennettavissa olevalla lukituselimellä (51).

2. Länkarmshuvud enligt skyddskrav 1, kännetecknat av att övergången (11) är anordnad att bildas av ett urtag (14) som skapats på sätets (13) kant (52), vilket är anordnat att sträcka sig i stommens (18) tjockleksriktning till skaldelens (27) glidytors (17) område, varvid urtagets (14) djup är förmånligt 10 - 90% av stommens (18) tjocklek (D).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen nivelvarren pää, tunnettu siitä, että kulun (11) on sovitettu muodostamaan pesän (13) reunaan (52) muodostettu yksi kolo (14), joka on sovitettu ulottumaan rungon (18) paksuussuunnassa kuoriosaan (27) liukupintojen (17) alueelle, jolloin kolon (14) syvyys on edullisesti 10 - 90% rungon (18) paksuudesta (D).

3. Länkarmshuvud enligt skyddskrav 2, kännetecknat av att övergången (11) är anordnad att stängas med ett lock (15), vilket innefattar ett låsorgan (20), på vars motstående kanter det finns låsnaglar (24) anordnade att tryckas in mot det i stommen (18) anordnade urtagets (14) inneryta (25) för att förmånligt åstadkomma en formlåst låsning.

3. Suojavaatimuksen 2 mukainen nivelvarren pää, tunnettu siitä, että kulku (11) on sovitettu suljettavaksi kannella (15), johon kuuluu lukituselin (20), jonka vastakkaisilla reunoilla on lukituskynnet (24) sovitettuna painautumaan runkoon (18) sovitetun kolon (14) sisäpintaa (25) vasten edullisesti muotosulkei-sen lukituksen aikaansaamiseksi.

4. Länkarmshuvud enligt skyddskrav 3, kännetecknat av att det till övergångens (11) stängande lock (15) har anordnats en smörjmedelsanslutning (23) för smörjning av kulleden (12) och till smörjmedelsanslutningen (23) har förmånligt anordnats en smörjnippel (22) eller motsvarande, medelst vilken det förmånligt har anordnats att påverka låsorganet (20) för åstadkommande av låsning.

4. Suojavaatimuksen 3 mukainen nivelvarren pää, tunnettu siitä, että kulun (11) sulkevaan kanteen (15) on sovitettu voiteluai-neyhde (23) pallonivelen (12) voitelemiseksi ja voiteluaineyhteeseen (23) on sovitettu edullisesti rasvanippa (22) tai vastaava, jolla on edullisesti sovitettu vaikutettavaksi lukitus-elimeen (20) lukituksen aikaansaamiseksi.

5. Länkarm, vilken innefattar - en armdel (33), - minst ett till armdelen (33) anordnat länkarmens (30) huvud (10), vilket är utrustat med en kulled (12) , kännetecknad av att minst ett till armdelen (33) anordnat länkarmens (30) huvud (10), är i enlighet med skyddskrav 1,

5. Nivelvarsi, johon kuuluu - varsiosa (33), - varsiosaan (33) sovitettu ainakin yksi nivelvarren (30) pää (10), joka on varustettu pallonivelellä (12), tunnettu siitä, että ainakin yksi pallonivelellä (12) varustettu nivelvarren (30) pää (10) on suojavaatimuksen 1 mukainen.

6. Länkarm enligt skyddskrav 5, kännetecknad av att länkarmens (30) huvud (10) är i enlighet med ett eller flera av skyddskraven 2 - 4.

6. Suojavaatimuksen 5 mukainen nivelvarsi, tunnettu siitä, että nivelvarren (30) pää (10) on yhden tai useamman suojavaatimuksen 2-4 mukainen.

7. Suojavaatimuksen 5 tai 6 mukainen nivelvarsi, tunnettu siitä, että nivelvarsi (30) on ainakin yksi seuraavista: vetovarsi (30'), työntövarsi, nostotanko ja/tai sivurajoitin. SKYDDSKRAV

7. Länkarm enligt skyddskrav 5 eller 6, kännetecknad av att länkarmen (30) är minst en av följande: dragstång (30'), stötstång, lyftstång och/eller sidobegränsare.