FI119786B - Parannettu tehonsäädin - Google Patents

Description

Parannettu tehonsäädin

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen parannettu menetelmä kuormaan syötettävän vaihtosähkötehon säätämiseksi vaihtojännitteen 5 vaihekulmaa säätämällä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukainen parannettu tehonsäädin kuormaan syötettävän vaihtosähkötehon säätämiseksi vaihtojännitteen vaihekulmaa säätämällä.

Kuormalle kytkettävää vaihtosähkötehoa säädetään yleisesti katkomalla kuorman 10 läpi kulkevaa sähkövirtaa, jolloin kuormaan saatava sähköteho määräytyy kuorma-virran kytketyn ja katkaistun ajan suhteesta ja ajan mukana muuttuvan vaihtojännitteen amplitudista. Useimmissa vaihtosähkösovelluksissa kuormavirran kytkentäsyk-li tapahtuu kerran vaihtojännitteen puolijakson aikana. Tällaista laitetta kutsutaan usein vaihekulmasäätimeksi. Vaihekulmasäätimellä voidaan säätää esimerkiksi va-15 laisimia, moottoreita ja sähkölämmityselementtejä.

Kaikki reaaliset kuormat ovat reaktiivisia - niillä on resistiivinen, kapasitiivinen ja induktiivinen osa. Mikäli kapasitiivinen ja induktiivinen osa ovat resistiiviseen verrattuna hyvin pieniä, kuormaa nimitetään luonteeltaan resistiiviseksi, esimerkkinä mainittakoon hehkulamppu. Luonteeltaan kapasitiiviseksi sanotaan kuormaa, jossa 20 resistiivisen osan lisäksi on oleellisesti kapasitanssia (esim. pienjännitehalo-geenipolttimoille tarkoitettu elektroninen muuntaja) ja vastaavasti oleellisesti induktanssia sisältäviä kuormia nimitetään luonteeltaan induktiivisiksi (esimerkiksi moottori tai muuntaja). Luonteeltaan kapasitiivista kuormaa kutsutaan seuraavassa RC-kuormaksi ja vastaavasti luonteeltaan induktiivista kuormaa RL-kuomaksi.

25 Kapasitanssin C läpi kulkeva virta i ilmaistaan yleisesti yhtälöllä: i(t) = C du/dt, jossa (1) u on jännite kapasitanssin C yli ja t on aika. Yhtälöä 1 tarkastelemalla huomataan, että RC-kuormaa on edullista säätää vaihekulmasäätimellä, joka kytkee kuormavirran verkkojännitteen nollakohdan aikana. Tällöin jännitteen muutosnopeudesta 30 du/dt riippuva kapasitanssin C latausvirta i pysyy pienenä. Tällaista säätötapaa kutsutaan seuraavassa takareunasäädöksi. Eräs takareunasäätöä käyttävä laite, jossa ' 2 ' kytkinkomponenttina on FET eli kanavatransistori on esitetty kansainvälisessä pa-tenttihakemusjulkaisussa WO 9322826.

Induktanssin L yli vaikuttava jännite u ilmaistaan yleisesti yhtälöllä: u(t) = - L di/dt, jossa (2) 5 i on virta induktanssin L läpi ja t on aika. Yhtälöä 2 tarkastelemalla voidaan huomata, että suuren muutosnopeuden omaavat virtamuutokset di/dt aiheuttavat induktanssin L yli suuren jännitteen u. Tämän jännitepiikin välttämiseksi RL-kuormaa on edullista säätää siten, että kuormavirta katkaistaan kuorman läpi kulkevan virran nollakohdassa. Tällaista säätötapaa kutsutaan seuraavassa etureunasäädöksi ja sitä 10 hyödyntävä yleisesti tunnettu triac-säädin on esitetty mm. amerikkalaisessa patenttijulkaisussa US 6175195.

Edellä esitetyt tunnetut laiteratkaisut sisältävät epäkohtia ja ongelmia. Johtavaksi Hipaistua triac:ia ei voi saattaa ei-johtavaan tilaan ennen kuin virta triac:n läpi on laskenut nollaan. Tunnettu triac-säädin vaatii siten sulakkeen oikosulku- ja ylivir-15 tasuojauksen vuoksi. Käytännön sähköasennuksissa on huomattu, että laitteen sisäisen sulakkeen vaihtaminen on usein esiintyvä syy sähköasentajan asennuskohteessa käyntiin. Näin ollen oikosulkupiirissä oleva sulake aiheuttaa laitteen loppukäyttäjälle ylimääräisiä kustannuksia, jotka ovat usein laitteen hankintahintaa korkeammat.

Haittana on myös se, että triac:n kytkentänopeus on verraten suuri, eikä sitä voi ak-20 tiivisesti säätää. Sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) vaatimuksista johtuen tunnettu triac-säädin sisältää kuristimen, joka rajoittaa virran nousunopeuden sallitulle tasolle. Mainittu kuristin aiheuttaa tehopiirissä tehohäviöitä, jotka nostavat laitteen lämpötilaa. Lisäksi kuristin aiheuttaa kustannuksia, se on fyysiseltä kooltaan suuri vaatien tyypillisestä laitteesta runsaasti tilaaja sen on todettu häiritsevän lop-25 pukäyttäjää ominaisen hurinaäänensä vuoksi.

Patenttihakemuksessa WO 9322826 mainittu FET-puolijohteeseen perustuva säädin ei välttämättä sisällä sulaketta tai kuristinta, mutta se on takareunasäätöä käyttävä säädin, eikä se siten sovellu yhtälön 2 perusteella luonteeltaan induktiivisen kuorman tehosäätimeksi.

30 Keksinnön tarkoituksena on toteuttaa menetelmä ja laite, jotka ratkaisevat edellä mainitut ongelmat, ja jotka lisäksi mahdollistavat niin luonteeltaan resistiivisen kuin luonteeltaan sekä kapasitiivisen että induktiivisen kuorman vaihtosähkötehon säätämisen.

3 ' '’IT 1 1 &

Keksinnön mukaiselle parannetulle menetelmälle kuormaan syötettävän vaihtosäh-kötehon säätämiseksi vaihtojännitteen vaihekulmaa säätämällä on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle parannetulle tehon-säätimelle on vuorostaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 8.

5 Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia sovellusmuoto-ja.

Keksinnöllä saavutetaan useita etuja, joista tärkein on menetelmän ja laitteen soveltuvuus monenlaisten kuormien, niin resistiivisten, kapasitiivisten kuin induktiivis-tenkin, tehonsäätöön.

10 Keksinnön etuna on myös, että se on niin menetelmänä kuin laitteena yksinkertainen.

Keksinnön etuna on edelleen, että yksinkertaisia jännite- ia/tai virtamittauksia hyödynnetään tehokkaasti kuorman laadun, erityisesti luonteeltaan induktiivisen tai ka-pasitiivisen kuorman, määrittelyssä ja sen mukaisen säätötavan valinnassa.

15 Keksinnön etuna on, että säätötapa on edullisimmin automaattisesti valittavissa kuorman laadusta riippuen.

Keksinnön mukaisen tehonsäätimen etuna on, että laite on mahdollista toteuttaa fyysiseltä kooltaan pienenä sen tehonkäsittelykykyyn nähden.

Keksinnön mukaisen tehonsäätimen etuna on, että verrattuna esim. triac-kytkimeen 20 perustuvaan himmentimeen keksinnön mukainen laite ei aiheuta ympäristöönsä ihmiskorvin kuultavia häiriöääniä.

Keksinnön etuna on, että sen yhteydessä ei tarvita erillistä synkronointipiiriä kuor-mavirran nollakohdan havaitsemiseen ja sen hyväksikäyttöön tehonsäädön toteuttamiseksi.

25 Keksinnön mukaisen tehonsäätimen etuna on, että siinä sovelletaan autokommu-tointia. Takareunasäätöä sovellettaessa kuormavirta alkaa aina olennaisesti nollasta.

Etureuna säätöä sovellettaessa kuormavirta katkaistaan olennaisesti virran saavutettua nollatason. Kuormavirtaa ei siis tarvitse mitata kommutoinnin toteuttamiseksi.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirus-30 tuksiin, joissa kuvio 1 esittää periaatekuviota keksinnön mukaisesta tehonsäätimestä; kuvio 2 esittää periaatekuviota toisesta asetusyksiköstä, jota voidaan soveltaa kek sinnön mukaisessa tehonsäätimessä; 4 kuvio 3A esittää havainnollisesti vaihtojännitelähteen jännitettä vaihekulman funktiona; 5 kuvio 3B esittää havainnollisesti kuorman vaihtojännitettä vaihekulman funktiona , ensimmäisessä säätötavassa, kun kuorma on luonteeltaan kapasitiivinen; ja kuvio 3 C esittää havainnollisesti kuorman vaihtojännitettä ja kuormavirtaa vaihe-kulman funktiona toisessa säätötavassa, kun kuorma on luonteeltaan in-10 duktiivinen; kuvio 4 esittää havainnollisesti menettelyä virran nollakohtien ja samalla myös yli-jännitepiikkien toteamiseksi; kuvio 5 esittää periaatekuviota kolmannesta asetusyksiköstä, jota voidaan soveltaa keksinnön mukaiseen tehonsäätimeen; 15 kuvio 6 esittää erästä kolmannen asetusyksikön edullista sovellusta; ja kuvio 7 esittää lohkokaaviomuodossa ohjausyksikköä, jota voidaan soveltaa keksinnön mukaiseen tehonsäätimeen.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti tehonsäädin 1, jonka avulla keksinnön mukainen menetelmä kuormaan syötettävän vaihtosähkötehon säätämiseksi on toteutet-20 tavissa. Tehonsäätimeen 1 kuuluu asetusyksikkö 2 vaihekulman asettamiseksi ja tämän ohjausyksikkö 3. Tehonsäädin 1 on kytketty kuorman K; ΚΙ, K2 kanssa sarjaan. Vaihtosähkölähde AC, kuten vaihtovirtaverkko, on kytketty sarjaan kytkettyjen tehonsäätimen 1 ja kuorman K yli.

Tehonsäädin 1 käsittää lisäksi esitetyssä keksinnön sovellusmuodossa teholähteen 25 11, jonka kautta ohjausyksikköä 3 syötetään sopivalla jännitteellä ja virralla. Teho lähde 11 on keksinnön edullisimmassa sovellusmuodossa toteutettu tasajänniteläh-teenä, joka on kytketty asetusyksikön 2 yli. Teholähteen 11 tulossa vaikuttaa tällöin asetusyksikön 2 yli vaikuttava vaihteleva (häviö)jännite V! ja sen lähdössä on sopiva vakiojännite V0 ohjausyksikön 3 käyttämiseksi.

30 Asetusyksikkö 2 on keksinnön mukaisesti kahteen valinnaiseen suuntaan a, b johtava sähköinen, erityisesti elektroninen, yksikkö, kuten komponentti tai piirirakenne.

' ' 5

Asetusyksiköllä 2 on kaksi valinnaista polariteettitilaa, joissa yksikkö on sähköisesti johtava vastakkaisiin suuntiin eli kuormaan K nähden myötäsuuntaan a ja vas- tasuuntaan b.

' 'TS

Asetusyksikkö 2 on toteutettavissa eräässä edullisessa keksinnön sovellusmuodossa 5 yhden diodin 21 ja kytkinyksikön 22 avulla, kuten kuviosta 1 käy havainnollisesti ilmi. Tässä asetusyksikössä 2 diodin 21 molemmin puolin on kytkinyksikön 22 kaksi kaksiasentoista kytkintä 22a, 22b. Diodi 21 on jäljestetty kytkinten 22a, 22b vaihtoehtoisten kytkentänapojen välille siten, että sen suunta kuormaan K nähden vaihtuu myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b ja päin vastoin, kun kytkinten 22a, 10 22b asentoa ko. kytkentänapojen välillä muutetaan.

Keksinnön edullisimmassa sovellusmuodossa asetusyksikkö 2 on toteutettavissa kahden diodin 21a, 21b ja kahden kytkimen 23a, 23b avulla, kuten kuviossa 2 on havainnollisesti esitetty. Tässä asetusyksikössä 2 diodit 21a, 21b on kytketty vas-takkaissuuntaisesti rinnakkaisiin piirihaaroihin 30a, 30b. Lisäksi kummankin diodin 15 21a, 21b kanssa on sarjassa kytkin 23a, 23b. Kytkimet 23a, 23b ovat on/off- kytkimiä. Ne on toteutettavissa edullisesti puolijohdekytkimien avulla. Kytkimet 23a, 23b voidaan toteuttaa kytkinyksikkönä 23. Vaihtoehtoisesti diodin 21a, 21b ja vastaavan kytkimen 23a, 23b piirihaara 30a, 30b on toteutettavissa sopivalla puolijohdekomponentilla, joka on yhteen suuntaan johtava puolijohdekytkin.

20 Keksinnön mukaisessa menetelmässä asetusyksikölle 2 jäljestetään kaksi valinnaista polariteettitilaa, joissa yksikkö on sähköisesti johtava vastakkaisiin suuntiin eli kuormaan K nähden myötäsuuntaan aja vastasuuntaan b. Tällöin siis asetusyksikön 2 polariteettitilaa ja johtavuussuuntaa a, b muutetaan synkronisesti vaihtosähköläh-teen VAC taajuuden f kanssa ja jossa polariteettitilan muutos toteutetaan halutulla 25 vaihekulmalla φ vaihtosähkölähteen jakson P aikana. Kuvioiden 1 ja 2 asetusyksi-köitä 2 ohjataan tällöin ohjausyksikön 3 avulla vaikuttamalla kytkimiin 22; 22a, 22b; 23; 23a, 23b kytkimien asentoja muuttaen siten, että joko diodin 21 johtavuussuuntaa muutetaan (kuvio 1) tai suoritetaan valinta kahden vastakkaisiin suuntiin johtavan piirihaaran 30a, 30b välillä (kuvio 2).

30 Keksinnön edullisimmassa sovellusmuodossa asetusyksikön 2 polariteettitilan muutos toteutetaan halutulla vaihekulmalla φ; ψι, ψ2 vaihtosähkölähteen AC jakson P aikana kahdella säätötavalla.

Ensimmäisessä säätötavassa asetusyksikön 2 polariteettitila muutetaan kuormaan K nähden myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b, kun vaihtosähkölähteen AC vaih- 6 tosähköjännite Vac on positiivisella puolijaksolla PA ja sen vaihekulma φ; <pt on välillä 0-180 astetta. Tämän jälkeen polariteettitilan a, b muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla tahdistetusti vaihekulmilla φ; <pi, (pr seuraavilla puolijaksoilla PB, PA,..., so. 180 asteen välein, takareunasäädön toteuttamiseksi. Tätä on havain-5 nollistettu kuviossa 3B.

On huomattava, että puolijakson vaihtuessa PB - PA, PA - PB, PB - PA,... vaihe-kulmalla 0 °, 180 °, 360 ° = 0 °,.. .asetusyksikön 2 polariteettitila a, b on sellainen, että kun sähköteholähteen AC jännite ylittää/alittaa nollatason, virtaa sähköteholäh-teestä AC alkaa virrata asetusyksikön 2 läpi kuormaan K; Ki. Kuormavirran syötön 10 suhteen tapahtuu siis autokommutointi.

Toisessa säätötavassa asetusyksikön 2 polariteettitila muutetaan kuormaan nähden myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b, kun vaihtosähkölähteen AC vaihtosähkö-jännite VAc on negatiivisella puolijaksolla PB ja vaihekulma φ; φ2 on välillä 180 -360 astetta. Tämän jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla 15 tahdistetusti vaihekulmilla φ; φ2, φ2'seuraavilla puolijaksoilla seuraavilla puolijaksoilla PA, PB,..., so. 180 asteen välein, etureunasäädön toteuttamiseksi. Tätä on havainnollistettu kuviossa 3C.

On myös huomattava, että puolijakson vaihtuessa PB - PA, PA - PB,... vaihekulmalla 0°, 180°, 3600 = 0°,...asetusyksikön 2 polariteettitila a, b on sellainen, että 20 kun sähköteholähteen AC jännite ylittää/alittaa nollatason, virran syöttö sähköteho-lähteestä AC asetusyksikön 2 läpi kuormaan K; K2 loppuu. Kuormavirran katkaisun suhteen tapahtuu siis autokommutointi.

Edellä esitetty pitää paikkansa virran syötön suhteen vain silloin, kun kuorma K on resistiivinen. Jos kuorma K; K2 on luonteeltaan induktiivinen, virran Ir2 syöttö 25 kuormaan loppuu ajallisesti sähköteholähteen AC jännitteen VAC nollatason ylityfc-sen/alituksen jälkeen virran saavutettua nollatason. On huomattava, että induktiivisen kuorman takia virta ja jännite ovat vaihesiirtyneet toistensa suhteen ja tällöin siis kuormavirran nollakohta on kuormajännitteen VK2 nollakohtaan nähden jäljessä, kuten kuviossa 3 C on havainnollisesti esitetty.

30 Ensimmäistä säätötapaa sovelletaan ensisijaisesti vaihtosähkötehon syöttämiseksi RC-kuormaan eli luonteeltaan kapasitiiviseen kuormaan Kt. Toista säätötapaa sovelletaan ensisijaisesti vaihtosähkötehon syöttämiseksi RL-kuormaan eli luonteeltaan induktiiviseen kuormaan K2. Molemmat säätötavat soveltuvat myös luonteeltaan resistiivisten kuormien tehonsäätöön.

7

Vaihtosähkölähteen AC vaihtosähköjännitteen VAC positiivinen PA ja negatiivinen puolijakso PB on edullista järjestää tunnistettavaksi asetusyksikön 2 yli mitatun hetkellisesti vaikuttavan jännitteen Vj avulla. Jo jännitteen polariteetti (+ tai -) kertoo suoraan puolijakson laadun PA, PB. Lisäksi puolijakson tunnistuksessa voidaan 5 ottaa huomioon asetusyksikön 2 polariteettitila a, b.

Vaihtosähköjännitteen puolijakso on positiivinen PA, kun asetusyksikön 2 polariteettitila on myötäsuuntainen a ja pieni positiivinen (häviö-)jännite vl on mitattavissa asetusyksikön 2 yli. Tällöin virta iK kulkee kohti kuormaa K. Vastaavasti vaihtosähköjännitteen puolijakso on positiivinen PA, kun asetusyksikön 2 polariteettiti-10 la on vastasuuntainen b ja jännite vi, joka vastaa vaihtojännitettä VAC} asetusyksikön 2 yli on positiivinen (vaihtosähkölähteen AC puolelta katsoen).

Vaihtosähköjännitteen puolijakso on vuorostaan negatiivinen PB, kun asetusyksikön 2 polariteettitila on myötäsuuntainen a ja jännite Vi, joka vastaa vaihtojännitettä VAC, asetusyksikön yli on negatiivinen (vaihtosähkölähteen AC puolelta katsoen). 15 Vastaavasti vaihtosähköjännitteen puolijakso on negatiivinen PB, kun asetusyksikön 2 polariteettitila on vastasuuntainen b ja pieni negatiivinen (häviö-) jännite vj vallitsee asetusyksikön yli (eli virta kulkee kuormasta vaihtosähkölähteeseen päin).

Edellä esitetyn puolijakson tunnistusmenettelyn etuna on, ettei mitään erillistä puolijakson mittauskytkentää tarvita, vaan hyödynnetään jo olemassa olevaa mittaus-20 kytkentää eli jännitemittausta asetusyksikön 2 yli ja suoraan sen avulla saatavaa mittaustietoa.

Asetusyksikön 2 läpi kulkevan virran h ja samalla kuormavirran iK suunnan muuttuminen puolijaksoittain PA, PB ja siis virran nollakohtien määrittäminen on luotettavan säädön toteuttamiseksi ja siis vaihekulmakohtien φ; <pi, (pj-; <P2, ψ2· määrittä-25 miseksi välttämätöntä. Virran suunnan muutos ilmaistaan edullisimmin teholähdettä 11 hyväksi käyttäen. Teholähteestä, erityisesti sen tasasuuntausyksikön lähdöstä, on saatavissa vaihteleva tasajännite abs(vi), joka siis seuraa arvoltaan positiivisena jännitettä vt asetusyksikön 2 yli. Lisäksi asetetaan ennalta vertailujännite vraja, joka on tasajännite ja jonka arvo on positiivinen ja lähellä nollatasoa. Virran suunnan 30 muutostilanne ja vastaava virran nollakohta määritetään siten, että verrataan jännitteitä abs(v!) ja vetoisiinsa, Kun jännite abs(vi) ylittää ja/tai alittaa vertailu) ännit-teen vraja arvon niin, tämän kohdan tai näiden kohtien A, B läheisyydessä, edullisimmin kohtien A, B välisen alueen keskellä tai ainakin keskialueella, on asetusyksikön 2 läpi kulkevan virran h ja samalla kuormavirran iK nollakohta. Kuviossa 4 on 35 havainnollistettu edellä esitettyä tilannetta.

8 ' ;

Keksinnön mukaiseen säätömenetelmään on yksinkertaista ja edullista jäljestää automaattinen kuormalajin so. RC-ja/tai RL-kuorman tunnistus, jonka perusteella voidaan lisäksi valita kuormalajin mukainen edullinen säätötapa. <

Oletetaan, että kuorma K on RC-kuorma eli luonteeltaan kapasitiivinen kuomia Ki.

5 Vaihtosähkötehon säätäminen aloitetaan ensimmäisellä säätötavalla. Tämän jälkeen asetusyksikön 2 yli vallitsevaa jännitettä Vi mitataan ja tarkkaillaan siten, että mittausarvoja verrataan ennalta asetettuun toiseen vertailujännitteen vkynnys arvoon. Jos havaitaan asetusyksikön yli vaikuttavan jännitteen ylittävän hetkellisesti toinen vertailujännitteen arvo V[ > vkynnys, tulkitaan ylitys luonteeltaan induktiivisen kuorman 10 K2 eli RL-kuorman aiheuttamaksi ylijännitepiikiksi ja vaihdetaan säätötapa ensimmäisestä säätötavasta toiseen. Jännitteen \\ arvo vaihtelee sekä positiivilla että negatiivisella alueella, jolloin myös jännitteen toinen vertailujännite vkynnys on polariteetiltaan sekä positiivinen että negatiivinen. Vertailujännitteen vkynnys ylittäminen voi tapahtua positiiviseen että negatiiviseen suuntaan.

15 Teholähteestä, erityisesti sen tasasuuntausyksikön lähdöstä, on saatavissa vaihtele-va tasajännite abs(vi), kuten edellä virran nollakohtien määrittelyn yhteydessä todettiin. Tätä tasajännitettä on edullista käyttää hyväksi myös automaattisessa kuormalajin tunnistuksessa. Tällöin tasajännitettä abs(vt) verrataan toiseen vertailujän-nitteeseen vkynnys. Jos havaitaan, että asetusyksikön yli vaikuttavan tasasuunnattu 20 jännite abs(vi) ylittävän hetkellisesti vertailujännitteen arvo abs (vj) > ν^η^, tulkitaan ylitys luonteeltaan induktiivisen kuorman K2 eli RL-kuorman aiheuttamaksi ylijännitepiikiksi C ja vaihdetaan säätötapa ensimmäisestä säätötavasta toiseen. On kuitenkin edullista todeta vertailujännitteen arvon ylitys, so. abs(vj) > Vfcynnys, ainakin kaksi kertaa tai jopa useammin, ennen kuin tehdään edellä esitetty päätös ja 25 vaihdetaan säätötapaa.

Edellä esitettyä ylijännitepiikin C esiintymistilannetta on havainnollistettu kuviossa 4. Tämän menettelyn etuna on, että voidaan käyttää vain yhtä toista vertailujännitteen arvoa eli positiivista vertailuarvoa vkynnys, eikä negatiivista vertailujännitteen arvoa tarvita. Kun asetusyksikön 2 yli vallitseva jännite vi tasasuunnataan jännit-30 teeksi abs(vj), riittää yksi, positiivinen vertailujännitteen arvo vkynnys.

Oletetaan, että kuorma K on RL-kuorma eli luonteeltaan induktiivinen kuorma K2, jolloin vaihtosähkötehon säätäminen aloitetaan toisella säätötavalla. Tämän jälkeen asetusyksikön 2 läpi kulkevaa virtaa (ja samalla kuormavirtaa ΐκ) mitataan ja tarkkaillaan siten, että mittausarvoja verrataan ennalta asetettuun virran raja-arvoon 35 ikynnys. Jos havaitaan asetusyksikön läpi kulkevan mitatun virran ylittävän hetkelli- 9 sesti virran raja-arvon i( > kynnys, tulkitaan ylitys luonteeltaan kapasitiivisen kuorman K] aiheuttamaksi ylivirtapiikiksi ja vaihdetaan säätötapa toisesta säätötavasta ensimmäiseen. On kuitenkin edullista todeta virran raja-arvon h > ikynnys ylitys ainakin kaksi kertaa tai jopa useammin ennen kuin tehdään edellä esitetty päätös ja 5 vaihdetaan säätötapaa.

Edellä esitetyissä kuormalajin tunnistusmenetelmissä asetusyksikön 2 yli vallitsevaa jännitettä Vi ja vastaavasti läpi kulkevaa virtaa ii mitataan ohjausyksikköön nähden erillisillä mittauspiireillä tai-kytkennöillä, jotka on yhdistettävissä sopivaksi mittausyksiköksi. Virran i] mittaus, joka vastaa siis kuormavirran iK mittausta, voidaan 10 toteuttaa eräässä edullisessa vaihtoehdossa ylivirtasuojapiiriä hyväksi käyttäen seil-raavalla tavalla.

Asetusyksikön 2 läpi kulkevaa virtaa it ja siis samalla kuormavirtaa iK mitataan ja tarkkaillaan sellaisen ylivirtasuojapiirin avulla, johon on asetettu ennalta määrätty ylivirtaraja iyiiVjrtaraja- Ylivirtasuojapiiri toimii tunnetulla tavalla siten, että kun ennal-15 ta asetettu kuormaan syötettävälle virralle asetettu ylivirtaraja ylitetään, katkaistaan virran syöttö vaihtosähkölähteestä AC kuormaan K ja annetaan mahdollisesti häly-tystieto. Keksinnön mukaisessa kuormalajin tunnistusmenetelmässä voidaan hyödyntää ylivirtasuojapiiriä siten, että kun asetusyksikön 2 läpi kulkevan virran it havaitaan ylittävän ylivirtasuojapiirin yhteyteen asetetun ylivirtarajan h > iyUvirtarajaj 20 tämä tulkitaan luonteeltaan kapasitiivisen kuorman Ki aiheuttamaksi ylivirtapiikiksi. Tämän jälkeen vaihdetaan ensin vallitseva säätötapa toisesta säätötavasta ensimmäiseen, jonka jälkeen tutkitaan uudestaan ylivirtasuojapiirin avulla, ylittääkö asetusyksikön läpi kulkeva virta ylivirtasuojapiirin yhteyteen asetetun ylivirtarajan, ja mikäli ylivirtarajaa ei ylitetä, jatketaan toisella juuri asetetulla säätötavalla, ja mi-25 kali ylivirtaraja ylitetään, laukaistaan ylivirtasuoja tunnetulla tavalla. Tässäkin tapauksessa on edullista todeta asetetun ylivirtarajan it > iyiivirtaraja ylitys ainakin kaksi kertaa tai jopa useammin ennen kuin tehdään edellä esitetty päätös ja vaihdetaan säätötapaa.

Ylivirtapiiriin tai vastaavaan virran mittauspiiriin kuuluu yleensä pieni mittausvas-30 tus, joka on Saijassa asetusyksikön 2 kanssa tai vaihtoehtoisesti mittausvastus on asetusyksikön elimellinen osa, jonka läpi kulkevaa virtaa ii ja vastaavasti kuorma-virtaa iK mitataan. Mittausvastuksen kautta virran mittaus on muutettavissa jännitteen vmittausvastus mittaukseksi vastuksen yli, jota verrataan ylivirtarajaa iyiivirtaraja vastaavaan jänniterajaan vyilJännitergja. Tällöin voidaan soveltaa samaa periaatetta kuin 35 edellä selostettiin, kun oletettiin, että kuorma K on lähtötilanteessa RC-kuorma.

10

Keksinnön mukainen parannettu tehonsäädin 1 kuormaan K syötettävän vaihtosäh-kötehon säätämiseksi vaihtojännitteen VAc vaihekulmaa φ säätämällä on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 1. Tehonsäädin 1 käsittää asetusyksikön 2 vaihekulman φ asettamiseksi ja tämän ohjausyksikön 3, kuten edellä on jo todettu. Tehonsäädin 1 5 käsittää lisäksi edullisimmin teholähteen 11. Tehonsäätimessä 1 toteutetaan edellä selostetut keksinnön mukaiset säätömenetelmät.

Keksinnön mukaisesti asetusyksikkö 2 on kahteen valinnaiseen suuntaan a, b johtava sähköinen, erityisesti elektroninen, yksikkö, jolla on kaksi valinnaista polari-teettitilaa, joissa yksikkö on sähköisesti johtava vastakkaisiin suuntiin eli kuormaan 10 nähden myötäsuuntaan ja vastasuuntaan a, b. Edellä esitetyssä selostuksessa on käsitelty asetusyksikön 2 edullisimmat toteutusmuodot, jotka on esitety kuvioissa 1 ja 2.

Asetusyksikön 2 vaihtoehtoisia edullisia sovellusmuotoja on esitetty havainnollisesti kuvioissa 4 ja 5.

15 Kuviossa 4 asetusyksikkö 2 on toteutettu kahden vastakkaissuuntaisen diodin 24,25 ja kytkinyksikön avulla, jossa on kaksi on/off-kytkintä 26, 27. Kytkimet 26, 27 on jäljestetty diodien 24, 25 rinnalle ja kytketty niiden yli. Kytkimet 26, 27 ohjataa vuorotellen kiinni ja auki, jolloin jompikumpi vastakkaissuuntaisista diodeista on kytketty vaihtosähkölähteen AC ja kuorman väliin.

20 Kuviossa 5 on esitetty edullinen ja käytännönläheinen toteutus asetusyksiköksi 2. Tässä tapauksessa asetusyksikkö 2 on toteutettu kahdesta peräkkäin kytketystä MOSFET-tehotransistorista 20a, 20b. Vaihtoehtoisesti MOSFETien tilalla on mahdollista käyttää muitakin tehotransistoreita, kuten IGBT tai bipolaaritransistori.

MOSFET-tehotransistorit 20a, 20b on kuvion 5 asetusyksikössä 2 kytketty Saijaan 25 siten, että niiden lähdenavat (source) on kytketty yhteen ja edelleen tehonsäätimen 1 virtuaaliseen maahan VM. Tällöin ensimmäisen MOSFET-transistorin 20a nielunapa (drain) on asetusyksikön 2 tulonapa ja se on yhdistetty vaihtosähkölähteeseen AC. Toisen MOSFET-transistorin 20b nielunapa on asetusyksikön 2 lähtönäpä ja se yhdistetään kuormaan K. Kuhunkin MOSFET-transistoriin kuuluu varsinaisen tran-30 sistorikytkin, joka vastaa kuvion 4 asetusyksikön 2 kytkimiä 26, 27, ja lisäksi sen kanssa rinnakkainen transistorin yhteyteen rakennettu diodi ns. body diode 24, 25, joka on sovitettu myötäsuuntaan lähdenavan ja nielunavan väliin. MOSFET-transistoreita 20a, 20b ohjataan niiden hilanapoihin annetuilla ohjausjännitteillä ohjausyksiköstä 3 vuorotellen sähköisesti johtavaan eli kiinnitilaan ja vastaavasti joh- 11 tamattomaan eli aulatilaan kunkin syöttöjännitteen eli vaihtojännitteen VAc puoli-jakson aikana edellä esitetyin tavoin.

Keksinnön mukaisesti ohjausyksikkö 3 käsittää muutosyksikön 31 ja vaihekul-mayksikön 32. Muutosyksikkö 31 on esim. kytkinyksikön 22; 23 ohjauslaite, jolla 5 siis toteutetaan viime kädessä asetusyksikön 2 polariteettitilan ja siis johtavuus-suunnan a, b muuttaminen. Vaihekulmayksiköllä 32 ohjataan asetusyksikön 2 polariteettitilan a, b muutoksen toteuttamista toistuvasti halutulla vaihekulmalla cp; tpi, φΓ; <p2, φ2· vaihtosähkölähteen 360 asteen jakson aikana ja synkronisesti vaihtosäh-kölähteen VAc taajuuden f mukaan. Ohjausyksikön 3 seuraavan kuvauksen yhtey-10 dessä viittaamme erityisesti kuvioon 6.

Vaihekulmayksikkö 32 sisältää edullisimmassa keksinnön sovellusmuodossa vaihe-kulman säätöyksikön 320, joka on jäljestetty toimimaan kahdella toiminta-alueella vastaavasti ensimmäisenä ja toisena säätöyksikkönä 321, 322. Tämän lisäksi vaihe-kulmayksikössä 32 on keskusohjain 10 säätöyksiköiden 321, 322 toiminnan ohjaa-15 miseksi ja valvomiseksi.

Ensimmäinen säätöyksikkö 321 on järjestetty muuttamaan ensimmäisessä säätöta-vassa muutosyksikön 31 avulla asetusyksikön 2 polariteettitilaa a, b siten, että asetusyksikön 2 polariteettitila muutetaan kuormaan K nähden myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b, kun vaihtosähkölähteen vaihtosähköjännite VAc on positiivisel-20 la puolijaksolla PA ja sen vaihekulma <p; (pi on välillä 0 - 180 astetta, jonka jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla vaihekulmilla φ; cpi, tpr seuraavilla puolijaksoilla takareunasäädön toteuttamiseksi

Toinen säätöyksikkö 322 on jäljestetty muuttamaan toisessa säätötavassa muutos-yksikön 31 avulla asetusyksikön 2 polariteettitilaa a, b siten, että asetusyksikön 2 25 polariteettitila muutetaan kuormaan nähden myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b, kun vaihtosähkölähteen vaihtosähköjännite VAC on negatiivisella puolijaksolla PB ja vaihekulma φ; φ2 on välillä 180 - 360 astetta, jonka jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla vaihekulmilla φ; φ2, <p2'seuraavilla puoli-jaksoilla etureunasäädön toteuttamiseksi.

30 Vaihekulman säätöyksikön 320; 321, 322 suhteen viittamme kuvioon 3 ja edellä esitettyyn säätömenetelmän kuvaukseen.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa ohjausyksikön 3 yhteydessä on jännitteen mittausyksikkö 4 asetusyksikön 2 yli vaikuttavan jännitteen Vi mittaamiseksi. Edullisimmassa sovellusmuodossa käytetään hyväksi teholähdettä 11 ja siitä saatavaa jännitettä abs (v^, kuten edellä on selostettu. Tätä jännitetietoa käytetään hyväksi ohjausyksikössä 3, erityisesti vaihekulmayksikössä 32, asetusyksikön 2 ohjaamisek si edellä esitetyn keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

12

Ohjausyksikössä 3 on vaihtosähkölähteen AC puolijakson PA, PB tunnistusyksikkö 5 6, jossa vaihtosähköjäänitteen VAC positiivinen PA ja negatiivinen puolijakso PB

tunnistetaan. Tähän tunnistusyksikköön 6 jännitteen vi mittaustiedot syötetään jännitteen mittausyksiköstä 4 ja lisäksi tunnistusyksikköön 6 annetaan tieto asetusyksikön 2 polariteettitilasta a, b. Tunnistusyksikössä 6 jännitteen vi mittaustietojen ja asetusyksikön 2 polariteettitilan a, b perusteella määritetään vallitseva puolijakso 10 PA tai PB, joka viestitetään vaihekulmayksikölle 32, erityisesti keskusohjaimelle 10. Puolijakson tunnistusmenettely on selostettu edellä. Todettakoon, että polaritet-tittitilatieto a, b ei ole välttämätön puolijakson määrittelyssä; sen avulla vain varmennetaan tulos. Tietoa puolijaksosta tarvitaan vaihekulmayksikön 320 ohjaamiseksi, kuten edellä on esitetty. Ohjausyksikössä 3 valvotaan ja päätetään puolijakson 15 laadun PA, PB perusteella asetusyksikön 2 polariteettitilan a, b muutossuunnasta siten, että virran kytkeminen kuormaan tapahtuu halutulla tavalla.

Keksinnön toisessa edullisessa sovellusmuodossa ohjausyksikössä 3 on induktiivisen kuorman tunnistusyksikkö 7. Tähän yksikköön kuuluu edullisimmin jännitever-tailuyksikkö 71 mitatun jännitearvon vx vertailemiseksi ennalta määrättyyn jännit-20 teen raja-arvoon vkynnys, jonka ylittäminen tulkitaan merkiksi luonteeltaan induktiivisesta kuormasta K2. On huomattava, että jännitteen V! arvo on sekä positiivinen että negatiivinen, jolloin myös jännitteen raja-arvo Vkynnys on sekä positiivinen että negatiivinen. Ylittäminen, joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan, viestitetään vaihekulmayksikölle 32, erityisesti keskusohjaimelle 10. Tällä perusteella toteute-25 taan säätötavan muutos ensimmäisestä toiseen säätötapaan, jolloin siis vaihekulman säätö siirretään vaihekulman säätöyksikön 320 toiminta-alueelta toiselle so. ensimmäiseltä säätöyksiköltä 321 toiselle säätöyksikölle 322.

Edullisimmin induktiivisen kuorman tunnistusyksikössä 7 käytetään hyväksi teholähdettä 11. Teholähteen tasasuuntausyksikön lähdöstä on saatavissa vaihteleva ta-30 sajännite abs(vi), kuten edellä on jo todettu. Tätä tasajännitettä voidaan käyttää hyväksi automaattisessa kuormalajin tunnistuksessa. Tunnistusyksikössä 7 tasajännitettä abs(v!) verrataan sopivassa vertailijassa ennalta määritettyyn toiseen jännitteen raja-arvoon Vkynnys· Jos havaitaan asetusyksikön yli vaikuttavan tasasuunnatun jännitteen abs(vi) ylittävän hetkellisesti raja-arvon so. abs(vi) > vkynnys, tulkitaan ylitys 35 luonteeltaan induktiivisen kuorman K2 eli RL-kuorman aiheuttamaksi ylijännitepii-kiksi ja vaihdetaan säätötapa ensimmäisestä säätötavasta toiseen.

13 .

Edellä esitetyissä keksinnön sovellusmuodoissa, joissa käytetään hyväksi induktiivisen kuorman tunnistusyksikköä 7, on edullista, että mainitut jännitearvon ylitykset, kuten abs(v!) > vkynnys, todetaan ainakin kaksi kertaa tai jopa useammin, ennen kuin tehdään edellä esitetty päätös ja vaihdetaan säätötapaa. Tätä tarkoitusta varten 5 tunnistusyksikkö 7 on varustettavissa sopivalla laskurilla, johon on asetettu koko-naislukuarvo, jonka ylittämisen jälkeen säätötavan muutos toteutetaan.

Keksinnön kolmannessa edullisessa sovellusmuodossa ohjausyksikön 3 yhteydessä on virran mittausyksikkö 5 asetusyksikön 2 läpi kulkevan virran h mittaamiseksi. Tätä virtatietoa käytetään hyväksi ohjausyksikössä 3, erityisesti vaihekulmayksikös-10 sä 32, asetusyksikön 2 ohjaamiseksi. Virran mittaus on muutettavissa mittausvas-tuksen tai vastaava vakiovastuksen yli tapahtuvaksi jännitteen mittaukseksi kuten edellä on ylivirtasuojan yhteydessä on esitetty. Näin voidaan mittausjärjestelyt yksinkertaistaa palauttamalla mittaukset jännitemittauksiksi.

Keksinnön neljännessä edullisessa sovellusmuodossa ohjausyksikössä 3 on edulli-15 sesti virtasuunnan muutosilmaisin 8. Tähän kuuluu eräässä keksinnön sovellusmuo-dossa ensimmäinen vertailuyksikkö 81, jossa suoritetaan peräkkäisten mitattujen virta-arvojen vertaileminen. Vertailun perusteella havaitaan virran it ja samalla kuormavirran iK, suunnan muuttuminen (positiivisesta negatiiviseen ja päinvastoin, kun mitatut virta-arvot muuttuvat vastaavasti,). Havaitusta virran suunnan muutok-20 sesta ja erityisesti sen muutoshetkestä, viestitetään vaihekulmayksikölle 32, erityisesti keskusohjaimelle 10 vaihekulman φ ohjauksen tahdistuksen toteuttamiseksi peräkkäisten kuormavirran nollakohtien perusteella.

Keksinnön neljännen sovellusmuodon variaatiossa virran suunnan muutos ilmaistaan edullisimmin teholähdettä 11 hyväksi käyttäen. Tällöin virtasuunnan muutos-25 ilmaisimen 8 ensimmäisessä vertailuyksikössä 81 toteutetaan peräkkäisten mitattujen jännitearvojen vertailu. Teholähteestä, erityisesti sen tasasuuntausyksikön lähdöstä, on saatavissa vaihteleva tasajännite abs^). Lisäksi muunnosilmaisimeen 8 on asetettu vertailujännitteeksi vraja ennalta määritelty raja-arvo, joka on tasajännite ja jonka arvo on positiivinen ja lähellä nollatasoa. Virran suunnan muutostilanne ja 30 vastaava virran nollakohta määritetään siten, että verrataan jännitteitä abs(vi) ja vraja toisiinsa. Kun jännite abs(vi) ylittää ja/tai alittaa vertailujänniteen ν^3 arvon, niin tämän kohdan tai näiden kohtien A, B läheisyydessä, edullisesti keskialueella, on asetusyksikön 2 läpi kulkevan virran ii ja samalla kuormavirran iK nollakohta.

Virran ij ja samalla kuormavirran iK nollakohtatietoa käytetään hyväksi sinänsä tun-35 netulla tavalla ohjausyksikössä 3, erityisesti vaihekulmayksikössä 32, asetusyksikön u 2 ohjaamiseksi. Virran nollakohta vastaa vaihekulmaa φ = 0. Tällä perusteella ohjausyksikössä 3 lasketaan määritetyn diodin 21; 21a, 21b polariteettitilana,bmuu-toshetki ohjausyksikköön 3 sen ulkopuolelta syötetyn vaihekulmatietoa φ; φι, φ2 hyväksi käyttäen.

5 Keksinnön viidennessä edullisessa sovellusmuodossa ohjausyksikössä 3 on kapasitiivisen kuorman tunnistusyksikkö 9. Tähän yksikköön kuuluu toinen vertailuyksik-kö 91, jolla kutakin mitattua virta-arvoa h verrataan ennalta määrättyyn virran raja-arvoon ikyimysj jonka ylittäminen tulkitaan merkiksi luonteeltaan kapasitiivisesta kuormasta K]. On kuitenkin edullista todeta virran raja-arvon > ikynnys ylitys aina-10 kin kaksi kertaa tai jopa useammin ennen kuin tehdään edellä esitetty päätös ja vaihdetaan säätötapaa. Tätä tarkoitusta varten tunnistusyksikkö 9 on varustettavissa sopivalla laskurilla, johon on asetettu kokonaislukuako, jonka ylittäminen havaitaan sopivilla valvontavälineillä ja jonka jälkeen säätötavan muutos toteutetaan.

Keksinnön viidennen sovellusmuodon mukautetussa sovelluksessa kuormalajin 15 tunnistusmenetelmässä ja erityisesti kapasitiivisen kuorman tunnistusyksikön 9 yh teydessä on edullista hyödyntää ylivirtasuojapiiriä 12, joka on esitetyssä sovelluksessa yhdistetty ko. tunnistusyksikköön 9. Tällöin asetusyksikön 2 läpi kulkevaa virtaa ii tarkkaillaan ylivirtasuojapiirillä 12. Kun havaitaan, että virta h ylittää yli-virtasuojapiirin yhteyteen asetetun ylivirtarajan ^ > iyiivmaraja, tämä tulkitaan luon-20 teeltaan kapasitiivisen kuorman Ki aiheuttamaksi ylivirtapiikiksi. Tässäkin sovelluksessa virran raja-arvon ii > ikynnys ylitys on edullista todeta ainakin kaksi kertaa tai jopa useammin, ennen kuin tehdään päätös ja vaihdetaan säätötapaa. Tunnistusyksikössä 9 on tällöinkin edullisesti sopiva laskuri piikkien laskemiseksi ja ko-konaislukuarvon ylittämisen havaitsemiseksi.

25 Virran raja-arvon ikynnys ylittämisestä viestitetään vaihekulmayksikölle 32, erityisesti keskusohjaimelle 10 ja toteutetaan tällä perusteella säätötavan muutos toisesta sää-tötavasta ensimmäiseen, jolloin vaihekulman säätö siirretään vaihekulman säätöyk-sikössä 320 toiminta-alueelta toiselle eli toiselta säätöyksiköltä 322 ensimmäiselle 321.

30 Kapasitiivisen kuorman tunnistusyksikkö 9 ja sen vertailuyksikkö 91 on muutettavissa virta-arvojen vertailuyksiköstä vastaavien jännitearvojen vertailuyksiköksi. Tällöin tässä tunnistusyksikössä 9 voidaan soveltaa samoja osia kuin induktiivisen kuorman tunnistusyksikössä 7.

15

On edullista toteuttaa ohjausyksikkö 3, erityisesti vaihekulmayksikkö 32; 321, 322 siihen kuuluvine alayksikköineen, mikro-ohjaimesta tai vastaavasta tietojenkäsittely-yksiköstä, johon alayksiköt (jannitteenmittausyksikköjä ja mahdollisia virranmit-tausyksikköjä lukuun ottamatta) on toteutettu ohjelmallisina yksikköinä. Tällöin mi-5 tatut virta- ja/tai jännitearvot muunnetaan digitaaliseen muotoon sopivilla A/D-muuntimilla.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyä sovellusesimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

10

Claims (19)

1. Parannettu menetelmä kuormaan (K) syötettävän vaihtosähkötehon säätämiseksi vaihtojännitteen (VAC) vaihekulmaa (φ) säätämällä, jota sovelletaan tehonsaä-timeen (1), jossa on asetusyksikkö (2) vaihekulman (φ) asettamiseksi ja tämän oh- 5 jausyksikkö (3), jossa menetelmässä vaihekulma on säädettävissä kahdella vaihtoehtoisella tavalla taka- ja vastaavasti etureunasäädön toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että asetusyksikölle (2) järjestetään kaksi valinnaista polariteettitilaa, joissa yksikkö on sähköisesti johtava vastakkaisiin suuntiin eli kuormaan nähden myötäsuuntaan ja vastasuuntaan (a, b), jonka yksikön polariteettitilaa ja siis johtavuussuuntaa (a, b) 10 muutetaan synkronisesti vaihtosähkölähteen (VAc) taajuuden (f) kanssa ja jossa po-lariteettitilan muutos toteutetaan halutulla vaihekulmalla (φ; φ1? φ2) vaihtosähkölähteen jakson (P) aikana siten, että - takareunasäädön toteuttamiseksi asetusyksikön (2) polariteettitila muutetaan kuormaan (K) nähden myötäsuuntaisesta (a) vastasuuntaiseksi (b), kun vaih- 15 tosähkölahteen vaihtosähköjännite (VAc) on positiivisella puolijaksolla (PA) ja sen vaihekulma (φ; <pi, <pr) on välillä 0-180 astetta, jonka jälkeen polariteetti-tilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla seuraavilla puolijaksoilla; ja - - etureunasäädön toteuttamiseksi asetusyksikön (2) polariteettitila muutetaan kuormaan nähden myötäsuuntaisesta (a) vastasuuntaiseksi (b), kun vaihtosähkö- 20 lähteen vaihtosähköjännite (VAC) on negatiivisella puolijaksolla (PB) ja vaihe-kulma (φ; φ2, (p2-) on välillä 180 - 360 astetta, jonka jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla seuraavilla puolijaksoilla.

2. Förbättrat förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den positiva (PA) och negativa (PB) halvperioden av växelströmkällans (Vac) växelströmsspän- 15 ning identifieras med hjälp av en momentant verkande spänning (v0 mätt över in-ställningsenheten (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen parannettu menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtosähkölähteen (VAC) vaihtosähköjännitteen positiivinen (PA) ja negatiivinen 25 puolijakso (PB) tunnistetaan asetusyksikön (2) yli mitatun hetkellisesti vaikuttavan jännitteen (vj) avulla.

3. Förbättrat förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att last-strömmens (iK) nollpunkter definieras sä, att växlande likspänning abs(vO, som in-ställts att följa den spänning (vO som räder över inställningsenheten (2) med ett po- 20 sitivt värde, jämförs med en pä förhand bestämd referensspänning (vg^) som är likspänning och vars värde är positivt och närä nollnivän, varvid lastströmmens (iK) nollpunkt är i närheten av detta ställe (A, B) dä den växlande likspänningen abs(vi) överskrider och/eller underskrider referensspänningens värde (Vg^).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen parannettu menetelmä, tunnettu siitä, että kuormavirran (iK) nollakohdat määritetään siten, että venataan vaihtelevaa tasa-jännitettä abs(v,), joka on asetettu seuraamaan arvoltaan positiivisena asetusyksikön 30 (2) yli vallitsevaa jännitettä (vj), ennalta määriteltyyn vertailujännitteeseen (vraja) joka on tasajännite ja jonka arvo on positiivinen ja lähellä nollatasoa, jolloin kun vaihteleva tasajännite abs(vj) ylittää ja/tai alittaa vertailujännitteen arvon (vraja) niin, tämän kohdan (A, B) läheisyydessä on kuormavirran (iK) nollakohta.

4. Förbättrat förfarande enligt patentkrav 1, 2 eller 3, kännetecknat av att spän-25 ningen (vi) som räder över inställningsenheten (2) mäts och övervakas, sä att mät- värdena jämförs med en pä förhand inställd referensspänning (ν^^ι), och ifall det detekteras att spänningen som räder över inställningsenheten momentant överskrider referensspänningen (vi > vtröskei), sä tolkas överskridningen som en överspän-ningstopp som förorsakas av en last (K2) vars natur är induktiv, och regleringssättet 30 ändras frän ett bakkantsregleringssätt tili ett framkantsregleringssätt.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen parannettu menetelmä, tunnettu siitä, että asetusyksikön (2) yli vallitsevaa jännitettä (vi) mitataan ja tarkkaillaan siten, että mittausarvoja verrataan ennalta asetettuun vertailujännitteeseen (vkynnys) ja jos havaitaan asetusyksikön yli vaikuttavan jännitteen ylittävän hetkellisesti vertailujän- 5 nitteen (v! > vkynnys), tulkitaan ylitys luonteeltaan induktiivisen kuorman (K2) aiheuttamaksi ylijännitepiikiksi ja vaihdetaan säätötapa takareunasäätötavasla etureu-nasäätötapaan.

5. Förbättrat förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att strömmen (ii) som passerar genom inställningsenheten (2) och samtidigt last-strömmen (iK) mäts och övervakas sä att mätvärdena jämförs med ett pä förhand in-ställt gränsvärde (itröskei) för strömmen, och ifall den mätta strömmen som passerar genom inställningsenheten konstateras momentant överskrida gränsvärdet (ii > itrös. kei) för strömmen, sä tolkas överskridningen som en överspänningstopp om förorsa-kas av en last (Κι) vars natur är kapacitiv, och regleringssättet ändras frän ett fram-kantsregleringssätt tili ett bakkantsregleringssätt. 5 6. Förbättrat förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att strömmen (it) som passerar genom inställningsenheten (2) och samtidigt lastströmmen (¾) mäts och övervakas med hjälp av en sadan överströmsskyddskrets (12), i vilken har in-ställts en pä förhand definierad överströmsgräns (iöverströmsgräns) sä, att da strömmen som passerar genom inställningsenheten konstateras överskrida överströmsgränsen 10 (ii > iöverströmsgräns) som ställts in i anslutning tili överströmsskyddskretsen, tolkas detta som en överspänningstopp som förorsakas av en last (Κι) vars natur är kapacitiv, och det rädande regleringssättet ändras frän ett ffamkantsregleringssätt tili ett bakkantsregleringssätt, varefter det undersöks pä nytt med hjälp av överskyddskret-sen ifall strömmen som passerar genom inställningsenheten överskrider över-15 strömsgränsen som ställts in i anslutning tili överströmsskyddskretsen, och ifall överströmsgränsen inte överskrids, sä fortsätter man med det nyss inställda bak-kantsregleringssättet, och ifall överströmsgränsen överskrids, sä utlöses överströms-skyddet pä känt sätt.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen parannettu menetelmä, tunnettu siitä, että asetusyksikön (2) läpi kulkevaa virtaa (iO ja samalla kuormavirtaa 10 (iK) mitataan ja tarkkaillaan siten, että mittausarvoja verrataan ennalta asetettuun virran raja-arvoon (ikyimys) ja jos havaitaan asetusyksikön läpi kulkevan mitatun virran ylittävän hetkellisesti virran raja-arvon (ij > ikynny.s), tulkitaan ylitys luonteeltaan kapasitiivisen kuorman (KO aiheuttamaksi ylivirtapiikiksi ja vaihdetaan säätötapa etureunasäätötavasta takareunasäätötapaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen parannettu menetelmä, tunnettu siitä, että asetusyksikön (2) läpi kulkevaa virtaa (iO ja samalla kuormavirtaa (iK) mitataan ja tarkkaillaan sellaisen ylivirtasuojapiirin (12) avulla, johon on asetettu ennalta määrätty ylivirtaraja (iyiiVirtaraja) siten, että kun asetusyksikön läpi kulkevan virran havaitaan ylittävän ylivirtasuojapiirin yhteyteen asetetun ylivirtarajan (ii > iyiivinarajO, tämä 20 tulkitaan luonteeltaan kapasitiivisen kuorman (KO aiheuttamaksi ylivirtapiikiksi ja vaihdetaan vallitseva säätötapa etureunasäätötavasta takareunasäätötapaan, jonka jälkeen tutkitaan uudestaan ylivirtasuojapiirin avulla, ylittääkö asetusyksikön läpi kulkeva virta ylivirtasuojapiirin yhteyteen asetetun ylivirtarajan, ja mikäli ylivirtara-jaa ei ylitetä, jatketaan juuri asetetulla takareunasäätötavalla, ja mikäli ylivirtaraja 25 ylitetään, laukaistaan ylivirtasuoja tunnetulla tavalla.

7. Förbättrad effektregulator för att reglera växelspänningseffekten som mätäs tili 20 en last (K) genom att reglera fasvinkeln (φ) hos växelspänning (VAc), vilken effektregulator (1) innefattar en inställningsenhet (2) för att ställa in fasvinkeln (φ) hos inställningsenheten (2) och dess styrenhet (3), varvid fasvinkeln hos effektregulatom är reglerbar med hjälp av styrenheten pä tvä altemativa sätt för att utföra bakkants-och respektive framkantsreglering, kännetecknad av att 25 a) inställningsenheten (2) är en enhet som är elektriskt ledande i tvä valbara rikt-ningar, med tvä valbara polaritetstillständ, varvid enheten är elektriskt ledande i motsatta riktningar, dvs. medsols och motsols (a, b) i förhällande tili lasten, b) styrenheten (3) innefattar: - en ändringsenhet (31) för att ändra inställningsenhetens (2) polaritetstillständ 30 och alltsä konduktivitetsriktningen (a, b) synkront med växelströmkällans (Vac) frekvens (f), och - en fasvinkelenhet (32) för att utföra ändringen av polaritetstillständet (a, b) upp-repat i inställningsenheten (2) med önskad fasvinkel (φ; cpi, cp2) under växelströmkällans (360 grader) period, vilken fasvinkelenhet (32) innefattar fasvin- kelns regleringsenhet (320), som är anordnad att fungera pä tvä funktionsomrä-den som en forsta och andra regleringsenhet (321, 322) för fasvinkeln, och för att styra och övervaka centralstyranordningens (10) regleringsenhet (320; 321, 322), vilken 5 -- första regleringsenhet (321) är anordnad att ändra inställningsenhetens (2) po- laritetstillständ (a, b) med hjälp av ändringsenheten (31) vid det forsta re-gleringssättet, sä att inställningsenhetens (2) polaritetstillständ ändras frän medsols (a) till motsols (b) i förhällande till lasten (K), da växelströmkällans växelströmspänning (Vac) är belägen i den positiva halvperioden (PA) och 10 dess fasvinkel (φ; φι, cpr) är mellan 0-180 grader, varefter polaritetstillstän- dets ändringar utförs pä motsvarande sätt under följande halvperioder för att utföra bakkantsreglering; och - - den andra regleringsenheten (322) är anordnad att ändra inställningsenhetens (2) polaritetstillständ (a, b) med hjälp av ändringsenheten (31) vid det andra 15 regleringssättet, sä att inställningsenhetens (2) polaritetstillständ ändras frän medsols (a) tili motsols (b) i förhällande tili lasten, dä växelströmkällans väx-elströmsspänning (Vac) är belägen i den negativa halvperioden (PB) och dess fasvinkel (φ; q>2, <P2') är mellan 180 - 360 grader, varefter polaritetstillständets ändringar utförs pä motsvarande sätt under följande halvperioder för att utföra 20 framkantsreglering.

7. Parannettu tehonsäädin kuormaan (K) syötettävän vaihtosähkötehon säätämiseksi vaihtojännitteen (Vac) vaihekulmaa (cp) säätämällä, joka tehonsäädin (1) käsittää asetusyksikön (2) vaihekulman (φ) asettamiseksi ja tämän ohjausyksikön (3), jossa tehonsäätimessä vaihekulma on säädettävissä ohjausyksikön avulla kahdella 30 vaihtoehtoisella tavalla taka- ja vastaavasti etureunasäädön toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että a) asetusyksikkö (2) on kahteen valinnaiseen suuntaan johtava sähköinen yksikkö, jolla on kaksi valinnaista polariteettitilaa, joissa yksikkö on sähköisesti johtava vastakkaisiin suuntiin eli kuormaan nähden myötäsuuntaan ja vas-35 tasuuntaan (a, b), b) ohjausyksikkö (3) käsittää: - muutosyksikön (31) asetusyksikön (2) polariteettitilan ja siis johtavuussuun-nan (a, b) muuttamiseksi synkronisesti vaihtosähkölähteen (Vac) taajuuden (f) kanssa, ja 5. vaihekulmayksikön (32) polariteettitilan (a, b) muutoksen toteuttamiseksi tois tuvasti asetusyksikössä (2) halutulla vaihekulmalla (φ; φΐ5 φ2) vaihtosähkölähteen (360 asteen) jakson aikana, joka vaihekulmayksikkö (32) sisältää vaihe-kulman säätöyksikön (320), joka on järjestetty toimimaan kahdella toiminta-alueella ensimmäisenä ja toisena vaihekulman säätöyksikkönä (321, 322), ja 10 keskusohjaimen (10) säätöyksikön (320; 321, 322) toiminnan ohjaamiseksi ja valvomiseksi, joka - - ensimmäinen säätöyksikkö (321) on järjestetty muuttamaan ensimmäisessä säätötavassa muutosyksikön (31) avulla asetusyksikön (2) polariteettitilaa (a, b) siten, että asetusyksikön (2) polariteettitila muutetaan kuormaan (K) näh-15 den myötäsuuntaisesta (a) vastasuuntaiseksi (b), kun vaihtosähkölähteen vaihtosähköjännite (VAC) on positiivisella puolijaksolla (PA) ja sen vaihe-kulma (φ; <Pi, (pi) on välillä 0-180 astetta, jonka jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vastaavalla tavalla seuraavilla puolijaksoilla takareu-nasäädön toteuttamiseksi, ja 20 - - toinen säätöyksikkö (322) on järjestetty muuttamaan toisessa säätötavassa muutosyksikön (31) avulla asetusyksikön (2) polariteettitilaa (a, b) siten, että asetusyksikön (2) polariteettitila muutetaan kuormaan nähden myötäsuuntaisesta a vastasuuntaiseksi b, kun vaihtosähkölähteen vaihtosähköjännite (VAc) on negatiivisella puolijaksolla (PB) ja vaihekulma (φ; φ2, (p2-) on välillä 25 180-360 astetta, jonka jälkeen polariteettitilan muutokset toteutetaan vas taavalla tavalla seuraavilla puolijaksoilla etureunasäädön toteuttamiseksi.

8. Förbättrad effektregulator enligt patentkrav 7, kännetecknad av att inställ-ningsenheten (2) är utförd med hjälp av ätminstone en diod (21) och en kopplings-enhet (22; 22a, 22b).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että asetusyksikkö (2) on toteutettu ainakin yhden diodin (21) ja kytkinyksikön (22; 22a, 22b) avulla.

9. Förbättrad effektregulator enligt patentkrav 7, kännetecknad av att inställ-25 ningsenheten (2) är utförd med hjälp av tvä dioder (21a, 21b) och tvä kopplare (23a, 23b), varvid diodema är kopplade i motsatta riktningar och seriellt tili kretsförgre-ningar (30a, 30b) parallella med kopplaren.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että asetusyksikkö (2) on toteutettu kahden diodin (21a, 21b) ja kahden kytkimen (23a, 23b) avulla, jossa diodit on kytketty vastakkaissuuntaisesti ja sarjaan kytkimien kanssa rinnakkaisiin piirihaaroihin (30a, 30b).

10. Förbättrad effektregulator enligt patentkrav 7, kännetecknad av att inställ-ningsenheten (2) är utförd med hjälp av tvä motsatt riktade dioder (24, 25) och tvä 30 on/off-kopplare (26, 27), vilka kopplare är anordnade parallellt med diodema.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että asetusyksikkö (2) on toteutettu kahden vastakkaissuuntaisen diodin (24, 25) ja kahden on/off-kytkimen (26, 27) avulla, jotka kytkimet on järjestetty diodien rinnalle.

11. Förbättrad effektregulator enligt patentkrav 10, kännetecknad av att inställ-ningsenheten (2) utförts av tvä successivt kopplade MOSFET-effekttransistorer (20a, 20b).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että 5 asetusyksikkö (2) on toteutettu kahdesta peräkkäin kytketystä MOSFET- tehotransistorista (20a, 20b).

12. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-11, känne-tecknad av att i samband med styrenheten (3) finns en mätenhet (4) för att mätä spänning (vj) som verkar över inställningsenheten (2), vilka spänningsdata utnyttjas i styrenheten (3), särskilt i fasvinkelenheten (32), för att styra inställningsenheten 5 (2).

12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-11 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että ohjausyksikön (3) yhteydessä on jännitteen mittausyksikkö (4) asetusyksikön (2) yli vaikuttavan jännitteen (v0 mittaamiseksi, jota jännitetietoa 10 käytetään hyväksi ohjausyksikössä (3), erityisesti vaihekulmayksikössä (32), asetusyksikön (2) ohjaamiseksi.

13. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-12, kän-netecknad av att styrenheten (3) innefattar en enhet (6) för att identifiera växel-strömkällans (AC) halvperiod (PA, PB), varvid växelströmspänningens (Vac) posi-tiva (PA) och negativa (PB) halvperiod identifieras, varvid den rädande halvperio- 10 den definieras pä basis av mätdata om den spänning (vi) som verkar över inställningsenheten (2) i identifieringsenheten (6), vilken halvperiod meddelas tili fasvinkelenheten (32), särskilt tili centralstyrenheten (10).

13. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-12 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on vaihtosähkölähteen (AC) puolijak-son (PA, PB) tunnistusyksikkö (6), jossa vaihtosähköjännitteen (VAc) positiivinen 15 (PA) ja negatiivinen puolijakso (PB) tunnistetaan, jossa tunnistusyksikössä (6) asetusyksikön (2) yli vaikuttavan jännitteen (vj) mittaustietojen perusteella määritetään vallitseva puolijakso, joka viestitetään vaihekulmayksikölle (32), erityisesti keskus-ohjaimelle (10).

14. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7 - 13, kän-netecknad av att styrenheten (3) innefattar en enhet (7) för att identifiera induktiv 15 last, som innefattar en spänningsjämförelseenhet (71) för att jämföra det mätta spänningsvärdet (vi) med en pä förhand definierad referensspänning (vtröskei), vars överskridning tolkas som ett tecken om induktiv last (K2) och vilket meddelas tili fasvinkelenheten (32), särskilt tili centralstyrenheten (10), och ändringen av re-gleringssättet utförs pä basis av detta, varvid fasvinkelns regiering överförs frän den 20 första regleringsenheten (321) tili den andra (322).

14. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-13 mukainen parannettu tehonsää-20 din, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on induktiivisen kuorman tunnistusyksikkö (7), johon kuuluu jännitevertailuyksikkö (71) mitatun jännitearvon (vt) vertailemiseksi ennalta määrättyyn vertailujännitteeseen (vkynilyS), jonka ylittäminen tulkitaan merkiksi induktiivisesta kuormasta (K2) ja josta viestitetään vaihekulmayksikölle (32), erityisesti keskusohjaimelle (10) ja toteutetaan tällä perusteella säätöta- 25 van muutos, jolloin vaihekulman säätö siirretään ensimmäiseltä säätöyksiköltä (321) toiselle (322).

15. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-14, kän-netecknad av att i anslutning tili styrenheten (3) finns en mätenhet (5) för Ström för att mätä strömmen (ij) som passerar genom inställningsenheten (2), vilka strömdata utnyttjas i styrenheten (3), särskilt i fasvinkelenheten (32), för att styra inställnings- 25 enheten (2).

15. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-14 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että ohjausyksikön (3) yhteydessä on virran mittausyksikkö (5) asetusyksikön (2) läpi kulkevan virran (it) mittaamiseksi, jota virtatietoa käytetään 30 hyväksi ohjausyksikössä (3), erityisesti vaihekulmayksikössä (32), asetusyksikön (2) ohjaamiseksi.

16. Förbättrad effektregulator enligt patentkrav 15, kännetecknad av att styrenheten (3) innefattar en ändringsdetektor (8) för strömriktningen, innefattande en första jämförelseenhet (81) för att jämföra successivt mätta strömvärden, som skall detek-tera en ändring i strömmens (it) riktning, och vilket detekterade ögonblick för änd- 30 ring av strömriktningen meddelas tili fasvinkelenheten (32), särskilt centralstyrenheten (10), för att utföra synkronisering av fasvinkelns styming.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen parannettu tehonsäädin, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on virtasuunnan muutosilmaisin (8), jossa on ensimmäinen vertailuyksikkö (81) peräkkäisten mitattujen virta-arvojen vertailemiseksi, jolla on määrä havaita virran (ij) suunnan muuttuminen ja josta havaitusta virran suunnan muutoshetkestä viestitetään vaihekulmayksikölle (32), erityisesti keskusohjaimelle (10) vaihekulman ohjauksen tahdistuksen toteuttamiseksi.

17. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-14, kännetecknad av att styrenheten (3) innefattar en ändringsdetektor (8) för strömriktningen, med vilken nollpunkten hos lastströmmen (iK) detekteras och som innefattar en första jämförelseenhet (81) för att jämföra successivt mätta spänningsvärden, varvid växlande likspänning abs(vi) jämförs, som är den spanning (vi) som räder over inställningsenheten (2) med ett positivt värde, med en pä förhand bestämd refe-rensspänning (v^), som är en likspänning och vars värde är positivt och närä noll-5 nivän, pä basis av vilken jämförelse lastströmmens (iK) nollpunkt är i närheten av denna punkt (A, B) da den växlande likspänningen abs(vi) överskrider och/eller un-derskrider referensspänningens värde (vgräns).

17. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-14 mukainen parannettu tehonsää-5 din, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on virtasuunnan muutosilmaisin (8), jolla ilmaistaan kuormavirran (iK) nollakohta ja jossa on ensimmäinen vertailuyk-sikkö (81) peräkkäisten mitattujen jännitearvojen vertailemiseksi, jossa verrataan vaihtelevaa tasajännitettä abs(vi), joka on arvoltaan positiivinen asetusyksikön (2) yli vallitseva jännite (vj), ennalta määriteltyyn vertailujännitteeseen (vraja), joka on 10 tasajännite ja jonka arvo on positiivinen ja lähellä nollatasoa, jonka vertailun perusteella, kun vaihteleva tasajännite abs(vi) ylittää ja/tai alittaa vertailujännitteen arvon (vraja) niin, tämän kohdan (A, B) läheisyydessä on kuormavirran (ϊκ) nollakohta.

18. Förbättrad effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-17, kän-netecknad av att styrenheten (3) innefattar en enhet (9) for att identifiera kapacitiv 10 last, innefattande en andra jämförelseenhet (91) för att jämföra vaije mätta ström-värde (ii) med ett pä förhand bestämt gränsvärde (itröskei) för Ström, vars överskrid-ning tolkas som ett tecken pä kapacitiv last (K(), och vilken överskridning meddelas till fasvinkelenheten (32), särskilt tili centralstyrenheten (10), och en ändring i re-gleringssättet utförs pä basis av detta, varvid fasvinkelns regiering överförs frän 15 den andra regleringsenheten (322) tili den första (321).

18. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-17 mukainen parannettu tehonsää-din, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on kapasitiivisen kuorman tunnistusyk- 15 sikkö (9), johon kuuluu toinen vertailuyksikkö (91) kunkin mitatun virta-arvon (ij) vertailemiseksi ennalta määrättyyn virran raja-arvoon (ikynnysX jonka ylittäminen tulkitaan merkiksi kapasitiivisesta kuormasta (KO ja josta ylittämisestä viestitetään vaihekulmayksikölle (32), erityisesti keskusohjaimelle (10) ja toteutetaan tällä perusteella säätötavan muutos, jolloin vaihekulman säätö siirretään toiselta säätöyksi-20 költä (322) ensimmäiselle (321).

19. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-18 mukainen tehonsäädin, tunnettu siitä, että vaihekulmayksikkö (32; 321, 322) on toteutettu mikro-ohjaimesta tai vastaavasta tietojenkäsittely-yksiköstä. 25 1. Förbättrat förfarande för att reglera växelströmseffekt som mätäs tili en last (K) genom att reglera fasvinkeln (φ) hos växelspänning (VAC), vilket tillämpas pä en effektregulator (1), som har en inställningsenhet (2) för att ställa in fasvinkeln (φ) och dess styrenhet (3), varvid vid förfarandet fasvinkeln är reglerbar pä tvä val-bara sätt för att utföra bakkants- och respektive framkantsreglering, kännetecknat 30 av att för inställningsenheten (2) anordnas tvä valbara polaritetstillständ, i vilka en-heten är elektriskt ledande i motsatta riktningar, dvs. medsols och motsols (a, b) i förhällande tili lasten, varvid enhetens polaritetstillständ och alltsä konduktivitets-riktningen (a, b) ändras synkront med växelströmkällans (VAC) frekvens (f), och varvid polaritetstillständets ändring utförs med önskad fasvinkel (φ; φΐ5 cp2) under växelströmkällans period (P) sä att - polaritetstillständets inställningsenhet (2) ändras frän medsols (a) tili motsols (b) i förhällande tili lasten (K) för att utföra bakkantsreglering, dä växelströmkällans 5 växelströmsspänning (Vac) är belägen i den positiva halvperioden (PA) och dess fasvinkel (φ; φ1} φΓ) är mellan 0-180 grader, varefter polaritetstillständets änd-ringar utförs pä motsvarande sätt under följande halvperioder; och - polaritetstillständets inställningsenhet (2) ändras frän medsols (a) tili motsols (b) i förhällande tili lasten för att utföra framkantsreglering, dä växelströmkällans 10 växelströmsspänning (Vac) är belägen i den negativa halvperioden (PB) och dess fasvinkel (φ; φ2, φ2 ) är mellan 180 - 360 grader, varefter polaritetstillständets änd-ringar utförs pä motsvarande sätt under följande halvperioder.

19. Effektregulator enligt nägot av föregäende patentkrav 7-18, kännetecknad av att fasvinkelenheten (32; 321, 322) gjorts av en mikrostyrenhet eller av en mot-svarande databehandlingsenhet.