FI120575B - Menetelmä ja järjestely sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestely sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi

Keksinnön tausta 5 Keksinnön kohteena on menetelmä sähköhoidossa käytettävän hoi- tosignaalin sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi.

Keksinnön kohteena on myös järjestely sähköhoidossa käytettävän hoitosignaalin sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi.

Keksintöä käytetään määriteltäessä paras mahdollinen hoitotaajuus 10 ja/tai hoitovirran voimakkuus ennen sähköhoitolaitteeila annettavaa varsinaista hoitoa. Menetelmä voidaan toistaa myös hoidon jälkeen sen toteamiseksi, että onko hoito tehonnut hoitoparametreja ole vastaavasti pystytty analysoimaan.

Tunnetut ratkaisut tällä alalla ovat sellaisia, että hoitovirran voimakkuuden ja taajuuden säätöön on käytetty tutkimuksen tai kokemuksen kautta 15 sopivaksi uskottuja arvoja. Tunnetuissa ratkaisuissa ei ole myöskään voitu todeta hoidon vaikutusta hoidon jälkeen muuten kuin haastattelemalla potilasta. Tutkittu ja kokemusperäinen tieto ja sen tiedon käyttö ovat johtaneet siihen, että hoitajan päätös hoitotilanteesta ei perustu potilaan akuuttiin tilaan ja potilaan ongelman perinpohjaiseen tutkimiseen, vaan kyseessä on enemmän tai 20 vähemmän karkea hoitoparametrien määrittely. Hoidon tehokkuus ja laatu ovat vähintäinkin kyseenalaisia. Potilaan tuntemuksiin perustuva tieto hoidon vaikutuksista on suhteellinen ja siis puutteellinen, joten näin ei voida olla varmoja, onko hoidosta ollut hyötyä vaiko ei. Edellä mainitut seikat ovat vakavia haittoja, joita siis tunnetuissa ratkaisuissa esiintyy. Julkaisuissa US 5,133, 349 25 ja US 5,978,711 on esitetty eräitä tunnettuja ratkaisuja, mutta ne liittyvät sydämen tahdistimiin.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää uusi menetelmä ja mittaus-30 järjestely, joka välttää tunnettuihin ratkaisuin liittyvät ongelmat ja haitat.

Edellä mainitun päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kohdistetaan kohteeseen sähköistä stimuloivaa signaalia erilaisten reaktiotyyppien aikaansaamiseksi kohteeseen sähköisen stimuloivan signaalin erilaisilla voimakkuuksilla, tallennetaan ainakin 35 kolmen erilaisen reaktiotyypin osalta sähköisen stimuloivan signaalin voimak- 2 kuus jolla reaktiotyyppi esiintyi, verrataan eri reaktiotyypeille ainakin kolmea eri taajuutta käytettäessä tallennetuksi tulleita sähköisen signaalin voimakkuuksia vertailuarvoihin, etsitään taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, jota käytettäessä signaalin voimakkuudessa esiintyi poikkeama suhteessa yhteen tai useam-5 paan vertailuarvoon, ja käytetään etsinnässä löydettyä taajuutta ja/tai signaalin voimakkuutta selvitettäessä sopiva hoitotaajuus ja/tai signaalin voimakkuus.

Keksinnön mukaiselle järjestelylle puolestaan on tunnusomaista, että järjestely käsittää hoitovirtaa tuottavan generaattorin, hoitovirtageneraatto-riin yhteydessä olevan voimakkuuden säätimen hoitovirran voimakkuuden 10 muuttamiseksi, hoitovirtageneraattoriin yhteydessä olevan hoitovirtageneraat-torin hoitovirran taajuuden säätimen ainakin kolmen eri taajuuden käyttämiseksi, reaktiorekisteröijän hoitovirran aiheuttamien reaktioiden esiintymisen ilmoittamiseksi, reaktiorekisteröijään toiminnallisessa yhteydessä olevan tallen-timen, johon reaktion esiintymishetkellä vallinnut hoitovirran voimakkuuden ar-15 vo on tallennettavissa, tallentimeen toiminnallisessa yhteydessä olevan vertai-lijan, jolla verrataan eri reaktiotyypeille ainakin kolmea ei taajuutta käytettäessä tallennetuksi tulleita sähköisen signaalin voimakkuuksia vertailuarvoihin, ja vertailijaan toiminnallisessa yhteydessä olevan informaatioesityslaitteen jolla ilmoitetaan se sopivaksi todettu taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, jota käy-20 tettäessä esiintyi poikkeama suhteessa yhteen tai useampaan vertailuarvoon.

Edellä mainitut rakenneosat voivat olla hoitovirtageneraattorin kanssa samassa kotelossa eli itse hoitolaitteessa, mutta edullisessa toteutusmuodossa yksi tai useampi em. rakenneosa on ns. ohjaimessa tms erillisessä osassa, joka on kaapelilla, langattomasti tai muutoin yhteydessä hoitolaitteeseen tms. laittee-25 seen jossa hoitovirtageneraattori on.

Keksinnön tausta perustuu potilaan fysiologiseen rakenteeseen ja kudosten erilaisiin taajuusvasteisiin motoristen, neurologisten ja tuntoaistimusten suhteen. Menetelmän algoritmi synnyttää lopputuloksena esimerkiksi matriisin, josta voidaan helposti päätellä hoitovirran voimakkuus ja hoitotaajuus.

30 Eräässä toteutusmuodossa keksinnön toteuttamisessa voidaan käyttää apuna j hoitovirran voimakkuuden säädintä ja kunkin askeleen kuittausta samasta sää-timestä sekä hoitotaajuuden säätämistä myös samasta säätimestä. Matriisin ja lopullisen hoitotaajuuden sekä hoitovirran voimakkuuden voi laskea yksiselitteisesti algoritmia käyttäen ohjelma, joka voi olla ohjaimessa, hoitovirta-35 generaattorissa tai tietokoneessa. j 3

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelyn etuna on erityisesti, että keksinnön avulla saadaan selville hoidossa tarvittavan hoitovirran voimakkuuden ja taajuuden arvoilla, joten näin keksintö edesauttaa hoitotapahtumaa tehden siitä tehokkaan ja laadukkaan. Hoitoparametrien määritteleminen eli 5 menetelmän suorittaminen on helppoa ja nopeaa. Koska menetelmä perustuu fysiologisiin faktoihin, on hoitohenkilökunnalla helppo ymmärtää menetelmän sisältö.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen kohteen mukaisen järjestelyn lohkokaaviota, kuvio 2 esittää keksinnön ensimmäisen kohteen mukaisen menetei- 15 män vuokaaviota kuvio 3 esittää keksinnön ensimmäisessä kohteessa käytettävän ohjaimen erästä toteutusmuotoa,

Kuvio 4 esittää keksinnön toisen kohteen mukaisen järjestelyn lohko- kaaviota, 20 Kuvio 5 esittää keksinnön toisen kohteen mukaisen menetelmän vuokaaviota.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen kohteen mukaisen järjeste-25 lyn lohkokaaviota. Kuvion 1 mukaista järjestelyä käytetään sähköhoidossa käytettävän hoitosignaalin sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi.

Kuviossa 1 on havaittavissa hoitovirtageneraattori 10, joka on järjestelyn käsittämä osa tai järjestelyyn liitettävissä oleva osa. Järjestely käsittää 30 ohjaimen 20, joka on liitetty hoitovirtageneraattoriin kaapelilla 30.

Lisäksi järjestely käsittää elektrodirakenteen 41-42, joka tulee kohteen 45 edullisimmin ihmisen kehoa tai sen osaa vasten kontaktiin. Elektrodit asetetaan joko nilkkoihin tai ranteisiin oireen edellyttämällä tavalla.

Hoitovirtageneraattori 10 voi olla joko vaihtovirtageneraattori tai ta-35 savirtageneraattori. Vaihtovirran tapauksessa elektrodi 41 on ns. neutraa- 4 lielektrodi ja elektrodi 42 on ns. vaihe-elektrodi. Tasavirran tapauksessa elektrodi 41 on miinus(-) elektrodi ja elektrodi 42 on pius(+) elektrodi. Hoitovirta-generaattorin 10 antama hoitovirta johdetaan elektrodirakenteen 41-42 avulla kohteeseen kuten ihmiseen.

5 Lisäksi järjestely käsittää hoitovirtageneraattoriin 10 yhteydessä olevan voimakkuuden säätimen 61 hoitovirran voimakkuuden muuttamiseksi ja hoitovirtageneraattoriin 10 yhteydessä olevan hoitovirtageneraattorin hoitovirran taajuuden säätimen ainakin kolmen eri taajuuden käyttämiseksi. Säätimien 61, 62 aikaansaama taajuuden nousu ja/tai lasku voi olla askelittaista tai jatku-10 vatoimista eli ilman askelia olevaa muuttamisesta.

Säätimet 61 ja 62 siis muuttavat hoitovirran voimakkuutta ja taajuutta säätimien sijainnista riippumatta. Lisäksi järjestely käsittää reaktiorekis-teröijän 63 hoitovirran aiheuttamien reaktioiden esiintymisen ilmoittamiseksi ja reaktiorekisteröijään 63 toiminnallisessa yhteydessä olevan tallentimen 64, jo-15 hon reaktion esiintymishetkellä vallinnut hoitovirran voimakkuuden arvo on tallennettavissa. Lisäksi järjestely käsittää tallentimeen 64 toiminnallisessa yhteydessä olevan vertailijan 65, jolla verrataan eri reaktiotyypeille tallennettuja sähköisen signaalin voimakkuuksia vertailuarvoihin, jotta havaitaan millä taajuudella eroa esiintyy, ja millä hoitovirran voimakkuusalueella ero esiintyy, tai 20 ainakin miltä se alkaa ja/tai päättyy. Säätimet 61,62 voivat olla esimerkiksi po-tentimetrejä, liukusäätimiä painonappeja tms. säätimiä. Muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Reaktiorekisteröijä voi olla esimerkiksi jokin kytkin, painike tms. muu ilmoitineiin. Muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Tallennin voi esimerkiksi olla jokin muistipiiri, rekisteri tms. muu tallennin. Muutkin vaihtoehdot 25 ovat mahdollisia.

Lisäksi järjestely käsittää vertailijaan 65, toiminnallisessa yhteydessä olevan informaatioesityslaitteen 66, jolla ilmoitetaan se taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, jota käytettäessä esiintyi riittävän suuri poikkeama suhteessa yhteen tai useampaan vertailuarvoon. Ko. arvo/arvot siis ovat ne sopi-30 vat arvot, jotka menetelmä/järjestely käyttäjälle ilmoittaa. Edullisesti menetelmä/järjestely esiasettaa ko. taajuuden ja/tai virran voimakkuuden ja käyttäjä. Informaationesityselin 66 voi olla nestekidenäyttö, led-näyttö tai jokin muu elin. Vertailija 65 voi esimerkiksi olla erilliskomponenteiila, mikropiiritekniikalla tai ohjelmallisesti toteutettu elin.

35 Edullisessa toteutusmuodossa ainakin hoitovirran voimakkuuden säädin 61 ja/tai edullisesti hoitovirran taajuuden säädin 62 ovat 5 generaattorin sisältävästä hoitolaitteesta erillisessä ohjaimessa 20. Edullisesti myös yksi tai useampi rakenneosista; rekisteröijä 63, tallennin 64 ja vertailija 65, informaationesityselin ovat hoitogeneraattorin sisältävästä hoitolaitteesta erillisessä ohjaimessa 20. Ko. edulliset toteutusmuodot yksittäin ja yhdessä 5 tekevät ohjaimesta integroidumman ja monikäyttöisen, ja mahdollistavat keksinnön soveltamisen ilman radikaaleja muutoksia hoitolaitteeseen. Toisen ääripään mukainen tapa olisi se, että em. rakenneosat olisivat samassa yksikössä eli hoitolaitteessa kuin hoitogeneraattorikin. Keksintö kattaa kaikki em. versiot ääripäineen ja välillä olevine versioineen. Joskin ainakin joillakin 10 toiminnoilla varustettu hoitolaitteesta erillinen esim. kaapelin tai langattoman yhteyden päässä oleva ohjain on kaikkein edullisin toteutusmuoto. Kaikkein edullisin versio sisältää kaikki elimet 61-66.

Viitaten järjestelyn lohkokaavioon 1 ja menetelmän vuokaavioon 2, todetaan että menetelmä eräässä toteutusmuodossa toimii siten, että 15 hoitolaitteesta asetetaan bipolaari moodi käyttöön ja hoitotaajuudeksi asetetaan matala taso esimerkiksi noin 10 Hz. Aloitustaso signaalin voimakkuudelle on esimerkiksi 1 mA, mutta se voidaan valita halutulla tavalla kuitenkin edullisimmin siten, ettei aloitustaso vielä aiheuta kohteessa 45 reaktiota. Hoitovirran voimakkuuden säätimen avulla hoitovirran voimakkuutta 20 lähdetään nostamaan ensimmäisen tuntemuksen eli reaktion esiinnyttyä hoitovirran voimakkuus rekisteröidään ja tallennetaan käyttämällä rekisteröijää 63 ja talienninta 64, Näin jatketaan, kunnes kaikki ao. taulukon 1 reaktiot eli tuntemukset ja aistimukset on pystytty havainnoimaan ja rekisteröity. Ko. proseduuri suoritetaan ainakin kolmella taajuudella, esimerkiksi taajuuksilla 25 10Hz, 30 Hz ja 100 Hz, mutta ne voidaan valita jollakin muulla tavalla.

Kuviossa 1 merkintä "matriisi” tarkoittaa taulukon 1 sisältöä, jonka voidaan siis ajatella oleva kuvion 3 mukaisen tallentimen 64 sisältö. Kuviossa 1 järjestely käsittää hoitovirran voimakkuuden indikointi - elimen 70, joita siis saadaan reaktion rekisteröintihetkellä vallinneen hoitovirran arvo, joka siis 30 tallennetaan tallentimeen 64 kuviossa 3.

Taulukossa 1 on esitetty eräitä mittaustuloksia.

Taulukko 1:

Signaalin voimakkuus (mA) reaktion saamiseksi: 35 6

Reaktio 10 Hz 30 Hz 100 Hz 1 9 10 9 5 2 11 12 12 3A 14 16 17 3B 16 17 18 3C 18 18 20 3D 21 30* 22 10 4 26 40* 28 5 30 50* 32

Reaktio 1: Juuri havaittavissa olevaa kihelmöintiä (sensorinen) Reaktio 2: Lievää selvästi tuntuvaa kihelmöintiä (sensorinen) 15 Reaktio 3A: Kohtuullisen voimakas kihelmöinti (sensorinen)

Reaktio 3B: Voimakas kihelmöinti ja heikko lihassupistus (motorinen)

Reaktio 3C: Selvästi havaittavissa oleva lihassupistus (motorinen) Reaktio 3D: Voimakas lihassupistus (motorinen) 20 Reaktio 4: Kivulias voimakas lihassupistus

Reaktio 5: Erittäin suuri kipu, erittäin voimakas lihasupistus.

Kun edullisesti koko proseduuri on käyty läpi eli kaikilla, esim. kolmella, käytettävillä taajuuksilla, niin algoritmi vertailijassa 65 päättelee tallenti-25 meen 64 rekisteröidystä informaatiosta eli taulukon 1 mukaisesta informaatiosta hoitoa varten sopivimman hoitotaajuuden ja sopivimman hoitovirran voimakkuuden verraten rekisteröityjä tuloksia ns. standardiarvoihin tai muihin vertailuarvoihin. Vaihtoehtoisesti toisessa edullisessa toteutusmuodossa voidaan toimia siten että aina kun tietyllä taajuudella tehtävät mittaukset on tehty, niin 30 vertailu suoritetaan jo silloin. Eli vertailun osalta todetaan, että vertailu voi tapahtua joko vasta sitten kun kaikkien esim. kolmen taajuuden alueella tehdyt mittaukset on tehty, tai jo kunkin taajuuden alueella tehtyjen mittausten jälkeen.

Vertailussa edullisesti haetaan suurinta poikkeamaa mitatun ja ver-35 taiiuarvon välillä.

7

Vertailuarvo on esimerkiksi jokin kokemuksen ja käytännön mittausten osoittama signaalin voimakkuuden arvo joka terveen kohteen tapauksessa tuiisi olia kyseessä. Varsinainen hoito suoritetaan menetelmän jälkeen. Hoidossa käytettäisiin taajuutta 30 Hz ja hoidon voimakkuus olisi aluksi 30 mA, eli 5 hoidon aloitusvoimakkuus olisi se voimakkuus tai ainakin sitä suuruusluokkaa kuin ensimmäinen vertailuarvosta riittävästi poikkeava signaalin voimakkuus edellä selostetussa taajuuden ja/tai signaalin voimakkuuden selvittämismene-telmässä. Taulukon esimerkissä vertailuarvot kolmessa alimmassa luokassa olisivat noin 20, 27 ja 30, joihin nähden ovat mitatut arvot 30, 40 ja 50 huomat-10 tavan poikkeavia, koska kohteessa olevan vian vuoksi ei kohde anna vastetta vasta kuin ikäänkuin ylisuurilla hoitovirran voimakkuuksilla.

Vertailuarvo voi olla myöskin kohteesta itsestään mitattu arvo eli pa-ravertebraalisesti terveeltä puolelta saatu mitattu arvo, eli kehon toiselta sivulta kuin se sivu missä on hoitoa ja siis keksinnönmukaisesti hoitotaajuuden ja/tai 15 hoitovirran voimakkuuden määritystä tarvitseva paikka. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ihmisessä vamma on oikealla puolella esimerkiksi oikeassa kädessä, niin paravertebraalisen puolen vertailuarvot saadaan vasemmasta kädestä tehtävillä mittauksilla.

Menetelmässä siis etsitään se taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, 20 jota käytettäessä signaalin voimakkuudessa esiintyi riittävän suuri poikkeama suhteessa yhteen tai useampaan vertailuarvoon. Menetelmässä käytetään etsinnässä löydettyä taajuutta ja/tai signaalin voimakkuutta selvitettäessä sopiva hoitotaajuus ja/tai signaalin voimakkuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että etsitty arvo voi sellaisenaan jo olla se arvo jota hoidossa tullaan käyttämään, tai etsitty 25 arvo toimii suuntaa-antavana arvona. Taajuuden osalta tilanne on yksinkertainen, eli edullisessa toteutusmuodossa sopiva tuleva hoitotaajuus on juuri se taajuus jolla poikkeavuutta esiintyi suhteessa. Edullisessa toteutusmuodossa sopiva hoitovirran voimakkuus on se voimakkuus jolla poikkeamaa alkoi esiintymään. Esimerkkitapauksessa taulukon 1 perusteella esille saatu taajuuden 30 arvo olisi 30 Hz, ja sopiva virran voimakkuuden arvo olisi 30 mA , joista voimakkuutta voidaan ryhtyä kasvattamaan. Hoidon jälkeen menetelmä voidaan toistaa ja todeta onko hoidosta ollut hyötyä vai ei.

Kuvio 4 esittää keksinnön toisen kohteen mukaisen järjestelyn lohkokaaviota. Keksinnön toisessa kohteessa menetelmässä on kyse kohteen 35 triggeripisteen manipuloinnin vaikutuksen välillisestä seurannasta. Aluksi paikannetaan kynämäistä tai muuta apuvälinettä 120 käyttäen tarkasti se kohta, 8 johon hoitosähkövirtaa kannattaa syöttää. Hoitosähkövirtaa syötettäessä juuri täsmällisesti menetelmän avulla löydettyyn kohtaan, saadaan hoitosähkövirran hoitovaikutus optimoitua ja hoito tapahtuu syvällä hoidettavan kohteen ja ongelma-alueen sisällä ns. täsmä-hoitona parantaen ongelman ja hävittäen oi-5 reen ja kivun parhaalla mahdollisella tavalla. Eli kohteeseen kuten ihmispoti-laaseen kiinnitetään neutraalikontakti tyypillisesti neutraalielektrodin avulla. Hoitovirtaa generoidaan neutraalikontaktin 141 ja kynämäisen tms. apuvälineen 120 elektrodin 142 välille virtalähtöisellä generaattorilla 100. Kynämäinen tms. apuväline 120 kytketään kytkimellä 150 mittausasentoon (kytkin oikealle) 10 ja apuvälinettä 120 aletaan liikuttamaan potilaan iholla, kunnes apuväline 120 lohkojen 138, 139 avulla osoittaa, että triggeripiste on löytynyt.

Tämän jälkeen kytketään kytkimellä 150 hoitoasento (kytkin vasemmalle) ja säädetään hoitovirtaa toista apuvälinettä 110, 111 käyttäen siten, että kiputuntemus pysyy vakiona koko ajan. Hoidon aikana potilas voi lisätä 15 hoitovirtaa käyttäen säätävää toista apuvälinettä eli ohjainta 110, 111.

Näin tehdään, kunnes keksinnön perusajatuksen mukaisesti lohkolla 180 havaitaan riittävän nopea muutos hoitosignaalin voimakkuudessa, koska ko. muutos on merkkinä siitä että kohde kestää suurta virtaa mikä puolestaan on merkkinä siitä, että kehon impedanssi on kasvanut normaalimmalle 20 tasolle, mikä puolestaan on merkkinä siitä että kohteen sähkönjohtavuus on hoidon aiheuttaman aineenvaihdunnan muutoksen myötä palautunut normaalimmalle eli matalammalle tasolle. Keksinnön mukainen menetelmä ja järjestely kuviossa 4 ilmoittaa esim. näytöllä 190 hoidon tehonneen tai lisäksi tai vaih-toehtoisesti aktiivisesti päättää hoidon, eli kytkee virran pois tai merkittävästi 25 alentaa sitä kaiken päätteeksi. Kohteen mukaisesti edullisesti ko. hoitovirtaa säätävä toinen apuväline 110 rekisteröi lohkolla 180 hoitovirran voimakkuuden muutosta ajan funktiona ja kuvioon 5 viitaten seuraa näin syntyvän käyrän K kulmakertoimen tilaa. Kun kulmakerroin kuvaajan kohdassa P muuttuu riittävän suureksi menetelmä ilmoittaa hoitovaikutuksen tehonneen oikealla tavalla. 30 Tämä perustuu siihen, että hoidon vaikuttaessa muuttuu kehon sähköjohta-vuus matalemmaksi, jolloin kohta kestää suurempaa hoitovirtaa ilman että enää tulee liian häiritsevää vaikutusta kohteeseen eli ihmiseen.

Kuvioiden 4-5 havainnollistama järjestely sähköhoidon vaikutuksen selvittämiseksi siis käsittää välineet 180 seurata hoitovirran muutosnopeutta ja 35 lisäksi järjestely käsittää ko. välineisiin 180 kytketyt välineet 190 ilmoittaa riittävän nopean muutoksen tultua suoritetuksi merkkinä hoidon vaikutuksesta. Vä- 9 lineet 180, 190 ovat jossakin kohtaa jäljestetyssä, esimerkiksi ohjaimessa 110 tai hoitolaitteessa, edullisesti ohjaimessa 110, jossa siis on hoitovirran voimakkuuden säädinkin 111.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-5 non perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (2)

1. Menetelmä sähköhoidossa käytettävän hoitosignaalin sopivan hoitotaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä 5. kohdistetaan kohteeseen (45) sähköistä stimuloivaa signaalia eri laisten reaktiotyyppien aikaansaamiseksi kohteeseen (45) sähköisen stimuloivan signaalin erilaisilla voimakkuuksilla, - tallennetaan ainakin kolmen erilaisen reaktiotyypin osalta sähköisen stimuloivan signaalin voimakkuus jolla reaktiotyyppi esiintyi, 10. verrataan eri reaktiotyypeille ainakin kolmea eri taajuutta käytettä essä tallennetuksi tulleita sähköisen signaalin voimakkuuksia vertailuarvoihin, - etsitään taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, jota käytettäessä signaalin voimakkuudessa esiintyi poikkeama suhteessa yhteen tai useampaan vertailuarvoon, 15. käytetään etsinnässä löydettyä taajuutta ja/tai signaalin voimak kuutta selvitettäessä sopiva hoitotaajuus ja/tai signaalin voimakkuus.

2. Jäijestely sähköhoidossa käytettävän hoitosignaalin sopivan hoi-totaajuuden ja/tai voimakkuuden selvittämiseksi, tunnettu siitä, että järjestely käsittää 20. hoitovirtaa ainakin kolmella eri taajuudella tuottavan generaattorin (10), - hoitovirtageneraattoriin (10) yhteydessä olevan voimakkuuden säätimen (61) hoitovirran voimakkuuden muuttamiseksi, - hoitovirtageneraattoriin (10) yhteydessä olevan hoitovirtageneraat-25 torin hoitovirran taajuuden säätimen (62) ainakin kolmen eri taajuuden käyttämiseksi, - reaktiorekisteröijän (63) hoitovirran aiheuttamien reaktioiden esiintymisen ilmoittamiseksi, j - reaktiorekisteröijään (63) toiminnallisessa yhteydessä olevan taf-30 lentimen (64), johon reaktion esiintymishetkeliä vallinnut hoitovirran voimakkuuden arvo on tallennettavissa, ~ tallentimeen (64) toiminnallisessa yhteydessä olevan vertailijan (65), jolla verrataan eri reaktiotyypeille ainakin kolmea eri taajuutta käytettäessä tallennetuksi tulleita sähköisen signaalin voimakkuuksia vertailuarvoihin, 35. vertaillaan (65) toiminnallisessa yhteydessä olevan informaatio- esityslaitteen (66) jolla ilmoitetaan se taajuus ja/tai signaalin voimakkuus, jota käytettäessä esiintyi poikkeama suhteessa yhteen tai useampaan vertailuarvoon. '