FI118808B - Soodakattila jätenesteiden polttamista varten - Google Patents

Description

118808

Soodakattila jätenesteiden polttamista varten

Tekninen alue

Esillä oleva keksintö liittyy järjestelyyn, jolla 5 poltetaan jätenesteitä, jotka saadaan puulastuja tai muuta vastaavaa ligniinipitoista materiaalia aloitusmateriaalina käyttävässä selluloosan tuotannossa.

Aikaisempi tekniikka Jätenesteitä polttavat soodakattilat ovat olleet 10 tunnettuja jo vuosikymmeniä. Yleensä ne sisältävät tunnelin muotoisen uunin, jonka seinämät koostuvat pääasiassa putkista, joiden läpi vesi virtaa, ja jonka yläosassa on putkijärjestelmiä veden läpivirtausta ja poltto-kaasujen jäähdytystä varten. Tiivistettyä jätenestettä, 15 jota kutsutaan myös mustalipeäksi, ruiskutetaan yhden tai useamman suuttimen kautta uunin alaosaan. Mustalipeän poltossa tarvittavaa ilmaa syötetään useilla korkeuksilla primääri-ilmana, sekundaari-ilmana, tertiääriilmana ja myöhemmässä vaiheessa kvaternaari-ilmana.

20 Poltossa syntyy kaasujen, kuten hiilidioksidin, erilaisten typpioksidien, hiilimonoksidin, rikkiyhdiste!-den ja veden, lisäksi sulaa epäorgaanista ainesta, joka koostuu pääasiassa natriumsuoloista. Tämä sula aines ke- • · · rääntyy kattilan pohjalle, josta sen annetaan valua säi- • · · 25 liöön, jolloin se voidaan käyttää uudelleen. Uunin poltto- * vyöhykkeen lämpötila on 1 000 - 1 200 °C, ja poistettavan • · · *·"* sulan aineksen lämpötila on 700 - 900 °C. Polttokaasut ’·* * jäähdytetään 100 - 200 °C:seen ennen kuin ne poistetaan soodakattilasta. Syntynyt ja polttokaasuista erotettava • · • *·· 30 lämpö siirretään putkijärjestelmän veteen, jolloin syntyy φ · · ϊ : höyryä, joka poistetaan kattilan yläosassa olevassa höyry- t kuvussa, minkä jälkeen höyryn lämpötilaa nostetaan höyry- • · · V.‘. tulistimella. Tuotetun höyryn paine on yleensä 40 - * · *·"’ 100 bar ja lämpötila 400 - 500 °C kattilan rakenteesta 35 riippuen.

• · • · · • ·· • · 2 118808

Putkien vesi virtaa ylöspäin polttokaasuista siirrettävän lämmön synnyttämän höyryn vaikutuksesta. Höyryn synnyttämisen jälkeen jäljellä oleva vesi erotetaan höyrystä höyrykuvussa ja se palautetaan putkien alapäähän.

5 Soodakattiloiden korkeus on yleensä useita kymmeniä metrejä, esimerkiksi 30 - 60 metriä, ja niiden ympärysmitta on 10 - 50 metriä, mistä johtuen hyvin suurelle määrällä putkia on tilaa kattilan koko pituuden ja alaosan alueella. Tuotantoteknologiaan liittyvistä syistä johtuen 10 soodakattilat on suunniteltu siten, että katon ja pohjan seinämät muodostuvat putkista, jotka yhdistetään toisiinsa tasomaisiksi pinnoiksi. Koska putket on tarkoitus liittää toisiinsa tietyille etäisyyksille toisistaan, tämä on helpompi tehdä automaattisesti, jos niiden on tarkoitus muo-15 dostaa tasomaisia pintoja. Tämän vuoksi soodakattilat muodostuvat suurelta osin tunnelista, jonka poikkileikkaus on neliö. Tunneli yleensä ripustetaan teräs- tai betonirakenteeseen, minkä vuoksi se riippuu sulan epäorgaanisen aineksen keräyssäiliön päällä.

20 Tekninen ongelma

Kuten mainittiin, edellä kuvatun tyyppisiä sooda-"... kattiloita on ollut jo kauan, ja sinänsä ne toimivat tyy- .·;·. dyttävästi, mutta niitä voidaan parantaa sekä toiminnan . .·. että tuotantomenetelmien kannalta. Muun muassa putket kuu- * 1 · 25 menevät epätasaisesti tunnelin seinämän sisäpuolella, kos- • · * .1 ka nurkissa tai niiden lähellä olevat putket ovat kauem- • · · *“·1 pana uunin keskiosasta eikä niihin kohdistu yhtä paljon • · 1 lämpösäteilyä kuin putkiin, jotka ovat seinämässä keskeisemmällä paikalla. Tämän vuoksi nurkkaputkissa oleva vesi ·· * 1·· 30 muuttuu pienemmässä määrin höyryksi kuin vesi, joka on • · · ϊ.,.ϊ muissa putkissa. Tietyt putket ulottuvat pohjapintaan.

. 1·. Nurkkaputkissa, jotka ulottuvat pohjapintaan, vesi virtaa • · · ^1“ hitaammin, koska vesi virtaa nurkkaputkissa hitaammin kuin “1 muissa putkissa, minkä vuoksi näissä pohjaputkissa esiin- • · · • · • « ··· · • · · • ·· • · 3 118808 tyy joskus palovahinkoja eli niin sanottua loppuun palamista.

Tavanomaisten soodakattiloiden eräänä toisena ongelmana on se, että sulan epäorgaanisen aineksen pienet 5 pisarat voivat lentää ylöspäin polttokaasujen mukana polt-tokaasujen suuren nopeuden vuoksi. Tällöin ne voivat asettua ylemmille kuumennuspinnoille ja heikentää kaasun jäähdytystä ja lisätä kaasun virtausvastusta.

Ratkaisu 10 Tämän vuoksi soodakattiloiden edellä kuvattujen haittapuolien korjaaminen on ollut pitkään tavoitteena, ja samalla on haluttu säilyttää tuotantomenetelmät, joihin kuuluu automaattinen hitsaus, ja tämän vuoksi on ehdotettu selluloosantuotannossa syntyvien jätenesteiden poltossa 15 käytettävää soodakattilaa, joka esillä olevan keksinnön mukaan sisältää uunin, jonka pohjassa ja seinämissä on useita nestejäähdytteisiä putkia ja jonka pohjassa on sulan epäorgaanisen aineksen keräyskohta ja jossa ilmaa ja jätenestettä syötetään uuniin ja polttokaasut siirtyvät 20 ylöspäin kattilassa, soodakattilalle ollessa tunnusomaista se, että uunin ensimmäisen alatason poikkipinta-ala on ·*·.. suurempi kuin uunin toisen ylemmän tason poikkipinta-ala, .·:*. jolloin ylöspäin virtaavan kaasun keskimääräinen nopeus . .·. voidaan pitää pienempänä ensimmäisellä tasolla verrattuna • · · Γ*. 25 tilanteeseen, jossa ensimmäisen ja toisen tason poikkipin- · · * ta-ala olisivat yhtä suuria.

• · · *··*’ Esillä olevan keksinnön mukaan on suotavaa, että • · · ' • · · mainitun ensimmäisen tason seinämäputkien lukumäärä on olennaisesti sama ja suositeltavasti täsmälleen sama kuin ·· * *·· 30 mainitun toisen tason putkien määrä.

··· ϊ.,.ϊ Esillä olevalle keksinnön mukaiselle soodakattilal- . .·. le on tunnusomaista myös se, että näiden kahden tason *·ί ·* ,···φ poikkileikkauksen ympärysmitta on olennaisesti sama.

• · *1* Esillä olevan keksinnön mukaisessa soodakattilassa

IM

·...· 35 on suotavaa, että sen toisen tason poikkileikkaus on olen- • · • · ·

* M

• · 4 118808 naisesti suorakaide ja suositeltavasti neliö ja että sen ensimmäisen tason poikkileikkaus on monikulmio ja suositeltavasti kuusi- tai kahdeksankulmio.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa soodakattilassa 5 putket, jotka kulkevat seiniä pitkin pystysuoraan ja jotka asetetaan seinämän nurkkiin toisella tasolla, asetetaan ensimmäisellä tasolla yhtenäiselle pinnalle ja lähemmäs soodakattilan pystysuoraa keskilinjaa kuin toisessa tasossa.

10 Esillä olevan keksinnön mukainen soodakattila voi daan suotavasti suunnitella siten, että ensimmäinen alempi taso on noin 1/4 kokonaiskorkeudesta.

Esillä olevalle keksinnön mukainselle soodakattilalle on tunnusomaista edelleen se, että sulan epäorgaani-15 sen aineksen keräysalusta on avoimen, ylöspäin suunnatun V:n muotoinen.

Esillä olevan keksinnön mukaan on suotavaa, että alustaon poistoaukot sijoitetaan V:n muotoisen alustan molempiin päihin.

20 Esillä olevalle keksinnön mukaiselle soodakattilal le on tunnusomaista edelleen se, että polttokaasujen jääh-dytyksen lopullinen osa tehdään kahdessa vaiheessa siten, * että viimeistä edellisessä vaiheessa olevat polttokaasut . .·, saadaan virtaamaan alaspäin lämmönvaihtimen putkissa läm- • · t 25 mönvaihtimen sisältäessä pystysuoria, vedellä täytettyjä • «· putkia, kun taas lopullisessa vaiheessa ne saadaan virtaa- • · · “J* maan alaspäin lämmönvaihtimen putkissa lämmönvaihtimen • · · *·* ' sisältäessä vaakasuoria putkia.

Esillä olevan keksinnön mukaan on suotavaa, että ·« : *·· 30 lopullisen vaiheen syöttöaukko liitetään suoraan viimeistä

tM

ί,,.ί edellisen vaiheen poistoaukkoon.

. [·, Esillä olevan keksinnön mukaan on suotavaa, että • · i lopullinen vaihe koostuu useista putkikokoonpanoista, suo- • · *!* siteltavasti kahdesta tai kolmesta, jotka asetetaan peräk- • ·· ·„,· 35 käin polttokaasujen suunnassa.

• · • · t • ·· • · 5 118808

Esillä olevan keksinnön mukaan polttokaasujen jäähdytyksen yhtä lopullista vaihetta voidaan tukea alta sen sijaan, että sitä tuettaisiin päältä.

Kuvioiden kuvaus 5 Esillä olevaa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisem min viitaten suositeltavaan suoritusmuotoon, jota kuvataan seuraavissa kuvioissa.

Kuviossa 1 näytetään kaavamaisesti ja osittaisena poikkileikkauksena esillä olevan keksinnön mukainen soolo dakattila.

Kuviossa 2 näytetään myöskin kaavamaisesti ja osittaisena poikkileikkauksena kuvion 1 mukaisen soodakattilan alaosa suurennettuna.

Kuviossa 3 näytetään poikkileikkaus kuvion 2 linjaa 15 b - b pitkin.

Kuviossa 4 näytetään kattilan poikkileikkaus korkeudelta, jossa mustalipeä ruiskutetaan sisään.

Kuviossa 5 näytetään ylempänä tehty leikkaus, jossa jälkimmäinen on neliö ja jossa näytetään poistuvan palo- 20 kaasun kanavien alimmainen osa.

Yksityiskohtainen kuvaus

Kuviossa 1 näytetään poikkileikkauksena esillä ole- ,1:1. van keksinnön mukaisen suositeltavan soodakattilan pää- • · · 1 , ,·. osat. Kattila sisältää tunnelin muotoisen uunin, jossa on * · · 25 ensimmäinen alataso 1 ja toinen ylätaso 2. Toinen taso 2 • »t on tavanomaisen tyyppinen ja sen yläpäässä on suppeneva "1 osa eli niin kutsuttu nokka 3. Tällä tasolla on joukko • 1 · *·1 ' ilmansyöttösuuttimia 4 kvaternaari-ilmaa varten, mutta ne eivät ole keksinnön kannalta välttämättömiä. Kattilan ·· i 1·· 30 ylempi tunnelin muotoinen osa 2 on tehty tässä tapauksessa • · · neliöksi. Putket veden läpivirtausta ja lämmön talteenot- . .·. toa varten on asetettu koko kattilan sisäpuolelle, mutta • · 1 ,···. niitä ei näytetä kuviossa yksinkertaisuuden vuoksi.

• a Γ Kuten kuviosta käy ilmi, alempi taso 1 on levennet- ··· 35 ty ylempään tasoon 2 nähden. Tämä taso 1 on tehty tässä * · f · · • ·· • · 6 118808 tapauksessa kahdeksankulmaiseksi, vaikka voidaan käyttää myös kuusikulmiota tai monikulmiota, jossa on yli kahdeksan nurkkaa, ottaen huomioon, että alempi osa lähestyy ympyrän muotoa, kun särmiä lisätään. Tärkeää on se, että 5 alaosassa 1 on enemmän särmiä kuin yläosassa 2. Särmien määrä voidaan valita vapaasti. Suotava lukumäärä on kuitenkin kahdeksan, koska tämän ansiosta ei tarvitse muodos-1 taa liian pieniä seinämäpintoja. Alemman osan poikkipin ta-ala on näin ollen suurempi kuin ylemmän osan 2 poikki-10 pinta-ala, kun jäljemmän ympärysmitta pidetään samana. Koska alemman osan 1 poikkipinta-ala on suurempi kuin ylemmän osan 2 poikkipinta-ala, kaasun nopeus on pienempi tässä osassa, mikä saa aikaan muun muassa sen edun, että nestepisarat, hiukkaset yms. eivät niin helposti kulje 15 ylöspäin kaasuvirtauksen mukana. Alemmassa osassa on myös joukko suuttimia 5 sekundaari-ilmaan varten ja suuttimia 6 primaari-ilmaa varten. Sulat kemikaalit kerätään alustaan 7 ja niiden annetaan virrata ulos yhteen tai useampaan kattilan alla olevaan keräyssäiliöön 8.

20 Poltettava mustalipeä syötetään alempaan osaan 1 suuttimilla tasolla 17, joka on sekundaarisen ilman suut-timien 5 yläpuolella.

Uunin ylemmän osan 2 yläpuolella on polttokaasujen • · · tavanomainen jäähdytysjärjestelmä 9. Tähän järjestelmään • · « 25 9 kuuluu toisaalta ripustettuja putkia, joiden läpi niin 118808 7 pitkänomaiseen jäähdytysjärjestelyyn 11, jossa poltto-kaasut voivat virrata putkia pitkin. Jäähdytysjärjestely 11, joka jäähdyttää polttokaasut noin 450 eC:sta, muodostaa kattilan koko jäähdytysjärjestelmän viimeistä edelli-5 sen vaiheen. Viimeistä edelliseen vaiheeseen 11 kytketään suoraan lopullinen vaihe 12, joka periaatteessa koostuu samanlaisesta kuin edellä kuvatusta lämmönvaihtimesta, mutta putket asetetaan vaakasuoraan useiksi kokoonpanoiksi, joiden putkissa kaasut virtaavat. Tämä poikittaisvir-10 taus on tehokkaampi kuin pituussuuntainen virtaus poltto-kaasujen ja putkissa olevan veden lämmön siirtymisen osalta, ja tässä lopullisessa vaiheessa 12 kaasu voidaan jäähdyttää 100 - 200 eC:seen. Kuviossa lopullinen vaihe 12 sisältää kolme putkikokoonpanoa, mutta niitä voi olla myös 15 enemmän. Putket asetetaan eri kokoonpanoihin sen vuoksi, että tällä tavalla kokoonpanojen väliin voidaan asettaa pölynpuhaltimia. Pölyn kulkeutumista uunista ei voida välttää, ja tämä pöly asettuu putkien päälle ja se on poistettava säännöllisin väliajoin, jotta lämmön siirtymi-20 nen ei heikkene. Puhallettu pöly voi laskeutua suoraan uuniin tai se voidaan koota suppiloihin 13, 14 ja 15, j*. joista se putoaa säiliöön 16, josta tämä materiaali palau- tetaan uuniin 1.

• » « t't·' On suotavaa, että jäähdytysjärjestelmän lopullisen • · · 25 vaiheen 12 syöttö yhdistetään suoraan viimeistä edelliseen • · t 3 118808 pohjaosan jäähdytysputket 19 on merkitty katkoviivoilla. Nämä putket, jotka kulkevat seinämiä pitkin pystysuorassa, kääntyvät alemman osan vastakkaisilla puolilla lähes vaakasuoraan asentoon pohjaa pitkin. Kaikkia putkia ei voida 5 kääntää tällä tavalla ja asettaa samaan tasoon, minkä vuoksi eräät putket menevät jakeluputkeen 20.

Kuten poikkileikkauksesta nähdään, alusta 21 on ylöspäin suunnatun hyvin avoimen V:n muotoinen. Näin ollen sula epäorgaaninen aines kerätään kanavaan, jonka tämä V 10 muodostaa. Tämä sula aines valutetaan pois V:n molemmilla puolilla aukkojen 22 läpi, ja tässä tapauksessa näitä aukkoja on kolme kummallakin puolella. Aukot 22 ovat hieman V-alustan yläpuolella, minkä vuoksi sulaa materiaalia jää tarkoituksella alustaan. Primaari- ja sekundaari-ilman 15 syöttöön ja nestesuuttimiin viitataan samoilla numeroilla kuin kuviossa 1, ja tertiääri-ilmaa syötetään tasolla 23.

Esillä olevan keksinnön mukaan uunin yläosan 2 nurkissa olevia putkia ei sijoiteta uunin alaosan mihinkään nurkkaan. Tämä nähdään selvästi kuviosta 3, joka on kuvion 20 2 linjaa b - b pitkin tehty poikkileikkaus. Tässä kuviossa yläosan nurkkaan viitataan numerolla 24, ja alaosan nurk-Ϊ*. kiin numerolla 25. Kuten kuviosta voidaan selvästi nähdä, nurkasta 24 tulevat putket kääntyvät sisäänpäin ja ne saa- * « · * s % vuttavat alareunan 26. Tässä kohdassa niitä ei sijoiteta • « · !**. 25 mihinkään nurkkaan, vaan likimäärin sivun keskelle. Kah- t * ,* deksankulmio ei kuitenkaan ole tasasivuinen, minkä vuoksi • » i ***** putket eivät käänny yhtä paljon. Näin ollen neliön nurkis- • S · V * ta 24 tulevat putket ovat lähempänä uunin keskiosaa kah- deksankulmion muotoisessa alaosassa, ja vastaavalla taval- *· • *>· 30 la kahdeksankulmion muotoisen alaosan nurkkien 25 putket ovat lähempänä uunin keskiosaa neliön muotoisessa yläosas- • sa. Tämän vuoksi nurkkaputket ovat kuumempia kuin siinä • » · “I tapauksessa, että ne olisivat edelleen nurkkaputkia, ja *“* näiden putkien jatkaminen vaakasuoraan pohjaa pitkin saa »·· 35 aikaan sen, että läpi virtaavan veden nopeus on suurempi * · • · · • ·♦ a · 118808 9 kuin siinä tapauksessa, että poikkileikkaus olisi neliö alas asti. Tämä pienentää pohjaputkien palovaurioiden riskiä eli niin sanottua loppuun palamista. Kaikkien putkien halkaisija on suositeltavasti sama.

5 Seinämien ja pohjan putket liitetään suositeltavas ti toisiinsa, mutta seinämien ja pohjan erilliset putket ovat mahdollinen vaihtoehto.

Kuvion 3 vasemmassa osassa näytetään, kuin pohja-putket on järjestetty. Sivujen 27 ja 28 suuntaisia pys-10 tysuoria putkia taivutetaan sisäänpäin pohjan kanssa yhdensuuntaisiksi. Koska sivu 27 on tietyssä kulmassa poh-japutkiin nähden, nämä pohjaputket, mikäli niillä on samat ulkohalkaisijat, asetetaan lähemmäs toisiaan tällä puolella kuin puolella 28, jossa putkia taivutetaan suoraan 15 ulospäin.

Kuviossa 4 näytetään poikkileikkaus tasosta, jossa nestettä suihkutetaan soodakattilan ensimmäisen alemman tason yläosaan. Kuten kuviosta voidaan nähdä, poikkileikkaus on kahdeksankulmio, jonka jokaisen särmän keskellä on 20 sarja syöttösuuttimia 17 eli niitä on yhteensä kahdeksan. Kahdeksankulmion särmien ei tarvitse olla yhtä pitkiä, ja |\t kuviossa sivut 26 ja 27 ovat hieman pidempiä kuin sivut 28. Tämän vuoksi kahdeksankulmiossa ei ole yhtään suoraa • · i , ,·, kulmaa, johon pystysuorat putket voisivat "piiloutua”, ja • · · "*. 25 tämän sijaan kaikki putket ovat käytännöllisesti katsoen • »i * .* samanlaisia, kun tarkastellaan lämmön siirtymistä uunista • · · **|·’ putkissa olevaan veteen.

• « · *·’ * Kuviossa 5 näytetään leikkaus yläosasta 2 tasolla, joka on välittömästi sen kohdan yläpuolella, jossa yläosa ·· • *·· 30 2 alkaa liittyä alaosaan 1. Kuten kuviosta voidaan nähdä, ··* ί>#<ί uunin poikkileikkaus on neliö.

t I*, Kuvion oikeassa reunassa näytetään lopullisen jääh- • t · *" dytysvaiheen 12 polttokaasukanavien alaosa 29. Poltto- • · kaasujen kanava 29 voi jakaa suppilon muotoisen osan 15 ·»· 35 kahteen tai useampaan osaan. Tässä suppilon muotoisessa • · * # · • ·· • t 10 118808 osassa 15 on vaakasuora poistoruuvi 30, jolla poistetaan pölyä ja multa polttokaasuista erotettuja aineita, joka on kerätty suppiloon 15.

Esillä olevalla keksinnöllä saadaan näin ollen ai-5 kaan soodakattila, jolla on paremmat ominaisuudet kuin tavanomaisilla aikaisemmilla soodakattiloilla. Uunin levennetty alaosa mahdollistaa kaasun pienemmän nopeuden, minkä seurauksena sulaneet pisarat erottuvat ja tiivistyvät suotuisalla tavalla, ja lisäksi putket eivät jää nurkkaan 10 peittoon, minkä seurauksena saadaan yhtenäisempi ja nopeampi veden läpivirtaus. Lisäksi soodakattilan taloudellisia näkökohtia on parannettu sillä, että kattilasta poistuvat polttokaasut jäähdytetään tehokkaammin. Lisäksi polttoilmaa voidaan syöttää tasaisemmin, koska kattia on 15 pyöreämpi kuin tavanomaiset kattilat. Pyöreämpi muoto on erityisen suotuisa, jos polttoilmaa ja kaasuja halutaan kierrättää uunin alaosassa niin kutsutussa kiertoliekityk-sessä.

Koska alusta on V:n muotoinen ja jakeluastia tai 20 kanava on keskellä, jokainen yksittäinen putki on pienemmällä etäisyydellä alustasta. Tämän seurauksena rakenne on turvallisempi ja niin kutsutun loppuun palamisen riski on pienempi.

*·1 1 , Alustaa jäähdytetään suuremmalla vesivirtauksella • a · I". 25 kuin tavanomaisissa tilanteissa, mikä myöskin parantaa * .1 turvallisuutta. Tämä johtuu siitä, että seinämäputkista » « 9 *"·1 yhdistetään suurempi osuus alustaan kokonaan neliön muo- • · 9 *·1 1 toiseen kattilaan verrattuna.

Esillä olevaa keksintöä ei rajoiteta edellä kuvat- ·· • 1·· 30 tuun suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella useilla !1]1: tavoilla patenttivaatimuksien piirissä. Näin ollen eräässä • ]·β suotuisassa suoritusmuodossa alemman osan poikkileikkaus • · t voi olla täysin pyöreä.

• · e · ··· ··· • e • · · • · « • «· • ·

Claims (11)

118808

1. Selluloosan tuotannossa syntyviä jätenesteitä polttava soodakattila, jonka sisältämän uunin alustassa ja 5 seinämissä on useita nestejäähdytysputkia ja jonka uunin alusta (21) muodostaa sulan epäorgaanisen aineksen keräyskohdan ja jossa ilmaa ja jätenestettä syötetään uuniin ja jossa polttokaasut kulkevat ylöspäin kattilassa, tunnettu siitä, että ensimmäisen alemman tason (1) 10 poikkileikkauksen pinta-ala on suurempi kuin ylempänä uunissa olevan toisen tason (2) poikkileikkauksen pinta-ala ja että näiden kahden tason (1, 2) poikkileikkauksen ympärysmitta on olennaisesti sama.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soodakattila, 15 tunnettu siitä, että mainitussa ensimmäisessä tasossa (1) olevien seinämäputkien lukumäärä on olennaisesti sama ja edullisesti sama kuin mainitussa toisessa tasossa (2) olevien putkien määrä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen 20 soodakattila, tunnettu siitä, että toisen tason (2) .. poikkileikkaus on olennaisesti suorakulmainen ja edulli- • · * ** sesti neliö ja että ensimmäisen tason (1) poikkileikkaus on • ·*# V * monikulmio, jossa on yli neljä särmää ja edullisesti kuusi tai kahdeksan särmää. • · ί/.ΐ 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen : soodakattila, tunnettu siitä, että putket kulkevat ··· ;*·*. pystysuorassa suunnassa seinämiä pitkin ja että toisen tason (2) nurkkiin (24) asetetut putket sijaitsevat j*t ensimmäisessä tasossa (1) yhtenäisellä pinnalla (26) ja ·· ]... 30 lähemmäs uunin pystysuoraa keskilinjaa kuin toisessa *" tasossa (2).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että ensimmäinen ··· alempi taso (1) on noin 1/4 soodakattilan kokonaiskor- “*. 35 keudesta. • · · • ·· • · 118808

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että sulan epäorgaanisen aineksen keräysalusta (21) on avoimen, ylöspäin suunnatun V:n muotoinen.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että alustan poistokohdat (22) on sovitettu V:n muotoisen alustan molempiin päihin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että polttokaasujen 10 jäähdytyksen lopullinen osa on jaettu kahteen vaiheeseen (11, 12) siten, että viimeistä edellisessä vaiheessa (11) polttokaasut virtaavat pystysuorilla, vedellä täytetyillä putkilla varustetun lämmönvaihtimen putkia pitkin ja että lopullisessa vaiheessa (12) ne virtaavat samanlaisen 15 lämmönvaihtimen vaakasuoria putkia pitkin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että lopullisen vaiheen (12) syöttökohta on yhdistetty suoraan viimeistä edellisen vaiheen (11) poistokohtaan.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että lopullisessa • " vaiheessa (12) on useita putkikokoonpanoja, edullisesti • · · ·.* · vähintään kolme, jotka on sovitettu peräkkäin poltto- :.·.ϊ kaasujen suunnassa* :\j 25

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8 - 10 mukainen • ·*; soodakattila, tunnettu siitä, että ainakin lopul- ··· .*ϊ*. lista vaihetta (11, 12) tuetaan alhaalta eikä sitä näin i « » ollen ripusteta. • · • · • ·· ·*· • * • * • · · • Φ Φ • · * • · · ··· * · • · • · · Φ ΦΦΦ φ Φ φ · »·· φ Φ * Φ * φ ΦΦ Φ Φ 118808