FI119823B - Kaavinlaitteisto ja menetelmä rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaapimiseksi sekä teräpidin - Google Patents

Description

119823

KAAVINLAITTEISTO JA MENETELMÄ RAINANMUODOSTUSKONEELLE LIIKKUVAN PINNAN KAAPIMISEKSI SEKÄ TERAPIOIN

Keksinnön kohteena on kaavinlaitteisto rainanmuodostuskoneelle 5 liikkuvan pinnan kaapimiseksi, ja kaavinlaitteistoon kuuluu terä, teräpidin, johon terä on sovitettu, runko-osa, johon teräpidin on sovitettu, ja runko-osan ja teräpitimen väliin on järjestetty kuormi-10 tuselin teräpitimen ja edelleen terän kuormittamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös teräpidin ja menetelmä rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaapimiseksi.

Nykyisellään tunnetaan esimerkiksi julkaisusta US 6942734 15 laitteisto liikkuvan pinnan kaapimiseksi. Laitteistoon kuuluu runko-osa, johon on yhdistetty teräpidin. Teräpitimeen puolestaan on yhdistetty terä. Teräpidintä kuormitetaan kuormituslet-kulla ja toisaalta kuormitusletkulle vastavoima tuotetaan avausletkulla. Toisin sanoen kuormitusletkulle vastavoiman 20 muodostavalla avausletkulla avataan terän ja telapinnan väli. Vastaavia laitteistoja, joissa terän ja telapinnan väli avataan avausletkulla ja suljetaan kuormitusletkulla, tunnetaan useita.

• · φ Φ φ

Yhteisenä ongelmana näiden käytössä kuitenkin on, että avauslet- • · ;·. kun muotoilu on rajoittunut, jolloin myös terän ja telapinnan • ·· φ l m·' 25 välin avautuminen on rajoittunutta. Avausletku ja kuormitusletku φ Φ φ j" * vaikeuttavat myös merkittävästi teräpitimen irrottamista runko- Φ ΦΦ Φ φφφ OScLStel * φ φ φ φ φφφ . . Julkaisussa WO 01/25533 esitetään kaapimen teräpidin ja menetel- φ · · φ φ φ I.* 30 mä kaapimen käyttämiseksi. Kyseisessä julkaisussa kuormituslet- • φ φ *" kulle vastavoima esitetään tuotettavan joustavilla levyillä.

Φ · ·.*·· Levyt kuitenkin väsyvät ajan mittaan, jolloin laitteisto ei φ *·*’· toimi suunnitellusti.

φ φ φ 35 Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen kaavinlait- • Φ teisto, jonka liittäminen rainanmuodostuskoneeseen on taloudellisesti aiempaa edullisempaa. Tämän keksinnön tunnusomaiset 2 119823 piirteet ovat, että kuormituselin on sidottu sekä runko-osaan että teräpitimeen. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada uudenlainen teräpidin, joka on aiempaa helpommin irrotettavissa ja laitettavissa paikoilleen. Tämän keksinnön tunnusomaiset 5 piirteet ovat, että teräpitimeen kuuluu vain yksi kuormi-tuselinura sovitettuna kaksisuuntaiseen kuormitukseen. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen menetelmä rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaapimiseksi. Menetelmässä teräpidin kääntyy aiempaa enemmän. Tämän keksinnön tun-10 nusomaiset piirteet ovat, että terän ja pinnan väliä säädetään kuormituselimellä, joka on sidottu sekä runko-osaan että teräpitimeen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä säädetään rainanmuodostusko-15 neella olevaa terän ja pinnan väliä. Liikkuvaa pintaa kaavitaan terällä. Rainanvalmistuskoneella tarkoitetaan paperin, tissuen tai kartongin valmistukseen tarkoitettuja koneita. Puolestaan rainalla tarkoitetaan kartonki-, tissue- ja paperirainoja. Terän ja pinnan väliä säädetään kuormituselimellä. Yllättäen terän ja 20 pinnan väliä säädetään kuormituselimellä, joka on sidottu sekä runko-osaan että teräpitimeen. Sijoitettaessa kuormituselin • · ····· uudella tavalla voidaan kuormituselimellä sekä kuormittaa ·1·,. kaavittavaa pintaa että irrottaa terä kaavittavasta pinnasta.

• · • · · • · · ·»1 · Ϊ1. 25 Eräässä sovellusmuodossa kuormituselimenä käytetään kuormitus- .·2, letkua, joka alipaineistetaan terän ja kaavittavan pinnan välin • · · säätämiseksi. Kun terän ja kaavittavanpinnan väliä säädetään alipaineistamalla kuormitusletku, voidaan kuormitusletku sijoit- • · · • 1 .···. taa uudella tavalla. Sijoitettaessa kuormitusletku uudella • · • · · 30 tavalla voidaan kuormitusletkusta tehdä esimerkiksi entistä • · • 1 · 2 1· suurempi, jolloin sillä saadaan avattua enemmän terän ja pinnan väliä.

«MM • · *:2: Eräässä toisessa sovellusmuodossa terän ja pinnan väli avataan 35 alipaineistamalla kuormitusletku. Terän ja pinnan välin avaaminen alipaineistamalla kuormitusletku on käytännöllistä, sillä 3 119823 terän ja pinnan välin tarvitsee olla auki vain lyhyitä ajanjaksoja. Tällaisia ajanjaksoja on seisokkien ja lajin vaihtojen yhteydessä. Puolestaan terän ja pinnan välin kiinni oleminen eli pinnan kuormitus terällä on pitkäaikaista, jolloin alipaineella 5 toteutetussa kuormituksessa alipainetta tarvittaisiin pitkiä aikoja. Ylipaineen tuottaminen on edullisempaa kuin alipaineen. Terän ja pinnan välin avaaminen alipaineella on siten edullisempaa kuin telapinnan kuormittaminen alipaineella.

10 Eräässä kolmannessa sovellusmuodossa täyteen eli ylipaineistet-tuun kuormitusletkuun kuuluu ensimmäinen seinäosuus, toinen seinäosuus ja kolmas seinäosuus, ja alipaineistettaessa kuormi-tusletku kolmas seinäosuus jää ensimmäisen seinäosuuden ja toisen seinäosuuden väliin. Tällöin kuormitusletku pienenee 15 paljon ja liikuttaa siten siihen sidottua teräpidintä ja runko-osaa toisiinsa nähden entistä enemmän alipaineistettaessa kuormitusletku.

Eräässä neljännessä sovellusmuodossa terän ja pinnan väli 20 suljetaan ylipaineistamalla kuormitusletku. Toisin sanoen samaa kuormitusletkua käytetään sekä terän ja pinnan välin avaamiseen • 1 ·;··· että sulkemiseen. Käytettäessä samaa kuormitusletkua sekä ·1·.. sulkemiseen että avaamiseen selvitään yhdellä kuormitusletkulla • ϊ kahden sijasta. Kuormitusletkuista ja etenkin niille tulevista • · · -> »·1 · 25 paineputkista aiheutuu suuret kustannukset, joita voidaan .1··. supistaa huomattavasti käytettäessä yhtä kuormitusletkua terän ··· ja pinnan välin avaamiseen ja sulkemiseen.

• ♦ * · · • · · • · .···. Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla • · 30 oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, • · · 4 119823

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen kaavinlaitteiston erään sovelluksen,

Kuva 3a esittää keksinnön mukaisen kaavinlaitteiston erään toisen sovelluksen terän ollessa kosketuksessa tela-5 pintaan,

Kuva 3b esittää kuvan 3a mukaisen kaavinlaitteiston terän ollessa irti telapinnasta,

Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen teräpitimen,

Kuva 5a esittää tekniikan tason mukaisen kaavinlaitteiston 10 kiinni -asennossa,

Kuva 5b esittää keksinnön mukaisen kaavinlaitteiston kiinni -asennossa,

Kuva 5c esittää kuvan 5a ja kuvan 5b päällekkäin,

Kuva 6a esittää tekniikan tason mukaisen keksinnön teräpitimen 15 neutraali -asennossa,

Kuva 6b esittää keksinnön mukaisen teräpitimen neutraali -asennossa,

Kuva 6c esittää kuvan 6a ja kuvan 6b päällekkäin,

Kuva 7a esittää tekniikan tason mukaisen teräpitimen auki 20 -asennossa, :*·*· Kuva 7b esittää keksinnön mukaisen teräpitimen auki * · ·;··* -asennossa, ja ·*·,, Kuva 7c esittää kuvan 7a ja kuvan 7b päällekkäin.

• Φ * · · • · t M» * ϊ*. 25 Kuvassa la esitetään tekniikan tason mukainen kaavinlaitteis- • ·· .**·. to 10'. Tekniikan tason mukaiseen kaavinlaitteistoon 10' kuuluu • ·· · runko-osa 12, johon on yhdistetty teräpidin 14. Teräpitimeen 14 puolestaan on yhdistetty terä 16 ja paininterä eli paininle- • · · • · .···. vy 18. Teräpidintä 14 kuormitetaan kuormituselimellä 19', « · ··· • 30 tarkemmin kuormitusletkulla 20' ja toisaalta kuormitusletkulle • · · *· *· 20' vastavoima tuotetaan avausletkulla 22'. Kuormitusletkul- M··· la 20' on sovitettu suljettavan terän 16 ja telapinnan 26 väli. Puolestaan avausletkulla 22' on sovitettu avattavan terän 16 ja *ϊ**ί telapinnan väli 38. Avausletkun koko ja avausletkun vaatima 35 uloke teräpitimessä rajoittavat terän ja pinnan välin avautumista. Avausletkun sijainti puolestaan rajoittaa avausletkun kokoa.

5 119823

Kaksi erillistä kuormitusletkua vaikeuttavat myös teräpitimen irrottamista runko-osasta, kitkan vaikutuksesta. Jokainen kuormitusletku lisää myös lian tarttumista kaavinlaitteistoon. Lisäksi kaksi erillistä kuormitusletkua vaativat kaksi erillistä 5 putkistoa alipaineen tuomiseksi kuormitusletkuille. Kaksi erillistä putkistoa ovat huomattava kustannuserä, sillä kaavin-laitteistoja on rainanmuodostuskoneella useita kappaleita.

Kuvassa Ib esitetään eräs toinen tekniikan tason mukainen 10 kaavinlaitteisto. Runko-osan 12 ja teräpitimen 14 välissä on kuormituselin 19', tarkemmin kuormitusletku 20'. Teräpidin koostuu pääasiassa levyistä 21'. Runko-osassa 12 on muotoilu 23' kuormituselimelle 19' eli tarkemmin kuormitusletkulle 20, mutta teräpitimessä ei ole vastaavaa muotoilua. Kuvassa Ib esitetyssä 15 kaavinlaitteistossa toimintaperiaate on toisenlainen kuin kuvassa la esitetyssä. Vaikka kuormittava voima tuotetaan vastaavalla tavalla kuormitusletkulla 20, vastavoima tuotetaan joustavilla levyillä 21'. Levyt kuitenkin väsyvät ajan mittaan, jolloin kokonaisuus ei toimi enää halutusti. Kyseinen kaavin-20 laitteisto vaatii tilaa ja terälle sallittu liike on pieni. Ongelmana on myös kuormitusletkun pysyminen paikoillaan.

• · • · ·*·,. Kuvassa 2 esitetään keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10 j .*. rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaapimiseksi. Kaavin- • ·· · 25 laitteistoon kuuluu terä 16, jolla on sovitettu kaavittavan · t .·*·. liikkuvaa pintaa. Terä 16 on sovitettu teräpitimeen 14, joka on ··· sovitettu runko-osaan 12. Terää 16 tuetaan paininlevyllä 18. Runko-osan 12 ja teräpitimen 14 väliin on järjestetty kuormi- • · · • · .···. tuselin 23 teräpitimen 14 ja edelleen terän 16 kuormittamiseksi.

• · • 30 Lisäksi kuormituselimeen 23 on sidottu sekä runko-osa 12 että • · * · * *· " teräpidin 14 teräpitimen ja edelleen terän 16 liikuttamiseksi kuormitukselle vastakkaiseen suuntaan. Kuormituselin 23 on # « *:**: tuettu paikoilleen kiinnitystangoilla 25. Keksinnön mukaisessa *:**: kaavinlaitteistossa kuormi tuselimellä pystytään liikuttamaan 35 terää kahteen suuntaan. Kun kaavinlaitteistolle tarvitaan vain yksi kuormituselin entisten kahden sijasta, kokonaisuudesta 6 119823 saadaan yksinkertaisempi ja helpommin valmistettavissa oleva. Kuormituselin voi koostua pätkistä tai olla yhtenäinen. Kuormi-tuselimen toiminta voi perustua esimerkiksi paineen vaihteluun, kuten letkussa. Myös lämpölaajenemista voidaan hyödyntää kuormi-5 tuselimessä, sillä lämpölaajeneminen on tasaista ja sillä saavutetaan tasainen kuormitus.

Kaavinlaitteistolla voidaan kaapimalla puhdistaa esimerkiksi telaa tai hihnaa. Kaavinlaitteistolla voidaan myös irrottaa 10 raina hihnan tai telan yhteydestä. Kaavinterällä irrotetaan esimerkiksi paperirata liikkuvalta pinnalta tai muuten pidetään liikkuvan elimen pinta kaapimalla puhtaana. Liikkuva elin voi olla esimerkiksi tela tai hihna. Kaavinlaitteistoa voidaan käyttää myös päällystyksen tai kreppauksen yhteydessä.

15

Kuvassa 2 esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kuormituselin 23 on kuormitusletku 24. Kuormitusletkulla saavutetaan tasainen kuormitus hyödyntämällä ylipainetta. Ylipaineen käyttö paperikoneella on edullista, sillä sitä käytetään monissa sovelluksissa 20 ja se on varmatoiminen ratkaisu. Lisäksi paineistettu ilma ei

• I

ϊϊϊ sotke. Kuormitusletku, jolla kuormitus synnytetään voi olla myös *;··: pätkistä koostuva, mutta edullisesti kuormi tusletku on yhtämit- täinen. Kuormitusletku 24 on tuettu paikoilleen kiinnitystan- • :*; goilla 25. Kuormitusletku menee kasaan, kun se alipaineistetaan.

* ·« · 25 Toisaalta kuormitusletku laajenee, kun se ylipaineistetaan. ·*"; Alipaineella ja ylipaineella tarkoitetaan putken sisällä vallit- • Φ· sevaa painetasoa verrattuna putken ympärillä vallitsevaan painetasoon. Keksinnön mukainen kaavinlaitteisto auttaa säästä- • · * • · .**·. mään huomattavasti työtä ja putkea koneenvalmistuksessa, sillä • ·· . 30 jokaiselle kaavinlaitteiston kuormitusletkulle vedetään oma * · · * ; putki paineilman johtamiseksi niille. Keksinnön mukaisessa *. * kaavinlaitteistossa yhdellä kuormitusletkulla pystytään liikut- * '·*" tamaan terää kahteen suuntaan. Kun kaavinlaitteistolle tarvitaan *"*! vain yksi kuormitusletku entisten kahden sijasta, tarvitaan 35 putkiakin vain yksi entisten kahden sijasta. Tällöin säästöt rainanmuodostuskonetta rakennettaessa ovat huomattavat. Säästö 7 119823 on merkittävä, sillä kaavinlaitteistoja, joissa keksintöä voidaan hyödyntää, on paperikoneella tyypillisesti noin 20 kappaletta. Jokaiselle kaapimelle vedetään esimerkiksi 10 mm putkea 20 m. Pelkät ruostumattomasta teräksestä valmistetut 5 putket maksavat kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja. Putkien lisäksi muitakin pneumaattisia komponentteja tarvitaan vähemmän, josta tulee vastaavasti säästöä. Myös asennuskustannuksissa tulee huomattavasti säästöä.

10 Kuvassa 3a esitetään keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10 terän 16 ollessa kosketuksessa telapintaan 26. Käytettävän kuormitusletkun 24 seinämän 28 poikkileikkaus on kaareva yli 70 % alueelta, edullisesti yli 90 % alueelta. Tällöin kuormitus- letkussa on esimerkiksi kiinnitysmuotoiluja alle 30 % osalla, 15 edullisesti alla 10 % osalla. Toisin sanoen kuormitusletkussa 24 ei ole teräviä kulmia. Kuormitusletkun 24 pinnan ollessa kaareva ovat myös teräpitimessä 14 ja runko-osassa 12 olevat letku- urat 36 kaarevia. Seinämien ollessa kaarevia on kuormitusletku entistä helpommin laitettavissa teräpitimen ja runko-osan 20 väliin. Tyypillisesti kuormitusletku työnnetään päästä teräpiti- :V: men ja runko-osan väliin. Toisaalta voidaan ajatella myös ·:*·· tapaus, jossa kuormi tusletku pysyy paikoillaan runko-osassa ja ·*·.. teräpidin irrotetaan. Oleellista on, että teräpitimen irrottami- • • ·*; nen on entistä helpompaa ja nopeampaa. Tällöin teräpidin voidaan ·** · 25 irrottaa esimerkiksi putsattavaksi tai vaihtaa kokonaan entistä ·***. nopeammin. Kaareva pinta ei myöskään kerää likaa vastaavasti ··· kuin kulmikkaat muodot. Lisäksi kaareva pinta on helpommin puhdistettavissa.

« · · • · *· • * • · ··· / . 30 Kuvassa 3a esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos- • * · * * sa 10 kuormitusletkun 24 poikkileikkaus on oleellisen pyöreä.

Edullisesti kuormitusletkun poikkileikkaus on jossakin vaiheessa kuormitusta oleellisen pyöreä. Poikkileikkaukseltaan pyöreän *"*: kuormitusletku on edullinen sovellusmuoto kaarevasta helpon 35 vaihtamisen ja hyvän puhtaana pysyminen vuoksi. Edullisesti kuormitusletku on silikonirakenteinen, jolloin se liukuu pai- 119823 δ koilleen entistä helpommin. Silikonirakenteinen kaarevaseinämäi-nen putki on helppoa ja taloudellista valmistaa pultruusiolla sekä extruusiolla. Taloudelliselta kannalta tulee huomioida, että kaarevan, pääasiallisesti pyöreän, kuormitusletkun valmis-5 tuskustannukset ovat vain noin yksi viidesosa kulmikkaan kuormitusletkun hinnasta. Kulmikkaalla kuormitusletkulla tarkoitetaan esimerkiksi kuvassa 2 esitettyä kuormitusletkun muotoilua, jossa kuormitusletkun paikoillaan pysyminen perustuu kuormitusletkun kulmikkaaseen perusmuotoon sekä kiinnitystankoihin.

10

Teräpitimen vaihtamista helpottaa osaltaan se, että kuormitus-letkun ollessa paineistamattomassa tilassa terä ei ole kuormitettu telapintaan. Teräpitimen poistaminen runko-osasta käy aiempaa yksikertaisemmin, kun kuormitusletkuja on vain yksi ja 15 sekin kuormitusletku on paineistamaton.

Kuvassa 3b esitetään kuvassa 3a esitetty keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10 terän 16 ollessa irti telapinnasta 26. Tällöin terän 16 ja telapinnan 26 välillä on väli 38. Teräpiti-20 men 14 ja runko-osan 12 välillä on kääntymisen salliva lii- • · ! I : tos 34, ja kuormituselin, tarkemmin kuormitusletku 24 on terän *:**: suuntaisesti kääntymisen sallivan liitoksen 34 vastakkaisella puolella kuin terä 16. Terän 16 suuntaisuudella tarkoitetaan : tässä suuntaa terän 16 kärjestä 31 terän tyveen 33. Terän suunta • •f · ·**., 25 on merkitty kaksipäisellä nuolella 32. Toisin sanoen kuormitus- ·***· letku 24 on alipaineistettu terän 16 irrottamiseksi telapinnas- ··· ta 26. Irrotettaessa terä alipaineen avulla telapinnasta tarvi-taan alipainetta vain pienen osan kokonaisajasta. Lisäksi • · .***. alipaineen ei tarvitse olla suuri teräpitimen ja edelleen terän ··· , 30 liikuttamiseksi. Terää kaavittaessa tarvitaan suurempia voimia • · · • · · * I ja pidempiaikaista painetta. Siten edullisesti kuormitusletku , * alipaineistetaan terän irrottamiseksi telapinnasta ja yli- ***** paineistetaan terän kuormittamiseksi telapintaa vasten. Ejektori ***** kuluttaa alipaineen luontiin noin 70 1/min paineilmaa, joten 35 vaihdon aikainen paineilman kulutus on hyvin vähäinen.

9 119823

Kuvissa 3a ja 3b esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteis-tossa 10 kuormitusletkuun 24 kuuluu vastakkaiset kiinnitysmuo-toilut 30 sekä runko-osan 12 että teräpitimen 14 sitomiseksi samaan kuormitusletkuun 24. Vastakkaisilla kiinnitysmuotoiluilla 5 kuormitusletkun alipaineesta kutistuessa tulevat voimat johdetaan runko-osaan ja teräpitimeen. Lisäksi kiinnitysmuotoilut pitävät pääosin kaarevaseinämäisen kuormitusletkun paikoillaan myös ylipaineistettaessa kuormitusletku. Edullisesti kiinnitys-muotoiluja on kaksi kappaletta. Tällöin kuormitusletku saadaan 10 pysymään tukevasti paikoillaan välittäen voimat halutusti. Toisaalta kuormitusletkussa ei ole turhia kiinnitysmuotoiluja, jotka turhaan hankaloittaisivat kuormitusletkun asentamista. Lisäksi jokaisesta kiinnitysmuotoilusta aiheutuu kustannuksia valmistusvaiheessa.

15

Kuvassa 3a esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos-sa 10 teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välillä on kääntymisen salliva liitos 34. Kuormitusletku 24 on sijoitettu teräpitimes-sä 14 ja runko-osassa 12 oleviin letku-uriin 36. Letku-urissa 36 20 on kiinnitysmuotoilujen 30 vastamuotoilut 48. Lisäksi kiinnitys-muotoilut 30 ovat vastakkaisella puolella kuormitusletkun 24 • i ·:**· halkaisijaa d kuin teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välinen ·'·„ kääntymisen salliva liitos 34. Kuormitusletkun 24 halkaisija d • • ;'· on suorassa kulmassa terän 16 pituussuuntaan nähden. Kun kiinni- t·· « ·**., 25 tysmuotoilut ovat kuormitusletkun halkaisijan toisella puolella .***. kuin kääntymisen salliva liitos, saadaan kuormitusletkun liike ·«· siirretyksi tehokkaasti teräpitimen liikkeeksi.

• • * · • · · • · .···. Kuvassa 3a esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos- • · ··« #* t 30 sa 10 terän 16 ja telapinnan 26 väli 38 muodostuu telapinnan 26 • « · ’· *| ja terän 16 kärjen 31 välille. Vaikka kärki 31 on kiinni tela- pinnassa, voidaan puhua terän ja telapinnan välisestä välistä. *"*! Terän ollessa kosketuksissa telapintaan säädettäessä terän ja *Γ*ί telapinnan väliä säädetään terän telapintaa kuormittavaa voimaa.

35 Terä 16 on kiinnitetty teräpitimeen 14, joka on edelleen tuettu runko-osaan 12. Lisäksi kuormitusletku 24 on teräpitimen 14 ja 10 119823 runko-osan 12 välissä siten, että teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välinen etäisyys pienenee kuormitusletkun kohdalla alipaineistettaessa kuormitusletku 24. Vastaavasti teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välinen etäisyys a liitoksen 34 kuormi-5 tusletkun 24 puolella pienenee. Liitos 34 sallii teräpitimen 14 kääntymisen runko-osan 12 suhteen. Teräpitimen 14 kääntyessä runko-osan 12 suhteen kuormitusletkun 24 alipaineistuessa, terä 16 irtoaa telapinnasta 26.

ίο Kuvassa 3a esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välinen etäisyys a kasvaa ylipaineistettaessa kuormitusletku. Tokikin terän 16 kohdatessa telapinta 26 teräpi-din 14 ei pääse kääntymään lisää, jolloin etäisyys a ei enää kasva merkittävästi. Terän 16 ja paininlevyn 18 taipuessa väli 15 a kasvaa hieman. Tällöin ylipaineistetun kuormitusletkun 24 aiheuttama voima kohdistuu kuormituksena terän ja telapinnan väliin 38.

Kuvassa 3a esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos-20 sa 10 vastakkaisien kiinnitysmuotoilujen 30 välinen kulma a on • · ϊ,ϊ^ϊ 40 - 140°. Tällöin kiinnitysmuotoilujen sijoitus mahdollistaa •fS hyvän liikkuvuuden yhdessä vahvojen rakenteiden kanssa. Vahvoil- la rakenteilla tarkoitetaan tässä, että kiinnitysmuotoilun ; vastamuotoilu ei tule liian lähelle rakenteen reunaa teräpiti- *·· · 25 messä eikä runko-osassa. Edullisesti kulma a on 70 - 110°, jotta :***; päästään laajaan liikkuvuuteen kestävillä rakenteilla.

·· · jV. Kuvassa 3a esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kiinnitysmuotoilut • · .**·. 30 ovat kuormitusletkusta 24 ulkonevat. Tällöin kiinnitysmuotoi- ···* .* . 30 lujen 30 vastamuotoilut 48 ovat runko-osan 12 ja teräpitimen 14 • · ♦ • ·· * * sisässä. Tällöin voidaan valmistaa kuormitusletku 24, joka on ohut, mutta silti kestävä. Kun kuormitusletku on pääasiallisesti φ ’·**· ohut, kuormitusletku menee kasaan pienelläkin alipaineella.

Puolestaan teräpidin ja runko-osa voidaan valmistaa kestävimmik-35 si, kun niissä ei ole ulkonemia.

11 119823

Kuvassa 4 esitetään keksinnön mukainen teräpidin 14. Teräpidintä käytetään kaavinlaitteistossa rainanmuodostuskoneella liikkuvan pinnan kaapimiseksi. Teräpitimeen 14 kuuluu kuormituselinura 35. Lisäksi teräpitimeen 14 kuuluu vain yksi kuormituselinura 35 5 sovitettuna kaksisuuntaiseen kuormitukseen. Teräpidin 14 on sovittu liitettävän runko-osaan 12 siten, että teräpitimen 14 ja runko-osan 12 välille on sovitettu kuormituselin 23 (kuva 3a) kuormituselinuraan 35. Teräpidintä, joka sisältää vain yhden kuormituselinuran, käytetään yksikuormitusletkuisessa kaavin-10 laitteistossa. Tällainen kaavinlaitteisto on taloudellisesti edullisempi asentaa edellä kuvatusti. Vain yhden letku-uran käsittävä teräpidin on lisäksi aiempaa helpommin asennettavissa paikoilleen.

15 Kuvassa 4 esitettyyn teräpitimeen kuuluu muotoiluja 33 kuormi-tuselimen 23 kiinnittämiseksi (kuva 3a) . Lisäksi muotoilut 33 kuormituselimen 23 kiinnittämiseksi koostuvat yhdestä kuormi-tuselinurasta 35. Toisin sanoen muotoilut 33, joiden avulla kuormituselin kiinnitetään teräpitimeen, muodostavat yhdessä 20 yhden kuormituselinuran 35. Tällainen teräpidin sisältää vain :V: yhden kuormituselinuran.

• ·

Kuvassa 4 esitetyssä keksinnön mukaisessa teräpitimessä 14 on j ·*; teräura 40. Terä 16 (kuva 3a) on sovitettu kiinnitettävän ·«· · ·*·.. 25 teräuraan 40. Teräpitimessä 14 on kääntymisen salliva liitoskom- ·***. ponentti 44 teräpitimen 14 kiinnittämiseksi runko-osaan 12 (kuva ··» 3a) . Vastaavasti runko-osassa 12 on liitoskomponentti 46 teräpi- ,V. timen 14 liittämiseksi runko-osaan 12 (kuva 3a). Liitoskomponen- • · .*··. tit 44, 46 muodostavat kääntymisen sallivan liitoksen 34.

• * ·«· / , 30 Lisäksi kuormituselinura 35 on teräuran 40 suuntaisesti liitos- • · · * *| komponentin 44 vastakkaisella puolella kuin teräura 40. Teräuran ‘t * suunnalla tarkoitetaan suuntaa, joka on yhtenevä terän suunnan *!*'! kanssa. Terän 16 suunta ilmaistaan kaksipäisellä nuolella 32 ·:·*: kuvissa 3a ja 3b. Puolestaan teräuran 40 suunta ilmaistaan 35 kaksipäisellä nuolella 42 kuvassa 4.

12 119823

Kuvassa 4 esitetyssä teräpitimessä 14 kuormituselinura 35 on letku-ura 36. Tällöin kuormituselimenä käytetään letkua, jolla saadaan tasainen kuormitus. Teräpitimessä 14 letku-uralla 36 on liitoskomponentin 44 puoleinen reuna 50 ja ulkoreuna 52. Edulli-5 sesti vastamuotoilu 48 on lähempänä ulkoreunaa 52 kuin liitos-komponentin 44 puoleista reunaa 50.

Kuvassa 4 esitetyssä teräpitimessä kuormituselinuraan 35 kuuluu vastamuotoilu 48 ja kuormituselinmuotoilu 37. Raapimisen aikana 10 käytettävä voima välitetään teräpitimeen kuormituselinmuotoilun välityksellä. Puolestaan vastamuotoilun kautta teräpitimeen välitetään toisen suuntainen voima. Toisin sanoen vastamuotoilu pitää kuormituselimen paikoillaan supistettaessa kuormituselin-tä.

15

Kuvassa 5a esitetään tekniikan tason mukainen kaavinlaitteis-to 10' kiinni -asennossa. Kuvassa 5b esitetään keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10 vastaavasti kiinni -asennossa. Kiinni -asennossa kaavinlaitteiston terällä kaavitaan pintaa. Toisin 20 sanoen kaavinlaitteistoon kuuluva terä' on kuormitettu pintaa ί,·#ϊ vasten. Kiinni -asennossa kaavinlaitteistoon kuuluva kuormi- *i"i tuselin 19, 19' on ääriasennossa mahdollisimman suurena. Kuvassa ί 5c esitetään kuva 5a ja kuva 5b päällekkäin, jolloin tekniikan : tason mukaisen ja keksinnön mukaisen sovelluksen erot kiinni - ··· · ·**.. 25 asennossa selviävät samasta kuvasta.

··· • · * ·

Kuvassa 5a esitetyssä tekniikan tason kaavinlaitteistossa 10 ;*·*· teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopinnan 56 • * .***. välinen kulma β on 6°. Teräpitimen 14 takamuotoilun 58 ja runko- • »· .* . 30 osan 12 takamuotoilun 60 välinen etäisyys b on 16 mm.

• · · • *· • · • · , Kuvassa 5b esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos- *·'*· sa 10 teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopin- Φ *"*· nan 56 välinen kulma a on 9°. Kulmat a ja β on mitattu siten, 35 että runko-osan ulkopinta muodostaa kulman sivun ja kulma ilmoitetaan tästä sivusta myötäpäivään positiivisena. Teräpiti- 13 119823 men 14 takamuotoilun 58 ja runko-osan 12 takamuotoilun 60 välinen etäisyys a on 21 mm.

Kuvassa 5c ilmenee, että keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos-5 sa etäisyys a on suurempi kuin tekniikan tason mukaisessa kaavinlaitteistossa vastaava etäisyys b.

Kuvassa 5b esitetyn kaavinlaitteiston 10 täyteen eli ylipaineis-tettuun kuormitusletkuun 24 kuuluu ensimmäinen seinäosuus 62, 10 joka on ulospäin kaareva, toinen seinäosuus 64, joka on ulospäin kaareva, ja kolmas seinäosuus 66, joka on ulospäin kaareva. Seinäosuudet 62, 64 ja 66 ovat edullisesti keskenään oleellisen samankokoisia. Seinäosuuksien ollessa oleellisen samankokoisia, jokainen näistä kattaa 90 - 150°, edullisesti 105 - 135°, kuor-15 mitusletkun 24 halkaisijasta. Seinäosuuksien itsessään ollessa kaarevia kuormitusletkun poikkileikkaus on oleellisen ympyrä. Toisin sanoen kaarevien seinäosuuksien välillä voi olla pieni poikkeama ympyrä -muodosta, mutta poikkeaman ollessa pieni poikkileikkaus on oleellisen ympyrä -muotoinen.

20 • « !ϊ ί Kuvassa 6a esitetään tekniikan tason mukainen kaavinlaitteis- • · *ί··ί to 10' neutraali -asennossa. Kuvassa 6b esitetään keksinnön : mukainen kaavinlaitteisto 10 vastaavasti neutraali -asennossa.

• j Neutraali -asennossa kaavinlaitteiston terällä ei enää kaavita f·· · 25 pintaa. Terä on tyypillisesti irti kaavittavasta pinnasta, mutta ·***; terä voi vielä koskettaa kaavittavaa pintaa. Mikäli terä kosket- *·· taa pintaa, kosketus on kevyt eikä sovellu kaapimiseen. Teknii- •V. kan tason kaavinlaitteistossa 10' kuormituselin 19' on tällöin • * .***. lähes ääriasentoon supistuneena. Keksinnön mukaisessa kaavin- .* , 30 laitteistossa 10 kuormituselintä 19 on hieman supistettu.

• · · • *· * * Kuvassa 6c esitetään kuva 6a ja kuva 6b päällekkäin, jolloin • · . tekniikan tason mukaisen ja keksinnön mukaisen sovelluksen erot ***** neutraali -asennossa selviävät samasta kuvasta.

• · 35 Kuvassa 6a esitetyssä tekniikan tason kaavinlaitteistossa 10' teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopinnan 56 14 119823 välinen kulma β' on 5°, joten eksplementtikulma β on 355°. Teräpitimen 14 takamuotoilun 58 ja runko-osan 12 takamuotoi-lun 60 välinen etäisyys b on 7 mm. Verrattuna kiinni -asentoon runko-osan ja teräpitimen välinen kulma on pienentynyt 11° ja 5 etäisyys b 9 mm.

Kuvassa 6b esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos-sa 10 teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopinnan 56 välinen kulma a' 2°, joten eksplementtikulma a on 358°. 10 Teräpitimen 14 takamuotoilun 58 ja runko-osan 12 takamuotoilun 60 välinen etäisyys a on 12 mm. Verrattuna kiinni -asentoon teräpitimen ja runko-osan välinen kulma on pienentynyt 11° ja etäisyys b 9 mm.

15 Kuvassa 6c ilmenee, että keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos-sa teräpitimen huomattava kääntyminen runko-osaan nähden on mahdollista. Puolestaan tekniikan tason mukaisessa kaavinlait-teistossa teräpidin ei voi enää kääntyä paljoa runko-osaan nähden.

20 • · lmiti Kuvassa 6b esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kuormitusletku 24 *i**i on piiri, jonka ensimmäinen seinäosuus 62, toinen seinäosuus 64, ·· Ϊ *., kolmas seinäosuus 66 ja neljäs seinäosuus 68 muodostavat. Kolmas i seinäosuus kuuluu piirissä ensimmäisen seinäosuuden ja toisen f·· · ϊ’·.. 25 seinäosuuden välille. Vastaavasti neljäs seinäosuus kuuluu :***; piirissä ensimmäisen seinäosuuden ja toisen seinäosuuden välil- ··* le. Kuormitusletkuun 24 kuuluva neljäs seinäosuus 68 on liitos- ♦V; komponentin 46 puolella. Puolestaan kolmas seinäosuus 66 on • · ·***. vastakkaisella puolella kuormitusletkua 24 kuin liitoskomponent- .* . 30 ti 46. Neljäs seinäosuus toimii saranaelimenä alipaineistettaes- • · · • ·· * * sa kuormitusletku.

• · ·* · Kuvassa 6b ensimmäinen seinäosuus 62 on yhteydessä runko-osaan ***** 12 ja toinen seinäosuus 64 on yhteydessä teräpitimeen 14. Kiin- 35nitysmuotoilut 30 rajaavat neljännen seinäosuuden 66, joka on kuormitusletkun piirissä ensimmäisen seinäosuuden 62 ja toisen 15 119823 seinäosuuden 64 välissä. Neutraali -asennossa ja auki -asennossa (kuva 7b) kolmas seinäosuus 66 on irrallaan teräpitimestä 14 ja runko-osasta 12. Kuormitusletkun 24 liitoskomponentin 46 puolella oleva neljäs seinäosuus 68 on irrallaan teräpitimestä 14 ja 5 runko-osasta 12 kiinni -asennossa (kuva 5b) ja osalta matkaa myös neutraali -asennossa ja auki -asennossa (kuva 7b).

Kuvassa 6b esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kuormitusletkun ensimmäisen seinäosuuden 62 sisäpinta 63 ja toisen seinäosuu-10 den 64 sisäpinta 65 ovat koveria ylipaineistetussa ja ali-paineistetussa tilassa, kun tarkastelu suoritetaan kuormitusletkun sisältä. Edullisesti myös neljännen seinäosuuden 68 sisäpinta 69 on kovera sekä ylipaineistetussa ja alipaineistetussa tilassa. Lisäksi kolmannen seinäosuuden 66 sisäpinta 67 on 15 kovera ylipaineistetussa tilassa (kuva 5b) ja kupera neutraali -asennossa sekä alipaineistetussa tilassa (kuva 7b).

Kuvassa 6b esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kuormitusletkun 24 kolmannen seinäosuuden 66 sisäpinta 67 on alipaineistetussa 20 tilassa kupera. Puolestaan kuvassa 5b esitetyssä kaavinlaitteis- • · it?t· tossa 10 kuormitusletkun 24 kolmannen seinäosuuden 66 sisäpin- '!"i ta 67 on ylipaineistetussa tilassa kovera. Tarkastelu suorite- : *.. taan kuormitusletkun sisältä päin.

• * • * · • · · »·· · 25 Kuvassa 6b esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 kuormitusletkuun 24 « j***· kuuluu ensimmäinen seinäosuus 62, toinen seinäosuus 64 ja kolmas seinäosuus 66, ja kolmannen seinäosuuden 66 molemmin puolin on ·*;*. kiinnitysmuotoilut 30. Tällöin kuormitusletku 24 voi olla ensim- • t ·"*. mäisen seinäosuuden 62 matkalta kiinni runko-osassa 12 ja toisen

t · J

,* . 30seinäosuuden 64 matkalta kiinni teräpitimessä. Letku ei siten • t · • «* ' | liiku ensimmäisen seinäosansa alueelta oleellisesti teräpitimeen • · , nähden. Vastaavasti letku ei liiku toisen seinäosuuden alueelta ♦ ***** oleellisesti runko-osaan nähden.

• * 35 Kuvassa 7a esitetään tekniikan tason mukainen kaavinlaitteis-to 10 auki -asennossa. Kuvassa 7b esitetään keksinnön mukainen 16 119823 kaavinlaitteisto 10 vastaavasti auki -asennossa. Auki -asennossa kaavinlaitteiston terällä ei kaavita pintaa. Terä on irti kaavittavasta pinnasta. Tällöin terä voidaan poistaa kaavinlait-teistosta. Tekniikan tason kaavinlaitteistossa 10' kuormi-5tuselin 19' on tällöin täysin ääriasentoon supistuneena. Vastaavasti avausletku 22' on täyttynyt terän irrottamiseksi kaavittavasta pinnasta. Vastaavasti keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistossa 10 kuormituselin on supistettu ääriasentoon. Kuvassa 7c esitetään kuva 7a ja kuva 7b päällekkäin, jolloin tekniikan 10 tason mukaisen ja keksinnön mukaisen sovelluksen erot auki -asennossa selviävät samasta kuvasta.

Kuvassa 7a esitetyssä tekniikan tason kaavinlaitteistossa 10' teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopinnan 56 15 välinen kulma β' on 8° eli eksplementtikulma β on 352°. Teräpitimen 14 takamuotoilun 58 ja runko-osan 12 takamuotoilun 60 välinen etäisyys b on 4,7 mm. Verrattuna kiinni -asentoon teräpitimen ja runko-osan välinen kulma on pienentynyt 14° ja etäisyys b 11,3 mm.

20 • ·

Kuvassa 7b esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos- *!**: sa 10 teräpitimen 14 ulkopinnan 54 ja runko-osan 12 ulkopin- !*·,. nan 56 välinen kulma a' on 12° ja eksplementtikulma a on 348°.

: j*: Teräpitimen 14 takamuotoilun 58 ja runko-osan 12 takamuotoi- ··» * ·*·„ 25 lun 60 välinen etäisyys a on 3 mm. Verrattuna kiinni -asentoon j***; teräpitimen ja runko-osan välinen kulma on pienentynyt 21° ja ··· etäisyys b 18 mm.

• · • · · 4 4 4 • · . Kuvassa 7c ilmenee, että keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistos- f · *·» / . 30 sa teräpidin on kääntynyt enemmän runko-osaan nähden kuin tek- • · · • · · * ‘t niikan tason mukaisessa. Verrattuna kiinni -asentoon teräpitimen , ja runko-osan välinen kulma on pienentynyt 7 enemmän keksinnön ***** mukaisessa teräpitimessä kuin tekniikan tason mukaisessa teräpi- *ί**ϊ timessä. Väli c ilmaisee paljonko enemmän keksinnön mukaisen 35 kaavinlaitteiston terä on kääntynyt verrattuna tekniikan tason mukaisen kaavinlaitteiston terään. Väli c on 16 mm, jolloin 17 119823 keksinnön mukaisesta kaavinlaitteistosta terän irrottaminen on aiempaa helpompaa.

Kuvassa 7b esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 alipaineiseen 5 kuormitusletkuun 24 kuuluu ensimmäinen seinäosuus 62 sisäpinnalla 63, toinen seinäosuus 64 sisäpinnalla 65, ja kolmas seinä-osuus 66, joka on ensimmäisen seinäosuuden 62 sisäpinnan 63 ja toisen seinäosuuden 64 sisäpinnan 65 välissä. Kolmannen seinä-osuuden ollessa ensimmäisen seinäosuuden sisäpinnan ja toisen 10 seinäosuuden sisäpinnan välissä kolmas seinäosuus on alueella, jonka ensimmäinen seinäosuus ja toinen seinäosuus yhdessä rajaa vat. Kolmannen seinämäosuuden ollessa taittuneena ensimmäisen ja toisen seinämäosuuden välille kuormitusletku saadaan hyvin pieneksi. Toisaalta kuormitusletku on paineistettuna suuri. 15 Kyseinen muotoilu mahdollistaa kuormitusletkulle entistä suuremmat muodonmuutokset. Tällöin terän liike kaavittavan pinnan suhteen on entistä suurempaa. Edullisesti ensimmäinen seinäosuus ja toinen seinäosuus ovat kaarevia. Kaareva muoto auttaa kuormi-tusletkun laittamisessa paikalleen, ehkäisee likaantumista ja 20 mahdollistaa jännitysjakaumaltaan edullisen muotoisen letku-uran.

'· « • a • · • · ♦ aa a • · • · · » 9 · *·· · ♦ · • a

• M

• ··· • · • · ·*· • a • a a • · · • ' t • · a • · • a • aa a • a a a a • aa a a a a · • a • a aa··! • a

Claims (20)

119823

1. Kaavinlaitteisto rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaapimiseksi, ja kaavinlaitteistoon (10) kuuluu 5. terä (16), teräpidin (14), johon terä (16) on sovitettu, runko-osa (12), johon teräpidin (14) on sovitettu, ja runko-osan (12) ja teräpitimen (14) väliin on järjestetty kuormituselin (23) teräpitimen (14) ja edelleen terän (16) 10 kuormittamiseksi, tunnettu siitä, että kuormituselin (23) on sidottu sekä runko-osaan (12) että teräpitimeen (14).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaavinlaitteisto, tunnet-15 tu siitä, että teräpitimen (14) ja runko-osan (12) välillä on kääntymisen salliva liitos (34), ja kuormituselin (24) on terän (16) suuntaisesti kääntymisen sallivan liitoksen (34) vastakkaisella puolella kuin terä (16) .

203. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaavinlaitteisto, • · ϊϊϊ tunnettu siitä, että kuormituselin on kuormitusletku (24). # · !*·,, 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaavinlaitteisto, tunnet- • tu siitä, että kuormitusletku on sovitettu alipaineistettavan ··· · ·*·,. 25 terän irrottamiseksi pinnasta. t • · · • · • « * · ·

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että kuormitusletkuun (24) kuuluu vastakkaiset • · · 1 T- r ' ' • · .***. kiinnitysmuotoilut (30) sekä runko-osan (12) että teräpitimen Φ ,· , 30 (14) sitomiseksi samaan kuormitusletkuun (24). • · i · Φ • · *, 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kaavinlaitteisto, tunnet- tu siitä, että kiinnitysmuotoiluja (30) on kaksi kappaletta. • · 119823

7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen kaavinlait-teisto, tunnettu siitä, että kiinnitysmuotoilut (30) ovat kuormitusletkusta (24) ulkonevat. 5 8 . Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen kaavinlait-teisto, tunnettu siitä, että teräpitimessä (14) ja runko-osassa (12) on letku-urat (36), ja kuormitusletku (24) on sijoitettu letku-uriin (36), ja kiinnitysmuotoilut (30) ovat vastakkaisella puolella kuormitusletkun (24) halkaisijaa (d) kuin 10teräpitimen (14) ja runko-osan (12) välinen kääntymisen salliva liitos (34).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen kaavinlait-teisto, tunnettu siitä, että vastakkaisien kiinnitysmuotoilu- 15jen (30) välinen kulma (a) on 40 - 140°, edullisesti 70 - 110°.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 3-9 mukainen kaavinlait-teisto, tunnettu siitä, että kuormitusletkun (24) seinämän (28) poikkileikkaus on kaareva yli 70 % alueelta, edullisesti 20 yli 90 % alueelta. • * • · · • · « • · *ϊ**ϊ 11. Jonkin patenttivaatimuksen 3-10 mukainen kaavinlait- | teisto, tunnettu siitä, että täyteen kuormitusletkuun (24) ϊϊ'ϊ kuuluu ensimmäinen seinäosuus (62), joka on ulospäin kaareva, 25 toinen seinäosuus (64), joka on ulospäin kaareva, ja kolmas ·’**; seinäosuus (66), joka on ulospäin kaareva. ···

12. Jonkin patenttivaatimuksen 3-10 mukainen kaavinlait- • * ·***. teisto, tunnettu siitä, että alipaineiseen kuormituslet- ··· .* . 30 kuun (24) kuuluu ensimmäinen seinäosuus (62) sisäpinnal- · · • ·· I la (63), toinen seinäosuus (64) sisäpinnalla (65), ja kolmas • · . seinäosuus (66), joka on ensimmäisen seinäosuuden (62) sisä- *"*· pinnan (63) ja toisen seinäosuuden (64) sisäpinnan (65) välis- *·"! sä. 35 119823

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen seinäosuus (62) ja toinen seinä-osuus (64) ovat kaarevia.

514. Jonkin patenttivaatimuksen 5-13 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että kuormitusletkuun (24) kuuluu ensimmäinen seinäosuus (62), toinen seinäosuus (64) ja kolmas seinäosuus (66), ja kolmannen seinäosuuden (66) molemmin puolin on kiinnitysmuotoilut (30). 10

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11 - 14 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että kuormitusletku (24) on piiri, jonka ensimmäinen seinäosuus (62), toinen seinäosuus (64), kolmas seinäosuus (66) ja neljäs seinäosuus (68) muodostavat. 15

16. Jonkin Patenttivaatimuksen 3-15 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että kuormitusletkun (24) poikkileikkaus on jossakin vaiheessa kuormitusta oleellisen pyöreä. 2017. Teräpidin, johon kuuluu kuormituselinura (35), tunnettu :Y: siitä, että teräpitimeen (14) kuuluu vain yksi kuormi- • · ·:··· tuselinura (35) sovitettuna kaksisuuntaiseen kuormitukseen. • · • · • · · • 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen teräpidin, jossa on te-® · · · • *.>t 25 räura (40), johon terä (16) on sovitettu kiinnitettävän, ja teräpitimessä (14) on kääntymisen salliva liitoskomponent- ·*· ti (44) teräpitimen (14) kiinnittämiseksi runko-osaan (12), tunnettu siitä, että kuormituselinura (35) on teräuran (40) • · · ^» • * .···. suuntaisesti liitoskomponentin (44) vastakkaisella puolella • · • · · / # 30 kuin teräura (40) . • « · • · * • ·

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen teräpidin, tun-*!"S nettu siitä, että kuormituselinura (35) on letku-ura (36). • ·

20. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 19 mukainen teräpidin, tunnettu siitä, että kuormituselinuraan (35) kuuluu vastamuo- toilu (48) ja kuormituselinmuotoilu (37). 119823

521. Menetelmä rainanmuodostuskoneelle liikkuvan pinnan kaa-pimiseksi, ja rainanmuodostuskoneeseen kuuluu terä (16) pinnan (26) kaapimiseksi, ja terän (16) ja pinnan (26) väliä (38) säädetään kuormituselirnellä (23), tunnettu siitä, että terän ja pinnan väliä säädetään kuormituselirnellä, joka on sidottu 10 sekä runko-osaan (12) että teräpitimeen (14).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormituselimenä (23) käytetään kuormitusletkua (24), joka alipaineistetaan terän (16) ja pinnan (26) välin (38) 15 säätämiseksi.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että terän ja pinnan väli (38) avataan alipaineistamalla kuormitusletku (24). 20 • · ί:: 24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen menetelmä, tun- • · ·:**: nettu siitä, että kuormitusletkuun (24) kuuluu ensimmäinen seinäosuus (62), toinen seinäosuus (64) ja kolmas seinä- i ;*: osuus (66), ja alipaineistettaessa kuormitusletku (24) kolmas ··· · 25 seinäosuus (66) jää ensimmäisen seinäosuuden (62) ja toisen seinäosuuden (64) väliin. • · · ·*·*. 25. Jonkin patenttivaatimuksen 22 .- 24 mukainen menetelmä, • · tunnettu siitä, että terän ja pinnan väli (38) suljetaan yli- ··· .* . 30 paineistamalla kuormitusletku (24). • · * • * • · • · ♦ * • « * • · 119823