FI12118U1 - Kaatokarsija - Google Patents

Abstract

1. Kaatokarsija (1) jossa on päärunko (10), johon järjestetty ainakin yksi kiinteä karsintaterä (40) ja katkaisulaite (50); päärunkoon sen suhteen liikkuvasti kiinnitetty siirtorunko (11), johon on järjestetty ainakin yksi karsintaterä (30); ja päärunkoon (10) kääntyvästi ainakin yhdellä kiinnitysnivelellä (122) kiinnitetty kallistusrunko (12) joka on liikutettavissa päärunkoon nähden kallistussylinterillä (120), tunnettu siitä että siirtorungossa on ainakin kaksi toisistaan riippumatta käytettävää tartuntaterää (20a, 20b), jotka on järjestetty käytettäväksi kumpikin omalla hydraulisylinterillään (21a, 21b). Lisäksi suojavaatimukset 2-8.

Description

KAATOKARSI JA

KEKSINNÖN ALA

Keksinnön kohteena on suojavaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty kaatokarsija.

KEKSINNÖN TAUSTA

Yleisesti tunnetaan erilaisia työkoneen, esimerkiksi maataloustraktorin tai pienen kaivinkoneen puomiin, mutta myös erikokoisiin metsätyökoneisiin kuten harvestereihin kiinnitettäviä sykeharvesteripäitä tai kaatokarsijapäitä, jotka käyttävät työkoneen hydrauliikka j ärj estelmästä saatavaa voimaa sykeliikkeen tuottamiseen.

Tyypillisesti sykeharvesteripäässä tai sy-kesyöttöharvesteripäässä puunrunkoa sekä liikutetaan että karsitaan sykeliikkeellä tai sykesyötöllä, joka saadaan aikaan yhdellä kaksitoimisella sylinterillä. Oksat karsitaan karsintaterien avulla sykeiskun liikuttaessa yhtä, pituussuunnassa toisen rungon suhteen liikkuvaa runkoa. Yhteen runkoon on yleensä järjestetty ainakin yhdestä teräparista muodostuvat karsintaterät, ja toiseen runkoon puunrunkoa pitelevät ainakin yhdestä teräparista muodostuvat tartuntaterät tai pitokourat. Puunrunkoa ajetaan karsintaliikkeen karsintateriä vasten oksien poistamiseksi, ja runkoa siirrettäessä kar-sintaterillä pidetään runkoa kiinni kaatopäässä sen aikaa kun tartuntaterät ovat auki siirtoliikkeen ajan.

Verrattuna harvesteripäihin, joissa puunrunkoa siirretään hydraulitoimisten rullien avulla, sykehar-vesteripää on useimmiten kevyempi sekä rakenteeltaan ja hydrauliikkajärjestelmältään huomattavasti yksinkertaisempi ja myös edullisempi ratkaisu, varsinkin harvennushakkuissa ja energiapuun korjuussa. Useimmat rulla-harvesteripäät vaativat toimiakseen myös niin paljon tehoa, ettei esimerkiksi tavanomaisen maataloustraktorin hydrauliikkajärjestelmä kykene tuottamaan tarpeeksi tehoa niille ilman lisähydrauliikkapumppua.

Tekniikan tasosta tunnetuissa sykeharvesteri-päissä ongelmallista on, että puunrunko ei välttämättä pysy paikoillaan tartuntaterien ollessa avoinna, ts. irti puunrungosta. Karsintaterien on oltava terävät ja niiden on pystyttävä liukumaan puunrunkoa pitkin tehokkaasti, jotta karsinta onnistuu, ja puunrunko pysyy sy-kevaiheen aikana paikoillaan harvesteripään otteessa. Jos puunrunko pääsee luistamaan paikoiltaan, se voi haitata pituusmittausta jos sellainen on käytössä (erityisesti jos mittalaitteena on rullamitta), ja syötön hidastumista tai jopa pysähtymistä, jolloin karsinnan tehokkuus heikkenee ja kokonaisuutena metsätyön tuottavuus kärsii.

Lisäksi, kun käytössä on yksi kaksitoiminen sylinteri, jonka samansuuntainen sykeliikkeen aikaansaama voima sekä liikuttaa puunrunkoa että aikaansaa oksien karsimiseen käytettävän impulssin, järeämpien oksien kohdalla hydrauliikkajärjestelmästä saatava teho ei välttämättä riitä aikaansaamaan tarpeeksi suurta voimaa suorittamaan kumpaakin tehtävää, jolloin oksat eivät katkeakaan kerralla tai siististi. Toisaalta kaiken käyttövoiman siirtäminen karsintavaiheeseen voi myös aiheuttaa tarpeettoman suuren voiman karsintateriin jolloin puunrungon liike voi edelleen olla katkonaista mikä vaikuttaa pituusmittaukseen, ja voi myös huonontaa karsinnan laatua. Lisäksi yhdellä sylinterillä käytettävä laite on myös hidas, kun karsittava puu pysähtyy aina kun sylinterin vaihe muutetaan. Pysähdys aiheuttaa myös nykimistä joka välittyy kaatokarsijapään osiin ja puomiin, mikä kuluttaa laitteistoja ja rakenteita.

Erityisesti verrattuna rullasyöttöön, tunnetuilla sykeharvesteripäillä karsintatyö on syöttötavan takia hitaampaa, joten tuottavuus ts. työteho voi olla huomattavastikin matalampi, eivätkä tällaiset sykehar-vesterit välttämättä sovellu urakkatyöhön, vaan on tarkoitettu enemmän ratkaisuiksi ns. isännänlinjoille. Nopeuden lisääminen syketehoa nostamalla vaatii erilaisia lisälaitteita, mikä taas lisää harvesteripään painoa.

Silloin ongelmaksi nousee tavanomaisten työkoneiden kuten maataloustraktorien soveltuvuus painavalle harves-teripäälle.

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön mukainen kaatokarsija on tarkoitettu käytettäväksi puun käsittelyyn: kaatamiseen, karsimiseen ja katkomiseen, jossa puunrungon siirtäminen kaa-tokarsijassa tapahtuu ainakin kahdella siirtoteräparil-la toisistaan riippumatta käytettävällä siirtosylinte-rillä aikaansaadun sykeliikkeen avulla.

Kaatokarsija voidaan asentaa minkä tahansa työkoneen, esimerkiksi maataloustraktorin tai kaivinkoneen puomiin, tai metsätalouskoneen kuten harvesterin puomiin, ja yhdistää työkoneen hydrauliikkajärjestelmään siten, että kaatokarsijan toimilaitteita voidaan käyttää sen avulla.

Keksinnön mukainen kaatokarsija soveltuu käytettäväksi esimerkiksi taimikonhoitoon, harvennushak-kuisiin, energiapuun korjuuseen, tuulenkaatojen korjaamiseen ja mihin tahansa muuhun puunkorjuutyöhön. Läpimitaltaan vaihtelevan kokoisen tukkipuun korjuu on myös mahdollista.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudenlainen sykekäyttöinen kaatokarsija, joka mahdollistaa puunrunkojen karsimisen ja katkomisen luotettavasti ja nopeasti ilman että puunrungon liukuminen, nykiminen tai muu epätoivottava liikkuminen karsinnan aikana vaikuttaa karsimistehokkuuteen tai -laatuun tai pituusmit-tauksen tulokseen, ja ilman että kaatokarsijan rakenne olennaisesti monimutkaistuu tai sen käyttö hankaloituu.

Keksinnön mukaisen kaatokarsijan osat ovat yleisesti saatavilla olevia ja teknisesti yksinkertaisia jolloin käyttäjän on helppo hoitaa mahdolliset huolto-, korjaus- ja muutostoimenpiteet edullisesti. Yksinkertainen rakenne on myös kestävä.

Kevytrakenteinen kaatokarsija ei vaadi työkoneelta erityistä järeyttä tai lisärakenteita kaatokar-sijan painon vastukseksi, eikä sen hydrauliikkajärjes-tely välttämättä tarvitse myöskään mitään erikoisjärjestelyjä kuten lisäpumppua tarvittavan tehon tuottamiseen .

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaiselle kaatokarsijalle on ominaista suojavaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esiin tuodut piirteet.

Kaatokarsijassa on päärunko, jossa on päärunko johon järjestetty ainakin yksi kiinteä karsintaterä ja katkaisulaite, päärunkoon sen suhteen liikkuvasti kiinnitetty siirtorunko johon on järjestetty ainakin yksi kiinteä karsintaterä, ja päärunkoon kääntyvästä ainakin yhdellä kiinnitysnivelellä kiinnitetty kallistusrunko joka on liikutettavissa päärunkoon nähden kallistus-sylinterillä. Keksinnölle on tunnusomaista, siirtorun-gossa on ainakin kaksi toisistaan riippumatta käytettävää tartuntaterää, jotka on järjestetty käytettäväksi kumpikin omalla hydraulisylinterillään.

Keksinnön perusideana on, että tavanomaisen, yhdellä kaksitoimisella sykesylinterillä käytettävän runkorakenteen sijaan käsiteltävänä olevaa puunrunkoa liikutellaan katkaisun jälkeen kahdella tai useammalla, siirtorunkoon järjestetyllä, yhdestä teräparista muodostuvalla tartuntaterällä joista jokaista tartuntaterää käytetään omalla kaksitahtisella sylinterillään. Kaatokarsijassa olevaa puunrunkoa voidaan siis liikuttaa eteenpäin kummallakin yksittäisellä tartuntaterällä tai jokaisella näistä yksittäisistä tartuntateristä erikseen, esimerkiksi vuorotellen, jolloin siirtoliikkeestä tulee tasaisempi. Usealla siirtosylinterillä aikaansaatu puunrungon liike on jatkuvaa ja tasaista, ja tunnetuista sykeharvesteripäistä tai sykekaatokarsi-joista tuttu voimakas nykivä liike saadaan poistettua.

Kun karsintaterät saapuvat rungossa ok-san/oksien kohdalle, voidaan jokainen näistä erillisistä tartuntateristä sulkea ja kaikkia siirtosylintereitä käyttää sykeliikkeen aikaansaamiseksi jolloin saadaan aikaan järeämmän oksan/oksien katkaisuun tarvittava voima. Ohuempien oksien karsintaan voi taas riittää että vain yhtä tartuntaterän sylinteriä käytetään, tai jos kaatokarsijassa on useampi kuin kaksi tartuntaterää käyttösylintereineen, kaikkia ei välttämättä tarvitse käyttää oksan katkaisuun, vaan laitteen käyttäjä voi tarvittaessa päättää kuinka monta sylinteriä sykeliikkeen aikaansaamiseksi tarvitaan. Tällöin yhden kaksitoimisen sylinterin käyttöön liittyvät ongelmat, erityisesti käsiteltävän puunrungon voimakas nykiminen, liukuminen suhteessa kaatokarsijaan ja epätasainen liike siirron aikana sekä koko käytettävissä olevan sykevoiman käyttäminen karsintavaiheeseen, mikä voi aiheuttaa turhaa puunrungon kuoren vaurioitumista ja oksien repeytymistä, voidaan välttää. Lisäksi puunrungon em. epätoivottujen liikkeiden aiheuttamaa rasitusta kaatokarsijan ja työkoneen osiin ja esimerkiksi hydrauliikkaletkuihin ja -kiinnityksiin voidaan tehokkaasti vähentää. Samoin voidaan vähentää laitteen käyttäjän puunrungon rajujen liikkeiden takia kokevaa epämukavuutta, mikä parantaa ergonomiaa.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa siirtorun-gossa on ainakin kolme toistaan riippumatta käytettävää tartuntaterää, jotka on järjestetty käytettäväksi kukin omalla hydraulisylinterillään.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa kunkin hyd-raulisylinterin iskunpituus on 150-500 mm.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa yhdessä tai useammassa tartuntaterässä on karsintasärmä oksien karsimista varten. Tällöin yksi tai useampi tartuntaterä voi toimia myös karsintateränä, mikä voi parantaa kaa-tokarsijan tehokkuutta ja myös karsintajälkeä.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa tartuntate-rissä on karhennettu pitopinta puunrunkoa vasten olevassa osassa tartunnan parantamiseksi.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa katkaisulaite on giljotiini.

Keksinnön eräässä toisessa sovellusmuodossa katkaisulaite on ketjusaha.

Keksinnön eräässä sovellusmuodossa kaatokarsi-jassa on lisäksi pituusmittalaite, esimerkiksi rulla-mitta .

KUVALUETTELO

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa - kuva la esittää keksinnön erään sovellusmuodon mukaista kaatokarsijaa eräässä asennossa sivusta päin nähtynä, - kuva la esittää kuvassa la esitettyä kaato-karsijaa kolmiulotteisena projektiona, - kuva 2a esittää keksinnön erään sovellusmuodon mukaista kaatokarsijaa eräässä toisessa asennossa sivusta päin nähtynä, ja - kuva 2b esittää kuvassa 2a esitettyä kaato-karsijaa kolmiulotteisena projektiona.

Kuvioissa on käytetty viitenumerolta viittaamaan keksinnön eri osiin seuraavasti: I kaatokarsija 10 päärunko II siirtorunko 12 kallistusrunko 122 kiinnitysnivel 120 kallistussylinteri 20a- c tartuntaterä 21a-c tartuntaterän siirtosylinteri 210 karsintasärmä 220 pitopinta 30 liikkuva karsintaterä 40 kiinteä karsintaterä 50 katkaisulaite

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvissa la-2b on esitetty eräs keksinnön mukainen kaatokarsija 1, joka voidaan kiinnittää työkoneen puomiin kallistusrunkoon järjestetyn tavanomaisen kiin-nityselimen tai -laitteen kautta sekä kytkeä kiinni työkoneen hydrauliikkajärjestelmään kuten on ilmeistä alan ammattilaiselle. Kaatokarsijan 1 hydraulitoimieli-met käyttävät siis kaikki työkoneen hydrauliikkajärjes-telmästä saatavaa käyttövoimaa.

Kaatokarsijassa 1 on pitkänomainen päärunko 10, jonka yhteen päähän on järjestetty karsintaterä 40 joka koostuu teräparista jossa terät on järjestetty ulottumaan vastakkaisille puolille karsintaterän 40 ympä-röimää puunrunkoa mahdollisimman kattavan karsintavai-kutuksen aikaansaamiseksi. Karsintaterä 40 on siis sinänsä tekniikan tasosta tunnettua tyyppiä. Karsintate-rään 40 kuuluu ontto ripustusosa jonka läpi kaatokarsi-j an 1 siirtorunko 11 on järjestetty kulkemaan. Siirto-runko 11 voidaan järjestää liikkumaan suhteessa päärunkoon 10 myös jollain muulla tavalla. Päärungon 10 karsintaterän 40 suhteen pituussuunnassa toisessa päässä on katkaisulaite 50 joka voi olla mikä vain tekniikan tasosta tunnettu puunkatkai-sulaite, esimerkiksi giljotiini tai ketjusaha, jota käytetään omalla hydraulitoimilaitteellaan joka on liitetty työkoneen hydraulijärjestelmään tarvittavan kat-kaisuvoiman tuottamiseksi. Giljotiini voi olla erityisen edullinen vaihtoehto silloin, kun kaatokarsijaa käytetään energiapuun korjuuseen. Ketjusaha ts. moottorisaha voi puolestaan soveltua läpimitaltaan isompien puiden kaatamiseen.

Kaatokarsija 1 on järjestetty kiinnitettäväksi työkoneen puomiin päärunkoon 10 kääntyvästi järjestetyn kallistusrungon 12 kautta. Kallistusrunko 12 on kiinnitetty päärunkoon kiinnitysnivelellä 122, ja päärungon 10 kallistaminen suhteessa kallistusrunkoon 12 tapahtuu kallistussylinterillä 120 eli ns. tilttisylinterillä, joka on järjestetty yhdestä päästään päärunkoon 10 ja toisesta päästään kallistusrunkoon 120. Myös kallistus-sylinteriä 120 käytetään työkoneen hydrauliikkajärjes-telmän avulla. Kuvioissa la-2b ei ole näytetty kaato-karsijan 1 kiinnitystä työkoneeseen, mutta se on tarkoitettu tehtäväksi tekniikan tasosta tunnetuin tavanomaisin ratkaisuin. Kallistusrunko 12 voi olla tunnettua tyyppiä, joka on muodostettu koteloituna siten että kallistussylinteri on osittain kotelon suojaama, riippuen kallistusrungon ja päärungon keskinäisestä asemasta . Päärunkoon on sen suhteen liikkuvasti järjestetty siirtorunko 11, joka voi yksi yhtenäinen runko, tai se voi olla esimerkiksi teleskooppinen ts. muodostua kahdesta tai useammasta toistensa sisään ja toistensa suhteen liikuteltavasti järjestetystä rungon osasta (tätä ei näy kuvissa). Siirtorungon yhdessä päässä, tarkemmin sanottuna lähellä päärungon sitä päätä johon karsintaterä 40 on järjestetty, on kiinteä karsintaterä 30, jonka avulla voi olla mahdollista parantaa karsintatulosta.

Siirtorunkoon 11 on ainakin kaksi tartuntaterää 20a, 20b jotka muodostuvat teräparistajotka on järjestetty ulottumaan vastakkaisille puolille tartuntaterän 20a, 20b ympäröimää puunrunkoa hyvän tartuntapidon aikaansaamiseksi. Tartuntateriä 20a, 20b, 20c voi olla kolme, kuten kuvissa on esitetty. On myös mahdollista että tartuntateriä on enemmän kuin kolme.

Tartuntaa parantamaan teräparien sille pinnalle tai osalle joka on kosketuksissa puunrunkoon, voi olla järjestetty erityinen karhennettu pitopinta 220. Pito-pinta 220 voi olla erimerkiksi karhennettu erilaisilla pinnalle järjestetyillä urilla ja/tai kohoumilla, ts. kiinteillä rakenteilla.

Edelleen tartuntateriin 20a, 20b, 20c - yhteen tai useampaan tai kaikkiin - voi olla järjestetty kar- sintasärmät 210, jolloin tällaiset tartuntaterät toimivat samalla myös karsintaterinä mikä voi parantaa oksien karsinnan tehokkuutta ja laatua. Myös tartuntaterät 20a, 20b, 20c ovat sinänsä tavanomaisia tekniikan tasosta tunnettuja ja yleisesti saatavilla olevia osia.

Jokainen yksittäinen tartuntaterä 20a, 20b, 20c on järjestetty käytettäväksi kukin omalla kaksitoimi-sella hydraulisella siirtosylinterillään 21a, 21b, 21c. Siten jokaisen tartuntaterä 20a, 20b, 20c kykenee liikuttamaan siirtorunkoa 11 toisista tartuntateristä riippumatta, ja puunrunkoa voidaan siirtää eteenpäin karsintateriä kohti siirtosylinterin 21a, 21b, 21c aikaansaaman sykeliikkeen avulla itsenäisesti, esimerkiksi kahden tartuntaterän 20a, 20b tapauksessa ensin yhtä, ja sitten toista siirtosylinteriä 21a, 21b vuorotellen käyttämällä. Jos tartuntateriä 20a, 20b, 20c on kolme, niitä voidaan käyttää samoin missä tahansa järjestyksessä vuorotellen, kaikkia yhtä aikaa, tai osaa yhtä aikaa. Silloin puunrunkoa voidaan liikuttaa kerrallaan huomattavasti pienemmällä voimalla siirtosylin-terien aikaansaaman sykesyötön avulla, mikä takaa tasaisen liikkeen jolloin puunrunko ei pääse nykimään, liukumaan tai liikkumaan tartuntaterien suhteen. Jos käytössä on rungon pituusmittaus, mittatulos on näin luotettavampi erityisesti jos käytössä on rullamitta. Lisäksi rungon heilahtelu ja muu liike ei pääse rasittamaan kaatokarsijan 1 rakennetta tai ripustusta työkoneeseen .

Liikuttamisella tarkoitetaan tässä sekä eteenpäin että taaksepäin tapahtuvaa liikettä. Puunrunkoa voi olla tarpeen liikuttaa takaisin taaksepäin esimerkiksi kun tarkoitus on tehdä määrämittaista tukkipuuta ja on tarve saada katkaistua puunrunko tarkalla pituusmitalla ja löytää optimaalinen katkaisukohta esim. puunrungon mutkaisuus huomioon ottaen.

Kun puunrunkoa on liikutettu kaatokarsijassa 1 eteenpäin niin että karsintaterien kohdalle osuu oksa tai oksia, kaikkia tartuntateriä 20a, 20b käyttäviä siirtosylintereitä 21a, 21b voidaan käyttää yhtä aikaa, jolloin saadaan aikaa tarvittava voima oksan tai oksien karsimiseksi. Tämä on erityisen edullista jos karsittava oksa on järeä. Jos oksa tai oksat ovat ohuempia, saattaa karsimiseen tarvittavan voiman aikaansaamiseksi riittää vain osan siirtosylintereistä 21a, 21b, 21c käyttäminen.

Tartuntaterien 20a, 20b, 20c ja niitä käyttävien siirtosylinterien 21a, 21b, 21c avulla saadaan siis aikaan siirtorunkoa 11 suhteessa päärunkoon 10 liikuttava sykevoima. Koska jokainen tartuntateristä 20a, 20b, 20c on järjestetty käytettäväksi omalla siirtosylinterillään 21a, 21b, 21c, voi kaatokarsi j an 1 käyttäjä kontrolloida siirto- ja karsintaliikettä aikaansaavan sykevoiman tarvetta tarkemmin. Kunkin siirtosylinterin 21a, 21b, 21c iskunpituus voi olla väliltä 150-500 mm. Siirtosylinterit sinänsä ovat tavanomaisia, yleisesti saatavilla olevia hydraulisylintereitä, joiden tehon ja sylinterin halkaisijan alan ammattilainen voi valita tuottamaan tarvittava iskunpituus, ts. kar-sintapituus ja karsintavoima.

Kaatokarsijan toivotun koon ja käyttötarkoituksen mukaisesti siirtosylinterin 21a, 21b, 21c iskunpituus voi olla esimerkiksi 180, tai 200 mm, tai 250 mm, tai 315 mm. Eri siirtosylintereillä voi myös olla eri iskunpituus em. vaihteluväliltä, ts. jokaisen siirtosylinterin ei tarvitse saada aikaan samaa siirtopi-tuutta. Alan ammattilainen kykenee siis valitsemaan tarvittavat siirtosylinterit 21a, 21b, 21c sen mukaan, mihin metsänhoito- tai puunhankintatyöhön kaatokarsijaa 1 on tarkoitus käyttää. On myös ajateltavissa, että kaatokarsijan 1 siirtosylintereitä 21a, 21b, 21c voidaan vaihdella tarkoituksen mukaisesti siten, että kokonaispituus jolla kaatokarsija 1 kykenee liikuttamaan puunrunkoa, on aina optimaalinen käyttötarkoituksen mukaan .

Seuraavassa kun kuvattu keksinnön mukaisen kaa-tokarsijan 1 käyttö esimerkinomaisesti:

Puun kaatamista varten kaatokarsija 1 liikutetaan työkoneen puomin avulla sopivaan kohtaan puun ty-vellä. Kallistussylinterin 120 avulla kaatokarsija 1 saadaan asemoitua paikoilleen sopivaan kallistuskulmaan, ja puun runko katkaistaan katkaisulaitteella 50. Katkaistu runko asemoidaan karsintaa varten sopivasti työkoneen puomin ja kallistussylinterin 120 avulla.

Kahden tai useamman tartuntaterän 20a, 20b, 20c avulla puunrunkoa siirretään haluttu matka siten että jokaista yksittäistä tartuntaterää 20a, 20b, 20c käyttävän kaksitoimisen siirtosylinterin 21a, 21b, 21c siirtorunkoon 11 järjestetyt tartuntaterät 20a, 20b, 20c kuljettavat puunrunkoa suhteessa päärunkoon 10 sylinterin iskunpituuden verran, kukin vuorollaan.

Jotta puunrungon liikuttamiseen ei turhaan käytetä kaatokarsijan koko käytettävissä olevaa sykevoi-maa, jokaista tartuntaterää 20a, 20b, 20c voidaan käyttää vuorotellen tasaisen ja tarkan liikkeen aikaansaamiseksi. Samalla kun puunrunkoa näin liikutetaan, kaa-tokarsijaan 1 järjestetty mittalaite mittaa käsiteltävän puunrungon pituutta. Mittatuloksesta voidaan saada tarkka, kun puunrunko pysyy varmasti tartuntaterien 20a, 20b, 20c otteessa koko liikkeen ajan, eikä syke-liikkeen edestakaisuudesta johtuvaa nykimistä tule kun käytettävä voima on huomattavasti alhaisempi kuin tunnetun tekniikan tavanomaisen yhden kaksitoimisen sylinterin .

Kun kaatokarsija 1 tulee puunrungossa kohtaan jossa on yksi tai useampi oksa, kaikkia siirtosylinte-reitä 21a, 21b, 21c voidaan saattaa käyttämään tartun-tateriä 20a, 20b, 20c yhtä aikaa, jolloin aikaansaadaan tarpeeksi tehokas sykeisku oksan tai oksien karsimista varten karsintaterillä 30, 40. Toisin sanoen siir-tosylinterien aikaansaama sykeliike vetää puunrunkoa karsintaterää 40 vasten ja työntää karsintaterää 30 puunrunkoa pitkin. Karsintajäljestä tulee siisti, eikä puun kuori tarpeettomasti repeydy kun karsintaliikkeel-lä on tarpeeksi voimaa. Mikäli oksat ovat hennompia tai niitä on vain vähän, voi tarvittavan karsintavoiman aikaansaamiseksi riittää myös vain osan tartuntateristä liikuttaminen kunkin siirtosylinterin avulla.

Kun kaatokarsija 1 on puunrungossa kohdassa, jossa laitteen käyttäjä arvioi olevan sopiva katkaisu-kohta, katkaisulaitteella 50 katkaistaan sopiva pituus puunrungosta. Näitä vaihteita toistetaan kunnes puunrunko on kokonaan käsitelty.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä esimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä suojavaatimusten määrittelemän keksinnön ajatuksen puitteissa.

Claims (8)

SUO JAVAATIMUKSE T

1. Fällare-kvistare (1) med en huvudstomme (10), till vilken anordnats åtminstone ett fast kvist-ningsbett (40) och en kapningsanordning (50); en i huvudstommen rörligt i förhållande till denna fäst över-föringsstomme 11), till vilken anordnats åtminstone ett kvistningsbett (30); och en i huvudstommen (10) sväng-bart med åtminstone en fästled (122) fäst lutnings-stomme (12), som kan flyttas i förhållande till huvudstommen med en lutningscylinder (120), kännetecknad av att överföringsstommen uppvisar åtminstone två gripbett (20a, 20b) som ska drivas oberoende av varandra, vilka gripbett är anordnade att drivas vartdera med sin egen hydraulcylinder (21a, 21b).

1. Kaatokarsija (1) jossa on päärunko (10), johon järjestetty ainakin yksi kiinteä karsintaterä (40) ja katkaisulaite (50); päärunkoon sen suhteen liikkuvasti kiinnitetty siirtorunko (11), johon on järjestetty ainakin yksi karsintaterä (30); ja päärunkoon (10) kääntyvästi ainakin yhdellä kiinnitysnivelellä (122) kiinnitetty kallistusrunko (12) joka on liikutettavissa päärunkoon nähden kallistussylinterillä (120), tunnettu siitä että siirtorungossa on ainakin kaksi toisistaan riippumatta käytettävää tartuntaterää (20a, 20b), jotka on järjestetty käytettäväksi kumpikin omalla hydraulisylinterillään (21a, 21b).

2. Fällare-kvistare (1) enligt skyddskrav 1, kännetecknad av att överf öringsstommen (11) uppvisar åtminstone tre gripbett (20a, 20b, 20c) som ska drivas oberoende av varandra, vilka gripbett är anordnade att drivas vartdera med sin egen hydraulcylinder (21a, 21b, 21c).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että siirtorungossa (11) on ainakin kolme toistaan riippumatta käytettävää tartunta-terää (20a, 20b, 20c), jotka on järjestetty käytettäväksi kukin omalla hydraulisylinterillään (21a, 21b, 21c) .

3. Fällare-kvistare (1) enligt skyddskrav 1 eller 2, kännetecknad av att var och en hydraulcy-linders (21a, 21b, 21c) slaglängd är 150-500 mm.

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että kunkin hydraulisylin-terin (21a, 21b, 21c) iskunpituus on 150-500 mm.

4. Fällare-kvistare (1) enligt något av skydds-kraven 1-3, kännetecknad av att ett eller flera gripbett (20a, 20b, 20c) uppvisar en kvistningskant (210) för kvistning av grenar.

4. Jonkin suojavaatimuksista 1-3 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että yhdessä tai useammassa tartuntaterässä (20a, 20b, 20c) on karsintasär-mä (210) oksien karsimista varten.

5. Fällare-kvistare (1) enligt något av skydds-kraven 1-4, kännetecknad av att gripbetten (20a, 20b, 20c) uppvisar en ruggad greppyta (220) för att förbättra vidhäftningen i delen mot trädstammen.

5. Jonkin suojavaatimuksista 1-4 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että tartuntaterissä (20a, 20b, 20c) on karhennettu pitopinta (220) puunrunkoa vasten olevassa osassa tartunnan parantamiseksi.

6. Fällare-kvistare (1) enligt något av skyddskraven 1-5, kännetecknad av att kapningsanordning-en (50) är en giljotin.

6. Jonkin suojavaatimuksista 1-5 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että katkaisulaite (50) on giljotiini.

7. Fällare-kvistare (1) enligt något av skyddskraven 1-5, kännetecknad av att kapningsanordning-en (50) är en kedjesåg.

7. Jonkin suojavaatimuksista 1-5 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että katkaisulaite (50) on ketjusaha.

8. Jonkin suojavaatimuksista 1-7 mukainen kaatokarsija (1), tunnettu siitä että kaatokarsi j assa on lisäksi pituusmittalaite, esimerkiksi rullamitta. SKYDDSKRAV

8. Fällare-kvistare (1) enligt något av skyddskraven 1-7, kännetecknad av att fällaren-kvistaren dessutom uppvisar en längdmätanordning, till exempel ett rullmått.