FI121496B - Moniliittymän ohjaaminen - Google Patents

Description

MONILIITTYMÄN OHJAAMINEN

Keksinnön kohteena on matkaviestimen moniliittymän ohjaaminen.

Täsmällisemmin keksinnön kohde käsittää menetelmän moniliittymäpalvelun 5 ohjaamiseksi sekä järjestelmäkomponentit puhelinverkossa ja tilaajan tunnistus-yksikössä.

Moniliittymällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtä tilaajan tunnistusyksikköä vastaa enemmän kuin yksi liittymä. Tällaista moniliittymään kuuluvaa liittymää kutsutaan tässä julkaisussa jäsenliittymäksi. Moniliittymässä jäsenliittymiä on tavallisimmin 10 kaksi, jolloin puhutaan kaksoisliittymästä. Jäsenliittymiä voi kuitenkin olla myös kolme, neljä tai useampia.

Tilaajan tunnistusyksikkö on yksikkö, joka on liitettävissä matkaviestimeen tilaajan tunnistamista varten. Tunnistusyksikkö käsittää tavallisesti elektroniikkapiirin ja on sovitettavissa sille varattuun paikkaan matkaviestimen sisään. Tavallisimmin tilaajan 15 tunnistusyksikköä kutsutaan SIM-kortiksi (Subscriber Identification Module). UMTS-verkossa puhutaan myös USIM-kortista, mutta tässä julkaisussa termillä SIM-kortti tarkoitetaan myös tällaisia uudemmissa verkoissa käytettäviä, SIM-korttia vastaavia tilaajan tunnistusyksiköitä.

Liittymä on tekninen ja hallinnollinen kokonaisuus, johon tyypillisesti liittyy 20 verkkotunnus, tilaajan tunnus sekä tilaajan tiedot. Tilaajan tiedot käsittävät tyypillisesti nimen, osoitteen ja vastaavat tiedot, jotka tarvitaan liittymän omistajan tai haltijan tunnistamiseksi ja veloituksen järjestämiseksi.

Verkkotunnus on tunnus, jonka valitsemalla liittymään voidaan ottaa yhteys. Tavallisimmin verkkotunnus on puhelinnumero.

25 Tilaajan tunnus puolestaan identifioi tietyn liittymän. GSM-verkossa ja vastaavissa verkoissa tilaajan tunnusta kutsutaan tavallisimmin lyhenteellä IMSI, joka tulee sanoista International Mobile Subscriber Identity (kansainvälinen matkaviestintilaajan tunnus).

2 GSM-verkossa ja vastaavissa uudemmissa verkoissa moniliittymä on siis järjestely, jossa yhtä SIM-korttia vastaa enemmän kuin yksi IMSI.

Tavallisesti moniliittymä toimii siten, että ainoastaan yksi jäsenliittymistä on kerrallaan auki eli aktiivisessa tilassa. Toiset jäsenliittymät ovat tällöin kiinni eli ei-aktiivisessa 5 tilassa. Matkaviestinverkko voi olla yhteydessä auki eli aktiivisessa tilassa olevaan liittymään, mutta kiinni eli ei-aktiivisessa tilassa olevaan liittymään ei saada yhteyttä. Yksittäisen jäsenliittymän osalta aktiivisessa tai ei-aktiivisessa tilassa oleminen vastaa täysin tavallisen matkaviestinliittymän olemista auki tai kiinni.

Tunnettuun tekniikkaan kuuluu Elisa Oyj.n tarjoama palvelu, jonka nimi on Elisa 10 Kaksoisliittymä. Elisa Kaksoisliittymässä on kaksi matkaviestinliittymää samalla SIM-kortilla. Palvelun yksi etu on se, että palvelun avulla samaa matkapuhelinta voidaan käyttää sekä työ- että vapaa-ajan puheluihin SIM-korttia vaihtamatta. Näin myös työ- ja vapaa-ajan puheluiden kustannusten erittely on helppoa, sillä työ- ja vapaa-ajan käytön voi erotella omille laskuilleen ilman useampaa SIM-korttia. Samaa matkapuhelinta voi 15 siis käyttää työ- ja vapaa-aikana ilman SIM-kortin vaihtoa.

Elisa Kaksoisliittymä on hyvä mutta ei kuitenkaan täysin ongelmaton ratkaisu käyttäjien tarpeisiin. Moniliittymää käytettäessä nimittäin yleensä halutaan ainakin osan ei-aktiivisessa tilassa olevaan liittymään tulevista puheluista tai tekstiviesteistä ohjautuvan aktiivisessa tilassa olevaan liittymään. Tämä voidaan toteuttaa tavallisilla 20 soitonsiirroilla. Soitonsiirtojen hallinnointi on kuitenkin varsin monimutkaista ja työlästä, sillä soitonsiirrot tulisi päivittää aina aktiivista jäsenliittymää vaihdettaessa. Mikäli soitonsiirtoja ei päivitetä, puhelut ja tekstiviestit eivät välttämättä tule perille aktiiviseen liittymään eivätkä ei-aktiiviseen liittymään kohdistetut puhelut välttämättä ohjaudu vastaajaan tarkoitetulla tavalla. Ongelmaa ei voi myöskään kiertää 25 ohjelmoimalla jäsenliittymien välille kahdensuuntaisia soitonsiirtoja, sillä tällöin puhelunohjausjärjestelmään voisi tulla päättymätön silmukka. Tästä syystä puhclunohjausjärjestelmä ei voi hyväksyä tilannetta, jossa kahdesta liittymästä on yhtäaikaisesti voimassa soitonsiirrot toisiinsa.

Keksinnön tarkoituksena on helpottaa moniliittymän käyttöä.

3

Keksintö perustuu siihen, että moniliittymään järjestetään mahdollisuus ohjata jäsenliittymää toisen jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen avulla. Tällöin aktiivisena olevaa liittymään vaihdettaessa tarpeelliset soitonsiirrot tai muut määritykset voidaan suorittaa käyttäjän kannalta yhtenä toimenpiteenä.

5 Tätä tarkoitusta varten matkaviestinverkon ohjausjärjestelmä sovitetaan muuttamaan toisen jäsenliittymän asetuksia yhden jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen perusteella. Vaihdon hallinta helpottuu vielä lisää, jos moniliittymää käyttävään matkaviestimeen liitetty tilaajan tunnistusyksikkö varustetaan toiminnallisuudella, joka muodostaa tarvittavan ohjausviestin matkaviestinverkon ohjausjärjestelmää varten.

10 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle ohjausmenetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle ohjausjärjcstclmälle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 5, ja tilaajan tunnistusyksikölle se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 9.

15 Keksinnön avulla saavutetaan huomattava etu. Keksinnön avulla voidaan nimittäin selvästi helpottaa moniliittymän käyttöä.

Moniliittymän helpompi ohjaus avaa puolestaan lisää käyttökohteita moniliittymä-tekniikalle, jolloin saadaan tarjottua uusia palveluja ja ratkaisuja käyttäjien ongelmiin.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla ja oheiseen piirustukseen 20 viitaten.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti yhden sovellusmuodon mukaista järjestelmäympäristöä.

Kuvion 1 suoritusesimerkki kuvaa tapausta, jossa yhteen SIM-korttiin 1 liittyy kaksi IMSI-koodia 2. Esimerkissä kuvataan näiden IMSI-koodien käyttämistä siten, että yksi koodeista on yksityisliittymää varten ja toinen työliittymää varten.

25 Kuvion 1 suoritusesimerkissä menetellään siten, että SIM-kortille 1 varataan riittävä tila tarvittaville IMSI-koodeille 2 ja muille tarvittaville tunnistetiedoille, jotta nämä tiedot voidaan tallentaa SIM-kortille.

4 SIM-kortti varustetaan myös käyttöliittymällä, jonka kautta käyttäjä voi tehdä siirtokehotuksen liittymien välillä. Siirtokehotuksen avulla älyverkolle 3 välitetään tieto esimerkiksi siitä, että käyttäjä haluaa vastaanottaa puhelut molemmista liittymistä, tai siitä, että käyttäjä ei vastaanota ei-aktiivisen liittymän puheluita, jolloin puhelut siirtyvät 5 suoraan vastaajaan tai tiedotteeseen tai vaihteeseen. SIM-kortin käyttöliittymässä voi olla esimerkiksi seuraavat valinnat: • Työ Tämä valinta tarkoittaa sitä, että työliittymä aktivoidaan. Samalla kotiliittymä kytketään ei-aktiiviseen tilaan. Kotiliittymän siirrot voivat olla sopimuksen mukaan 10 esimerkiksi vastaajaan, tiedotteeseen tai lankaliittymään.

• Koti Tämä valinta tarkoittaa sitä, että kotiliittymä aktivoidaan. Samalla työliittymä kytketään ei-aktiiviseen tilaan. Työliittymän siirrot voivat olla sopimuksen mukaan esimerkiksi vastaajaan, tiedotteeseen tai vaihteeseen.

15 · Työ-> Koti Tämä valinta tarkoittaa sitä, että kotiliittymä aktivoidaan ja työ liittymästä tehdään soitonsiirrot kotiliittymään. Työliittymä kytketään siis ei-aktiiviseen tilaan, mutta työ liittymään soitetut puhelut ohjautuvat kotiliittymään niiden asetusten mukaisesti, jotka palveluun on tallennettu.

20 · Koti -> Työ Tämä valinta tarkoittaa sitä, että työliittymä aktivoidaan ja kotiliittymästä tehdään soitonsiirrot työliittymään. Kotiliittymä kytketään ei-aktiiviseen tilaan, mutta kotiliittymään soitetut puhelut ohjautuvat työliittymään niiden asetusten mukaisesti, jotka palveluun on tallennettu.

25 Lisäksi edellä mainitussa ketjuissa voidaan käyttää tavoitettavuusketjua tai vastaajaa, mikäli aktiivinen liittymä on varattu tai ei vastaa tai ei ole verkossa. Edelleen on mahdollista määritellä soitonsiirtoihin erilaisia sääntöjä, esimerkiksi siten, että 5 ainoastaan tietyt puhelut siirretään liittymästä toiseen ja muut ohjataan esimerkiksi vastaajaan.

Tehtäessä valinta SIM-kortti välittää valintahetkellä aktiivisena olevan liittymän avulla tiedon nykyisestä liittymästä (esim. IMSI1) ja liittymästä, joka vaihdetaan aktiiviseksi 5 (esim. IMSI2). Nämä IMSI:t on siis tallennettu SIM-kortille.

Kuvion 1 suoritusesimerkissä liittymän vaihto toteutetaan seuraavasti: a) SIM-kortin 1 Sim ToolKit -sovellus (STK) lähettää muutospyynnön esim. USSD-sanoman avulla yllä olevan kuvauksen mukaisesti. Sanoma voi olla esim. muotoa: 123#IMSI1*IMSI2.

10 b) STK jää odottamaan kuittausta sanoman välittämisestä ja kun kuittaus USSD-sanoman välityksestä saadaan, STK vaihtaa liittymän IMSI.t ja muut tunnistetiedot kortilla olevien tiedostojen välillä.

c) SIM-kortti pyytää puhelinta tai muuta päätelaitetta, johon SIM-kortti on sillä hetkellä liitetty, tarkistamaan muutettujen tietojen sisältö. Tämä voidaan toteuttaa 15 esim. REFRESH-komennolla.

d) Edellisten vaiheiden kanssa rinnakkaisesti älyverkko 3 on tehnyt tarvittavat soitonsiirrot ja uusi liittymä on nyt käytössä.

Kuvion 1 suoritusmuodossa puhelut saadaan älyverkko-ohjauksen alaisiksi asettamalla HLR-rekisteriin ns. päättyvän liikenteen liipaisuehto (TCSI-trikkeri) kaikille 20 moniliittymän numeroille. Tämä tapahtuu provisioimalla (eli asettamalla komennolla ao. parametri ko. liittymän asiakasdatoihin). TCSI-trikkeri aiheuttaa liipaisun älyverkko-ohjaimelle aina kun ko. numeroon on tulossa puhelu. Tällöin älyverkko tarkistaa tietokannastaan (tai ulkoisesta tietokannasta), mihin liittymään puhelu pitää ohjata ja mihin puhelu pitää silloin ohjata, jos tietokannan osoittama liittymä ei ole 25 käytettävissä (katveessa, akku loppu tms.). Kummallakin liittymällä on ’’siirtolista” älyverkon käytössä olevassa tietokannassa, jossa on tieto siitä, minne puhelu tulee kytkeä, kun tämä liittymä ei ole aktiivinen.

Näiden ohjaustietojen perusteella älyverkko käskee matkapuhelinkeskusta (MSC) kytkemään tulevan puhelun joko siihen liittymään, johon tulossa ollut puhelu liipaisun 6 aiheuttikin, tai sitten siirtolistasta löytyvään liittymään tai esim. vastaajaan tai muuhun laitteeseen, jos tietokannan kohteeksi määräämään liittymään ei voida yhdistää puheluja (esim. kumpikin liittymistä on ei-aktiivinen). Ohjaus suoritetaan kulloinkin liipaisun aiheuttaneelle liittymälle tietokantaan tallennettujen sääntöjen mukaisesti.

5 Vastaavalla tavalla puhelu ohjataan myös silloin, kun tietokannan perusteella aktiiviseksi ilmoitettu liittymä ei todellisuudessa olekaan saavutettavissa, esim. akun loputtua, puhelimen jouduttua katveeseen, puhelimen ollessa varattu, kun ei löydy vapaita yhteyksiä väliltä MSC tukiasemaohjain -> tukiasema, kun tukiasemassa ei ole vapaita radiokanavia, tai jos liittymästä ei vastata vaikka puhelu saadaan siihen 10 kytkettyä. Tässä kappaleessa mainitut tilanteet älyverkko-ohjelmisto havaitsee jäämällä kytkentäkäskyn jälkeen odottamaan (ns. monitorointi-toiminta), mikä on verkon antama vaste (’’puhelua ei voida kytkeä koska....” ) aina siihen hetkeen saakka, jolloin verkosta saadaan vaste ’’puheluun vastattiin”.

Edellä mainittu tietokanta sisältää siis jo valmiiksi puhelunsiirtotiedot ja muut asetukset 15 edellä mainituille neljälle eri käyttöprofiilille. Tällaisia valmiita käyttöprofiileja voi toki olla myös neljästä poikkeava määrä, esimerkiksi kaksi, kolme, viisi tai useampia. Älyverkkoon yhteydessä olevaan tietokantaan valmiiksi määritellyt käyttöprofiilit vähentävät tiedonsiirron tarvetta liittymän ja älyverkon välillä liittymää vaihdettaessa. Lisäksi ne mahdollistavat käyttöprofiilien muokkauksen ja hallinnan tehokkaasti 20 esimerkiksi tietokoneen ja internetyhteyden välityksellä.

Tietokanta voi olla esimerkiksi älyverkko-ohjaimen (SCP) oma tietokanta, jota voidaan käyttää USSD-sanomien tai SMS-viestien avulla, tai SCP:n käyttämä ulkoisen palvelimen tietokanta, jonne ko. operaatiot ohjataan. SCP voi tällöin olla yhteydessä tietokantaan esimerkiksi tcp/ip -yhteyksillä.

25 Sovellusmuodoissa on myös mahdollista, että käyttöprofiilit tallennetaan SIM-kortille tai SIM-kortin ohjaamana päätelaitteen muistiin. Tällaisessa sovellusmuodossa STK ohjaa päätelaitteen lähettämään puhelinälyverkolle IMSI-koodien lisäksi myös muut tiedot, jotka tarvitaan haluttujen muutosten aikaansaamiseksi puhelunohjaukseen. Tällaisissa sovellusmuodoissa voi turvallisuussyistä olla tarpeen määritellä 30 puhelinälyverkkoon ehdot, mitkä IMSI-koodit voivat antaa mitäkin toisia IMSI-koodeja koskevia ohjauksia älyverkolle.

7

Yhden sovellusmuodon mukaan toteutetaan siis menetelmä moniliittymäpalvelun ohjaamiseksi, jossa yhden jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen perusteella muutetaan toisen jäsenliittymän asetuksia matkaviestinverkossa. Tällainen yhdeltä jäsenliittymältä vastaanotettu syöte sisältää tyypillisesti ainakin kahta jäsenliittymää 5 koskevaa ohjaustietoa, joiden mukaisiin tiloihin jäsenliittymät sitten älyverkkopalvelussa asetetaan.

Menetelmän yhdessä sovellusmuodossa yhdeltä jäsenliittymältä vastaanotetaan syöte, joka sisältää soitonsiirtojen asettamiseen liittyvää ohjaustietoa, ja asetetaan soitonsiirrot ohjaustiedon mukaisiksi.

10 Toisen sovellusmuodon mukaan vastaanotetaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää tätä kyseistä liittymää sekä ainakin yhtä toista jäsenliittymää koskevaa ohjaustietoa, ja asetetaan jäsenliittymien tilat vastaanotetun ohjaustiedon mukaisiksi.

Edellä kuvattu moniliittymäpalvelu toteutetaan yhden sovellusmuodon mukaisesti matkaviestinverkon ohjausjärjestelmässä. Tällaisessa sovellusmuodossa ohjausjärjes-15 telmä 3 sovitetaan muuttamaan toisen jäsenliittymän asetuksia yhden jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen perusteella.

Toisessa sovellusmuodossa ohjausjärjestelmä on sovitettu vastaanottamaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää ainakin kahta jäsenliittymää koskevaa ohjaustietoa, ja vasteena syötteelle asettamaan jäsenliittymät vastaanotetun ohjaustiedon mukaisiin 20 tiloihin.

Kolmannessa sovellusmuodossa ohjausjärjestelmä on sovitettu muuttamaan ainakin yhden jäsenliittymän soitonsiirtojen asetuksia vasteena toiselta jäsenliittymältä vastaanotettuun syötteeseen.

Neljännessä sovellusmuodossa ohjausjärjestelmä on asetettu muuttamaan ainakin 25 kahden jäsenliittymän asetuksia yhdeltä jäsenliittymältä vastaanotetun syötteen perusteella.

Moniliittymäpalvelua käyttävä tilaajan tunnistusyksikköön 1 voi puolestaan liittyä vähintään kaksi tilaajan tunnusta 2, joita kutakin vastaa oma jäsenliittymä. Sovellusmuodon mukaan tilaajan tunnistusyksikkö 1 käsittää toiminnallisuuden 8 aktiivisessa tilassa olevan jäsenliittymän vaihtamiseksi ja vaihtoon liittyvän ohjausviestin muodostamiseksi matkaviestinverkon ohjausjärjcstelmää 3 varten.

Yhdessä sovellusmuodossa tunnistusyksikkö 1 on sovitettu ohjaamaan aktiivisessa tilassa olevan jäsenliittymän vaihtoa siten, että aktiivisessa tilassa oleva jäsenliittymä 5 kytketään irti matkaviestinverkosta ja yksi ei-aktiivisessa tilassa oleva jäsenliittymä kytketään matkaviestinverkkoon.

Toisessa sovellusmuodossa tunnistusyksikkö 1 on sovitettu muodostamaan ohjausviesti siten, että ohjausviesti sisältää molempiin vaihdon osapuolina oleviin jäsenliittymiin kohdistuvia tietoja.

10 Kolmannessa sovellusmuodossa tunnistusyksikkö 1 on sovitettu sisällyttämään ohjausviestiin soitonsiirtojen asetustietoja.

Neljännessä sovellusmuodossa tunnistusyksikkö 1 on sovitettu ohjaamaan ohjausviestin lähetys ennen vaihtoa aktiivisena olevan jäsenliittymän kautta.

Edellä esitettyjen esimerkkien perusteella onkin selvää, että keksinnön puitteissa 15 voidaan toteuttaa lukuisia yllä kuvatuista sovellusmuodoista poikkeavia ratkaisuja. Keksintöä ei siis ole tarkoitus rajoittaa koskemaan ainoastaan edellä esitettyjä esimerkkejä, vaan patenttisuojaa tulee tarkastella oheisten patenttivaatimusten täydessä laajuudessa.

Claims (13)

1. Menetelmä moniliittymäpalvelun ohjaamiseksi, jossa moniliittymäpalvelussa yhtä tilaajan tunnistusyksikköä vastaa enemmän kuin yksi liittymä eli jäsenliittymä, tunnettu siitä, että yhden jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen perusteella 5 muutetaan toisen jäsenliittymän asetuksia matkaviestinverkossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää ainakin kahta jäsenliittymää koskevaa ohjaustietoa, ja asetetaan jäsenliittymät vastaanotetun ohjaustiedon mukaisiin tiloihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 vastaanotetaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää soitonsiirtojen asettamiseen liittyvää ohjaustietoa, ja asetetaan soitonsiirrot ohjaustiedon mukaisiksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää tätä liittymää sekä ainakin yhtä toista jäsenliittymää koskevaa ohjaustietoa, ja asetetaan jäsenliittymien tilat 15 vastaanotetun ohjaustiedon mukaisiksi.

5. Matkaviestinverkon ohjausjärjestelmä (3), joka on sovitettu tarjoamaan moniliit-tymäpalvelu, jossa yhtä tilaajan tunnistusyksikköä vastaa enemmän kuin yksi liittymä eli jäsenliittymä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä (3) on sovitettu muuttamaan toisen jäsenliittymän asetuksia yhden jäsenliittymän kautta vastaanotetun syötteen 20 perusteella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se on sovitettu vastaanottamaan yhdeltä jäsenliittymältä syöte, joka sisältää ainakin kahta jäsenliittymää koskevaa ohjaustietoa, ja vasteena syötteelle asettamaan jäsenliittymät vastaanotetun ohjaustiedon mukaisiin tiloihin.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se on sovitettu muuttamaan ainakin yhden jäsenliittymän soitonsiirtojen asetuksia vasteena toiselta jäsenliittymältä vastaanotettuun syötteeseen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on asetettu muuttamaan ainakin kahden jäsenliittymän asetuksia yhdeltä jäsenliittymältä vastaanotetun syötteen perusteella.

9. Tilaajan tunnistusyksikkö (1) moniliittymäpalvelua varten, johon tilaajan 5 tunnistusyksikköön liittyy vähintään kaksi tilaajan tunnusta (2), joita kutakin vastaa oma jäsenliittymä, tunnettu siitä, että tilaajan tunnistusyksikkö (1) käsittää toiminnallisuuden aktiivisessa tilassa olevan jäsenliittymän vaihtamiseksi ja vaihtoon liittyvän ohjausviestin muodostamiseksi matkaviestinverkon ohjausjärjestelmää (3) varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tunnistusyksikkö (1), tunnettu siitä, että se on 10 sovitettu ohjaamaan aktiivisessa tilassa olevan jäsenliittymän vaihtoa siten, että aktiivisessa tilassa oleva jäsenliittymä kytketään irti matkaviestinverkosta ja yksi ei-aktiivisessa tilassa oleva jäsenliittymä kytketään matkaviestinverkkoon.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tunnistusyksikkö (1), tunnettu siitä, että se on sovitettu muodostamaan ohjausviesti siten, että ohjausviesti sisältää molempiin 15 vaihdon osapuolina oleviin jäsenliittymiin kohdistuvia tietoja.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen tunnistusyksikkö, tunnettu siitä, että se on sovitettu sisällyttämään ohjausviestiin soitonsiirtojen asetustietoja.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen tunnistusyksikkö, tunnettu siitä, että se on sovitettu ohjaamaan ohjausviestin lähetys ennen vaihtoa aktiivisena olevan 20 jäsenliittymän kautta.