FI117630B - Puutavaran suojapetsi ja sen käyttö - Google Patents

Description

117630

Puutavaran suojapetsi ja sen käyttö 5 Esillä oleva keksintö koskee ainetta tai petsiä ja sen käyttöä puutavaran suojaamiseksi lahoamiselta, joka aiheutuu ympäröivästä ilmastosta, kosteudesta, hyönteisistä jne. Erityisesti keksintö koskee petsikoostumusta, joka sisältää vettä ja orgaanisia liuotteita tai vain vettä.

10 Viranomaisten asettamat ympäristövaatimukset, lisääntynyt ympäristötietoisuus ja käyttäjien laatuvaatimukset ovat syynä kasvavaan kiinnostukseen liuotinaineetto-miin petsi- ja maalijäijestelmiin. Markkinoille on tullut erilaisia puutavaran ulkoi- -seen suojaamiseen tarkoitettuja tuotteita, joissa vesi toimii liuotteena mutta epäsuotuisista teknisistä ja käyttöön liittyvistä olosuhteista johtuen nämä tuotteet ei-15 vät ole levinneet laajaan käyttöön. Nykyisten vaihtoehtojen haittapuolena on se, että niiden ominaisuudet eivät anna puutavaralle tarpeellista sisäistä suojaa.

Olemassa olevat petsi-ja maalijärjestelmät, joissa vesi toimii liuotteena, sisältävät yleensä yhdistelmänä emulsioalkydejä ja termoplastisen muovin raaka-aineita, 20 kuten akrylaatteja ja vastaavia. Näillä alkydeillä ja akrylaateilla on hyvin korkea : *[: molekyylipaino, usein 100 - 200 kertaa korkeampi kuin liuotinpohjaisilla öljyal- j * ::: kydituotteilla. Sen vuoksi niillä on huono tai olematon läpäisykyky, joka merkit- see huomattavaa kosteuden lisääntymisen riskiä ja joka voi johtaa mädäntymi- • · · • *.· seen. Näillä peitepetseillä/maaleilla on kuitenkin hyvät suojausominaisuudet ui- • φ · %..· 25 kokalvon auringonvalossa hajoamista vastaan (UV-kestävyys, kosmeettinen vai kutus). Edelleen maalikerros on epästabiili, koska temioplastit voivat laajentua * · * • •t vedessä. Kun kosteus tunkeutuu puuhun, muovi normaalisti laajenee ja sen jäi- • * * ' * * *···* keen supistuu kuivauksen yhteydessä ja tästä aiheutuu kalvon huonontunut kos- * teuden poistokyky.

• · · : : 30 ··· Kosteudenpoistomekanismien täytyisi olla sellaisia, että maalikalvo estää uiko- *···'.

:··· puolista kosteutta saamasta kontaktia puuhun, samalla maalikalvon täytyisi olla :: 2 117630 niin diffuusioavoin, että se sallii liian veden ja kondenssin ulospääsyn. Vesipohjaisten, korkean molekyylipainon omaavien maalikalvojen kohdalla tämä mekanismi ei ole ollut tyydyttävä verrattuna liuotinpohjaisiin öljyalkydituotteisiin, ja joka on rajoittanut sellaisten tuotteiden käyttöä pelkästään ilman Öljypohjaista 5 käsittelyä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on valmistettu puutavaran suojapetsi, jolle on tunnusomaista, että se sisältää: 10 (i) kasviöljyalkydiemulsiota, joka käsittää yhdistelmän alkoksyloitujen Cio- C26 rasvaöljyjen joukosta valittuja ei-ionisia emulgaattoreita ja rasva-alkoholialkoksylaattien joukosta valittuja ionisia emulgaattoreita (ii) pigmenttejä, (iii) jalostettua puutervaa, 15 (iv) kasviöljyä, (v) vettä ja orgaanista liuotinta tai pelkkää vettä ja (vi) tavanomaisia lisäaineita.

.1.j Keksintö mahdollistaa myös sellaisen petsin käytön, jossa yhdistyy puutavaran • · 20 pohjustus ja peitemaalaus.

• · 1 • · · • · · • · · *:1·: Alkoksyloitu C10-C26 rasvaöljy on edullista muodostaa etoksyloidusta risiiniöljys- • 1 · \ tä. Edelleen rasva-alkoholialkoksylaatti on edullista muodostaa rasva- • · · alkoholietoksylaatista.

' 25

Petsin eri osien ajankohtaiset määräsuhteet ovat sellaiset, että se käsittää 10 - 60 • 1 1 *...1 vol-% ja edullisesti 30 - 40 vol-% kasviöljyalkydiemulsiota; 0,5 - 25 vol-% ja *:·1: edullisesti 1 - 10 vol-% puutervaa; 0,5 - 25 vol-% ja edullisesti 1 - 25 vol-% kas-

Ml , viöljyä, ja loput ts. pigmenttejä, vettä ja orgaanista liuotinta, tai pelkkää vettä, 30 sekä tavanomaisia lisäaineita 100 vol-%:iin asti.

• 1 1 t ·

; 117630 - I

3 ' ' : : Käytetty öljyalkydi on alkydi, johon on lisätty emulgaattori siten, että siitä tulee veteen ja orgaaniseen liuotteeseen tai pelkästään veteen emulgoituva/liukeneva.

Emulgaattori voidaan valita eri tyyppisten, ammattimiehelle tavallisesti tuttujen, pinta-aktiivisten aineiden joukosta.

5

Orgaaninen liuotin voi tarkoituksenmukaisesti olla lakkabensiiniä ja kasviöljy voi tarkoituksenmukaisesti olla keitettyä pellavaöljyä.

Käyttövalmis petsi on valmistettu käyttäen vettä liuotteena mutta sitä ohennettaes-10 sa voidaan lisätä orgaanista liuotinta ja/tai vettä. Vettä sisältävä petsi voidaan siis -1 ohentaa joko (i) pelkällä vedellä, (ii) vain orgaanisella liuotteella, tai (iii) sekä vedellä että orgaanisella liuotteella. Etupäässä ohenteena käytetään vain vettä.

Puutavaran käsittely kyseisellä petsillä korvaa aikaisemmat käsittelytavat, joissa 15 täytyy käyttää pohjustuspetsiä ja peitepetsiä tai maalausta. Siten keksinnön mukaisen petsin ominaisuuksiin kuuluu, että se edustaa yhdistettyä pohjustus-ja pei-temaalituotetta. Tästä on suuria etuja erityisesti uuden puutavaran käsittelyssä, jolloin säästyy yksi pohjustuskerros.

* · · · 'j' * M ·-:£ • · ϊφ<<ϊ 20 Esillä olevaa petsiä voidaan valmistaa emulgoimalla jalostettua puutervaa ja kas- | * :,·,ϊ viöljyä yhdistämällä tavallista keitettyä pellavaöljyä ja öljyalkydia, väriaineita ja *:**· tavanomaisia lisäaineita, liuotteena vesi. Käsiteltävän petsin suurena etuna on si- * · · : ten, että tavanomaisten, ympäristölle haitallisten toksisten liuotteiden kuten lakka- * * * *...* bensiinin käyttöä voidaan välttää samaan aikaan kun saavutetaan puhtaasti talou- 25 dellista voittoa käytettäessä liuotteena vettä orgaanisten liuotteiden, kuten esimer- * · ···· kiksi lakkabensiinin, sijasta.

* * · • * • · • * * "*“ Jotta sekä ympäristönsuojelun että tyydyttävän puunsuojan vaatimukset voisivat ··· ·...♦ kohdata, on kyseisessä yhteydessä kehitetty puhtaasti öljypohjainen sideaine, joka ··· 30 voi muodostaa emulsioita sekä veden että orgaanisten liuotteiden kanssa. Nämä • · ♦ · ·;··· sideaineet, jotka etupäässä muodostuvat erityisistä veteen emulgoituvista öljyal- . : 4 117630 kydeistä (sekä mineraali- että kasvipohjaisista), voidaan lisätä puutervaan yhdessä kasviöljylisien, kuten esimerkiksi keitetyn pellavaöljyn kanssa. Käsiteltävässä petsissä käytetään etupäässä kasvipohjaista öljvalkydiä.

5 Tältä pohjalta tehdyn yhdistelmän tyypillisiä ominaisuuksia voidaan suoraan ver- , rata liuotinpohjaisiin öljypetseihin/peitepetseihin/maaleihin ottaen huomioon imeytyväisyyden, säilyttämisen, diffuusion, UV-kestävyyden, pintakalvon muodostumisen ja käyttöystävällisyyden. Sellaisia ominaisuuksia ei ole aikaisemmin ollut saavutettavissa vesipohjaisissa petsi-/peitepetsi-/maalituotteissa, joten on 10 jouduttu käyttämään öljypetsipohjustusta, ts. ollaan riippuvaisia kaksi- tai kol-misivelyjäijestelmistä (sisältäen pohjustuksen).

Esillä oleva tuote edustaa ainetta, jossa on pohjustus, petsi ja maali yhdessä ja samassa tuotteessa ja jota jatkossa kutsutaan petsiksi. Tähän petsiin on lisätty joi-15 takin tiksotrooppisia ominaisuuksia. Se kostuttaa sivellyn materiaalin syvältä ja antaa homogeenin pintakalvon, joka varmistaa pitkäaikaisvaikutteisen suojan.

Tämä vaikutus on käytettyjen luonnontuotteiden puutervan ja kasviöljyn ansiota, joista viimeksi mainittu pääasiassa muodostuu keitetystä pellavaöljystä, joka myös kuivaa hitaasti. Edelleen käsiteltävä petsi on hyvin lämmön-ja säänkestä- * · :***: 20 vää, ja sillä on suuri peittokyky, nimittäin n. 6 - 10 nfVlitra alustasta riippuen.

* * · ‘.'l i Esimerkkinä käsiteltävän petsin käyttöalueista voidaan mainita ulkoiset puuosat, "**: talot, mökit, käyttörakennukset ja vastaavat. Sitä voidaan käyttää sekä käsittele- • * · • mättömään että aikaisemmin petsattuun ja maalattuun pintaan.

• * · • * • · ··* 25 Esillä olevan petsin sivelyn jälkeen ja liuotteen haihtumisen jälkeen muodostuu ä homogeeni kalvo, joka on veteen liukenematon normaaleissa lämpötiloissa ja sää- • · * * · *·..* oloissa. Tämä kalvo reagoi kosteuteen kuten perinteiset liuotinpohjaiset öljypet- ·:·*: sit/peitepetsit ja maalit omaten korkean kosteudensietokyvyn ja hyvän vesiylijää- • · · män/kondenssin haihtumiskyvyn (diffuusio) ja stabiilin pintakalvon. Samaan ai-30 kaan käy ilmi, että huomioiden ulkoisen hajoamisen auringonvalon vaikutuksesta

• f I I

* • * 5 117630 (UV-kestävyys) pintakalvo on yhtä stabiili kuin muissa liuotinpohjaisissa öljypet-seissä/peitepetseissä ja maaleissa.

Esillä olevan petsin kaksi tärkeintä ominaisuutta kosteudensiirtomekanismin ja 5 UV-kestävyyden lisäksi on puutervan ja kasviöljyjen, esimerkiksi pellavaöljyn, ominaisuudet maalikalvossa: 1) Puuterva hidastaa kuivumis- ja kovettumisprosessia ja johtaa erittäin hyvään imeytymiseen, kiinnittymiseen ja suojaan. Puutervalla on 10 myös hyviä kyllästysominaisuuksia. Tämä johtuu ketjurakenteesta ja hyvin pienestä keskimääräisestä molekyylipainosta.

2) Kasviöljyt, esimerkiksi keitetty pellavaöljy, vaikuttavat maalikalvon tiiviyden homogenisoitumiseen, joka osaltaan vaikuttaa vähäiseen 15 kosteudenimeytymiseen, pintakalvon vahvistumiseen ja antaa yh dessä käytettyjen öljyalkydien kanssa hyvän UV-kestävyyden. Puu-tervan ja useimpien kasviöljyjen, kuten esimerkiksi keitetyn pellavaöljyn, ketjurakenne ja molekyylipaino ovat hyvin pieniä ja mah-dollistavat hyvän imeytymisen puutavaraan.

• « · _ _ : : 20 • · · φ i.J.i Esillä olevan petsin kosteudensiirtoa voidaan verrata perinteiseen orgaaniseen liuotinpohjaiseen petsiin. Puuterva ja keitetty pellavaöljy käsiteltävässä petsissä • · · * vaikuttavat kuitenkin antaen sille paljon paremmat imeytymisorninaisuudet aikai- * · · semmin käsiteltyihin tai käsittelemättömiin puupintoihin. Se tosiasia, että käsitel-25 tävä petsi kuivuu oksidatiivisesti, merkitsee sitä, että imeytymismekanismi jatkuu ··· ···' veden tai liuotteen haihtumisen jälkeen (toisin kuin perinteisissä vesipohjaisissa *·;·* järjestelmissä, jotka kuivuvat vain fysikaalisesti, katso taulukko alla). Puuterva * *:**: hidastaa oksidatiivista kuivumista merkittävästi ja antaa kasviöljyille, etupäässä • · · keitetylle pellavaöljylle, öljyemulsioalkydeille sekä itse puutervalle enemmän 1 30 aikaa imeytyä puutavaraan ja kosteuttaa syvältä.

• · » * ♦ • · 6 1 1 7630

Kaikki nämä tekijät mahdollistavat saman kosteudensiirron/pysyvyyden pet-si/maalikalvolle kuin perinteiset liuotinpohjaiset öljyalkydijäijestelmät. Alla oleva taulukko 1 osoittaa tunnettujen petsien ja esillä olevan petsin yllä mainitut ominaisuudet: 5

Taulukko 1 TYYPPI IMOLEKYYLIPAINO IKUIVUMIS- I MAALIN IMEY-

MEKANISMI TYMINEN

_____ALUSTAAN

Perinteinen öljypet- Matala Oksidatiivinen Hyvä si/maali* _ '___

Vesipohjainen ai- Erittäin korkea Fysikaalinen Erittäin huono kydi/akryylimaali____

Esillä oleva petsi Erittäin matala Oksidatiivinen Erittäin hyvä * = Öljypeitepetsi, joka liukenee orgaaniseen liuotteeseen sekä täyteaineita (viite-10 tuote)

Vertailukokeet ja-tulokset • « • · t ,···’ Esillä olevaa petsiä on testattu (punainen väri) ja verrattu (i) Tjaeralin Landrodin • · * * * . 15 kanssa (punainen väri), joka on tunnettu, kaupallisesti saatavissa oleva tuote sisäl- • · · * * * täen orgaaniseen liuotteeseen liukenevaa öljyalkydiä, puutervaa ja täyteaineita, ja (ii) Drygolinin kanssa (vertailutuote punainen väri), joka on tunnettu, kaupallisesti * · ;**’· saatavissa oleva öljyalkydipetsi. Näytteet testattiin EN-ohjeistuksen "Ulkokäyttöi- * * * sen puutavaran maali ja petsi. UlkokäyttÖisen puutavaran maalin ja petsin ominai- *:* 20 suusseloste, Elokuu 1983" nojalla ja muutamien muiden olennaisten koemenetel- - ···· :1: mien lisäksi.

*·· ··· • · ·*· ···'·' • · · · • · · * · • * 117630

Testatut ominaisuudet 1. Kiinnittyminen kuivaan alustaan 5 Koe suoritettu ISO 4624:n mukaan "Paint and varnishes - Pull-off test for adhesion". Höylätyt kuusipaneelit petsattiin pensselillä tuottajan suosittelemilla määrillä (mVlitra) ja sivelykertoina. Ennen Drygolin-koetta käytettiin pohjustusta.

Paneelit saivat kuivua 14 vuorokautta ilmastoidussa huoneessa, jonka jälkeen ve-10 tolaite (pinta-ala 3,14 cm2) liimattiin näytteisiin standardi Araldit-...... kaksikomponentti-epoksiliimalla.

Liima kovettui yhdessä vuorokaudessa, jonka jälkeen ne irrotettiin alustoista vetämällä sähköisellä vetokoneella, PAT Automatic AT 101 E (nopeus 5). Joka tuot-15 teestä otettiin 5 rinnakkaista näytettä.

ISO-vaatimukset: Vetoarvo minimi, 1,25 MPa.

• . Saadut testitulokset on selostettu alla olevassa taulukossa 2.

• · · • aa 2o • · ··· • · • # · ·«···'' * * • · · * · · * · * « • · • · *·· : - Λ 9 • a» a • a* a «aa a a • a a • v • a a a a • a < · y;:': a a a a · a · a·· a a a a a a'".·'·’ . -:- a a a a a a a a a · aa',.·

Taulukko 2 Kiinnittyminen, Iso 4624 8 117630

Testi: Kiinnittyminen kuivaan alustaan

Tuote Rinnakkaisnäyte Kiinnittyminen

Kiinnittymisarvo Murtumatyyppi MPa Murtuma-alueen _- _______jakauma %:ssa

Drygolin Keskiarvo 3,9

A = Puualusta Rin. 1 4,5 45 A, 30 b/C, 25 C

B = Pohjustus Rin. 2 33 ' 45 A/B, 35 B/C, 20C

C = 1. sively Rin. 3 3,8 60 A, 15 B/C, 25 C

D = 2. sively Rin. 4 3,5 85 A, 15 C

Rin. 5 33 " 10 A, 45 B/C, 35 C

Tjceralin Landrod Keskiarvo 3,5

A = Puualusta Rin. 1 3,6 55 A, 45 B

B = T Landrod Rin. 2 33 15 A, 65 A/B, 20 B

C = T Landrad Rin.T " 33 20 A, 55 AB, 25 B

. . Rin. 4 33 10 A, 90 B

* * *

’λ/ Rin. 5 3 J 10 A, 90 B

« · J

* * - ._.____.____ _ _____ __________1—

Esillä oleva petsi Keskiarvo 3,1 • Φ · ___

.!!!: A = Puualusta Rin. 1 33 40 A, 60 C

• ·

B = T esillä oleva Rin. 2 3,0 30 A, 70 C

pgtsi____

C = T esillä oleva Rin. 3 2,8 70 A, 30 C

petsi____

,j. D =T esillä oleva Rin. 4 3,3 50 A, 50 C

•••Σ petsi _

Rin. 5 23 50 A, 50 C

5 * ·

Ei mahdollista erottaa samalla maalilla siveltyjä toisistaan.

• · · • · · * *··« 1 * ·

Kiinnittyminen märkään ia kuivattuun alustaan 9 117630

Koe tehty yllämainitun ISO 4624:n mukaan .

5 Kuusipaneelit maalattiin/petsattiin vastaavalla tavalla kuin kiinnittymisen testauksessa kuivaan alustaan. Kuivuttuaan 14 vuorokautta paneelit asetettiin vaakatasoon vesiastiaan maalattu pinta ylöspäin. Vesi ulottui n. 5 mm paneelien reunoille. Paneelit otettiin ylös 7 vuorokauden jälkeen ja niihin liimattiin vetolaitteet välittömästi. Liima sai kuivua 1 vuorokauden, jonka jälkeen ne irrotettiin alustois-10 ta vetämällä vastaavalla tavalla kuin kuivan alustan testissä. Jokaisesta peteistä otettiin 5 rinnakkaisnäytettä. Lisäksi paneeleista tutkittiin näkyvät vauriot.

Paneelit saivat sen jälkeen kuivua ilmastohuoneessa kunnes paneelien kosteusaste oli alle 14 %. Paneeleihin liimattiin vetolaitteet ja ne vedettiin.

15 ISO- vaatimukset: Ei näkyviä vaurioita (liukeneminen, turpoaminen, pullistelu, lohkeilu)

Vetoarvo märkä alusta: Minimi 0,45 MPa.

Vetoarvo kuivauksen jälkeen: Minimi 1,1 MPa.

20 * · * « · ; :1· Saadut testitulokset on selostettu alla olevassa taulukossa 3 (märkä alusta) ja tau- » # · *:2: lukossa 4 (kuivattu alusta): • 1 · • · · ♦ · • · ♦ 1· * · * 1 ··· • · « ···· • · 1 ·· • · * 1 1 ♦ • · *φ· • · • · ··· ♦ · ··1♦ ····· 2 • ·

Taulukko 3 Kiinnittyminen, ISO 4624 117630 ίο

Testi: Kiinnittyminen märkään alustaan 5

Tuote Rinnakkaisnäyte Kiinnittyminen

Kiinnittymisarvo Murtumatyyppi MPa Murtuma-alueen ____jakauma %:ssa

Drygolin Keskiarvo 1,5

A = Puualusta Rin. 1 1,5 35 A, 65 C

B = Pohjustus Rin. 2 1,5 20 A, 80 C

C=l.sively Rin. 3 1,6 10 A, 90 C

D = 2. sively Rin. 4 L3 35 A, 65 C

Rin 5 L6 “ 25 A, 75 C

Tjasralin Landrod Keskiarvo 1,3

A = Puualusta Rin. 1 1,4 100 C

B = TLandrod Rin. 2 1,3 40A/B, 60 c

C = T Landrod Rin! 3 K2 75 A/B, 25 C

* * ♦ _ _

Rin. 4 1,1 100 C

• · _______

Rin. 5 F/7 100 C

• · · • · · --- - .

***. Esillä oleva petsi Keskiarvo 1,5 ··*·· 1 7

A = Puualusta Rin. 1 1,6 100 C

• · _____

,·*·. B = T esillä oleva Rin. 2 1,7 100 C

*·*·* petsi___

C = T esillä oleva Rin. 3 1,4 100 C

... petsi______

D = T esillä oleva Rin. 4 1,5 100 C

*...* petsi___

Rin. 5 1,5 100 C

• · 1 • · • » ··· *. Ei mahdollista erottaa samalla maalilla siveltyjä toisistaan.

• · · · » • · · · · • * π 117630

Taulukko 4

Testi: Kiinnittyminen kuivattuun alustaan

Tuote Rinnakkaisnäyte Kiinnittyminen

Kiinnittymisarvo Murtumatyyppi MPa Murtuma-alueen ___jakauma %:ssa

Drygolin Keskiarvo 4,0

A = Puualusta Rin. 1 4,1 100 A

B = Pohjustus Rin. 2 4,0 100 A

C = l.sively Rin. 3 4,1 100 A

D = 2. sively Rin. 4 4,0 100 A

Rin. 5 T.S ' 100 A

Tjasralin Landrod Keskiarvo 4,0

A = Puualusta Rin. 1 4,1 100 A

B = T Landrod Rin. 2 4,0 100 A

C = T Landrod ' Rin. 3 " 100 Ä

. . Rin. 4 4/Ϊ 100 A

• » ·

Rin. 5 3,9 100 A

• · * · _ „ _ . _j___ _______ _____ __________ . Esillä oleva petsi Keskiarvo 4,0 * · · _

A = Puualusta Rin. 1 3,9 100 A

• ·

I*.*. B = T esillä oleva Rin. 2 3,9 100 A

\,'.t petsi____

*...* C = T esillä oleva Rin. 3 4,0 100 A

petsi____

D = T esillä oleva Rin. 4 4,1 100 A

petsi_____

O Rin. 5 4,2 100 A

; 5

Ei mahdollista erottaa samalla maalilla siveltyjä toisistaan.

• · · • · · · · ··· * · · · · • · 2. Kiilto 12 117630

Kokeet suoritettiin ISO 2813:n mukaan "Paints and varnishes - Measurement and : 5 specular gloss of non-metallic paint films at 20°, 60° ja 85°".

Tuotteita siveltiin lasille applikaattorilla (kiilto ja kuivaus). Käytetyt sivelymäärät perustuivat tuottajan antamiin tai laskemiin volyymiprosentteihin kuiva-ainetta ja suosittelemaan kuivan kalvon paksuuteen. Siveltiin yksi kerros petsiä. Maalattujen 10 paneelien kiilto mitattiin 60°:ssa ennen sääkaapin valotusta. Lisäksi tuotteita siveltiin applikaattorilla mustille lasilevyille. Kiilto mitattiin 5:stä kohdasta.

Saadut testitulokset on selostettu alla olevassa taulukossa 5: φ · 1 * t · * « • 1 1 • · • · * 1 1 • φφ· Φ 1 Φ *·φ Φ • · ···.'· • · · * · • · φφ· • φ φ φφφ • · · φ • ΙΦι * 1 · * 1 • φ · · Φ , Φ φ Φ Φ Φ * · ΦΦ1 Φ Φ Φ Φ • φ φ * 1 1 • Φ··· φ Φ Φ n 117630 X \Π

¢3 C

W ~ t> o M ^ ~ ω H" Ό ΟΓ)---

O

3 3 E g ^ oo 'C 3 - ^ :.° ^ iy",

r I

« iä w :rt ιλ :2, ,3 c - 3T f; M <N (N (N —^ G\ ΓΛ o'- ‘3 tt cf oo" —" oo" oo" oo" oo" cT —" —" cn" £31---^--^0^00000000 9 3 . v-* '.to O' Γ---------—--— c

tD

J3 :3 p

"* -g 0^10 uo ro O C» 00^ OO^ I/O rJ 00^ <N

o c o" so" o" r-~" os" r--" oo" oo" <n" o" o" —" .9 3 — ^^^^(---^1--0000 5 ° Ä </Ί r-1

£J

o r? <u :S, ^ ("^ -t vo_ o__ C o, r^| r| c-^ r| — s' r- oo" o" oo" —" o" —" <n oi <n" <n"

2 I

3 . . 3 • · * ^ * · · · O <u • · 03 £ ^ _ .’*·. £ ™ ^3 ‘'l I> σ\ ®„ o fs oo_ ΙΛ ^ ^ ^ ^ :- *—‘ ‘s, 2 2 2 S : h : - n <n <n « * ca ‘z = :.:.: .2 *2 ....: S 5 . .-, • * OT ---—------—--—-—-— ——

t <—I

: *.: I c 3 ··* S {jj § rf fN (-^ ui VO <0 VO VO — I; X - 3 O — o" O X O >ri rf (X vo" (--' o" ... „ ϋ — ΓΛΓηΓ^Γ^)ΐ/~ιΐΛΌν0ΓΛ01(ΝίΝ J Ξ > < *

·*· CO

* 3 • · · · +j ... o o o o :: « <u £ £ £ • il* <cqq^cquu^<cou^ ....: ^ (Λ c/3 t/5 *:**: ίθ ω (u ω

X X X

• · · : : in ... 0 --—----------L— ·' "6 .5 3 * · * -is —< ~ .... 3 O r3 :3 c3 “ — 0Ω s— — ί '3 ....: s o >, u — κΐ i2 .. : : « 3 i- .S, tn <3 H (— — H Woo- 3. Vedensuoja-aste 14 117630

Kokeet on suoritettu prEN 927-4:n mukaan "Paints and varnishes - Coating materials and coating systems for exterior wood. Measuring the water and water va-: 5 pour permeability of exterior wood coatings".

Höylätyt kuusipaneelit petsattiin pensselillä tuottajan suosittelemilla määrillä (mVlitra) ja sivelykerroilla. Rinnakkaisnäytteissä käytettiin pohjustusta (ii).

10 Puolet kuusipaneelin pinnasta siveltiin. Viimeisen sivelyn jälkeen paneelit saivat kuivua ilmastoidussa huoneessa vakaapainoisiksi ennen kuin ne sinetöitiin takaa ja reunoilta. Paneelit jaettiin siten, että osa maalattiin ja osa jätettiin maalaamatta.

Pieni maalattu alue raaputettiin kuivan kalvon paksuuden mittaamista varten.

Kuivan kalvon paksuus mitattiin mikroskoopilla. Takapuoli ja reunat sinetöitiin 15 liuotinaineettomalla epoksimaalilla. Vakaapainoisiksi kuivumisen jälkeen paneelit laitettiin 14 vuorokaudeksi vesiastiaan, jossa oli tislattua vettä. Paneelit kuivattiin ja punnittiin 1, 2, 3, 7, 10, ja 14 vuorokauden jälkeen. Sen jälkeen paneelit kuivuivat ilmastohuoneessa 14 vuorokautta ja ne punnittiin samoin kuin vedenimeyty- J mistä mitattaessa.

• ·« ."*. 20 • · ** *«· ; Vedenimeytymisen vastus prosenteissa (WPE % - Water Protection Efficiency) ·:··; laskettiin seuraavan kaavan mukaan 10 ja 14 vuorokauden vedenimeytymisen j jälkeen: j • · · • · * · ··· • w - w WP E % = ---— x 100 ·1 2 3· Wu **:** 25 ·*«»·' • · • · ·

Wu = Maalaamattomien paneelien painonnousu 10 ja 14 vuorokauden, tässä jär- 1 jestyksessä, kastelun jälkeen 2 ····''' * 3 • · 117630 15

Wc = Maalattujen paneelien painonnousu 10 ja 14 vuorokauden, tässä järjestyksessä, kastelun jälkeen

Saadut testitulokset on selostettu alla olevassa taulukossa 6: 5

Taulukko 6 Vedensuoja-aste, pnEN 927-4

Tuote Näyte % WPE % WPE % WPE % WPE pKes-' 10 päivää 10 päivää 14 päivää 14 päivää kiarvo rinnakkais- keskiarvo rinnakkais- keskiarvo KKP1, KKP, __näytteet___näytteet__pm pm

Drygolin A 85,4 83,2 80 B ' 88Ϊ) 86j” 80 C 82,4 76,2 80,4 74,3 60 71,0 D 66,7 6Ä1 75 ""E 57,7...... 59.6 60 _____ - 80,1 77,3 60

Landrod B 7lJ) 74,7 65 ; C 84,7 81,1 82^8 79,1 75 72,0 . — . D 84^5 82,4 80 ··1 _______ : E 79,1 78J “ 80 * · 1 ·:··· Esillä Ä 47,1 ' 44,3 ~~8Ö : 1 : oleva B 48,4 44,5 60 '•'“l petsi C ~44^6 49,1 38Ö 44,3 80 72,0 D 48,0 42,9 65 • ____ E 57,8 5E7 . 75 * · · • · I, — 1 - 1 I 1_ 1 —— 1 ***** 1KKP = koko kalvon paksuus *:**: 10 • · · • 1 • · · ··· .

···· 4. Joustavuus 16 117630

Kokeet suoritettiin ISO 1519 mukaan "Paints and varnishes - Bend test (cylindrical mandrel)". ( 5 .

Tuotteita siveltiin yksi kerros alumiini levyille applikaattorilla (säädettävä). Sive-lymäärät pohjautuivat tuottajan antamiin ja laskemiin volyymiprosentteihin kuiva-ainetta ja suosittelemaan kuivan aineen paksuuteen. Tuotteet saivat kuivua 7 vuorokautta ilmastoidussa huoneessa. Sen jälkeen levyt taivutettiin 180° pyöreiksi 10 sylinterimäisiksi karoiksi, joiden lämpötila oli 0°C ja 23°C. Levyt tutkittiin halkeamien varalta silmämääräisesti ja 10-kertaisina suurennoksina. ! ISO-vaatimukset: 0°C - ei halkeamia taivutettaessa pyöreä kara, jonka läpimitta on 4 mm 15 23°C - ei halkeamia taivutettaessa pyöreä kara, jonka läpimitta on 2 mm 6. Vedenkestävyvs 20 ' • · · : : : Kokeet suoritettiin ISO 2812-1 :n mukaan "Paints and varnishes - Determination ··· *"** of resistance to liquids - Part 1: General methods".

·* · • · ♦ • · • · • · * *...· Kuusipaneelit petsattiin pensselillä kertaalleen etupuolelta tuottajan suosittelemil- ’ 25 la määrillä (mz/litra) ja sivelykerroilla. Rinnakkaisnäytteissä (ii) käytettiin pohjus- • · · >··: tusta. Myös takapuolet ja reunat petsattiin tuotteilla.

• · • · • · ·

Kuivuttuaan 7 vuorokautta ilmastoidussa huoneessa upotettiin % paneeleista tis- * · · lattuun veteen (23°C). 7 vuorokauden valotuksen jälkeen paneelit otettiin ylös, ··* 30 kuivattiin 2 vuorokautta ja lopuksi ne tarkastettiin ottaen huomioon vauriot (tur- • · * · *:·*: poaminen, pullistelu, irtoaminen, Iohkeilu).

17 1 1 7630 ISO-vaatimukset: Ei vaurioita tai muutoksia paitsi heikkoja laikkuja himmennyk-senjälkeen.

5 Katso tulokset taulukosta 7.

7. Työn laadun arviointi 10 Arvioitiin vesiastian tila, maalausominaisuudet, kuivatusominaisuudet ja kuivuneen sivelyjäljen ulkonäkö. Katso tulokset alla olevasta taulukosta 7.

8. Kuivan materiaalin painoprosentti 15

Koe suoritettiin ISO 3251 :n mukaan. Punnittiin n. 1 gramma näytettä, joka laitettiin uuniin (105°C) tunniksi. Mittauksessa käytettiin kahta rinnakkaisnäytettä. Katso tulokset alla olevasta taulukosta 7.

.... 20 • t * 9. Kuivuminen * · • · * * * * · ·

Koe suoritettiin ISO 9117 mukaan, "Paints and varnishes - Determination of ... through-dry state and through-dry time - Method of test". Tasaiselle lasilevylle • · · • · *..! 25 siveltiin yksi kerros petsiä applikaattorilla (säädettävä) ilmastoidussa huoneessa • · (23°C, 50 % SK). Käytetyt sivelymäärät pohjautuivat tuottajan antamaan tai las- ... kemaan volyymiprosenttiin kuivaa materiaalia ja suosittelemaan kuivan kalvon * * · · ,*··. paksuuteen. Maalatut levyt saivat kuivua määrätyn aikavälin (5 eri aikaa) ennen • « • * φ * . kuin kuivuuden mittaaminen suoritettiin. Kellon aika merkittiin muistiin heti maa- * · ... 30 lauksen jälkeen ja testauksen aikana.

• · • · • · Φ t · • ••i Maalattu lasilevy laitettiin laitteeseen ja mäntä laskettiin manuaalisesti alas kun- nes se kosketti maalikalvoa. Mäntä painui alas automaattisesti 10 sekunnin ajan ; 117630 18 si ennen kuin se pyörähti automaattisesti 90° 2:n sekunnin ajan. Mäntä nostettiin manuaalisesti. Jokaisesta maalista tehtiin kaksi rinnakkaisnäytettä.

Arviointi: Kun maali on täysin kuivunut, maalikalvossa tai testissä ei saa olla nä-5 kyviä jälkiä. Katso tulokset alla olevasta taulukosta 7.

10. Kestävyys - nopeutettu hajoaminen Xenon-sääkaapissa 1°

Koe suoritettiin ISO 11341 :n mukaan "Paints and varnishes - Artificial weathering and exposure to artificial radiation - Exposure to filtered xenon-arc radiation".

ISO 11341 otettiin käyttöön ISO 4892:n sijaan, koska oli tarve saada standardi, joka on suunniteltu käytettäväksi maalaamisen yhteydessä (ilmestyi 1994). ISO 15 4892 on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi muovin yhteydessä. Höylätyt kuu- sipaneelit petsattiin pensselillä tuottajan suosittelemilla määrillä (m2/litra) ja sive-lykerroilla. Kuivuttuaan 2 viikkoa ilmastoidussa huoneessa paneelit laitettiin Xe-non-sääkaappiin. Paneeleja valotettiin 701 tuntia. Väri ja kiilto mitattiin ennen valotusta ja sen jälkeen. Valotuksen jälkeen paneelit arvioitiin huomioiden tarttu- • · · 20 misaste (liituisuus), säröilyjä hilseily. Kiilto mitattiin ennen ja jälkeen valotuksen • · • · *** ISO 2813:n nojalla ja kiillonmuutos laskettiin prosenteissa. Väri mitattiin spektro- • · · • · ♦ fotometrillä merkkiä SK 482 (Instrumental Colour System Limited) ennen ja jäi- ... keen valotuksen ja värimuutokset laskettiin ISO 7724:ssä kirjoitetun periaatteen • ·

[—•m mukaisesti. Tarttumisaste arvioitiin teippimenetelmällä, ISO 4628-6, säröily ISO

• · 25 4628-4:n mukaan ja hilseily ISO 4828-5:n mukaan. Katso tulokset alla olevasta taulukosta 7.

* · * · ··· • * • · *** * * · · » · • * * * · * *

" * I

* *· * * · · * ·····>' * · 11. Käsiteltävän petsin värinpäästö valkoiseen peitepetsiin 19 117630

Kuusipaneelit siveltiin pensselillä kolme kertaa käsiteltävällä petsillä tuottajan suosittelemilla määrillä (mVlitra) ja sivelykerroilla.

5

Kuivuttuaan 2 viikkoa ilmastohuoneessa paneelit asetettiin Xenon-sääkaappiin. Paneeleita valotettiin 386 tuntia, jonka jälkeen puolet jokaisen rinnakkaisnäytteen pinnasta maalattiin, tässä jäijestyksessä, valkoisella Trebitt peitepetsillä ja Jotunin valkoisella Drygolin-maalilla.

10 Viikon kuivumisen jälkeen paneeleita valotettiin 315 tuntia Xenon-sääkaapissa. Valotuksen lopuksi paneelit arvioitiin huomioiden käsiteltävän petsin värinpäästö (punainen) valkoiseen peitepetsiin.

Alla oleva taulukko 7 antaa kokonaiskuvan yllä saaduista kokeiden 1-11 tuloksis-15 ta.

·#···' ··· * φ · • · ·*· • « *·· • · · • · · * * · · · * · * · · • · · • · • * * * · • · • * • · · • · · · • · · • · * · ·* ***#· • * *** * · * · *·· ♦ · · ···# • · * * · • · 20 11763° > φ # ν * : g" :rt :rt :rt .2 5 > > > -p V 5 S S N σι - tN 3 'Ί '"'"i, — 'o " ‘Λ °„ >i > >i cA o\ as * io S SS W ω «

; « ro - TT -¾ ^-ö ^ -r «N M * ° B

rz; >Ί ’”4 pd

C/5 * I—^ O

. . ω -a

~ ^ - ----- ‘2 CQ

1 * ’§ o * ω C :rt :ce :rt :nl Ö- V»

3 >>> >.2 « E

>—1 «e « -ti :re ti _, ,,, " :rt £ Ä S ti ,—'„ tl ifl S ^ 3" :rf 7 3 ΙΛ M o O' VO m >> x -c 2? 00 m Ξ ω - 1¾ Ηί'ί i 2 ------------------g £ 3 g-

;rt :rt :rt ;rt rp E

> > > > a ;SL 7! :rt :rt :rt :rt ’.p ^ ' ί3 e j 2 j n m *2 Cv g t'- r·- ρ ·ς·

S 'Ί °. >> >1 >V o" t Ό O >V o' 3 ^ Ξ S '.3 C

'oro—^-a-a-Or-riirS -g is ~ r- r- ww 3 C1 0£) ίο Jo >“i t^V i—< p 35 >v r>v >v K K (N H 'c

L· H H H H '3 C

Ω 3 :3 ____ ______ ________________ _ -„.___- t-

m ‘S

s c ^ ε o s rt =3 Z g > i® 2 λ 3 ω o S a, Cu E ö <-, <U -p 3 in 2 S c — :^i

3 w- £ K -s 2 -S

3S — -p ~ g- > 3 3 3 j o - “ - D Ξ

'S | A A Ξ W J3 S

0 3 - 3 -p 3 w 3 00 3 1Λ r '3 g ?; j ^ ·3 .Π o 9r =lj 1 l.s* |

r- O *W Π C

*- p -3 3 ~ :cd J" • » £ g -:rt ice 2- £ :Ö >o 3 3

: *··* £ ^ _ .£ > Έ “ e g g, O

• · ^ ot :rt O E 2 3 — -e '33 ... ^ I p C. O 2 « ® -p 3 :rt '3 >·> rt ·· Ουοθ3·^~— a. „2 >.3jyC3 ·** .- o o -3 — — 3 ^ 3 3 -g rt p fr 3 • -3 rpJira q >; p E Ϊ « *·· u, M c ^ - (Λ ^ *i4 —vÄrnuo t/i ·*· ca ^ i' S-c^ ^ c ^ ' 1 1 ** c?n (N ^ rn G-djr^r^Trid^n^ooxoo λ * e <%] (N i-^<n ^ ^ ^ 5-^ rj n <n ti _ 3 * «5 *;··; 3Ό0 to 00 cn “oiivN^^cSeoKvioe ?? 3 s c 3 - ^>2 (N ^ ϋ >- ro ON - g P ΓΜ P 3-3-3- '3 2 goo O 03 0^1 ΪΟΟΟ 3-07:000 g S g >, : .’ £2 ES S. « = S >-g· ... —----———-----—------— c £, 3 — --2 • · r- -2 *- 33 3 g 3 S 3 3 ^ 'g p E “ ϊ 3:3θρω • s ϊ| Ϊ^-Ρ3=2· ...: ^ Λ g ‘ sS g g is .-2 ί3 w *«* «3^3 1 un O j; ί ιΛ : : cSs o e ^ xg?v^3 S ΐ S -s -E S ^ 2 S ^ν'Ξ g • .> -g .c 3 .s 5 ***** 3 ^ .2 ’—1 Ξ -E p! 2 o s 3

—* > 1 (Λ <U > id ‘TT ^ ^ ' C O

:**’: r- § § « =3 -Ξ 'S’ 3 <U :w O -3 ;p -¾ ' *" 0 3 3 p « S -Ξ, 3 a S ia I s s §

.:. 3 Si! § « § > 31 ^ t?|s I

• ^ 'rl d w >^ΓΛ W c c fi iJ ,Η^Εν^ **·* jr Ξ -3 -p S cc * — ra 3 .3 3 EppC^-c cp.„o^ . ^ £SS n. «joi 2 c>>’Su 2c-C'.cw »··*· 5 Ξ Ξ £ - 03-3 — :o - — « Q. p- 1- 3 'P « r3 .— w o * • · «3 E :c :S c w «j := >, 3 3 o g- :3 -.n ^ .*5 -3 W « * 3 * H O W -P > > *4_c |^|> H en in # c * jc * ,, 1 1 7630

Saatujen testitulosten perusteella voidaan päätellä seuraavaa:

Kiinnittyminen niin kuivaan kuin märkään alustaan on lähes sama Tjseralin Landrodillä ja Drygolinillä (punainen). Käsiteltävän petsin kiinnittyminen on 5 hieman heikompi kuin Drygolinin mutta ero on siinä rajoilla, jotta sitä voitaisiin pitää merkittävänä. Sen lisäksi käsiteltävän petsin puutavarassa oli suuri määrä murtumia.

Murtumatyyppien päälinjat olivat joko puussa tai sivelyjen välissä ja joitakin oli 10 puun ja 1. sivelyn välissä. Kaikkien vetojen murtumatyyppejä ei ole selitetty yksityiskohtaisesti, koska Tjaeralin Landrodin ja Drygolinin (punainen) väliset erot -olivat niin pieniä.

Sekä joustavuus että vedenkestävyys olivat tyydyttäviä ER-ohjeistuksen vaati-15 musten mukaan.

Tjaeralin Landrodin vedenimeytymisen vastus on lukuarvoiltaan hieman parempi kuin Drygolinin kun taas esillä olevalla petsillä on merkittävästi huonompi veden- , ...

;1·,· suoja-aste kuin Drygolinillä ja Tjseralin Landrodillä.

a · 20 · · : Kiillossa ilmeni osittain suuria eroavaisuuksia mitattaessa mustaa lasia ja puu- *:2: paneeleja. Tjaeralin Landrod oli kiiltävämpi kuin Drygolin (punainen) sekä lasissa aa1· j että puussa, kun taas esillä oleva petsi oli vähemmän kiiltävä kuin edelliset petsit.

• » · * · • · ··· 25 Työn laadun arvioinnissa Drygolinillä (punainen) ja Tjaeralin Landrodillä oli pieni ero. Kumpaakin oli helppo sekoittaa, niillä oli hyvä juoksevuus, hyvä peitekyky ja «1· *...1 hyvä pinta. Käsiteltävässä petsissä oli paljon hiukkasia, jotka eivät liuenneet se- ·:1·; koitettaessa. Juoksevuus oli huonoa pensselillä sivellessä, pensselinvedot jäivät näkyviin ja pinta oli "nyppyisen" näköinen.

30 * *··· ' • · · 1 · 2 • · 117630 22

Tjaeralin Landr0dillä oli hieman korkeampi kuivan materiaalin paino-% kuin Drygolinilla (punainen) kun taas esillä olevalla petsillä se oli jonkin verran viitenäyt-teitä matalampi.

5 Sekä Tjaeralin Landrpd että käsiteltävä petsi tarvitsivat huomattavasti pitemmän ajan kuivumiseen kuin Drygolin (punainen).

Sääkaappivalotuksen aikana näytteisiin ei muodostunut pullistumia, säröilyä tai hilseilyä. Kiillon väheneminen oli kuitenkin aika suurta ja sen ei voida sanoa ole-10 van yhteneväinen EN-ohjeistuksen "kohtuullinen kiillonvähenemisnopeus" kanssa. Drygolin (punainen) menetti vähemmän kiiltoa kuin Tjaeralin Landrpd ja käsi- ^ teltävä petsi. Esillä oleva petsi menetti 90 % kiillosta ennen 250 tunnin valotusta mutta ei sen jälkeen menettänyt kiiltoaan enää merkittävästi. Drygolin (punainen) ja Tjaeralin Landrpd menettivät kiiltoaan asteittaisemmin. ί 15 :c Värimuutos mitattiin 250 ja 701 tunnin valotuksen jälkeen. Värimuutos 250 tunnin jälkeen oli sama Tjaeralin Landrpdillä ja Drygolinilla (punainen) mutta 701 tunnin jälkeen Drygolinilla (punainen) oli hieman pienempi värimuutos kuin !.**: Tjaeralin Landrpdillä. Drygolin (punainen) oli haalistunut hieman (johtuen liidus- • 1 2 3 · 20 ta) ollen laikullinen kun taas Tjaeralin Landrpd oli haalistunut paljon (johtuen lii- * dusta) mutta ei ollut laikullinen.

• · V· *· · • · · : · 1 Esillä olevalla petsillä oli huomattavasti vähemmän värimuutoksia kuin kahdella » · · • 1 *···1 toisella tuotteella ja se oli vain vähän liituinen. Tarttumisasteen mittaaminen osoit- 25 ti, että Tjaeralin Landrpdillä se oli korkein, kun taas käsiteltävällä pötsillä se oli * · 1 * matalin. - * · t * · • · * · · * · • · • · · « * 1 1 · • · · 2 • · • 1 * 1 · * · 3 . !

Claims (9)

117630 ' 23 • .··* l.Petsi puutavaran suojaamiseen, tunnettu siitä, että se sisältää: 5 (i) kasviöljyalkydicmulsiota, joka käsittää yhdistelmänä alkoksyloitujen C10-C26 rasvaöljyjen joukosta valittuja ei-ionisia emulgaattoreita, ja ' rasva-alkoholialkoksylaattien joukosta valittuja ionisia emulgaattoreita, (ii) pigmenttejä, 10 (iii) jalostettua puutervaa, (iv) kasviöljyä, (v) vettä ja orgaanista liuotinta tai pelkästään vettä ja (vi) tavanomaisia lisäaineita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen petsi, tunnettu siitä, että se käsittää 10-60 voi-% kasviöljyalkydiemulsiota, 0,5 - 25 vol-% puutervaa, 0,5 - 25 vol-% kasviöljyä, ja loput, ts. pigmenttejä, vettä ja orgaanista liuotinta, tai pelkästään vettä, sekä tavanomaisia lisäaineita 100 vol-%:iin asti. • t • · * • · · · * · ··· • · *·*;* 20

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen petsi, tunnettu siitä, että se käsittää 30-40 • * · • # · ***. vol-% kasviöljyalkydiemulsiota, 1 - 10 vol-% jalostettua puutervaa, 1 - 25 vol-% • · ... kasviöljyä, ja loput, ts. pigmenttejä, vettä ja orgaanista liuotinta, tai pelkästään • * · . • · vettä, sekä tavanomaisia lisäaineita 100 vol-%:iin asti. • · • » ·»· . ,·. 25

4. Patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen petsi, tunnettu siitä, että alkoksyloitu C10- • · · »·* .···. C26 rasvaöljy muodostetaan etoksyloidusta risiiniöljystä.

♦ · • ·* • · · • · * • » ,,) 5. Patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen petsi, tunnettu siitä, että rasva- • · • · "* alkoholialkoksylaatti muodostetaan rasva-alkoholietoksylaatista. • · f · · 30 • · * · * • * * • · '5 117630

6. Patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen petsi, tunnettu siitä, öljyalkydi on alkydi, johon on lisätty emulgaattoria siten, että siitä tulee veteen ja orgaaniseen liuottee-seen, tai pelkästään veteen, emulgoituvaa/liukenevaa.

7. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen petsi, tunnettu siitä, että orgaaninen liuotin on lakkabensiiniä.

8. Patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen petsi, tunnettu siitä, että kasviöljy on keitettyä pellavaöljyä. 10

9. Patenttivaatimuksen I mukaisen petsin käyttö puutavaran yhdistettynä pohjustus- ja peitemaaUna. • · · ·1·_·. ··· • · . • · · • 1 1 ··· * 'f ····#. ... ♦ ♦ · .··>; ·· ♦ ·1♦ • 1 • · ·1♦ #···.· • 1 · ··♦ ··· ··· ···' #··· * · * · · « ·· · * 1 · * · • · * · 1 • · • · • 1 · • · ··1·'. • 1 · · · • · · • · 1 • · 117630