FI119711B - Tilaajapäätelaite ja tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

Tilaajapäätelaite ja tiedonsiirtojärjestelmä

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on tilaajapääteiaite ja tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen ja toisen lähetinvastaan-5 ottimen.

Keksinnön tausta

Perinteiset tiedonsiirtojärjestelmät ja puhelinjärjesteimät kuten esimerkiksi lankapuhelin-, radiopuhelin- ja matkapuhelinjärjestelmät kehittyvät koko ajan nopeammiksi tiedonsiirto-ominaisuuksiltaan. Markkinoille tulee mel-10 ko tiheään tahtiin erilaisia järjestelmiä ja laitteita, jotka mahdollistavat esimerkiksi uusien palvelujen käyttöönoton. Palvelujen käyttöönottoa hidastaa kuitenkin se, että tiedonsiirtonopeus palvelun tarjoajan ja palvelun käyttäjän välillä on suhteellisen hidasta. Lisäksi ainakin jotkut järjestelmät vaativat toimiakseen monimutkaisia ohjaus- ja tukiasemalaitteistoja, joiden rakentaminen on 15 taloudellisesti hyvin kallis investointi.

Tiedonsiirto voi olla suhteellisen nopeaa jossakin kohdassa järjestelmää, mutta voidaan sanoa, että tiedonsiirtonopeus esimerkiksi tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välillä on vielä suhteellisen pieni. Lisäksi voidaan todeta, että tilaajapääteiaitteelle saakka ei nykyään vielä kyetä tarpeeksi nopeasti 20 siirtämään niin suuria tietomääriä kuin mitä tarvittaisiin, jotta käyttäjälle voitaisiin tarjota mahdollisimman kattavasti erilaisia palveluja, jotka toimisivat käyttäjän kannalta riittävän nopeasti. .

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa järjestelmä ja tilaajapääte-25 laite siten, että yllä mainittuja ongelmia saadaan vähennettyä, jotta tilaajalle voidaan tarjota monipuolisia palveluja nopeasti ja tehokkaasti.

Keksinnön eräänä puolena esitetään tilaajapäätelaite, käsittäen runko-osan, joka käsittää DSL-lohkon xDSL-formaatissa olevan signaalin, joka on tilaajapäätelaitteen vastaanottama, formaatin purkamiseksi, joka DSL-lohko 30 on sovitettu xDSL-signaalin muodostamiseksi ja muodostamansa xDSL-signaalin siirtämiseksi tilaajapäätelaitteen ulkopuolelle. Tilaajapäätelaite käsittää lisäksi runko-osasta irrotettavissa olevan osan, joka käsittää muistin puretussa signaalissa olevan informaation tallentamiseksi, ja runko-osa käsittää generaattorin, joka on sovitettu lähettämään signaalia osalle, joka käsittää il- 2 maisimen, joka on sovitettu generaattorin lähettämän signaalin perusteella tunnistamaan, että runko-osan lähetinvastaanotin on vapaa muodostamaan yhteyden runko-osasta irrotettavissa olevan osan lähetinvastaanottimeen, tai että runko-osan lähetinvastaanottimella on yhteys meneillään.

5 Keksinnön eräänä puolena esitetään tiiaajapäätelaite, käsittäen runko-osan, joka käsittää lähetinvastaanottimen xDSL-formaatissa olevan signaalin vastaanottamiseksi ilmatieltä ja xDSL-signaalin lähettämiseksi ilmatielle. Tiiaajapäätelaite käsittää lisäksi runko-osasta irrotettavissa olevan osan, joka käsittää DSL-lohkon xDSL-formaatissa olevan signaalin muodostamiseksi 10 ja ilmatieltä saapuvan xDSL-signaalin formaatin purkamiseksi, ja osa käsittää lähetinvastaanottimen xDSL-formaatissa olevan signaalin vastaanottamiseksi ilmatieltä ja xDSL-signaalin lähettämiseksi ilmatielle, ja runko-osa käsittää generaattorin, joka on sovitettu lähettämään signaalia osalle, joka käsittää ilmaisimen, joka on sovitettu generaattorin lähettämän signaalin perusteella 15 tunnistamaan, että runko-osan lähetinvastaanotin on vapaa muodostamaan yhteyden runko-osasta irrotettavissa olevan osan lähetinvastaanottimeen, tai että runko-osan lähetinvastaanottimella on yhteys meneillään.

Keksinnön eräänä puolena esitetään tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen ja toisen lähetinvastaanottimen, 20 ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää DSL-lohkon, joka on sovitettu xDSL-signaalin vastaanottamiseksi ja xDSL-formaatin purkamiseksi. Ensimmäinen ja toinen lähetinvastaanotin käsittävät liitäntävälineen ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen kiinnittämiseksi toisiinsa ja lähetinvastaanottimi-en irrottamiseksi toisistaan, toinen lähetinvastaanotin käsittää muistin, joka on 25 sovitettu DSL-lohkon purkaman xDSL-signaalin tallentamiseksi, ja toinen iähe-tinvastaanotin on sovitettu siirtämään tietoa ensimmäisen lähetinvastaanottimen xDSL-lohkolle, joka on sovitettu muodostamaan xDSL-signaali, johon xDSL-lohko on sovitettu sijoittamaan toiselta lähetinvastaanottimelta tuleva tieto, tiedonsiirtojärjestelmä käsittää ensimmäiseen lähetinvastaanottimeen 30 kytketyn kaapelin ensimmäisen lähetinvastaanottimen yhdistämiseksi tiedonsiirtojärjestelmään, ja ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään muodostamansa xDSL-signaali tiedonsiirtojärjestelmään mainittua kaapelia pitkin, ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää generaattorin, joka on sovitettu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen lähetinvastaanotin käsit-35 tää ilmaisimen generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella 3 tunnistamaan toisen lähetinvastaanottimen senhetkinen valmius yhteyden muodostamisen aloittamiseksi mainittuun toiseen lähetinvastaanottimeen.

Keksinnön eräänä puolena esitetään tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen ja toisen lähetinvastaanottimen, 5 ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää lähetinvastaanottimen, joka on sovitettu laajakaistaisen xDSL-signaalin vastaanottamiseksi, kantoaallon modu-loimiseksi vastaanotetulla xDSL-signaalilla, ja moduloidun kantoaallon lähettämiseksi ilmateitse toiselle lähetinvastaanottimelle. Toinen lähetinvastaanotin käsittää lähetinvastaanottimen, joka on sovitettu ensimmäisen lähetinvas-10 taanottimen lähettämän kantoaallon vastaanottamiseksi ja kantoaaltoon moduloidun xDSL-signaalin demoduloimiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin käsittää DSL-lohkon, joka on sovitettu xDSL-formaatin purkamiseksi demoduloidusta xDSL-signaalista, ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää generaattorin, joka on sovitettu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen lähetinvastaanotin 15 käsittää ilmaisimen generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella tunnistamaan toisen lähetinvastaan-ottimen senhetkinen valmius yhteyden muodostamisen aloittamiseksi mainittuun toiseen lähetinvastaanottimeen.

20 Keksinnön eräänä puolena esitetään tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen ja toisen lähetinvastaanottimen, ja tiedonsiirtojärjestelmä käsittää palvelimen ja lähetinvastaanottimen, joka on sovitettu vastaanottamaan signaalia palvelimelta ja muodostamaan xDSL-signaali, johon lähetinvastaanotin on sovitettu sijoittamaan palvelimelta vas-25 taanottamansa signaalin, lähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään xDSL-signaali ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle. Sekä ensimmäinen että toinen lähetinvastaanotin käsittävät oman iiitäntävälineensä ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen kytkemiseksi gaivaanisesti toisiinsa, ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu siirtämään lähetinvastaanottimelta vastaanotta-30 mansa signaalin joko xDSL-formaatissa tai xDSL-formaatti purettuna ilmateitse tai liitäntävälineiden kautta toiselle lähetinvastaanottimelle, toinen lähetinvastaanotin on sovitettu siirtämään signaalia ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle joko xDSL-formaatissa tai ilman xDSL-formaattia ilmateitse tai liitäntävälineiden kautta, ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu muodosta-35 maan xDSL-formaatti ja sijoittamaan toiselta lähetinvastaanottimelta tulevan signaalin xDSL-formaattiin, mikäli toiselta lähetinvastaanottimelta tuleva sig- 4 naali on lähetty ilman mainittua formaattia, ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään xDSL-formaatissa oleva signaali lähetinvastaanottimel-le, joka on sovitettu purkamaan vastaanottamansa xDSL-signaalin formaatin ja lähettämään formaatin sisällä oleva signaali palvelimelle, ja ensimmäinen lä-5 hetinvastaanotin käsittää generaattorin, joka on sovitettu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen lähetinvastaanotin käsittää ilmaisimen generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella tunnistamaan toisen lähetin-vastaanottimen senhetkinen valmius yhteyden muodostamisen aloittamiseksi 10 mainittuun toiseen lähetinvastaanottimeen.

Keksintö perustuu siihen, että lähetetään ilmateitse xDSL-signaalia tai signaalia, josta xDSL-formaatti on purettu, jolloin tiedonsiirtonopeus esimerkiksi kannettavaan tilaajapäätelaitteeseen saadaan suureksi. Lisäksi keksintö perustuu siihen, että muodostetaan solukkoverkko, jossa tukiasemat to-15 teutetaan puhelinrasioihin kytkettävillä lähetinvastaanottimilla, joihin muodostetaan yhteys xDSL-signaalilla, joka siirretään tilaajapäätelaitteeseen joko kaapelia tai ilmatietä pitkin.

Keksinnön mukaisella järjestelmällä ja tilaajapäätelaitteella saavutetaan useita etuja. Keksintö mahdollistaa uudenlaisen ja tiedonsiirtonopeudel-20 taan hyvin nopean yhteyden esimerkiksi kannattavasta tilaajapäätelaitteesta palvelun tarjoajaan. Tiedonsiirrossa käytetään apuna perinteisiä puhelinlinjoja. Keksinnön mukainen tilaajapäätelaite voi olla esimerkiksi kannettava puhelin, joka voi muodostaa hyvin nopean yhteyden järjestelmän muihin osiin xDSL-signaalilla. Koska osa järjestelmästä eli lankaverkko on jo ennalta valmiina, 25 voidaan keksintöä soveltaen toteuttaa nopeaa tiedonsiirtoa käyttävä solukko-verkko taloudellisesti edullisesti.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä tukiasemana toimiva lähetinvastaanotin kytketään perinteiseen puheiinrasiaan, jolloin vältytään perinteisten tukiasemien lukumäärän kasvattaminen. Tilaajapäätelaitteen ja tu-30 kiasemana toimivan lähetinvastaanottimen välillä käytetään yhteyttä, joka toteutetaan xDSL-signaalilla, joka lähetetään ilmateitse, jolloin tilaajapäätelaitet-ta voidaan käyttää kuten matkapuhelinta. Tilaajapäätelaite voi toimia esimerkiksi puhelimena, johon tuodaan kaapelia pitkin tai ilmatietä pitkin xDSL-signaaiia, jolloin puhelimesta voidaan lähettää ja sillä voidaan vastaanottaa 35 hyvin suuria tietomääriä nopeasti.

5 Järjestelmän toteuttaminen ei siis vaadi kovin suuria investointeja, koska valmiiksi rakennettuja puhelinlinjoja on hyvin paljon. Tilaajapäätelait-teen avulla voidaan vastaanottaa esimerkiksi reaaliaikaista videosignaalia. Ti-laajapäätelaitteelSa on myös mahdollista lähettää hyvin suuria määriä tietoja 5 suurella tiedonsiirtonopeudella verkkoon päin. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä solujen koko saadaan suhteellisen pieneksi, jolloin tilaajapäätelait-teen kulloinenkin sijaintipaikka saadaan helposti selville.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-10 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen tilaajapäätelaitteen erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 2 esittää luurin erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 3 esittää IPP-lohkon erään toteutusvaihtoehdon, 15 kuvio 4 esittää tilaajapäätelaitteen erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 5 esittää tilaajapäätelaitteen erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 6 esittää tilaajapäätelaitteen erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 7 esittää tilaajapäätelaitteen erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 8 esittää tilaajapäätelaitteen toimintaympäristön erään toteu-20 tusvaihtoehdon, kuvio 9 esittää tilaajapäätelaitteen toimintaympäristön erään toteutusvaihtoehdon, kuvio 10 esittää tarkemmin tilaajapäätelaitteen toimintaympäristön erästä toteutusvaihtoehtoa, 25 kuvio 11a esittää ensimmäisen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelait teen kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, kuvio 11b esittää toisen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, kuvio 11c esittää kolmannen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelait-30 teen kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, kuvio 11 d esittää neljännen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, kuvio 11e esittää viidennen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, 35 kuvio 12 esittää ensimmäisen toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelait teen kytkemiseksi pistokkeeseen, 6 kuvio 13 esittää toisen toteutusvaihtoehdon tiiaajapäätelaitteen 19 kytkemiseksi pistokkeeseen, kuvio 14 esittää kolmannen toteutusvaihtoehdon tiiaajapäätelaitteen 19 kytkemiseksi pistokkeeseen, 5 kuvio 15 esittää tiiaajapäätelaitteen ensimmäisen rakennevaihtoeh don, kuvio 16 esittää tiiaajapäätelaitteen toisen rakennevaihtoehdon, kuvio 17 esittää tiiaajapäätelaitteen kolmannen rakennevaihtoehdon, 10 kuvio 18 esittää tiiaajapäätelaitteen neljännen rakennevaihtoehdon, kuvio 19 esittää tiiaajapäätelaitteen viidennen rakennevaihtoehdon, kuvio 20 esittää erään toteutusvaihtoehdon tiedonsiirtojärjestelmästä, joka käsittää tilaajapäätelaitteita.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 15 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen tiiaajapäätelaitteen eli TE:n (TE = Terminal Equipment) ensimmäisen toteutusvaihtoehdon. Tarkemmin sanottuna kuvion 1 kuvaama toteutusvaihtoehto esittää ns. kiinteää DSL-puhelinta, Tilaajapäätelaite soveltuu erityisesti pakettimuotoiseen tiedonsiirtoon, 20 Tilaajapäätelaite 19 käsittää runko-osan 299 ja luurin 193 (luuri = handset). Luuri on liitetty johdon 192 välityksellä runko-osaan 299. Kuviossa esitetyn tiiaajapäätelaitteen runko-osa 299 on liitetty kaapeleihin eli johtimiin 18. Tilaajapäätelaite käsittää virtalähteen 199, joka voi olla esimerkiksi akku. Virtalähde 199 on liitetty johdon 191 välityksellä rungon ulkopuolelle, jolloin 25 virtalähteeseen voidaan johtoa 191 pitkin tuoda esimerkiksi latausvirtaa akkua varten.

Tilaajapäätelaite käsittää lisäksi lohkon 194, joka edelleen käsittää linjamuuntajan 194a (linjamuuntaja = line transformer) ja linjaohjaimen 194b (linjaohjain = line driver). Tilaajapäätelaite käsittää myös lohkoa 194 vastaa-30 van lohkon 195, joka käsittää linjamuuntajan 195a ja linjaohjaimen 195b. Tilaajapäätelaite käsittää edelleen DSL-lohkon 196, IPP-lohkon 197 (IPP - Internet Packet Phone) 197 ja lohkon 198. Lohko 198 käsittää perinteisen lankapuhelimen toteuttamiseksi tarvittavan elektroniikan.

DSL-lohko 196 on käytännössä tilaajapään xDSL-modeemi. Tilaa-35 japäätelaite vastaanottaa johtimista 18 signaalia ja lähettää johtimiin 18 signaalia, joka on xDSL-muodossa. xDSL-teknikka käsittää seuraavat tekniikat: 7 ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line), RADSL (Rate Adaptive DSL), SDSL (Symmetrical DSL), HDSL (High bit rate Digital Subscriber Line) ja VDSL (Very high bit rate DSL). DSL-lohko voi siis toimia esimerkiksi ADSL-modeemina (ATU-R), HDSL-modeemina (HTU-R tai H2TU-R), VDSL-5 modeemina (VTU-R) tai esimerkiksi äänitaajuusmodeemina.

xDSL-tekniikka soveltuu erityisen hyvin tiedonsiirtojärjestelmiin, joissa datan siiriotarve toisessa siirtosuunnassa on huomattavasti suurempi kuin toisessa siirtosuunnassa. Tavallisesti käyttäjä lataa verkosta itselleen huomattavasti suurempia tietomääriä kuin mitä hän lähettää verkkoon päin. 10 Näin ollen käyttäjän on mahdollista muodostaa xDSL-tekniikkaa hyödyksi käyttävällä tilaajapääteiaitteella kuten esimerkiksi matkapuhelimella tiedonsiirtonopeudeltaan erittäin nopeita yhteyksiä. Nopeimmillaan xDSL-tekniikalla voidaan saavuttaa useamman kymmenen megabitin tiedonsiirtonopeus. Tyypillinen käyttökohde on esimerkiksi sellainen, että xDSL-puhelimella kytkeydy-15 tään verkossa olevaan palvelimeen. Palvelimesta on mahdollista ladata suurella tiedonsiirtonopeudella tietoa puhelimelle. Puhelimen avulla on myös mahdollista siirtää suurella tiedonsiirtonopeudella tietoa verkkoon päin.

Tilaajapääteiaitteella on mahdollista muodostaa esimerkiksi kuvayhteys, joka on reaaliaikainen tai lähes reaaliaikainen. Lisäksi tilaajapääte-20 laitteella voidaan muodostaa nopea tiedonsiirtoyhteys erilaisiin multimediapalveluihin, videoneuvotteluihin ja muihin suurikapasiteettista tiedonsiirtoa vaativiin palveluihin.

Kuvio 2 esittää tarkemmin luurin 193 erästä toteutusvaihtoehtoa. Kuviosta 2 nähdään, että luuri 193 käsittää kuulokkeen 193a ja mikrofonin 25 193b. Esitetty toteutusvaihtoehto käsittää lisäksi välineen 193c, jota käytetään esimerkiksi numerojen, kirjainten ja muiden symbolien valitsemiseksi. Väline 193c käsittää esimerkiksi näppäimiä.

Lisäksi kuviossa 2 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää välineen 193d radiosignaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. Väline 193d on so-30 vitettu lähettämään ja vastaanottamaan esimerkiksi GSM- tai CDMA-järjestelmän mukaista signaalia. Käytännössä väline 193d käsittää tunnetun tekniikan mukaiset osat matkapuhelimen toteuttamiseksi. Luurilla voidaan siten ottaa yhteys esimerkiksi perinteisiin matkapuhelimiin.

Edelleen kuviossa 2 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää lähetinvas-35 taanottimen 183b ja tulo/lähtöportin 193f, johon on kytketty kaapeli 192. Lähe-tinvastaanotin 183b on sovitettu lähettämään ilmateitse signaalia runko-osalle r 8 299. Tulo/lähtöportin kautta siirretään signaaleja, jotka etenevät kaapelia 192 pitkin runko-osasta luuriin ja päinvastoin. Tulo/lähtöportti 193f on kytketty sig-naaliteiden välityksellä luurin jokaiseen toimintalohkoon.

Kuvio 3 esittää tarkemmin IPP-lohkon 197 erästä toteutusvaihtoeh-5 toa. IPP-lohko 197 käsittää muistipiirin 197a, prosessorin 197b, neljä kappaletta ohjaimia 197c, tunnistusväiineen 197d, muistipiirin 197e, tulo/lähtöportin 197f, näytön 197g, käyttäjäliitynnän 197h ja kaiuttimen 197i. Muistipiiri 197a on edullisesti ROM-piiri. Sen sijaan muistipiiri 197e on edullisesti RAM-piiri. Tunnistusväline 197d, näyttö 197g, käyttäjäliityntä 197h ja kaiutin 197i ovat 10 kukin kytketty oman ohjaimen 197c välityksellä prosessoriin.

Käyttäjäliityntä 197h käsittää esimerkiksi kosketusnäytön, hiiren tai painonappeja. Käyttäjäliitynnän 197h kautta tilaajapäätelaitteen tai puhelimen käyttäjä syöttää tietoa ja esimerkiksi komentoja laitteelle. Annettujen komentojen perusteella laitteesta voidaan siirtää esimerkiksi tiedostoja laitteesta verk-15 koon päin ja verkosta laitteeseen.

Prosessori 197b ja samalla myös IPP-lohko on kytketty tu-lo/lähtöportin 197f kautta lohkoon 196 ja 198. Tunnistusväline 197d on käytännössä kortinlukija, joka liitetään tunnistusvälineeseen 197d kytketyn ohjaimen 197c kautta prosessorille. Päätelaite voi lukea tunnistusvälineeseen talle-20 letun informaation. Lisäksi päätelaitteen avulla on mahdollista tallettaa informaatiota tunnistusvälineeseen. Päätelaitteella on verkko-osoite, kiinteä puhelinnumeroja matkapuhelinnumero, jotka on talletettu tunnistusvälineeseen.

IPP-lohko 197 toimii pakettiliikenteen päätelaitteena, joka vastaanottaa signaalia verkosta. Lisäksi päätelaite voi lähettää signaalia verkkoon.

25 Signaalien avulla päätelaitteen käyttäjä muodostaa yhteyden esimerkiksi erilaisiin palvelun tarjoajiin. Lohkon 197 välityksellä palvelutarjoajan palvelimella olevat palvelut saadaan näkyviin ja kuluviin päätelaitteen käyttäjään varten. Palveluinformaatio näkyy näytöllä 197g, ja palveluinformaatio on kuultavissa kaiuttimella 197i.

30 Tunnistusvälineessä 197d oleva informaatiosisältö määrittää esi merkiksi sen, mitä paketteja tilaajalla eli-päätelaitteen käyttäjällä on oikeus lukea tai saada vastaanotetuksi. Tunnistusväline voi määrittää käyttäjälle myös palveluspesifisen käyttäjäliitynnän, jolloin liityntä ladataan verkon kautta joko vain toiseen muistiin tai molempiin muisteihin 197a, 197e. Käyttäjäliitynnän 35 197h välityksellä käyttäjä antaa tilaajapäätelaitteelle ja myös järjestelmälle komentoja. Esimerkiksi puhelinnumero, joka on näytöllä 197g, voidaan akti- 9 voida käyttäjäliitynnän I97h välityksellä. Aktivoiminen tarkoittaa käytännössä numerovalintaan lohkoa 198 varten. Numerovalinnan aktivoiminen voi kuitenkin edellyttää, että tilaajapäätelaite on sopivassa toimintatilassa.

Kuvio 4 esittää tilaajapäätelaitteen erästä toteutusvaihtoehtoa. Tar-5 kemmin sanottuna toteutusvaihtoehto esittää ns. liikuteltavaa puhelinta, jossa on valmius DSL-yhteyden muodostamiseksi.

Tässä toteutusvaihtoehdossa tilaajapäätelaite käsittää runko-osan 299, joka käsittää lohkon 194, linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 194b, lohkon 195, linjamuuntajan 195a, linjaohjaimen 195b, DSL-lohkon 196, IPP-10 lohkon 197, lohkon 198 ja virtalähteen 199.

Edellä mainittujen rakenneosien lisäksi tilaajapäätelaite käsittää luurin 193, IPP-Sohkon 197 ja liitäntävälineen 192b. Liitäntäväline 192b käsittää osan rakenteestaan tilaajapäätelaitteen runko-osassa 299 ja osan rakenteestaan IPP-lohkossa. Liitäntäväline 192b mahdollistaa sen, että IPP-lohko 15 197 on irrotettavissa tilaajapäätelaitteen runko-osasta 299. Liitäntävälineen 192b runko-osan puoleinen pää on mahdollista toteuttaa esimerkiksi urosliit-tirmellä. Tuolloin liitäntävälineen 192b IPP-lohkon-197 puoleinen pää toteutetaan yksinkertaisimmin naarasliittimellä.

Lisäksi kuviossa 4 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää runko-osassa 20 299 sovitinväiineen 121. Sovitinväline 121 on kytketty runko-osan puoleiselle liitäntävälineosalle 192b. Sovitinväline 121 on käytännössä verkkokortti tai vastaava väline, joka mahdollistaa kytkeytymisen esimerkiksi paikallisverkkoon eli LAN-verkkoon {LAN = Local Area Network). Sovitinväline 121 on sijoitettu tilaajapäätelaitteeseen siten, että IPP-lohkoa eli telakointiosaa voidaan 25 käyttää paikallisverkon, joka voi olla esimerkiksi kotiverkko, liittämiseksi DSL-yhteyden kautta laajakaistaverkkoon. Jos paikallisverkko on käytössä, niin IPP-lohko 197 liittyy paikallisverkon kautta verkon muihin osiin. Muilla verkko-osilla tarkoitetaan tässä tapauksessa esimerkiksi niitä osia tietoliikenneverkosta, jossa haluttu palvelun tarjoaja sijaitsee.

30 Kuvio 5 esittää tilaajapäätelaitteen erästä toteutusvaihtoehtoa. Tar kemmin sanottuna toteutusvaihtoehto esittää ns. liikuteltavaa puhelinta, jossa on langaton yhteys. Esitetty toteutusvaihtoehto käsittää runko-osan 299, joka käsittää lohkon 194, linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 194b, lohkon 195, linjamuuntajan 195a, linjaohjaimen 195b,· DSL-lohkon 196, lohkon 198, virtaläh-35 teen 199 ja liitäntävälineen 192b. Tilaajapäätelaite käsittää IPP-lohkon 197 ja liitäntävälineen 192b, joka on runko-osassa olevan liitäntävälineen 192b vas- 10 takappale. tPP-lohko 197 on irrotettavissa runko-osasta 299. Tarvittaessa IPP-lohko on telakoitavissa runkö-osaan 192b esimerkiksi siten, että liitäntä-välineet 192b painetaan vastakkain.

IPP-tohkoon on mahdollista ladata ja tallettaa runko-osaan xDSL-5 muodossa tullutta informaatiota, kun IPP-lohko on telakoitu runko-osaan kiinni. Informaation lataamisen ja tallettamisen jälkeen IPP-lohko voidaan irrottaa runko-osasta, jolloin käyttäjän on mahdollista lukea IPP-lohkoon talletettu informaatio silloin kun se käyttäjälle parhaiten sopii.

Lisäksi tilaajapäätelaite käsittää runko-osassa lähetinvastaanotti-10 men 183a, joka on kytketty lohkolle 198. Lisäksi tilaajapäätelaite käsittää luu-riosan 193g, joka käsittää varsinaisen luurin 193 ja lähetinvastaanottimen 183b. Luuri 193 ja iähetinvastaanotin 183b on kytketty toisiinsa. Käytännössä lähetinvastaanotin 183a on kytketty antenniin, jonka lähettämä signaali vastaanotetaan lähetinvastaanottimeen 183b kytketyllä antennilla. Antenneja ei 15 kuitenkaan esitetä kuviossa.

Kuviosta 5 nähdään, että luuriosa 193g ei ole esimerkiksi kaapelin välityksellä kytketty runko-osaan 299, vaan luuriosa 193g on yhteydessä runko-osaan langattomasi!. Tarkemmin sanottuna lähetinvastaanottimet 183a ja 183b ovat yhteydessä toisiinsa langattomasti. Langaton yhteys voi perustua 20 esimerkiksi radiosignaalin tai infrapunasignaalin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Lähetinvastaanottimet 183a, 183b on sovitettu kantoaallon muodostamiseksi ja sen moduloimiseksi. Lisäksi lähetinvastaanottimet 183a, 183b on sovitettu moduloidun kantoaallon demoduloimiseksi. Langaton yhteys mainittujen lähetinvastaanottimien 183a, 183b välillä mahdollistaa sen, että runko-25 osa 299 ja luuriosa 193g voivat olla suhteellisen etäällä toisistaan.

Lähetinvastaanottimet 183a, 183b lähettävät toisilleen moduloitua signaalia, joka käsittää puhetta. Puhesignaali on aluksi tullut kaapelia 18a pitkin linjamuuntajalle 195a, josta se on siirretty linjaohjaimen 195b kautta lohkolle 198. Tämän jälkeen signaali siirretään lähetinvastaanottimelle 183a, joka 30 moduloi puhesignaalin, jonka jälkeen moduloitu signaali lähetetään luurissa 193 olevalle lähetinvastaanottimelle 183b, joka demoduloi vastaanottamansa signaalin. Luurin käyttäjä voi kuulla demoduloitua signaalia vastaavat ääniaallot kuulokkeesta. Luurin lähetyssuunta toimii periaatteessa vastaavalla tavalla kuin vastaanottosuunta.

35 Kuvio 6 esittää tilaajapäätelaitteen erästä toteutusvaihtoehtoa. Tar kemmin sanottuna toteutusvaihtoehto esittää ns. langatonta puhelinta, jossa 11 on langaton xDSL-yhteys. Esitetty toteutusvaihtoehto käsittää runko-osan 299, joka käsittää lohkon 194, linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 194b, lohkon 195, linjamuuntajan 195a, linjaohjaimen 195b, lohkon 198, virtalähteen 199 ja liitäntävälineen 192b.

5 Lisäksi kuviossa 6 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää runko-osassa lähetinvastaanottimen 141a, joka on kytketty linjaohjaimelle 194b ja lohkolle 198. Lisäksi toteutusvaihtoehto käsittää runko-osasta irrotettavissa olevan rakenteen 201. Rakenne 201 käsittää osan Siitäntävälineestä 192b kuten aiemmin on jo kerrottu. Rakenne 201 on irrotettavissa runko-osasta liitäntävälineen 10 192b muodostaman iiitännän kohdalta. Rakenne 201 on myös telakoitavoissa runko-osaan.

Lisäksi rakenne 201 käsittää lähetinvastaanottimen 141b, DSL-lohkon 196, IPP-lohkon 197 ja virtalähteen 199b, joka on toteutettu esimerkiksi akulla tai patterilla. Rakenteessa 201 oleva lähetinvastaanotin 141b on kyt-15 ketty DSL-lohkolle 196 ja IPP-lohkol!e. IPP-lohko on edelleen kytketty DSL-lohkolle. Lähetinvastaanottimet 141a ja 141b ovat yhteydessä toisiinsa langattomasi!. Käytännössä lähetinvastaanotin 141a on kytketty antenniin, jonka lähettämä signaali vastaanotetaan lähetinvastaanottimeen 141b kytketyllä an- i tennilla.

20 Langaton yhteys lähetinvastaanottimien 141a ja 141b välillä voi pe rustua esimerkiksi radiosignaalin tai infrapunasignaalin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Langaton yhteys mainittujen lähetinvastaanottimien 141a, 141b välillä mahdollistaa sen, että runko-osa 299 ja osa 201 voivat olla suhteellisen etäällä toisistaan. Lähetinvastaanottimet 141a, 141b on sovitettu 25 muodostamaa langaton xDSL-yhteys toisiinsa.

Runko-osa vastaanottaa laajakaistaista xDSL-signaalia, joka saapuu runko-osaan kaapelia 18a pitkin. Vastaanotettu signaali viedään linja-muuntajan 194a ja linjaohjaimen 194b kautta lähetinvastaanottimelle 141a. Lähetinvastaanotin 141a moduloi xDSL-signaalin, joka moduloinnin jälkeen 30 lähetetään lähetinvastaanottimeile 141b, joka demoduloi vastaanottamansa signaalin. Demoduloitu xDSL-signaali viedään DSL-lohkolle 196, joka purkaa xDSL-signaalista xDSL-formaatin. XDSL-signaalin sisältämä informaatio on nähtävissä IPP-lohkossa olevalta näytöltä. Mikäli xDSL-signaali käsittää esimerkiksi musiikkia, niin musiikki on kuultavissa kaiuttimen 197i avulla.

35 Luuri toimii lähetyssuunnassa periaatteessa vastaavalla tavalla kuin vastaanottosuunnassakin. Toisin sanoen käyttäjä voi antaa komentoja 12 IPP-iohkossa olevan käyttäjäliitynnän kautta. Annetut komennot muunnetaan xDSL-formaattiin lohkossa 196. Tämän jälkeen xDSL-formaatissa oleva signaali moduloidaan lähetinvastaanottimessa 141b, joka lähettää moduloimansa signaalin radiotietä piikin lähetinvastaanottimelle 141a. Lähetinvastaanotin 5 141a demoduloi radiotieltä vastaanottamansa signaalin ja lähettää sen linjaohjaimen 194b ja linjamuuntajan 194a kautta siirtotielle 18a, josta signaali edelleen jatkaa matkaansa esimerkiksi palvelimelle. Lähetinvastaanotinparit 141a, 141b ja 183a, 183b toimivat edullisesti eri taajuuksilla, joten ne voivat toimia samanaikaisestikin.

10 Lisäksi kuviossa 6 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää luuriosan 193g, joka käsittää varsinaisen luurin 193 ja lähetinvastaanottimen 183b. Lähetinvastaanotin 183b ja runko-osassa oleva lähetinvastaanotin 183a muodostavat yhteyden toisiinsa ilmateitse. Luuri toimii samalla tavalla kuin kuviossa 5 esitetty luuri.

15 Kuvio 7 esittää tilaajapäätelaitteen erästä toteutusvaihtoehtoa. Tar kemmin sanottuna toteutusvaihtoehto esittää matkapuhelinta, jossa on langaton xDSL-yhteys.

Esitetty toteutusvaihtoehto käsittää runko-osan 299, joka käsittää lähetinvastaanottimen 141a, lohkon 194, linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 20 194b, lohkon 195, linjamuuntajan 195a, linjaohjaimen 195b, virtalähteen 199 ja liitäntävälineen 192b. Lisäksi runko-osa käsittää generaattorin 161, joka on kytketty lähetinvastaanottimelle 141a. Generaattori 161 on sovitettu lähettämään tunnistesignaalia, jonka perusteella tunnistetaan signaalia lähettävä runko-osa, joka toimii eräänlaisena tukiasemana.

25 Lisäksi kuviossa 7 esitetty toteutusvaihtoehto käsittää luuriosan 193g, joka käsittää varsinaisen luurin 193 ja lähetinvastaanottimen 183b. Luu-riosa 193g toimii luurin 193 ja lähetinvastaanottimen 183b osalta samalla tavalla mitä aiemmin on selostettu. Lisäksi luuriosa 193g käsittää liitäntävälineen 193h. Generaattorin 161 lähettämä signaali käsittää tiedon siitä, onko 30 runko-osa jo varattu luuriosan 193g käyttöön.

Lisäksi toteutusvaihtoehto käsittää runko-osasta irrotettavissa olevan rakenteen 201. Rakenne 201 käsittää yhdessä runko-osan kanssa liitäntävälineen 192b. Rakenne 201 on irrotettavissa runko-osasta liitäntävälineen 192b muodostaman liitännän kohdalta. Liitännän 192b avulla rakenne 201 on 35 telakoitavoissa runko-osaan.

13

Lisäksi rakenne 201 käsittää yhdessä runko-osan kanssa liitäntävä-iineen 192, joka käytännössä koostuu kahdesta liittimestä. Rakenne 201 on irrotettavissa runko-osasta liitäntävälineen 192 muodostaman liitännän kohdalta. Liitännän 192 avulla rakenne 201 on telakoitavoissa runko-osaan.

5 Rakenne 201 käsittää yhdessä luuriosan 193g kanssa liitäntäväli neen 193h. Luuriosa 193g on irrotettavissa rakenteesta 201 liitäntävälineen 193h muodostaman liitännän kohdalta. Luuriosa 193g on telakoitavoissa runko-osaan rakenteen 201 välityksellä.

Lisäksi rakenne 201 käsittää lähetinvastaanottimen 141b, DSL-10 lohkon 196, IPP-lohkon 197, lohkon 198 ja virtalähteen 199b, joka on toteutettu esimerkiksi akulla tai patterilla. Rakenne 201 voi myös toimia perinteisenä langattomana puhelimena, koska rakenne 201 käsittää lohkon 198.

Lisäksi rakenne 201 käsittää ilmaisimen 171, joka on kytketty lähe-tinvastaanottimelle 141b ja IPP-lohkolle 197. Ilmaisin 171 on sovitettu vas-15 taanottamaan signaalia runko-osassa olevalta generaattorilta. Ilmaisin 171 tunnistaa generaattorin lähettämästä signaalista, onko runko-osa valmis ja muilta käyttäjiltä vapaa aloittamaan yhteyden muodostamisen.

Lähetinvastaanotin 141b on kytketty lohkolle 198 ja DSL-iohkolle 196, joka on edelleen kytketty IPP-lohkolle 197. IPP-lohko on kytketty DSL-20 lohkolle 196. Runko-osassa oleva lähetinvastaanotin 141a ja rakenteessa 201 oleva lähetinvastaanotin 141b on sovitettu muodostamaa langaton DSL-yhteys toisiinsa. Lähetinvastaanottimet 141a ja 141b voivat lähettää toisilleen esimerkiksi laajakaistaista signaalia.

Lähetettävä signaali moduloidaan ennen signaalin lähettämistä ra-25 diotielle. Lähetinvastaanottimet 141a, 141b on sovitettu kantoaallon muodostamiseksi ja sen moduloimiseksi informaatiosignaalilla ennen moduloidun signaalin lähettämistä ilmatielle. Lisäksi lähetinvastaanottimet 141a, 141b on sovitettu moduloidun kantoaallon demoduloimiseksi. Luuriosassa 193g oleva lähetinvastaanotin 183b ja lähetinvastaanotin 141a on sovitettu muodostamaan 30 yhteys toisiinsa moduloidun xDSL-signaalin välityksellä.

Lähetinvastaanotin 141b vastaanottaa DSL-lohkolta 196 xDSL-formaatissa olevaa signaalia, jolla moduloidaan lähetinvastaanottimen 141b muodostamaa kantoaaltoa. Lähetinvastaanotin 141b lähettää moduloidun kantoaallon ilmateitse lähetinvastaanottimelle 141a, joka demoduloi vastaanotta-35 mansa signaalin. Demoduloinnin tuloksena saatu xDSL-signaali lähetetään kaapelia 18a pitkin verkkoon.

14

Runko-osa vastaanottaa verkosta päin tulevaa xDSL-signaalia, joka saapuu kaapelia 18a pitkin runko-osaan, josta se siirretään lähetinvastaanot-timeile 141a. Lähetinvastaanotin 141a moduloi vastaanottamallaan xDSL-signaalilla kantoaaltoa, joka lähetetään moduloinnin jälkeen lähetinvastaanot-5 timelle 141b ilmateitse. Lähetinvastaanotin 141b demoduloi lähetinvastaanot-timeen 141b saapuvan signaalin. Demoduloidusta signaalista puretaan xDSL-formaatti DSL-lohkossa 196.

Kuvio 8 esittää tilaajapäätelaitteen 19 toimintaympäristön erään toteutusvaihtoehdon. Toimintaympäristö on käytännössä tiedonsiirtojärjestelmä, 10 joka käsittää palvelimen 10, TCP/IP-verkon (TCP/IP = Transmission Control Protocol/lntemet Protocol) 11, kanavointilaitteen 12, suodattimet 13,15, kaapelin 14 suodattimien 13, 15 välillä, DSL-pistokkeen 17a, puhelinpistokkeen 17c, puhelinverkon 21, matkapuhelinkeskuksen 25, matkapuhelinjärjestelmän tukiaseman 26, matkapuhelimen 27, perinteisen puhelinkoneen 28 ja puhelin-15 keskuksen 20.

Esitetty toimintaympäristö on tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää lisäksi tilaajapäätelaitteen 19, joka käsittää muun muassa lankapuhelin-ja mat-kapuhelinominaisuudet. Tilaajapäätelaite 19 on sovitettu lähettämään ja vastaanottamaan xDSL-signaalia.

20 Kuvion 8 esittämässä toteutusvaihtoehdossa tilaajapäätelaite 19 on kytketty pistokkeisiin 17a, 17c, jotka ovat edelleen kytketty suodattimeile 15. Suodatin 15 on yhteydessä kaapelin 14 välityksellä suodatiimeen 13. Suodatin 13 on kytketty sekä kanavointilaitteeseen 12 että puhelinkeskukseen 20. Kanavointilaite 12 on kytketty TCP/IP-verkkoon 11, johon on kytketty myös 25 palvelin 10. Puhelinkeskus 20 on kytketty puhelinverkkoon 21, johon on kytketty myös matkapuhelinkeskus 25. Tukiasema 26 on kytketty matkapuhelinkeskuksen ja puhelinverkon kautta puhelinkeskukseen 20.

Palvelin 10 on tarkemmin sanottuna ISP-palvelin (ISP = Internet Service Provider), joka tarjoaa tilaajapäätelaitteen käyttäjälle erilaisia palvelu-30 ja. Palvelin on toteutettu esimerkiksi tietokoneella. TCP/lP-verkko 11 tarkoittaa tiedonsiirtoverkkoa, jossa käytetään TCP/iP-tiedonsiirtoprotokoilaa. Toisin sanoen verkko 11 on esimerkiksi internet-verkko.

Kanavointilaite 12 eli DSLAM (Digital Subscriber Line Access Multiplexer) on yleensä puhelinkeskukseen asennettava multiplekseri/keskitin, jol-35 la yksittäiset tilaajalle eli tilaajapäätelaitteen käyttäjälle päin menevät kaapelit 15 14 keskitetään verkkopisteeksi. Kaapelit ovat esimerkiksi parikierrettyjä kupa-rikaapeleita.

Suodatin 13 on ns. splitter-suodatin, joka suorittaa yli/alipäästö-suodatusta. Suodatin 13 sijaitsee edullisesti puhelinkeskuksessa 20. Suodatin 5 15 voi olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlainen kuin suodatin 13. Sen sijaan suodatin 15 sijaitsee edullisesti tilaajan kiinteistössä. Puhelinkeskuksessa oleva tai siihen kytkettynä oleva suodatin 13 on sovitettu erottamaan parikierrettyä kaapelia pitkin siirrettävästä xDSL-signaalista äänitaajuuskais-talla olevan signaalin ja laajakaistaisen signaalin.

10 Pistokkeet 17a, 17c ovat kiinnitetty käytännössä huoneiston sei nään. Kuviosta 8 nähdään, että pistokkeet 17a, 17c ovat kytketty suodattimel-le 15. DSL-pistokkeen 17a kautta tilaajapäätelaitteelle kytketään laajakaistaista signaalia. Mainittu laajakaistainen signaali on edullisesti pakettimuotoista liikennettä. Puhelinpistokkeen 17c kautta puhelimelle 28 tuodaan perinteinen 15 puhelinliikenne, joka on analogisessa muodossa olevaa signaalia. Mainittu analoginen signaali on suodattimen 15 lävitseen päästämä signaali.

Kuvio 9 esittää verkkotason kuvauksena erään toteutusvaihtoehdon tiedonsiirtojärjestelmästä, joka käsittää tiiaajapäätelaitteen 19, joka on DSL-puhelin. Tiedonsiirtojärjestelmä käsittää palvelimet 10, TCP/IP-verkon 11, 20 kaapelin 14, puhelinverkon 21, matkapuhelimen 27, perinteisen lankapuhelin-koneen 28 ja matkapuhelinverkon 300.

Kuviossa 9 esitetty puhelinverkko 21 on edullisesti valintainen puhelinverkko. TCP/tP-verkko on edullisesti pakettikytkentäinen internet-verkko. Kaapeli 14 on edullisesti parikierrettyä kuparikaapelia.

25 Kuvion 9 mukaisessa toteutusvaihtoehdossa palvelimet 10 on kyt ketty TCP/lP-verkkoon. Lankapuhelinkone 28 on edullisesti kiinteästi kytketty puhelinverkkoon 21. TCP/IP-verkko ja puhelinverkko on kytketty puhelinkeskukseen 29 ja siitä edelleen siirtotien 14 välityksellä tilaajapäätelaitteelle 19. Tilaajapääteiaite 19 voi kytkeytyä radiotien kautta matkapuhelinverkkoon 300. 30 Palvelimet ovat edullisesti VolP-palvelimia (VoIP = Voice over Internet Protocol).

Kuvion 9 mukaisessa toteutusvaihtoehdossa puhelimena toimiva ti-laajapäätelaite voi muodostaa xDSL-yhteyden esimerkiksi palvelimelle 10. Tilaajapääteiaite 19 voi muodostaa puhekanavan yhteyden muodostamiseksi 35 iankapuhelinkoneeseen 28. Puhekanavasignaali siirretään osan matkaa xDSL-signaalissa. Tilaajapääteiaite 19 voi olla yhteydessä myös matkapuhe- 16 iimeen 27. Tilaajapääteiaite voi olla samanaikaisesti yhteydessä palvelimeen ja esimerkiksi lankapuhelimeen 28 tai matkapuhelimeen 27.

Kuvio 10 esittää yksityiskohtaisemmin erään tiedonsiirtojärjestelmän toteutusvaihtoehdon. Tiedonsiirtojärjestelmä käsittää palvelimia 10, 5 TCP/!P-verkon 11 ja kanavointilaitteita 12. Kumpikin kanavointilaite 12 käsittää lähetinvastaanotinyksikön 121, multiplekserin 123 ja reitittimen 124.

Lisäksi tiedonsiirtojärjestelmä käsittää suodattimia 13, suodattimen 15, kaapeleita 14, johdon 16, DSL-pistokkeen 17a, puhelinpistokkeen 17b, puhelinpistokkeen 17c, puhelinpistokkeen 17d, puhelinpistokkeen 17e, puhe-10 linpistokkeen 17f, puhelinpistokkeen 17g, kaapeleita 18a, kaapelin 18b, kaapelin 18c, tilaajapääteiaitteita 19, puhelinkeskukset 20, 22, 29, valintaisen puhelinverkon 21, modeemin 24, matkapuhelinkeskuksen 25, matkapuhelinjärjestelmän tukiasemia 26, matkapuhelimia 27 ja joukon perinteisiä lankapuhelimia 28.

15 Palvelin 10 on esimerkiksi tietokone, josta on mahdollista saada esimerkiksi erilaisia internet-palveluja. Lähetinvastaanotinyksikkö 121 on esimerkiksi ADSL-, HDSL- tai VDSL-modeemi. Lähetinvastaanotinyksikkö 121 muodostaa laajakaistaisen xDSL-signaalin, joka lähetetään tilaajapäätelait-teelle. Lähetinvastaanotinyksikkö 121 myös purkaa laajakaistaisen xDSL-20 signaalin, joka saapuu tilaajapäätelaitteelta lähetinvastaanotinyksikköön 121. Modeemia voidaan kuvata tyypistä riippuen merkinnällä ATU-C, HTU-C ja VTU-C. Multiplekseri 123 on sovitettu keskittämään tilaajalle menevät yksittäiset parikierretyt kaapelit yhteen verkkopisteeseen.

Käyttäjä voi antaa erilaisia komentoja tilaajapäätelaitteen avulla. 25 Komentoja antamalla käyttäjä voi tehdä esimerkiksi erilaisia kyselyjä ja hakuja palvelimelta. Reititin 124 reitittää tilaajapäätelaitteen käyttäjän antamat komennot palvelimelle, joka vastaanottaneensa komentojen perusteelle voi palauttaa käyttäjälle kyselytuloksen.

Puhelinpistoke 17c on rinnakkaispuheiinta varten. Puheiinpistok-30 keeseen 17c tuodaan suodattimen 15 suodattama analoginen signaali, joka on äänitaajuuskaistalla. Suodatin 15 sijaitsee edullisesti tilaajan kiinteistössä tai sen läheisyydessä. Puhelinpistoke 17d on perinteinen puhelinpistoke, johon tuodaan perinteistä puhelinta varten signaalia, jota ei ole suodatettu tilaa-japäässä suodattimena 15.

35 Puhelinpistoke 17e on myös perinteinen rinnakkaispuhelimenpisto- ke, johon on kytketty DSL-puhelin 19 ilman suodatinta 15. Puhelinpistoke 17f 17 on perinteinen puhelinpistoke, jonka kautta perinteinen lankapuhelin 28 on kytketty puhelinkeskukseen 29 ilman mitään suodatuksia. Puhelinpistoke 17g on DSL-pistoke, jonka kautta tilaajapääteiaite 19 on kytketty suoraan kanavointilaitteeseen 12. Suoralla kytkennällä tarkoitetaan sitä, että tilaajapääte-5 laitteen 19 ja kanavointilaitteen 12 välisellä tiedonsiirtoreitillä ei käytetä split-ter-suodattimia.

Tilaajapäätelaitteeseen 19 voidaan muodostaa pakettikytkentäinen siirtoyhteys palvelimelta 10 esimerkiksi seuraavasti. Palvelimelta 10 tieto siirretään verkon 11 kautta kanavointilaitteelle 12, josta tieto edelleen siirretään 10 suodattimelle 13. Tämän jälkeen signaali siirretään kaapelia 14 pitkin suodattimet 15, josta tieto siirretään johtoa 16 pitkin DSL-pistokkeeseen 17a. DSl-pistokkeesta 17a tieto siirretään kaapelia 18a pitkin tilaajapäätelaitteeseen 19. Samanaikaisesti edellä mainitun yhteyden kanssa voi tilaajapäätelaitteeseen 19 olla kytkentäinen yhteys esimerkiksi modeemin 24 äänitaajuusliitynnästä. 15 Tuolloin yhteys voidaan muodostaa seuraavaa reittiä pitkin: 24, 17f, 14, 22, 21,29, 13, 14, 15, 17b, 18a ja 19.

Kuvio 11a esittää erään toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen 19 kytkemiseksi tiedonsiirtoverkkoon, joka käsittää puhelinverkon 21 ja TCP/IP-verkon 11. Toteutusvaihtoehdossa tilaajapääteiaite on kytketty tilaajan kiin-20 teistöstä suoraan puhelinverkkoon.

Kuvion 11b toteutusvaihtoehdossa tiedonsiirtoverkko käsittää puhelinverkon ja TCP/IP-verkon. Lisäksi tiedonsiirtoverkko käsittää kaksi spiitter-suodatinta 13, 15 ja tilaajapäätelaitteen. Tilaajapääteiaite on kytketty tilaajan kiinteistöstä kummankin suodattimen 13, 15 kautta sekä puhelinverkkoon että 25 TCP/iP-verkkoon.

Kuvion 11c toteutusvaihtoehdossa tiedonsiirtoverkko käsittää puhelinverkon, TCP/IP-verkon ja suodattimen 13. Tilaajapääteiaite on kytketty tilaajan kiinteistöstä suodattimen 13 kautta sekä puhelinverkkoon että TCP/IP-verkkoon.

30 Kuvion 11 d toteutusvaihtoehdossa tiedonsiirtoverkko käsittää puhe linverkon ja TCP/IP-verkon. Toteutusvaihtoehdossa tilaajapääteiaite on kytketty tilaajan kiinteistöstä suoraan TCP/IP-verkkoon.

Kuvion 11 e toteutusvaihtoehdossa tiedonsiirtoverkko käsittää puhelinverkon ja TCP/IP-verkon. Toteutusvaihtoehdossa tilaajapääteiaite ei ole kyt-35 keytyneenä kumpaankaan verkkoon.

18

Kuvio 12 esittää erään toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen 19 kytkemiseksi pistokkeeseen ja siitä edelleen suodattimeen 15. Lisäksi kuviosta nähdään perinteisen lankapuhelimen 28 kytkentä suodattimeen 15. Suodatin 15 käsittää ylipäästösuodattimen 15a ja alipäästösuodattimen 15b.

5 Kuviosta 12 nähdään, että ylipäästösuodatin 15a on kytketty DSL- pistokkeen 17a kautta tilaajapäätelaitteen 19 linjamuuntajalle 194a, joka on edelleen kytketty linjaohjaimen 194b kautta DSL-lohkolle 196. Tilaajapäätelai-te käsittää DSL-puhelinlohkon 50, joka käsittää aiemmin selostetuista puhelin-lohkoista ne lohkot, jotka kulloinkin tarvitaan erilaisten DSL-puhelintyyppien 10 toteuttamiseksi. DSL-lohko 196 on kytketty mainitulle DSL-puhelinlohkolle 50.

Lisäksi nähdään, että alipäästösuodatin 15b on kytketty pistokkeen 17b kautta tilaajapäätelaitteessa 19 olevalle linjamuuntajalle 195a, joka on edelleen kytketty linjaohjaimen 195b kautta DSL-puhelinlohkolle 50,

Edelleen kuviosta 12 nähdään, että puhelinpistoke 17c on kytketty 15 alipäästösuodattimen 15b lähtöön. Puhelinpistokkeeseen 17c on kytketty perinteinen lankapuhelin 28.

Kuvion 12 toteutusvaihtoehdossa DSL-puhelin 19 liitetään verkkoon kahden seinäpistokkeen kautta. Pistokkeen 17a kautta tulee laajakaistainen pakettiliikenne ja pistokkeen 17b kautta tulevat äänikaistapuhelut. Tässä ta-20 pauksessa kiinteistössä olevat rinnakkaispuhelimet 28 voivat olla käytössä, vaikka DSL-modeemina olisi esimerkiksi täyden nopeuden ADSL-modeemi. Tämä seinäkytkentävaihtoehto on edullisin DSL-puheiimen vaihtoehtoisia kyt-kentärakenteita tarkasteltaessa.

Kuvio 13 esittää erään toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen 19 25 kytkemiseksi pistokkeen kautta verkkoon. Kytkentä on tehty ilman, että kytkentä käsittäisi erillisiä splitter-suodattimia tilaajan kiinteistössä kuten oli esimerkiksi kuvion 12 mukaisessa toteutusvaihtoehdossa. Kuviosta 13 nähdään, että kytkentä käsittää kaksi pistoketta 17e, 17d, jotka on kytketty kaapeliin 14.

Kytkentä käsittää perinteisen lankapuhelimen 28 ja alipääs-30 tösuodattimen 30, jonka kautta lankapuhelin 28 on kytketty pistokkeeseen 17d. Alipäästösuodatin 30 päästää vain äänitaajuuskaistalla olevan signaalin puhelimelle 28 päin.

Tilaajapäätelaite 19 käsittää ylipäästösuodattimen 40 ja alipäästösuodattimen 41. Pistoke 17e on kytketty molempiin suodattimiin 40, 41. 35 Suodatin 40 on kytketty linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 194b ja DSL-lohkon 196 kautta DSL-puhelinlohkolle 50. Suodatin 40 päästää vain laaja- 19 kaistaisen signaalin linjamuuntajalle 194a. Suodatin 41 on kytketty linjamuun-tajan 195a ja linjaohjaimen 195b kautta DSL-puhelinlohkolle 50. Suodatin 41 päästää vain äänitaajuuskaistalla olevan signaalin linjamuuntajalle 195a.

Tässä toteutusvaihtoehdossa splitter-suodattimet ovat siis itse tilaa-5 japäätelaitteessa 19, Lisäksi splitter-suodatin on perinteisen lankapuhelimen 28 ja pistokkeen 17d välissä. Lankapuhelin 28 toimii tässä tilanteessa tilaaja-päätelaitteen 19 rinnakkaispuheiimena,

Kuvio 14 esittää erään toteutusvaihtoehdon tilaajapäätelaitteen 19 kytkemiseksi verkkoon. Tilaajapäätelaite käsittää ylipäästösuodattimen 40, jo-10 ka on kytketty linjamuuntajan 194a, linjaohjaimen 194b ja PSL-lohkon 196 kautta DSL-puhelinlohkolle 50. Tilaajapäätelaitteen linjamuuntaja on kytketty kaapeliin 14 pistokkeen 17g kautta. Suodatin 40 päästää vain laajakaistaisen signaalin linjamuuntajalle 194a. Kuviossa 14 esitettyä tilaajapäätelaitetta voidaan käyttää vain iaajakaistasignaalin lähettämisessä ja vastaanottamisessa. 15 Kuvio 15 esittää tilaajapäätelaitteen 19 erään rakennevaihtoehdon,

Tilaajapäätelaite 19 käsittää runko-osan 299, IPP-lohkon 197 ja luurin 193, joka on kytketty kaapelin 192 välityksellä runko-osaan. Esitetty tilaajapäätelaite 19, joka on ns. kiinteä DSL-puhelin, on kiinnitetty johdon 80 välityksellä puhelinpistokkeeseen 17.

20 Kuvio 16 esittää tilaajapäätelaitteen 19 erään rakennevaihtoehdon.

Tilaajapäätelaite 19 käsittää samassa mekaniikassa runko-osan 299, IPP-lohkon 197 ja luurin 193. Esitetty tilaajapäätelaite 19, joka toimii myös perinteisenä matkapuhelimena, käsittää myös välineet DSL-yhteyden muodostamiseksi. Tilaajapäätelaite 19 on yhdistetty puhelinverkkoon esimerkiksi kaapelin 25 välityksellä.

Kuvio 17 esittää tilaajapäätelaitteen 19 erään rakennevaihtoehdon. Tilaajapäätelaite 19 käsittää runko-osan 299, IPP-lohkon 197 ja luurin 193, joka on kiinnitetty runkoon kaapelilla 192. IPP-lohko 197, joka käsittää esimerkiksi näytön, on irrotettavissa runko-osasta. Tilaajapäätelaitteen 19 IPP-30 lohkoa 197 on siis käyttäjän mahdollista pitää mukanaan.

Kuvio 18 esittää tilaajapäätelaitteen 19 erään rakennevaihtoehdon. Tilaajapäätelaite 19 käsittää runko-osan 299, IPP-lohkon 197 ja luurin 193. IPP-lohko ja luuri ovat irrotettavissa runko-osasta. Runko-osan ja luurin välinen tiedonsiirto on langatonta. Myös tiedonsiirto IPP-lohkon ja runko-osan vä-35 Iillä on langatonta. Tässä rakennevaihtoehdossa IPP-lohko on telakoitavissa runko-osaan. Lisäksi luuri on telakoitavissa IPP-lohkoon. Tämä tilaajapäätera- 20 kenne on ns. liikuteltava DSL-puhelin, jossa käytetään langatonta tiedonsiirtoa.

Kuvio 19 esittää tilaajapäätelaitteen 19 erään rakennevaihtoehdon. Tilaajapääteiaite 19 käsittää runko-osan 299, IPP-lohkon 197 ja luurin 193.

5 Kuviossa 19 esitetty tilaajapääteiaite 19 on ns. mobile DSL-puhelin. Mobile DSL-puhelin tarkoittaa järjestelyä, jossa IPP-lohko ja luuri muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan liikutella yhden puhelinpistokkeen ja lähetinvas-taanottimena toimivan runko-osan aikaansaaman kuuluvuusalueen sisällä. Päätelaitteen käyttäjän on mahdollista pitää IPP-lohkoa 197 tai luuria 193 mu-10 kanaan.

Kuvio 20 esittää erään toteutusvaihtoehdon tiedonsiirtojärjestelmästä, joka käsittää edellä esitettyjä tiiaajapäätelaitteita. Jokaisen tilaajapäätelaitteen runko-osa on kytketty eri puhelinpistokkeen kautta verkkoon. Runko-osa ja puhelinpistoke toimii eräänlaisena tukiasemana, joka muodostaa oman kuu-15 luvuusalueensa.

Tietoliikennejärjestelmä käsittää pakettiliikenneverkon 11, kiinteän puhelinverkon 21 ja matkapuhelinverkon 300. Päätelaitteen 19 avulla voidaan muodostaa tietoliikenneyhteys kolmen mainitun verkon kanssa. Yhteydet mainittuihin verkkoihin voivat olla samanaikaisiakin. Tukiasema voidaan ymmär-20 tää ensimmäisenä lähetinvastaanottimena, joka on yhteydessä toisen lähetin-vastaanottimen kanssa, joka on käyttäjän mukana oleva tilaajapäätelaitteen rakenneosa 201. Kolmannen lähetinvastaanottimen muodostaa luuriosa 193g.

Kuviosta 20 nähdään, että runko-osa 299a muodostaa kuuluvuus-alueen 220, runko-osa 299b muodostaa kuuluvuusalueen 221, runko-osa 25 299c muodostaa kuuluvuusalueen 222, ja että runko-osa 299d muodostaa kuuluvuusalueen 223. Kuuluvuusalueet voivat käytännössä limittyä ainakin jonkin verran. Jos tilaajapääteiaite 19 on jollakin kuuluvuusalueella, tilaajapääteiaite voi muodostaa yhteyden runko-osaan 299, josta yhteyden muodostava signaali edelleen siirretään haluttuun paikkaan, Tilaajapäätelaitteen 19 ja run-30 ko-osan välisessä yhteydessä käytetään moduloitua xDSL-signaalia tai jotakin muuta mainittua signaalia vastaavaa signaalia. Tilaajapääteiaite voi liikkua nuolen 150 osoittamalla tavalla kuuluvuusalueelta 220 kuuluvuusalueelle 221,

Tukiasema lähettää sovitulla radiotaajuudella esimerkiksi piiottisig-naalia tai jotakin muuta signaalia, joka sisältää tukiaseman osoitetiedot. Edellä 35 mainittu signaali voi käsittää myös ns. ‘vapaaäänen’ ja ‘varattuäänen’. Vapaa-ääni käsittää tiedon, että tukiasema on vapaa muodostamaan yhteyden. Va- 21 rattuääni taas käsittää tiedon, että tukiasema on varattu jojonkin tilaajapääte-laitteen käyttöön. Viereiset tukiasemat lähettävät omaa vapaaääntään eri radiotaajuudella. Samaa vapaaääntä voidaan käyttää tukiasemassa, joka on riittävän kaukana samaa vapaasignaalitaajuutta lähettävästä tukiasemasta. Tällä 5 tavalla vältetään tukiasemien turha varaaminen.

Kun tukiasema vastaanottaa käyttäjän lähettämän kutsupyynnön, muuttaa tukiasema lähettämänsä vapaaäänen varattuääneksi. Tämän jälkeen tilaajapäätelaite voi aloittaa varsinaisen tiedonsiirtonsa tukiaseman kautta eteenpäin. Myös tukiasema voi tuolloin aloittaa verkosta päin tulevan signaa-10 Iin lähettämisen tukiasemaa kutsuneelle päätelaitteelle. Tukiasema lähettää tilaajapäätelaitteelle moduloitua laajakaistaista xDSL-signaalia ja esimerkiksi kiinteän puhelimen äänikaistasignaalia. Yhteyden päätyttyä tukiasema siirtyy lähettämään vapaaääntä.

Kun tilaajapäätelaitteeseen kytketään käyttöjännite, se aloittaa pi-15 iottiäänen kuuntelun käymällä läpi ennalta sovitut radiotaajuudet. Voimakkaimman vapaaäänen lähettäneen tukiaseman osoite ilmaistaan ja tätä tukiasemaa vastaavalla taajuudella aloitetaan kättelysignaalien vaihto. Kun radioyhteys saadaan kuntoon, voidaan pakettiliikenne IPP-lohkon ja palvelun tarjoajan palvelimen välillä aloittaa. Päätelaite lähettää ilmaisemansa osoit-20 teen palveluntarjoajalle. Tämän jälkeen palvelin alkaa lähettää informaatiota käsittäviä paketteja saamaansa tukiasemaosoitteeseen.

Kun päätelaite liikkuu radiojärjestelmässä, päätelaite kuunteiee jatkuvasti tukiasemien lähettämiä signaaleja, jotka voivat olla eräänlaisia pilot-tisignaaleja. Kun päätelaite havaitsee tukiaseman, joka lähettää voimakkaam-25 paa pilottisignaaiia kuin mitä lähettää tukiasema, johon päätelaite on jo muodostanut yhteyden, lähettää päätelaite voimakkaampaa signaalia lähettävän tukiaseman osoitteen palvelimelle. Tämän jälkeen palvelin siirtyy lähettämään paketteja siihen osoitteeseen, josta tilaajapäätelaite vastaanotti voimakkainta signaalia.

30 Yhteyden muodostaminen tilaajapäätelaitteesta esimerkiksi palve limelle tapahtuu seuraavalla tavalla. Oletetaan aluksi, että tilaajapäätelaite vastaanottaa useammalta kaapeliin kytketyltä tukiasemalta signaalia, joka käsittää tiedon siitä, että kyseinen tukiasema on vapaa muodostamaan yhteyden tilaajapäätelaitteeseen. Tukiaseman lähettämä signaali käsittää osoitetietoja, 35 kuten esimerkiksi tukiaseman puhelinnumeron ja verkko-osoitteen. Tilaajapää- 22 telaitteen on edullista muodostaa yhteys sen tukiaseman kanssa, jonka lähettämä signaali saapuu voimakkaimpana tilaajapäätelaitteelle.

Kun tilaajapäätelaite muodostaa yhteyden palvelimeen, lähettää ti-laajapäätelaite tukiasemalta saamansa osoitetiedot palvelimelle. Tämä jälkeen 5 palvelin voi lähettää tilaajapäätelaitteen haluaman palveluinformaation siihen tukiaseman verkko-osoitteeseen, jonka kautta palvelupyyntö tuli.

Päätelaitteen IPP-lohko lähettää pakettimuotoista signaalia vain sille palvelimelle, jonka tiedot ja esimerkiksi salausmenetelmät on tallennettu päätelaitteessa olevalle tunnistusvälineelle 197d. Palvelin lähettää paketteja 10 osoitteeseen, jonka päätelaite on palvelimelle lähettänyt. Päätelaite 19 on esimerkiksi kannattava DSL-matkapuhelin, jonka tiedonsiirtonopeus on erittäin suuri. Päätelaitteella voidaan nopeasti selata esimerkiksi multimediatietoa, joka on palvelutarjoajan palvelimella 10.

Kuviossa 20 esitetty järjestelmä voi olla esimerkiksi radiojärjestel-15 mä, joka toimii periaatteessa samalla tavalla kuin nykyiset matkapuhelinjärjestelmät. Huomattavana erona on kuitenkin se, että käyttäjä voi käyttää muodostamallaan yhteydellä huomattavasti nykyisiä tiedonsiirtonopeuksia suurempia tiedonsiirtonopeuksia. Suuremmat tiedonsiirtonopeudet ovat mahdollisia, koska tilaajapäätelaite ja tukiasemana toimiva runko-osa ovat yhteydessä toisiin-20 sa ilmassa siirrettävän xDSL-signaalin avulla.

Tilaajapäätelaitteen 19 lähettämä signaali siirretään puhelinrasiaan kytketylle tukiasemalle, josta signaali siirretään perinteistä puhelinkaapelia pitkin eteenpäin tiedonsiirtoverkkoon. Esitetty järjestelmä on suhteellisen helppo toteuttaa, koska esimerkiksi kuparisia puhelinkaapeleita ja samalla myös pu-25 helinrasioita on valmiina hyvin paljon varsinkin toimistoissa ja tiheään asutuilla alueilla.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän 30 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (13)

1. TilaajapääteJaite, käsittäen runko-osan (299), joka käsittää DSL-lohkon (196) xDSL-formaatissa olevan signaalin, joka on tilaajapäätelaitteen vastaanottama, formaatin purka-5 miseksi, joka DSL-lohko (196) on sovitettu xDSL-signaalin muodostamiseksi ja muodostamansa xDSL-signaalin siirtämiseksi tilaajapäätelaitteen ulkopuolelle, tunnettu siitä, että tilaajapäätelaite käsittää lisäksi runko-osasta irrotettavissa olevan osan (201), joka käsittää muistin (197e) puretussa signaalissa olevan informaation tallentamiseksi, ja 10 runko-osa käsittää generaattorin (161), joka on sovitettu lähettä mään signaalia osalle (201), joka käsittää ilmaisimen (171), joka on sovitettu generaattorin lähettämän signaalin perusteella tunnistamaan, että runko-osan lähetinvastaanotin on vapaa muodostamaan yhteyden runko-osasta irrotettavissa olevan osan lähetinvastaanottimeen, tai että runko-osan lähetinvastaan-15 ottimeila on yhteys meneillään.

2. Tilaajapäätelaite, käsittäen runko-osan (299), joka käsittää lähetinvastaanottimen (141a) xDSL-formaatissa olevan signaalin vastaanottamiseksi ilmatieltä ja xDSL-signaalin lähettämiseksi ilmatielle, 20 tunnettu siitä, että tilaajapäätelaite käsittää lisäksi runko-osasta irrotettavissa olevan osan (201), joka käsittää DSL-lohkon (196) xDSL-formaatissa olevan signaalin muodostamiseksi ja ilmatieltä saapuvan xDSL-signaalin formaatin purkamiseksi, ja osa (201) käsittää lähetinvastaanottimen (141 b) xDSL-formaatissa 25 olevan signaalin vastaanottamiseksi ilmatieltä ja xDSL-signaalin lähettämiseksi ilmatielle, ja runko-osa käsittää generaattorin (161), joka on sovitettu lähettämään signaalia osalle (201), joka käsittää ilmaisimen (171), joka on sovitettu generaattorin lähettämän signaalin perusteella tunnistamaan, että runko-osan 30 lähetinvastaanotin on vapaa muodostamaan yhteyden runko-osasta irrotettavissa olevan osan lähetinvastaanottimeen, tai että runko-osan lähetinvastaan-ottimella on yhteys meneillään.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tilaajapäätelaite, tunnettu siitä, että osa (201) käsittää näytön (197g) xDSL-signaalissa olevan 35 informaation näyttämiseksi,

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tilaajapäätelaite, tunnettu siitä, että osa (201) käsittää muistin (197e) xDSL-signaalissa olevan informaation tallentamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tilaajapäätelaite, t u n -5 n e 11 u siitä, että tilaajapäätelaite käsittää lohkon (198), joka on sovitettu puhesignaalin vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tilaajapäätelaite, tunnettu siitä, että tilaajapäätelaite käsittää lohkon (193d), joka on sovitettu matkapuhelinyhteyden muodostamiseksi.

7. Tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvas- taanottimen (299) ja toisen iähetinvastaanottimen (201), ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää DSL-lohkon (196), joka on sovitettu xDSL-signaalin vastaanottamiseksi ja xDSL-formaatin purkamiseksi, tunnettu siitä, että 15 ensimmäinen ja toinen lähetinvastaanotin käsittävät liitäntävätineen (192b) ensimmäisen ja toisen Iähetinvastaanottimen kiinnittämiseksi toisiinsa ja lähetinvastaanottimien irrottamiseksi toisistaan, toinen lähetinvastaanotin käsittää muistin (197e), joka on sovitettu DSL-lohkon purkaman xDSL-signaalin tallentamiseksi, ja 20 toinen lähetinvastaanotin on sovitettu siirtämään tietoa ensimmäi sen Iähetinvastaanottimen xDSL-lohkolle (196), joka on sovitettu muodostamaan xDSL-signaaii, johon xDSL-lohko on sovitettu sijoittamaan toiselta lähe-tinvastaanottimelta tuleva tieto, tiedonsiirtojärjestelmä käsittää ensimmäiseen lähetinvastaanotti-25 meen kytketyn kaapelin (18) ensimmäisen Iähetinvastaanottimen yhdistämiseksi tiedonsiirtojärjestelmään, ja ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään muodostamansa xDSL-signaali tiedonsiirtojärjestelmään mainittua kaapelia (18) pitkin, ja 30 ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää generaattorin (161), joka on sovitettu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen lähetinvastaanotin käsittää ilmaisimen (171) generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella tunnistamaan toisen Iähetinvastaanottimen senhetkinen valmius yh-35 teyden muodostamisen aloittamiseksi mainittuun toiseen lähetinvastaanotti-meen.

8. Tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen (ähetinvas-taanottimen (299) ja toisen lähetinvastaanottimen (201), ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää lähetinvastaanottimen (141a), joka on sovitettu laajakaistaisen xDSL-signaalin vastaanottamiseksi, 5 kantoaallon moduloimiseksi vastaanotetulla xDSL-signaali!ia, ja moduloidun kantoaallon lähettämiseksi ilmateitse toiselle lähetinvastaanottimelle (201), tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (201) käsittää lähetinvastaanottimen (141b), joka on sovitettu ensimmäisen lähetinvastaanottimen lähettämän kan-10 toaallon vastaanottamiseksi ja kantoaaltoon moduloidun xDSL-signaalin de-moduloimiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin (201) käsittää DSL-lohkon (196), joka on sovitettu xDSL-formaatin purkamiseksi demoduloidusta xDSL-signaalista, ja ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää generaattorin (161), joka 15 on sovitettu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen lähetinvastaanotin käsittää ilmaisimen (171) generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen lähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella tunnistamaan toisen lähetinvastaanottimen senhetkinen valmius yhteyden muodostamisen aloittamiseksi mainittuun toiseen lähetinvastaanotti-20 meen.

9. Tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen (299) ja toisen lähetinvastaanottimen (201), ja tiedonsiirtojärjestelmä käsittää palvelimen (10) ja lähetinvastaanottimen (121), joka on sovitettu 25 vastaanottamaan signaalia palvelimelta ja muodostamaan xDSL-signaali, johon lähetinvastaanotin (121) on sovitettu sijoittamaan palvelimelta vastaanottamansa signaalin, lähetinvastaanotin (121) on sovitettu lähettämään xDSL-signaait ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle, 30 tunnettu siitä, että sekä ensimmäinen että toinen lähetinvastaanotin käsittävät oman iiitäntäväiineensä (192b) ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen kytkemiseksi galvaanisesti toisiinsa, ensimmäinen lähetinvastaanotin on sovitettu siirtämään tähetinvas-35 taanottimelta (121) vastaanottamansa signaalin joko xDSL-formaatissa tai xDSL-formaatti purettuna ilmateitse tai liitäntäväiineiden (192b) kautta toiselle lähetinvastaanottimelle, toinen iähetinvastaanotin on sovitettu siirtämään signaalia ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle joko xDSL-formaatissa tai ilman xDSL-for-maattia ilmateitse tai liitäntävälineiden (192b) kautta, 5 ensimmäinen Iähetinvastaanotin on sovitettu muodostamaan xDSL- formaatti ja sijoittamaan toiselta lähetinvastaanottimelta tulevan signaalin xDSL-formaattiin, mikäli toiselta lähetinvastaanottimelta tuleva signaali on lähetty ilman mainittua formaattia, ensimmäinen Iähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään xDSL-for-10 maatissa oleva signaali lähetinvastaanottimelle (121), joka on sovitettu purkamaan vastaanottamansa xDSL-signaaiin formaatin ja lähettämään formaatin sisällä oleva signaali palvelimelle (10), ja ensimmäinen Iähetinvastaanotin käsittää generaattorin (161), joka on soviteltu lähettämään radiotielle signaalia, ja toinen Iähetinvastaanotin kä-15 sittää ilmaisimen (171) generaattorin lähettämän signaalin ilmaisemiseksi, ja toinen Iähetinvastaanotin on sovitettu ilmaisimen vastaanottaman signaalin perusteella tunnistamaan toisen lähetinvastaanottimen senhetkinen valmius yhteyden muodostamisen aloittamiseksi mainittuun toiseen iähetinvastaanotti-meen.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että jokaista ensimmäistä lähetinvastaanotinta (299) varten tiedonsiirtojärjestelmä käsittää oman parikaapelin (18), joka on sovitettu kytkemään Iähetinvastaanotin (299) tiedonsiirtojärjestelmään.

11. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 tai 9 mukainen tiedonsiirtojärjestel-25 mä, tunnettu siitä, että toinen Iähetinvastaanotin on sovitettu muodostamaan useita samanaikaisia, ilmateitse siirrettäviä xDSL-yhteyksiä ensimmäisiin lähetinvastaanottimiin.

12. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 tai 9 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen Iähetinvastaanotin (299) on sovitettu 30 lähettämään toiselle lähetinvastaanottimelle (201) signaalia, joka käsittää ensimmäisen lähetinvastaanottimen puhelinnumeron ja/tai verkko-osoitteen.

13. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 tai 9 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtojärjestelmä käsittää valintaisen puhelinverkon (21), matkapuhelinverkon (30Ö) ja pakettikytkentäisen tiedonsiirtover- 35 kon (11), joihin jokaiseen toinen iähetinvastaanotin (201) on sovitettu muodostamaan yhteys.