FI12114U1 - Reunasyöttöväline lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon turbulenssigeneraattoriin - Google Patents

Abstract

1. Reunasyöttöväline lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon turbulenssigeneraattoriin, johon reunasyöttövälineeseen (17) kuuluu jakokammio (18) varustettuna sisäänmenolla (16) ja ulostulolla (19) ja josta jakokammion (18) ulostulosta (19) lisäsyöttö on sovitettu edelleen jaettavaksi turbulenssigeneraattorin (13) reuna-alueelle (15) sovitettuihin virtausputkiin (27) kuuluviin laajennusputkiin (14), tunnettu siitä, että reunasyöttöväline (17) on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen ulostulostaan (19) suoraan laajennusputkiin (14), turbulenssigeneraattorin (13) virtausputkien (27) kanssa pääasiallisen samaan suuntaan konesuunnassa (MD). Lisäksi suojavaatimukset 2-7.

Description

REUNASYÖTTÖVÄLINE LISÄSYÖTTÖVIRTAUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KUITURAINAKONEEN PERÄLAATIKON TURBULENSSIGENERAATTORIIN

Keksinnön kohteena on reunasyöttöväline lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon turbulenssi-generaattoriin, johon reunasyöttövälineeseen kuuluu jakokammio varustettuna sisäänmenolla ja ulostulolla ja josta jakokammion ulostulosta lisäsyöttö on sovitettu jaettavaksi turbulenssi-generaattorin reuna-alueelle sovitettuihin virtausputkiin kuuluviin laajennusputkiin.

Tunnettua on lisäsyöttövirtauksen järjestäminen kuiturainakoneen perälaatikossa turbulenssigeneraattorin reuna-alueille esimerkiksi perälaatikon sivuseinämän kitkan voittamiseksi ja sillä aikaan saatavat edut, kuten esimerkiksi kuituorientaation korjaaminen. Lisäksi lisäsyötön eräänä tarkoituksena on pyrkimys saada turbulenssigeneraattorin ulostulosta tasainen ulosvirtaus-nopeus koko koneen leveydeltä. Näihin liittyen tekniikan tasona viitataan suomalaiseen kuulutusjulkaisuun numero 85732. Siinä lisäsyöttövirtaus johdetaan turbulenssigeneraattorin reunoille järjestettyihin reunasoliin. Reunasolat muodostuvat generaatto-rikennoston vastakkaisille reunoille.

Yllä oleva rakenneratkaisu tekee siitä kuitenkin sangen kustan-nusintensiivisen. Erityisesti tällaisen ratkaisun jälkiasennet-tavuus olemassa olevaan turbulenssigeneraattoriin on haasteellista, koska turbulenssigeneraattoria, jos ei jouduta kokonaan korvaamaan uudella, niin ainakin sitä on raskaasti modifioitava solien saamiseksi kennoston reunoille. Modifiointi on aikaa vievää ja työlästä. Lisäksi ongelmia aiheuttaa myös turbulenssigeneraattorin ja perälaatikon rakenteiden yhteydessä oleva tilanahtaus ja tiivis kennostojako. Jos päällekkäisissä putkiri-veissä virtausputket sattuvat aivan kohdakkain, on lisäsyötön järjestäminen tällaisen turbulenssigeneraattorin reunaan erityisen ongelmallista tiiviistä putkijaosta johtuen. Tällöin ainut mahdollisuus toteuttaa lisäsyöttö on tehdä turbulenssigeneraattorin reunalle erillinen reunakanava.

Edelleen viitataan myös kansainväliseen patenttihakemusjul-kaisuun W0 2006/003140. Siinä turbulenssigeneraattorin reuna-alueille tuodaan lisävirtaus lisäsyöttöputkilla. Lisäsyöttöput-ket ulottuvat aina huulikanavan alkuun asti muodostaen siten osan turbulenssigeneraattorista. Tämä tekee niiden jälkiasennet-tavuudesta myös tässä tapauksessa hyvin haasteellista. Lisäksi reunasyöttöön liittyvää tunnettua tekniikkaa on vielä esitetty suomalaisessa hyödyllisyysmallissa rekisterinumero 10924 ja kansainvälisessä patenttihakemusjulkaisussa WO 2011/135176.

Jokaiseen edellä mainittuun ratkaisuun liittyy myös haasteita suuren painehäviön muodossa. Varsinkin 1-putkipatteriperälaatikoiden pieni painehäviötaso vaikeuttaa reunasyötön läpi saavutettavaa maksimivirtausmäärää. Tavoite olisi saada 120% reunasyöttövirtaama nimellisvirtaamasta. Kuitenkin toteutumat ovat olleet alle tavoitteen, jopa alle 110%. Tavoitteen saavuttamiseksi on tunnettua kohottaa turbulenssigeneraattorin ja laimennusveden aiheuttamaa painehäviötä. Tästä kuitenkin seuraa suuri energiankulutus vaadittavan pumppauksen muodossa. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan reunasyöttöväline lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaati-kon turbulenssigeneraattoriin, jolla aikaan saadaan pienempi lisäsyöttövirtauksen painehäviö. Keksinnön mukaisen reunasyöttö-välineen tunnusomaiset piirteet on esitetty suojavaatimuksessa 1.

Keksinnössä jakokammion käsittävä reunasyöttöväline on liitettävissä suoraan turbulenssigeneraattorin virtausputkeen ja vielä erityisemmin sen laajennusputkeen. Tällöin se on, perälaatikkoon asennettuna, sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen ulostulostaan suoraan laajennusputkiin. Lisäksi reunasyöttöväline, perälaatikkoon asennettuna, on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen ulostulostaan turbulenssigeneraattorin virtausputkien kanssa pääasiallisen samaan suuntaan konesuunnassa. Keksinnön mukaisella reunasyöttövälineellä on mahdollista pienentää lisäsyöttövirtauksen painehäviöitä ja siten saada lisäsyöttövir-taukselle laajempi säätöalue.

Reunasyöttövälineeseen kuuluva jakokammio voi erään sovellusmuo-don mukaan kaventua reunasyöttövälineen läpi johdettavan lisäsyöttövirtauksen suunnassa. Näin se jakaa lisäsyöttövirtauksen tasaisesti jokaiseen sitä seuraavaan turbulenssigeneraattorin laajennusputkeen. Reunasyöttövälineen juohevan virtaviivaisen muotoilun ansiosta se mahtuu hyvin turbulenssigeneraattorin yhteyteen virtausputkien äärelle ilman turbulenssigeneraattorin oleellista modifiointitarvetta.

Lisäksi, keksinnön myötä lisäsyöttö on helppo toteuttaa esimerkiksi jo olemassa oleviin perälaatikkoihin jälkiasennuksena, koska itse turbulenssigeneraattorin virtausputkiin ei tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia. Siten keksinnön myötä itse turbulenssigeneraattorin rakenteisiin ei tarvitse oleellisesti puuttua lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi. Yleisesti reu-nasyöttöväline yksinkertaistaa turbulenssigeneraattorin li-säsyöttöjen järjestämistä perälaatikon ahtaisiin sisärakenteisiin ja erilaisiin turbulenssigeneraattoreihin. Muut keksinnöllä saavutettavat lisäedut ilmenevät selitysosasta ja ominaiset piirteet oheisista suojavaatimuksista.

Keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettävään sovellusmuotoon, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä perälaatikosta poikki leikkauksena sen keskialueelta sivulta päin nähtynä,

Kuva 2a esittää esimerkkiä kuvan 1 mukaisesta perälaati kosta ylhäältä päin nähtynä halkileikattuna,

Kuva 2b esittää kuvassa 2a esitettyä perälaatikkoa va rustettuna reunasyöttövälineellä lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi,

Kuva 3 esittää erästä esimerkkiä perälaatikosta reu nasyöttövälineellä varustettuna sivulta päin nähtynä,

Kuva 4 esittää reunasyöttövälineen liittymistä perälaa tikon turbulenssigeneraattoriin jakotukin suunnasta päin tarkasteltuna,

Kuvat 5 ja 6 esittävät erästä sovellusmuotoa reunasyöttöväli-neestä lisäsyötön järjestämiseksi sitä eri suunnista tarkasteltuna,

Kuvat 7 ja 8 esittävät kuvissa 5 ja 6 esitettyä reunasyöttö-välinettä pituussuunnassaan halkileikattuna,

Kuva 9a esittää reunasyöttövälinettä ja sen yhteyteen järjestettävissä olevia sovitusosia kiinnitettyinä reunasyöttövälineeseen,

Kuva 9b esittää reunasyöttövälinettä ja sen yhteyteen järjestettävissä olevia sovitusosia räjäytysku-vana,

Kuva 10 esittää kuvissa 9a ja 9b esitettyihin sovi- tusosiin kuuluvaa otsapintalevyä reunasyöttövälinettä päästä päin tarkasteltuna,

Kuva 11 esittää otsapintalevyä halkileikkauksena,

Kuva 12a esittää poikkileikkausta reunasyöttövälineestä turbulenssigeneraattoriin sovitusosien kanssa asennettuna ja

Kuva 12b esittää kuvassa 12a esitettyä poikkileikkausta yhden laajennusputken yhteydestä.

Kuvat 1 ja 2a esittävät erästä esimerkkiä kuiturainakoneen perälaatikosta 10. Kuvassa 1 perälaatikko 10 on esitetty sivulta päin nähtynä konesuuntaisena MD poikkileikkauksena sen keskialueelta ja kuvassa 2a ylhäältä päältä nähtynä konesuuntaisesti MD halkileikattuna. Perälaatikkoon 10 voi kuulua sinällään tunnetulla tavalla turbulenssigeneraattori 13, jossa on joukko virtausputkia 27. Virtausputket 27 muodostuvat tässä tapauksessa virtaussuunnassa (merkitty nuolin kuvaan 2a) jakotukkiin 11 liitetyistä kuristusputkista 21 ja niitä konesuunnassa MD seuraavista laajennusputkista 14', 14. Kuristusputkista voidaan puhua myös primääriputkina ja laajennusputkista sekundaariputki-na. Kuristusputkien 21 ja laajennusputkien 14', 14 väliin muodostuu yleensä porrasmainen laajentuma virtaussuunnassa. Yleensä tällaista perälaatikkoa kutsutaan 1-putkipatteriperälaa-tikoksi.

Laajennusputkilla 14' muodostetaan turbulenssigeneraattoriin 13 kennosto, jossa on useita vierekkäisiä laajennusputkia 14', 14 päällekkäisissä riveissä. Putkien 14', 14 paikka eri rivien kesken voi vaihdella koneen poikkisuunnassa. Perälaatikossa 10 päällekkäisiä rivejä voi olla esimerkiksi kolmesta kuuteen.

Ainakin osa turbulenssigeneraattorin 13 virtausputkista 27 on yhdistetty suoraan jakotukkiin 11. Jakotukkeja 11 voi olla yksi tai useampiakin. Turbulenssigeneraattorin 13 muodostaviin virtausputkiin 27 kuuluvien laajennusputkien 14', 14 liittäminen jakotukkiin 11 tapahtuu sovellusmuodon mukaisessa tapauksessa virtausputkiin 27 kuuluvilla kuristusputkilla 21. Yhtä lailla ennen kuristusputkia 21 voi olla myös perinteinen jakopillistös-tä ja välikammiosta muodostuva ratkaisu (ei esitetty).

Jakotukki 11, jolla massasuspensiovirtaus tuodaan perälaatikkoon 10, voi olla tyypillisesti esimerkiksi muodoltaan putkimainen massasuspension jakotukki 11, mutta se voi olla myös esimerkiksi muunlainen massasuspension jakojärjestelmä, kuten esimerkiksi niin sanottu mustekalajakotukki (ei esitetty). Jakotukki 11 voi olla joko ohikierroton tai myös ohikiertoinen. Ohikiertoisessa jakotukissa 11 osa massavirtauksesta kulkee perälaatikon 10 ohi jakotukin 11 jättöpuolelta, kuten kuvassa 2a juurikin tapahtuu.

Turbulenssigeneraattoria 13 puolestaan seuraa sinällään tunnetulla tavalla huulikanava 22 varustettuna lamellein 28. Lamellit 28 liittyvät laajennusputkien 14', 14 jättöpuolen päätyjen yhteyteen. Huulikanavaa 22 seuraavasta huuliaukosta 23 rainatta-va massasuspensio purkautuu sinällään tunnetulla tavalla perä-laatikosta 10 ulos viiraosalle (ei esitetty). Kuvassa 2a esitetään massavirtauksien suuntaa suorilla nuolilla.

Kuvat 2b, 3 ja 4 esittävät esimerkkiä kuvan 2b mukaisesta perälaatikosta 10 ja erästä sovellusmuotoa keksinnön mukaisesta reunasyöttövälineestä 17 perälaatikkoon 10 asennettuna. Kuvan 2b kuvakulma on sama kuin oli edellä kuvassa 2a ja kuvassa 3 perälaatikko 10 reunasyöttövälineellä 17 varustettuna on esitetty sivulta päin nähtynä. Kuva 4 puolestaan esittää reunasyöttö-välineen 17 liittymistä perälaatikon 10 turbulenssigeneraattoriin 13 jakotukin 11 suunnasta päin tarkasteltuna. Kuvassa 2a perälaatikon 10 reuna-alueilla 15 olevat laajennusputket 14 olivat liitettyinä kuristusputkin 21 suoraan jakotukkiin 11, mutta nyt kuvassa 2b perälaatikkoon 10 kuuluu myös välineet 12 lisäsyötön järjestämiseksi turbulenssigeneraattorin 13 reuna-alueelle 15. Tällöin reuna-alueen 15 laajennusputkiin 14 ei liity kuristusputket 21, vaan reunasyöttöväline 17 lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi perälaatikkoon 10. Tässä lisäsyötöllä tarkoitetaan esimerkiksi sinällään kuituorientaatiota tunnetusti korjaavaa massa/vesisyöttöä. Lisäsyötöllä on mahdollista eliminoida esimerkiksi perälaatikon 10 sivuseinän 41 aiheuttamaa kitkaa. Lisäsyötössä massavirtauksen määrä voi olla suurempi kuin turbulenssigeneraattoriin 13 muutoin kuristusputkia 21 pitkin johdettu massasuspensiovirtauksen määrä. Reuna-alueella 15 puolestaan tarkoitetaan esimerkiksi turbulenssigeneraattorin 13 vastakkaisia reunoja koneen hoito- ja käyttöpuolella. Reunasyöttöväline 17 voi olla ainakin yhden puolen reunalla. Reunaan voi kuulua ainakin osa turbulenssigeneraattorin 13 muodostavien virtausputkirivien reunimmaisista virtausputkista 27. Yhtä lailla reuna-alueena voidaan ymmärtää myös esimerkiksi turbulenssigeneraattorin 13 äärimmäiset koneen poikkisuuntaiset virtausputkirivistöt ylhäällä ja alhaalla.

Kuvissa 5 ja 6 esitetään eräs sovellusmuoto reunasyöttövälinees-tä 17 lisäsyötön järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon 10 turbulenssigeneraattoriin 13 eri suunnista tarkasteltuna ja kuvissa 7 ja 8 reunasyöttövälinettä 17 virtaussuunnassaan halkileikattuna. Reunasyöttövälineeseen 17 kuuluu jakokammio 18 varustettuna sisäänmenolla 16 ja ulostulolla 19. Jakokammion 18 ulostulosta 19 jakokammioon 18 sen sisäänmenosta 16 johdettu lisäsyöttö on sovitettu jaettavaksi turbulenssigeneraattorin 13 reuna-alueelle 15 sovitettuihin virtausputkiin 27 kuuluviin laajennusputkiin 14.

Reunasyöttöväline 17 on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen ulostulostaan 19 suoraan turbulenssigeneraattorin 13 laajennus-putkiin 14. Siten reunasyöttöväline 17 on myös sovitettu asennettavaksi ulostulonsa 19 yhteydestä suoraan laajennusputkiin 14. Asennusta varten reunasyöttövälineeseen 17 kuuluu sen ulostulon 19 yhteyteen sovitettu asennuslaippa 32 reunasyöttövälineen 17 kiinnittämiseksi perälaatikon 10 turbulenssigeneraattorin 13 rakenteisiin 43, kuten esimerkiksi jälkimmäiseen voimalevyyn 26.2. Asennuslaippa 32 on varustettu esimerkiksi asennusrei'in. Asennusrei'istä reunasyöttöväline 17 voidaan kiinnittää perälaatikon 10 jälkimmäiseen voimalevyyn 26.2 esimerkiksi kiinnitysruuvein. Voimalevyssä 26.2 on tällöin kierteytetyt poraukset kiinnitystä varten (kuva 12a).

Vastaavasti myös reunasyöttövälineen 17 sisäänmenon 16 yhteydessä voi olla vastaavalla periaatteella toteutettu kiinnityslaippa 31 tuloputkeen 20 kiinnittymistä varten. Sisäänmeno 16 muodostuu jakokammioon 18 johtavasta aukosta tuloputkea 20 varten, jolla lisäsyöttövirtaus on sovitettu tuotavaksi reunasyöttövälineelle 17 ja sen jakokammioon 18. Tuloputki 20 näkyy kuvissa 2b, 3 ja 4. Tuloputki 20 tulee reunasyöttövälineelle 17 nyt alaviistosta, jolloin reunasyöttövälineen 17 sisäänmeno 16 on myös suunnattu alaviistoon. Lisäsyöttö voidaan ottaa esimerkiksi jakotukista 11 tai myös ohikiertokanavasta. Tuloputkessa 20 voi olla enemmän massavirtaa verrattuna kuristusputkiin 21 nähden, koska siinä on vähemmän painehäviötä kuristusputkiin 21 verrattuna. Jakotukkiin 11 voidaan järjestää yhde tai varaus yhteelle lisäsyöttöä varten. Siihen tuloputki 20 voidaan liittää esimerkiksi jälkiasennuksena .

Lisäksi, kuten esimerkiksi kuvista 2b, 3 ja 4 hyvin nähdään, lisäsyöttövirtaus on myös sovitettu ohjattavaksi reunasyöttövälineellä 17 turbulenssigeneraattorin 13 virtausputkien 27 kanssa pääasiallisen samaan suuntaan konesuunnassa MD. Tällöin reunasyöttöväline 17 on sisäänmenon 16 ja ulostulon 19 väliseltä osuudeltaan muotokappale 29, joka on sisäpuoliselta osaltaan sovitettu muodostamaan jakokammiosta 18 juohevan virtauskanavan 30 eli virtaviivaisen rakenteen. Reunasyöttövälineen 17 jakokammion 18 muotoilussa hyödynnetään virtauksen dynaamista painetta. Siinä ei ole esimerkiksi jyrkkiä virtauksen kääntymisiä. Siten reunasyöttövälineellä 17 saadaan aikaan myös pienempi painehäviö tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin nähden.

Erään sovellusmuodon mukaan jakokammio 18 on sovitettu muodostamaan pitkänomaisen konesuuntaisen MD, ja korkeuteensa H nähden kapean solan 24. Jakokammion 18 ja sen muodostaman solan 24 poikkileikkausmuoto on lisäksi sovitettu vastaamaan turbulenssigeneraattorin 13 putkijakoa ainakin jakokammion 18 ulostulon 19 puoleisesta osasta. Tällöin jakokammion 18 poikkileikkauksen keskiviiva ulostulon 19 puolella on esimerkiksi sik-sak -kuvion muotoinen. Siten jakokammion 18 käsittävä muotokappale 29 on sisäpuoliselta osaltaan sovitettu muodostamaan jakokammiosta 18 juohevan, edullisesti turbulenssigeneraattorin 13 putkijaolle sovitetun virtauskanavan 30. Muotokappale 29 on myös ulkopuoliselta muodoltaan turbulenssigeneraattorin 13 putkijaon huomioonottava, kuten näkyy erityisesti kuvasta 4. Tällöin se ei esimerkiksi haittaa kuristusputkien 21 vientiä ja liittymistä välittömästi reuna-alueen 15 vieressä sijaitseviin laajennusputkiin 14*. Muotokappaleella 29 mahdollistetaan myös lisäsyöttövirtauksen järjestäminen perälaatikon 10 ahtaisiin rakenteisiin, jossa varsinkin turbulenssigeneraattorin 13 laajennusputkien 14 jako on suhteellisen tiivis. Reunasyöttöväline 17 voikin liittyä perälaatikkoon 10 siten, että perälaatikon 10 turbulenssigeneraattorin 13 rakenne on aina vakio.

Sisäänmenon 16 puoleisesta osasta reunasyöttöväline 17 voi olla poikkileikkaukseltaan esimerkiksi pääasiallisen pyöreä. Sisäänmenon 16 alun pyöreästä poikkileikkausmuodosta reunasyöttöväli-neen 17 ja siten myös sen sisään järjestetyn jakokammion 18 poikkileikkausmuoto muuttuu virtaussuunnassa litistyen ja loivasti kaareutuen konesuuntaiseksi MD, virtausputkien 27 suuntaiseksi korkeaksi ja kapeaksi solaksi 24. Siten reunasyöt-tövälineellä 17, erityisemmin, sen muotokappaleesta 29 muodostetulla osalla lisäsyöttö käännetään konesuuntaan MD. Tällöin esimerkiksi virtauksen keskiakseli voi olla konesuuntainen MD.

Siten jakokammioon 18 kuuluu pääasiallisesti virtausputkien 27 suuntainen konesuuntainen MD osuus 25, johon on ainakin sisäpinnalle ja edullisesti myös ulkopinnalle sovitettu konesuuntaisia MD poikkileikkaukseltaan putkimaisia muotoja. Tällöin jo jako-kammioon 18 muodostuu esimerkiksi kuristusputkia 21 vastaavia putkimaisia muotoja, jotka sitten jatkuvat konesuunnassa MD virtauksellisesti juohevalla tavalla laajennusputkiin 14. Siten jakokammiossa 18 ei ole esimerkiksi kantikkaista jakokammioista tunnettuja teräviä jyrkkiä kulmia tai edes pitkiä viistojakaan tasopintoja, jotka ovat virtauksellisesti epäedullisia verrattuna jouhevan muotoiseen loivasti kaareutuvaan muotoon.

Reunasyöttövälineeseen 17 voi myös kuulua sen ja perälaatikon 10 väliin järjestettävissä olevia sovitinosia 36 esimerkiksi virtauksen määrän säätämiseksi laajennusputkien 14 kesken. Kuvassa 9a esitetään reunasyöttövälinettä 17 ja sen yhteyteen järjestettävissä olevia sovitusosia 36 kiinnitettyinä reunasyöttövälineeseen 17 ja kuvassa 9b vastaavat räjäytyskuvana. Kuvassa 10 puolestaan esitetään kuvissa 9a ja 9b esitettyihin sovi-tusosiin 36 kuuluvaa otsapintalevyä 33 reunasyöttövälinettä 17 päästä päin tarkasteltuna ja kuva 11 esittää otsapintalevyä 33 halkileikkauksena.

Sovitusosiin 36 kuuluu turbulenssigeneraattorin 13 otsapintalevy 33 ja yksi tai useampia virtauksentasausholkkeja 34.1, 34.2, joita on esitetyssä sovellusmuodossa kahta eri kokoa. Sovi-tusosat 36 tulevat reunasyöttövälineen 17 ja turbulenssigeneraattorin 13 väliin, kuten hieman myöhemmin esitetään. Sovitusosilla 36 tasataan tarvittaessa virtaama turbulenssigeneraattorin 13 putkien kesken samansuuruiseksi putken ulostu-loleveys huomioiden.

Otsapintalevyssä 33 on aukkoja 37 laajennusputkijaon mukaisissa kohdissa. Siten otsapintalevystä 33 voidaankin puhua yleisemmin reunasyöttövälineen 17 ulostuloon 19 sovitettavissa olevana yhteidenmuodostuselimenä. Aukoissa 37 voi olla sovitusleikkauk-set 35.1, 35.2 (kuva 11) lisäsyöttövirtausta ja hoikkien 34.1, 34.2 niihin sovittamista varten ja tiivistysmuotoilut 38'. Holkkeihin 34.1, 34.2 on puolestaan sovitettu yhteen päähän olakkeet 42 niiden otsapintalevyn 33 sovitusleikkaukseen 35.2 sovitusta varten. Otsapintalevyn 33 aukotetun alueen 39 ympärillä voi olla tiivistys 40 (kuva 10). Siten otsapintalevy 33 on varustettuna tiivistyssovitelmin sen tiivistämiseksi laajennus-putkien 14 ja myös reunasyöttövälineen 17 yhteyteen.

Kuva 12a esittää poikkileikkausta reunasyöttövälineestä 17 turbulenssigeneraattoriin 13 sovitusosien 36 kanssa asennettuna ja kuva 12b esittää kuvassa 12a esitettyä poikkileikkausta yhden laajennusputken 14 yhteydestä. Kuten kuvasta 12a hyvin nähdään, hoikkien 34.1, 34.2 aukkojen poikkileikkaukset poikkeavat toisistaan. Tällöin niiden sisäseinämän paksuus vuorottelee eli se vaihtelee eri putkirivien kesken. Laajennusputkien 14 putki-riveissä tunnetusti joka toinen laajennusputki on ulostulopää-dystään leveämpi kuin standardi turbulenssigeneraattorin 13 laajennusputki. Päästään leveämpiä laajennusputkia kuristetaan vähemmän, eli niiden putkien kohdalla on suurempiaukkoinen holkki 34.1. Päästään standardeja laajennusputkia eli pienemmän poikkipinta-alan laajennusputkia kuristetaan holkein, eli niiden putkien kohdalla on pienempiaukkoinen holkki 34.2. Otsapintalevy 33 jää reunasyöttövälineen 17 ja turbulenssigeneraattorin 13 voimalevyn 26.2 väliin. Otsapintalevyssä 33 olevien aukkojen 37 koko ja jako voi vastata hoikkien 34.1, 34.2 aukkojen kokoa ja jakoa. Holkeissa 34.1, 34.2 olevat olakkeet 42 asettuvat laajen-nusputkien 14 päätyjä ja voimalevyä 26.2 vasten. Holkit 34.1, 34.2 on sovitettu ulottumaan etäisyyden verran virtausputkiin 27 kuuluvien laajennusputkien 14 sisälle, joka tekee myös niiden asentamisesta yksinkertaista. Tällöin hoikkien 34.1, 34.2 ja laajennusputkien 14 rajakohtaan voi muodostua steppi, joka myös voi toimia turbulenssin aikaansaajana. Kuvassa 12b näkyy myös otsapintalevyn 33 tiivistys 38 voimalevyyn 26.2 kuin myös reunasyöttövälineen 17 ulostulon 19 tiivistys liitoslaippaan 32.

Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu käytettäväksi myös sellaisissa turbulenssigeneraattoreissa, joissa putket ovat pystysuuntaisissa riveissä eli päällekkäin, ilman siis sik-sak putkijako-muotoa. Lisäksi keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan reu-nasyöttö ulottaa tarvittaessa myös useampiin putkiriveihin. Reunasyöttö on voitu ulottaa tällöin esimerkiksi 1.5 putkiriviin tai kahteen putkiriviin perälaatikon 10 reunoissa. Puolitoista putkiriviä tarkoittaa tässä sitä, että reunasyöttö ulottuu joka toisessa putkikerroksessa kahteen reunimmaiseen putkeen ja joka toisessa putkikerroksessa vain yhteen putkeen. Keksintöä ei siis ole rajoitettu vain yhteen putkiriviin, kuten kuvissa on esitetty.

Erään sovellusmuodon mukaan reunasyöttöväline 17 voi olla ainakin jakokammioltaan 18 integraali yksiaineinen muotokappale 29. Eräitä sen mahdollisia valmistusmenetelmiä ovat 3D-tulostus ja hiekkavalu. Reunasyöttövälineen 17 viimeistely voi tapahtua esimerkiksi pinnoitteella (esimerkiksi täyteaine) tai hiomalla. Reunasyöttövälineen 17 muotoa on tällöin mahdollista optimoida vapaasti ilman esimerkiksi koneistuksen tai perinteisen ruisku- valamisen aiheuttamia rajoitteita. Lisäksi reunasyöttövälineen 17 valmistuskustannukset ovat keksinnön myötä pienemmät. Tunnetun tekniikan mukaisesti esimerkiksi jakokammiota 18 vastaavan kappaleen valmistukseen on kuulunut lukuisia työvaiheita, kuten esimerkiksi koneistusta, hitsaamista, pinnoittamista ja hiontaa. Reunasyöttöväline 17 voi olla myös hybridirakenne. Sen muoto-osat 29, käsittäen ainakin jakokammion 18 muodostavan osan voi olla esimerkiksi 3D-tulostemateriaalia tai vastaavaa ja otsapin-talevy 33 voi olla teräskappaleesta muodostettu.

Keksinnön mukaisen reunasyöttövälineen 17 asentaminen perälaatikkoon 10 on yksinkertaista ja nopeaa. Turbulenssigeneraattorin 13 reuna-alueella 15 laajennusputken 14 ja jakotukin 11 väliin järjestettyjä kuristusputkia 21 voidaan korvata laajennusputkiin 14 liitettävällä reunavirtausvälineellä 17.

Keksinnön kohde on siis edellä olevan ja selitetyn mukaisesti reunasyöttöväline 17 lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon 10 turbulenssigeneraattoriin 13, johon reunasyöttövälineeseen 17 kuuluu jakokammio 18 varustettuna sisäänmenolla 16 ja ulostulolla 19 ja josta jakokammion 18 ulostulosta 19 lisäsyöttö on sovitettu edelleen jaettavaksi turbulenssigeneraattorin 13 reuna-alueelle 15 sovitettuihin virtausputkiin 27 kuuluviin laajennusputkiin 14. Reunasyöttöväline 17 on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen ulostulostaan 19 suoraan laajennusputkiin 14. Lisäksi, reunasyöttöväline 17 on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen turbulenssigeneraattorin 13 virtausputkien 27 kanssa pääasiallisen samaan suuntaan konesuunnassa MD.

Keksinnön asiayhteydessä kuiturainakoneella tarkoitetaan paperi-, kartonki- ja pehmopaperikonetta sekä sellunkuivauskonetta.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai suojavaatimuksissa määriteltyihin suoritusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten suojavaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

SUOJAVAATIMUKSET

1. Kantmatningsanordning för anordnande av tilläggsmatningsflöde till en fiberbanmaskins inloppslådas turbulensgenerator, vilken kantmatningsanordning (17) innefattar en fördelningskammare (18) utrustad med en ingång (16) och en utgång (19) och från vilken fördelningskammares (18) utgång (19) tilläggsmatningen är anordnad att vidare fördelas till på turbulensgeneratorns (13) kantområde (15) anordnade i flödesrören (27) ingående utvidg-ningsrör (14), kännetecknad av att kantmatningsanordningen (17) är anordnad att styra tilläggsmatningsflödet - från sin utgång (19) direkt till utvidgningsrören (14), - tillsammans med turbulensgeneratorns (13) flödesrör (27) i huvudsak i samma riktning i maskinriktningen (MD).

1. Reunasyöttöväline lisäsyöttövirtauksen järjestämiseksi kuiturainakoneen perälaatikon turbulenssigeneraattoriin, johon reunasyöttövälineeseen (17) kuuluu jakokammio (18) varustettuna sisäänmenolla (16) ja ulostulolla (19) ja josta jakokammion (18) ulostulosta (19) lisäsyöttö on sovitettu edelleen jaettavaksi turbulenssigeneraattorin (13) reuna-alueelle (15) sovitettuihin virtausputkiin (27) kuuluviin laajennusputkiin (14), tunnettu siitä, että reunasyöttöväline (17) on sovitettu ohjaamaan lisäsyöttövirtauksen - ulostulostaan (19) suoraan laajennusputkiin (14), - turbulenssigeneraattorin (13) virtausputkien (27) kanssa pääasiallisen samaan suuntaan konesuunnassa (MD).

2. Kantmatningsanordning enligt skyddskrav 1, kännetecknad av att kantmatningsanordningen (17) är åtminstone vad gäller dess fördelningskammare (18) ett integralt formstycke (29) av enhetligt material.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että reunasyöttöväline (17) on ainakin jakokammionsa (18) osalta integraali yksiaineinen muotokappale (29).

3. Kantmatningsanordning enligt skyddskrav 1 eller 2, kännetecknad av att fördelningskammaren (18) är anordnad att bilda en avlång maskinriktad (MD) och i förhållande till sin höjd (H) smal spalt (24), vars tvärsnittsform är anordnad att motsvara turbulensgeneratorns (13) rördelning.

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että jakokammio (18) on sovitettu muodostamaan pitkänomaisen konesuuntaisen (MD) ja korkeuteensa (H) nähden kapean solan (24), jonka poikkileikkausmuoto on sovitettu vastaamaan turbulenssigeneraattorin (13) putkijakoa.

4. Kantmatningsanordning enligt något av skyddskraven 1-3, kännetecknad av att fördelningskammaren (18) innefattar en andel (25) i huvudsak i flödesrörens (27) riktning i maskinriktningen (MD), i vilken är anordnad i genomskärning rörformiga former i maskinriktningen (MD).

4. Jonkin suojavaatimuksen 1-3 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että jakokammioon (18) kuuluu pääasiallisesti virtausputkien (27) suuntainen konesuuntainen (MD) osuus (25), johon on sovitettu konesuuntaisia (MD) poikkileikkaukseltaan putkimaisia muotoja.

5. Kantmatningsanordning enligt något av skyddskraven 1-4, kännetecknad av att kantmatningsanordningen (17) är till sin del mellan ingången (16) och utgången (19) ett formstycke (29), vilket till sin inre del är anordnat att bilda en strömlinjeformad flödeskanal (30) från fördelningskammaren (18).

5. Jonkin suojavaatimuksen 1-4 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että on reunasyöttöväline (17) on sisäänmenon (16) ja ulostulon (19) väliseltä osuudeltaan muotokappale (29), joka on sisäpuoliselta osaltaan sovitettu muodostamaan jakokam-miosta (18) juohevan virtauskanavan (30).

6. Kantmatningsanordning enligt något av skyddskraven 1-5, kännetecknad av att kantmatningsanordningen (17) innefattar mellan denna och inloppslådans (10) turbulensgenerator (13) anordningsbara anpassningsdelar (36) för att t.ex. reglera tilläggsmatningsflödets mängd inbördes mellan utvidgningsrören (14) .

6. Jonkin suojavaatimuksen 1-5 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että reunasyöttövälineeseen (17) kuuluu sen ja perälaatikon (10) turbulenssigeneraattorin (13) väliin järjestettävissä olevia sovitinosia (36) esimerkiksi lisäsyöttövirtauksen määrän säätämiseksi laajennusputkien (14) kesken.

7. Jonkin suojavaatimuksen 1-6 mukainen reunasyöttöväline, tunnettu siitä, että reunasyöttövälineeseen (17) kuuluu sen ulostulon (19) yhteyteen sovitettu asennuslaippa (32) reunasyöttövälineen (17) kiinnittämiseksi perälaatikon (10) turbulenssigeneraattorin (13) rakenteisiin (43). SKYDDSKRAV

7. Kantmatningsanordning enligt något av skyddskraven 1-6, kännetecknad av att kantmatningsanordningen (17) innefattar en i anslutning till dess utlopp (19) anordnad monteringsfläns (32) för fästande av kantmatninsanordningen (17) vid inloppslådans (10) turbulensgenerators (13) konstruktioner (43).