FI116993B - Menetelmä ja laite sähkömoottorin kuorman paikan, -nopeuden tai -volyymin määrittämiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja laite sähkömoottorin kuorman paikan, -nopeuden määrittämiseksi 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 ja 5 johdannon määrittelemi menetelmä ja laite sähkömoottorin kuorman paikan, -nopeuden määrittämiseksi

Keksintö koskee minkä hyvänsä sähkömoottorin ohjausta, jossa esin 10 ohjattavan elimen paikanmääritys on tarpeellinen, kuten teollisuuslaitoste siirtolaitteita, tai esim. teollisuusrobottien ja muiden automaatti sähkömoottoreiden ohjauslaitteita. Lisäksi keksinnön käyttöalaan kuuluu py säätö ja ohjaus, kuten esim. pumppujen ja puhaltimien virtauksen sääti voidaan valvoa ja ohjata esim. paperikoneen pyörimisnopeutta ja valmistui* 15 kierrosten laskennan kautta esim. paperin valmistumisen määrää.

Tätä keksintöä voidaan kuitenkin erityisesti verrata talohissien hissikor sähkömoottorien ohjauslaitteistoihin, varsinkin sellaisiin, joita käyte taajuusmuuttajan välityksellä käytettävien sähkömoottoreiden ohjaamiset 20 yhteydessä sitä erityisesti tarkastellaan. Keksinnön käyttöala on kuitenkin • · keksintöä voidaan eri tavoin soveltaa monentyyppisiin laitteistoihin.

• ••i • · « « · • «· • »

Keksinnön taustaa yleensä * * ; \ · Mm. epätahtimoottoreiden nopeudensäätömahdollisuuksina yleensä ottaen 25 syöttävän verkon taajuutta. Tyypillisesti taajuusmuuttajan välityksen sähkömoottoreiden yhteydessä ohjauksessa on sähkömoottori, esim. epätahtimoottori jota käytetään esim. tyristorikäytöllä, jolloin on mahdoll • · » • · , t . , 2

Lilja, toinen painos. Viimeksi mainitusta kirjasta sivuilta 179-183 selvi invertterillä tarkoitetaan kytkentää, jolla tasajännite voidaan muuttaa hali vaihtojännitteeksi. Edelleen selviää, että jos tasajännite kehitetään vai! jännitteestä joko ohjaamattoman tai ohjatun tasasuuntaajan avulla, suodateta 5 invertterillä uudelleen säädettävätaajuiseksi vaihtojännitteeksi, kutsuta! taajuusmuuttajaksi. Esimerkkinä eräästä tämänkaltaisesta rakennetusta laii kirja kuvaa kotimaisen SAMI-STAR taajuusmuuttajan lohkokaavioinei pulssileveysmodulaation (PMW) periaatteella. Taajuusmuuttajan toimintoji kyseisessä laitteessa on mm. jännitelähdekortti, pulssivahvistinkortt 10 (mikroprosessoripohjainen), liitäntäkortti ja rivi 1 iitinkortti. Tällöin kyseisen jo pitkälti olemassa valmiudet ottaa käyttöön esillä olevan keksin yksinkertaisempi ja nykyaikaisempi järjestelmä menetelmineen lisäinvestointeja.

15 Keksinnön taustaa hissisovellusten suhteen yleensä

Hissikuiluun on asennettu tunnetuissa eri ratkaisuissa myös paikanmäärityslaitteita, kuten mekaanisia kerrosjakajia (mm. ns. har\ reikänauhatunnistimia, erilaisia tutkia, kulma-antureita ym.

20 Keksinnön taustaa patenttihakemuksen numero 950427 tai takometrii • *

Eräs syy hissiongelmiin on, että ajettaessa kerrostason lähellä alhaisilla : • · · · ;\j lähes 0-nopeudella ei saada riittävän hyvää paikkatietoa. Takometris * * laskemalla saatu kerrostason paikkatieto voi tällöin poiketa selvästikin his; : * *.: paikasta. Näihin ongelmiin esitetään ratkaisua suomalaisessa patenttihakerm 25 950427, jossa käytetään nostomoottorin pyörimisnopeuteen verrannollista ja/tai kulmasignaalia, joka liittyy kerrostasolla olevaan paikkareferenss patenttihakemuksessa hissikorin paikka ja nopeus kerrostason suhteen m *«« • * * · LrtMdrt AOrt mm 1 C Λ «λ rm a t · m j* .

3

Esillä olevan keksinnön edut takometriin tai vastaavaan nähden

Mainitussa tunnetussa keksinnössä on siis säilytetty kulmanopeutta mittaai takometri. Kyseinen laite, ts. takometri on voitu esillä olevan keksinnön esit mukaan jättää kokonaan pois, mikä säästää kustannuksia. Takometrit 5 hissi sovelluksissa ovat hyvin kalliita.

Lisäksi esillä olevan keksinnön paikkatiedon varmistava jäije tekniikkaan, jota ei ole aikaisemmin tunnettu paikan mittauksessa ainak esillä olevissa yhteyksissä. Esillä oleva keksintö toimisi tyydyttävästi myös mainittua paikkatiedon varmistava järjestelmää tai vastaavaa. Toimint 10 turvallisuuden maksimointi edellyttävät kuitenkin ainakin jonkin tasois järjestelmän olemassaoloa, sekä auttavat täyttämään tiukimmatkin, eri m; voimassa olevat turvallisuusmääräykset. Parhaiten kaikki nämä edellytyki olevan keksinnön mukainen ratkaisu, joka mahdollistaa myös useiden erilai tietojen kuin vain paikkatietojen yhdistämisen yksinkertaisella koodiin ja 15 liittyvällä tavalla yksilöidysti kuhunkin paikkatietoon.

Patenttihakemuksessa 270396 960249 esitetty ratkaisu käyttämällä heij;

Suomalaisessa patenttihakemuksessa 270396 960249 on esitelty laite, jossa sijoitettu luettava koodi, kuten viivakoodi, jonka avulla selvitetään mi 20 paikkaa kuilussa.

* 1 m »« 1 • ·· 1 : Keksinnön tarkoitus * 1· • · ; \· Keksinnölle on olennaista, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa 1 ja 5.

* · • · • · 1 • «· • · **: 25 Keksinnön edullisia sovellusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaa sekä 6-13.

» » · • · ♦ ♦ ♦♦ · * 1 T ic^Vci drills röLoiTit/Λ tnn narannulrrin 4

Keksinnön mahdollistavia tekijöitä

Nykyaikainen puolijohdetekniikka on tehnyt mahdolliseksi epäta nimenomaan jopa oikosulkumoottorin - häviöttömän ja joustavan pyi säädön, joka perustuu syöttävän virtalähteen taajuuden säätöön. Perusyhtä 5 jossa pyörimisnopeus ns ilmaisee esim. kierroslukua sekunnissa, ja f on s} taajuus. Vaihtosähkökoneen kohdalla mainittu taajuus tarkoittaa syöttävä taajuutta. Jakajana yhtälössä on koneen käämityksen napaluku, jota ilm kirjain p.

10 Perusyhtälöstä n - f : p voidaan ymmärtää, että sähkömoottorin pyörir voidaan muuttaa esim. vain taajuutta (f) muuttamalla. Tällöin tietyn ep pyörimisnopeus riippuu vain taajuudesta. Tietyllä vakiotaajuudella mot tiettyä momenttikäyrää. Moottorina kone pyörii tahtinopeutta pienemmän kehittää tietyn vääntömomentin. Jos kone pyörii tiettyä nopeutta suuremm 15 toimii se generaattorina, eli kehittää jarruttavan momentin. Kone saadaj moottorista generaattoriksi ja päinvastoin virtalähteen taajuutta muuttamal

Tarve vähentää kalliita komponentteja

Mitkään edellä mainituista tai muista tunnetuista keksinnöistä eivät edellä *·*" 20 ole riittävästi yksinkertaistaneet sähkömoottorin ohjausjärjestelmää tai i apulaitteita. Mikroprosessoreiden muodostaessa nykyisin käytössä olevie ^ · * ytimen, ovat erilaiset enemmän tai vähemmän jatkuvaa pulssij< • ♦ ♦ · · ^ *· *! tiuhapulssijakajat yleistyneet. Yleensä ohjauksessa käytetään sangen monimi • · · ohjauslogiikkaa, mikä ei sinänsä ole haitta, koska monimutkainenkin j · * *' 25 voidaan usein aikaansaada suurelta osin ohjelmallisin keinoin pienin kustan ^ erilaisten muiden aiemmin tarpeellisten ja käytössä kuluvien ja kali * ! · . *· ’e komponenttien määrää voidaan parhaassa tapauksessa vähentää. Ohjauslogii • * 5

Keksinnön tarkoitus tiivistettynä

Tiivistetysti sanottuna kyseessä on ohjausmenetelmä tai ohjauslaite sähköi esimerkiksi epätahtimoottorin käyttämiseksi esimerkiksi taajuusmuuttaji esim. taajuusmuuttajaa ohjaavat logiikkapiirit laskevat kellolaitteen ja/tai: 5 ajallisesti sen kauanko sähkömoottori pyörii kulloinkin haluttuun su logiikkapiirit saavat sähköisistä suureista selville moottorin pyörimisno myös moottorin vetävän akselin pyörähdysten ja osapyörähdysten luk saadaan esim. tuntemalla kyseisellä moottorin akselilla olevan köysipyöräi mahdolliset muut välityssuhteet, myös esim. hissikorin kulkema matka. 10 suoritetaan lisäksi viivakoodin lukulaitteella, joka lukee esim. hissikuil viivakoodeja. Lisäksi keksintö esittää langattoman viesti- kutsuja ohjausj;

Viittaukset piirustuksiin:

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin edullisten sovelli 15 avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin joissa:

Kuvassa 1 nähdään yleinen sähköpiirustus järjestelmästä, joka sisältää ta ohjausyksikön ja sähkömoottorin, sekä kannettavan tietokoneen, joka voit liittää ohjausyksikköön tarvittavien tietojen syöttämiseksi ohjausyksikköö: *:·1: 20

Kuvassa 2A nähdään hissi kori, sekä viivakoodin lukijan 220 esim * ft *.1·; sijoituspaikka hississä, sekä viivakoodit sisältävien lappujen kiinnitysali ^ · 1 *. 1: omainen paikka hissikuilussa. Kuvassa 2B nähdään viivakoodilaput kiiru • » ft · · *· Kuvassa 2C nähdään eräs viivakoodilappujen kiinnitysalusta sivulta. Kuva * 1 ***** 25 viivakoodin lukija kiinnityselimineen, sekä viivakoodilappu alustallaa . nähdään viivakoodin lukijan rakenneyksityiskohtia.

• 1 1 * » · ··· •ft • « • · 6 1 90 astetta käännetyssä asennossa kuvan 2H esimerkkiin nähden.

Kuvassa 3 (54.1) nähdään virtaohjattu taajuusmuuttaja sekä sen käyttämä Kuvassa 4 nähdään kaaviokuva kyseisestä virtaohjatusta taajuusmuuttaji 5 muoto. Kuvassa 5 (54.3) nähdään jänniteohjattu taajuusmuuttaja, sek sähkömoottori. Kuvassa 6 nähdään jänniteohjatulta taajuusmuuttajalta s menevän virran muoto. Kuvassa 7 nähdään taulukko epätahtimoottorin pyöi 50 Hz taajuudella, kun napapariluku on 1 -6. Kuvassa 8 nähdään ns. nelikv käytettävän epätahtimoottorin nopeudensäätö taajuutta ja vaihejärjestys 10 muuttamalla.

Kuvassa 9A ja 9 B nähdään ns. reset-pisteen 99 muodostaminen, sekä van Kuvassa 1ÖA nähdään vuokaaviona ns. koneopetus- eli ajonopetusproses nähdään hissin hätäkutsu. Kuvassa 10C nähdään kaaviokuva siitä, kuinki 15 esim. ulkoiset laitteet liittyvät toisiinsa. Kuvassa 10D nähdään tarkenu nähtävä odotusprosessi. Kuvassa 10E nähdään langaton Bluetooth-vastaavaan perustuva hissin ohjausjärjestely, sekä mm. hissin kori Ib hissik 11 nähdään hissin käytön ohjauksessa käytettävä mm. ajomatkaa ohjaava i niinikään vuokaaviona. Kuvassa 12 nähdään vuokaaviona viivakoodin *:**; 20 viivakoodien ja muun paikkatiedon liittämiseksi toisiinsa. Kuvass vuokaaviona hissin käytön aikana toiminnassa oleva korjausproses: + * varmistamiseksi. Kuvassa 21 nähdään vuokaavio, jonka avulla ohjausy • φ sähkömoottorin pyörimisnopeutta, kun ohjaamiseen on käytettävissä 1 • » • m t “ Kuvassa 22A ja 22B nähdään langattomat ns. Bluetooth-puhelimet. Kuvas • · *···' 25 järjestelmä, jota ohjataan Bluetooth-tekniikalla.

Vaikka keksintöä tarkastellaan lähinnä hissikäytön yhteyde • * * ;; * käytettäväksi myös muiden sähkömoottorikäyttöjen yhteydessä.

• * 7 muisti 207 on kytketty ohjauspiiriin 209 vastaavan linjan 221 välityksellä. ( liittyy kello 227, johon voidaan asettaa oikea kellonaika ja joka säilyttää täi logiikkapiirit 223 ja paristo 225, joka keskeytyksettä antaa kellolle 227 ja 223 virtaa myös sähkökatkon sattuessa. Paristoon liittyy latauslaite (ei nä 5 on nähtävissä ajastin tai tarkemmin sanottuna ajastuslaite 228, jonka i kellosta 227 kokonaan tai osaksi erillisenä toimintona esim. sähkömoottorii erilaisilla taajuuksilla ja/tai kytkennöilläja pyörimissuunnilla jne. Kellola: voidaan valita myös esim. äänettömämpiä hissin kulkunopeuksia, kiihdytyksiä jne. ilta- ja yöaikaan. Myös hissin ovien lukitus esim. tie 10 kohdalla tiettyinä vuorokauden aikoina, on mahdollista kellolaitteen 228 nähdään laskin 229 esim. ohitettujen tunnistuselinten kuten viivakoodit numerojärjestyksen pitämiseksi tiedossa, mikä varmistaa muita reittejä oikeellisuutta.

15 Kuvan 1 sähköpiirros, ohjausyksikköön liittyvät laitteet:

Niin sanotussa hissin opetusajossa käytetään parhaiten kannettavaa tietokor varsinaisen ohjattavan laitteen, kuten hissin ohjausyksikön CU 110 oi laskentatehoa ei tarvitse liiaksi kasvattaa. Täten aikaansaadaan säästöjä tietokoneessa 520 on tavalliseen tapaan näyttö 111b ja näppäimistö 1 *:··: 20 liitettynä liitosjohdon 113c avulla tilapäisesti ohjausyksikön 110 tarkoin mml\* liittimeen 113d. Liitosjohtoon 113c kuuluu ohjausyksikön 110 liittime • · V‘» liitinpää 113a, sekä tietokoneeseen 520 sopiva liitinpää 113b, Ohjausyksi ·.*·: syöttötietoja syöttöjohtoja 210 pitkin esim. kuvissa 2D ja 2E tarken • · • · · *· *: viivakoodin lukijalta 220. Ohjausyksiköstä 110 lähtee taajuusmuuttimelle • *· ; · ···* 25 212. Ohjausyksikkö 110 ohjaa taajuusmuuttimen 59 toimintoja ohjausjoh tavalla, joka ilmenee paremmin keksinnön selityksen edetessä ja mm. ku * «· ϋ! yhteydessä. Ohjausyksikköön mm. syötetään tietoja tulojohtojen 210 • i 8 ^

Mittaustiedot

Ohjausyksikkö 110 saa sähkömoottorin 59 virtajohtimista 63 mittaustietoji 67 kunkin mittarin vastaavia mittarijohtoja pitkin takaisinkytke mittaustietojen avulla ohjausyksikkö 110 tarkentaa sähkömoottorin 62 ohji 5 pitkin tapahtuvaa ohjausta, ja siten sähkömoottorin 59 toimintaa. Mainittuja taajuusmittari 64, virtamittari 65, jännitemittari 67 ja tehomittari 66. Kys< esimerkiksi sisäänrakennettu taajuusmuuttajaan 59. Mittaustieto on saata ohjausyksikön 110 näyttöön lila mihin hyvänsä tunnettuun tapaa näppäimistön 11 la avulla selaamalla yksi tai useampi mittaustieto kerrallaar 10 tai vaihtoehtoisesti edellä kuvatun kanssa mittaustieto on saatavissa tietokoneen 520 näytölle 111b esim. näppäimistön 108b avulla selaamalla) mittaustieto kerrallaan.

Toiminnan ohjaus 15 Se, mitä järjestelmästä 100 A ja 100B sanotaan seuraavassa, soveltuu so veli järjestelmiin 300 ja 2035. Ohjelmakoodi sisältää käskyjä, joita ohjauspiirit ja erityisesti logiikkapiiristö 223, joka sijaitsee muistissa. Mainittujen käsk 207 esim. ns. opetusajon aikana tallennettujen paikannustietojen sekä van käyttäjän, esim. hissin matkustajan hississä ja kerrostasanteilla oleviei *:*·; 20 (painonappeja ei näytetty järjestelmän 100A tai 100B yhteydessä) välity! *:· käskysignaalien välittämien tietojen vastauksena ohjauspiiri 209 ohjaa säh ♦ · ·/·» toimintaa näiden tietojen mukaisesti. Ts. järjestelmän 100A ja 100B t * · ·.*·: mikroprosessori muistielimineen.

• # • · a • ♦· • ♦ ··· • · '***’ 25 Toiminnan ohjauksessa tarvittavat ohjelmalohkot

Esimerkiksi järjestelmän 100A (tai 300 tai 2035) mikroprosessorin ohjein • « * · · Γ * l keksinnön menetelmän mukaisesti parhaiten sähkömoottorin 62 * · a · 9 järjestelmän 2035 toiminnan ohjaus.

Tunnettuja moottorin pyörimisnopeuteen vaikuttavia säätötapo yhteydessä 5 Liikenopeutta ohjaavan ohjelmalohkon ohjauksessa on sähköm kolmivaiheinen epätahtimoottori, jota käytetään esim. tyristorikäytöllä. valitusta ohjaustavasta riippuen ainakin syöttötaajuutta.

Ohjaustapa suoran taajuudenmuuttimen yhteydessä: 10 Tasavirtamoottorin nelikvadranttikäyttö vaatii tunnetulla tavalla kaksi sui kummallekin virran suunnalle (ei näytetty). Jos virran suuntaa muuteli saadaan vaihtovirtaa. Kolme tällaista suuntaajaparia pystyy tuottamaan vaihtovirtaa. 50 Hz verkosta syötettynä tällainen syklokonvertteri pys jännitteen, jonka perusaallon taajuus on säädettävissä alueella 0-20 Hz. Sy 15 eli suoraa taajuudenmuutinta käytetään suurten hitaasti pyörivien epätahti- j yhteydessä. Suoran taajuudenmuuttajan yhteydessä on mahdollista säätää ti moottorin pyörimisnopeutta tunnetulla tavalla. Esim. mittaus ja pyc laskeminen sähköisistä suureista taajuuden avulla voidaan mainitun laitt tehdä tavalla, jonka ammattimies ymmärtää keksinnön selityksen edisty "**: 20 taajuudenmuuttajien selityksen yhteydessä tehdyistä kuvailuista. Esim. tahti! voidaan siis ohjata keksinnön esittämin periaattein samoin kuin epätahtikone • · • ♦ ·

♦ M

• · • · · '· *·* Nopeuden ohjaus tahtikoneen ja suoran taajuuden muuntimen suhtee • · * · · ^ : Samankaltainen ohjausj ärj estelmä, kuin kuvassa 1 nähtävän lai + 4 *"·* 25 ohjausyksiköineen 110, näyttöineen lila, näppäimistöineen, 108 j< , tietokoneineen 520 voidaan laittaa ohjaamaan myös toisenlaista taajuusr • · * !!.‘t kuvassa 1 näytetty taajuusmuuttaja 59. Esim. edellä mainitun r • » • 44 ... ...

116993 ίο 900A. Tietyllä taajuudella saavutetaan tietty kierrosluku, tässä esim. taa mikä on mainitun syklokonvertterin tapauksessa korkein taajuus, saavut omainen kierrosluku (mikäli ohjattaisiin kaksinapaista sähkömoottoria, i 1200 r/min, joka välityssuhteesta johtuen aiheuttaisi nopeuden 0.40 5 logiikkapiirit (223) saavat selville nopeuden tietyissä tarkkuusrajoissa. Täi kuorman tai ohjattavan elimen, kuten paperikoneessa sähkömoottorin pyöri muun kuorman kulkema matka saadaan selville. Esim. esimerkinomainen jonkin nostokoneen taakan tai robottielimen kulkema osamatka s saada* kolmen sekunnin jaksolla ja tietyllä tässä esittämättömällä välitys: 10 seuraavasti: 15 Hz (vastaa esim. nopeutta 1 m/s) x 3 sekuntia = 3 m. Kun välityssuhteet voidaan johtaa muita esim. välillä 0-20 Hz olevia taajuuksia vastaavat nop 15 Toiminnan periaatteet selkeytyvä edelleen, kun keksinnön selityksen edete tarkemmin samoihin perusperiaatteisiin muiden seuraavissa piirustuk: laitteiden ja vuokaavioiden ja niissä esitettyjen laskelmien yhteydessä.

Ohjaustapa virtaohjatun taajuuden m uuttajan yhteydessä, kuva 3 *!**: 20 Kuvassa 3 on nähtävissä järjestelmä 300, jossa on virtaohjatun taajui ,, ’ J * periaatepiirustus. Kuvasta 3 on nähtävissä, että kolmivaihever *.**: tyristorisuuntaaja 50 (nl) yhdessä tasavirtavälipiirin tasoituskuristimen * · • · » *. *: muodostavat säädettävän virtalähteen. Sen sähkövirta Id ohjataan pakko • · * · · *· *; vaihtosuuntaajalla 53 (n2) kolmivaihemoottorille 54. Kuvassa 4 nähdäär • * *··* 25 Virran suuruus Id ohjataan tyristorisuuntaajalla 50 (nl). Taajuus ohjataan va . 53 (n2). Virran muoto on aina samanlainen suorakulma-aalto. Jos tyristorisi « · · • * · !!! ohjataan vaihtosuuntaukselle, ja samalla vaihtosuuntaajalla 53 (n2) pienenr • i • · · 11

Pyörimisnopeus ja kuljettu matka

Nopeuden ja paikan määritys tapahtuu viimeksi mainitussa järjestelmän osaksi samaan tapaan kuin edellä suoran taajuudenmuuttimen ja tai yhteydessä on selitetty. Logiikkapiirit 323 laskevat edellä mainitun lait 5 sähköisistä suureista moottorin 62 pyörimisnopeuden, käyttäen mitä hyvät joka selviää keksinnön selityksen edetessä, esim. jakamalla taajuus, käytetään moottorin ohjaukseen vertailutaajuudella, kuten tässä verkon maksimitaajuus 50 Hz, joka on samalla keskimääräisen maximipyörimisnc Täten saadaan kerroin, jota voidaan soveltaa pyörimisnopeuden ja/ 10 laskemiseen ja/tai arviointiin. Tästä nähdään esimerkkejä kuvan 21 yhteydessä. Esim. 40Hz:50Hz = 0.8. Kerroin 0.8 ani maximipyörimisnopeuteen 3000r/min (0.8 x 3000 r/min = 2400r/min) nopeuteen Im/sek (0.8 x lm/sek - 0.8m) 0.8m/sek.

15 Kuvan 3 selitys

Esim. hissin korin la nopeus saadaan esim. käyttämällä kaavaa, s = vt. Mai nopeus v voidaan saada vertaamalla kulloisellakin ajan hetkellä käytettäv suuruus ohjataan tyristori suuntaajalla 50 (nl), ja taajuutta, pakkokommutoidulla vaihtosuuntaajalla 53 (n2), ohjelmakoodiin S3 *· "i 20 käyrämuotoiseen hertsiluvusta ja virrasta riippuvaan nopeuden vertailuarv selityksen yhteydessä ei kuitenkaan esitetä virran merkitystä nopeudei ^ * * \ '1 yksityiskohtaisemmin, koska asia mutkistuisi liikaa ja useimmissa käytänn • · • 1 · *· riittävä tarkkuus saavutetaan jo taajuuden avulla. Tällöin siis nopeus v saad ft * « ft *· *· kulloisellakin ajan hetkellä käytettävää taajuutta, joka ohjataan pakko • * ···* 25 vaihtosuuntaajalla 53 (n2), ohjelmakoodiin syötettyyn esim. käyrämuotoise . riippuvaan nopeuden vertailuarvoon. Kuvassa 21 on nähtävissä vuokaavio.

• ft Φ ft · · omaisesti ja vain karkein portain kuvaavat taajuuden vaikuti • ft 12

Mittauksesta kuva 3

Moottorin kulloisellakin ajan hetkenä saama virta mitataan tunnetulla taval 56B sähkömoottorin 54 syöttöjohdoista 55 johtimia 56A pitkin. Ohjausyksi mittaustiedon virtamittarilta 56A johtimia 56C pitkin tunnetulla 5 sähkömoottorin 54 saaman virran ohjaukselle muodostuu palaute ohjausyl· Sähkömoottorin 54 kulloisenakin ajan hetkenä saama taajuus mitataan ti jaksolukumittarilla 48B sähkömoottorin 54 syöttöjohdoista 55 johtin Ohjausyksikkö CU 330 saa mittaustiedon jaksolukumittarilta 48B tu johtimia 48C pitkin, jolloin taajuuden ohjaukselle muodostuu palaute ohj; 10 330. Lisäksi järjestelmässä mitataan samaan tapaan palautteelli jännitemittarilla 57 ja tehoa tehomittarilla 58.

Nopeuden selvitys viitaten kuvaan 3

Mittauksen avulla, ja/tai tekemällä vertausta ohjausyksikön a

15 ohjauskytkentöjen ja ohjelmakoodiin syötettyjen tietojen välillä logiikka] selville sähkömoottorin 54 pyörimisnopeuden tietyissä tarkkuusrajoiss saadaan tietoa sähköisistä suureista, joista tärkeimmät ovat kyseisessä tap; varsinkin jaksoluku, eli jaksolukumittarin 48B avulla luettavissa oleva lisäksi, tai tämän sijasta, tieto saadaan selvittämällä ohjausyksikön CU

♦ 20 tekemät kytkennät. Tästä seuraa, että tietty, esim. hissin korin kulkema osa esim. tietyllä kahden sekunnin osajaksolla, kun nopeus ei tarkasteltavana aji • * • · · *· ‘ϊ esim. seuraavasti: • ♦ • » · * i · • ft • ft ft ft *

Taajuus on 50 Hz ja napapariluku 1 (vastaa esim.nopeuttal m/s) x 2 i • # ft « 25 Vastaavasti, kun nopeus on joko kiihtymässä, tai hidastumassa, voidaa tarkastella keskinopeutta parhaiten lyhyemmillä, esim. alle yhden sekum *·* * ,··», myös jonkin sekunnin hyvin pienen murto-osan, kuten tietyn mikrosekunne • · 13 suuntaa antavin portain sähkömoottorin 54 pyörimisnopeutta ja esim. kuva hissinkorin la aikayksikössä kulkemaa matkaa. Todellinen ohjelma te] tavalla tiheämmällä jaolla, esim. 0.5 Hz:n tai yhden Herzin jaolla. Täm vuorottelee käyttöjäijestelmässä olevan osan, ns. skeduloijan (scheduler, d: 5 prosessia 900A ja esim. kuvan 11 ajomatkaprosessia 1000. Esim. ajomat näkee kullakin ajan hetkellä ohjelman tai prosessin 900A selvittämän nopei kellolaitteen 328 ja/tai laskinlaitteen 329 avulla kuinka kauan hissin kori la nopeudella ja laskee yhteen matkaa siten pienistä pätkistä. Kuvassa 10C nä< siitä, kuinka eri prosessit kuten esim. koqausprosessi 470 ja ajomatkapa 10 vuorovaikutuksessa. Ajomatkaprosessi 1000 selvittää ohjelman toiminna

Kuvan 21 prosessi 900A, askeleet 901-904

Kuvan 21 prosessi 900A, jota voidaan käyttää ohjaamaan esim. kuvan 3 j; tai esim. kuvan 5 järjestelmää 100, alkaa askeleesta 901. Askeleessa 9< 15 ottavat selville, saako sähkömoottori 54 virtaa. Jos kuvan 3 jäijestelmän 30' 54 (tai kuvan 1 järjestelmän 100 sähkömoottori 62) ei saa virtaa, ohjelma jatkaa sen selvittämistä, saako sähkömoottori 54 (62) virtaa. Kun sähkömoc virtaa, logiikkapiirit 323 (223) selvittävät esimerkissä esiintyvässä lasi suunnassa ensin, onko taajuus 50 Hz. Yhtä hyvin tai paremmin, taajuutta 20 tarkastella noususuunnassa, alkaen esim. nollasta Hertsistä, tai esim.

<e V Logiikkapiirit 323 (223) pysyvät selvillä ohjausyksikön CU 330 (110) avi * · V*i kytkennöistä esim. tallettamalla ohjaustapahtumia muistiin 307 (207), ja/ • ft \ ‘: lisäksi mittaustiedon takaisinkytkentänä taajuusmittarilta 48B (64). Kytkei *· *: parhaiten tieto moottorin 54 (62) pyörimissuunnasta. Kun taajuus on 50 * *i 25 904.

i I « « « ·

Hl Kuvan 21 prosessi 900A, askel 905, + tai - merkkinen nopeus ajan het • » * · 14 suorittaa varsinaista laskutoimitusta. Tällöin saadaan molemmissa skeduloimisen ajan hetkellä nopeudeksi siis 0.99 m/sekunnissa. Tähän t johonkin laskutoimituksen kertojaan, tai itse tuloon liitetään negatiivinen n kun kuvassa 2A nähtävä hissin kori Ia on menossa alaspäin ja positiivit 5 hissin kori la on menossa ylöspäin. Ts. sähkömoottorin 54 (62) pyö suuntaan aikaansaa merkinnän negatiivisena ja toiseen suuntaan positiivis

Prosessi 900A, askeleet 905-907 Näin jatketaan edelleen tarpeeksi tiuhoin esim. 1:50 sekunnin tai 1:100 (< 10 sekunnin skedulointivälein. Oikean toimintaperiaatteen hahmottamiseksi on otettu esimerkiksi taajuus 40 Hz, joka oikeassa käyttötilanteessa hidastuessa, kun välillä on suoritettu jo suuri määrä skedulointeja, jotka ova taajuuden ja nopeuden väliarvoja. Kun taajuus on 40 Hz toiminta etenee i Tällöin logiikkapiirit 323 selvittävät, edellä kuvatulla vastaavalla tavalla t 15 arvon tai laskevat sen (esim, lasku 40:50 x 1 m/sek = 0.8 m/sek ja pyörii 3000 = 2400 r/min), että sähkömoottorin pyörimisnopeus on 2400 r/min ja/t m/sekunnissa. Tämän jälkeen prosessi palaa alkuun. Kun taajuus ei ole etenee askeleeseen 907. Tässä askeleen 905 viereisessä askeleessa oil· selvitettäisiin todellisuudessa jälleen ns. “viereinen nopeus”, kuten *:**** 20 ohjaustarkkuudesta riippuen esim. 39.5 :ttä Herziä vastaava nopeus. Askel· f 1« ···: 3 logiikkapiirit 323 tai kuvan 1 logiikkapiirit 223 selvittävät, jälleen esir β· 1

* 1j (62) syöttöjohdosta 55 (63) mittarijohtoa 48A pitkin mittarilla 48A

• · · ; taajuuteen perustuen, onko taajuus 30 Hz. Tieto taajuusmittarilta 48; * 1 1 I 1« I,.1 ohjauspiiriin 309 (209) mittausjohtimia 48C pitkin. Kun taajuus on 30 Hz le • 4 • · 25 (223) selvittävät, että pyörimisnopeus on 1800 r/min ja hissin korin 1 ne . #-e (askel 908). Tämän jälkeen prosessi palaa alkuun.

• i · « ·« 4

• B

15 saavat selville, että taajuus on 10 Hz, ohjelma etenee askeleeseen 912 ja k (223) selvittävät askeleessa 912, että pyörimisnopeus on 600 r/min ja hissin 0.2 m/sek. Tämän jälkeen ohjelma palaa alkuun. Kun logiikkapiirit saa1 taajuus ei ole 10 Hz, ohjelma etenee askeleeseen 913. Kun taajuus on 5 Hz 5 askeleeseen 914 ja logiikkapiirit 323 selvittävät, että pyörimisnopeus on 30' korin la nopeus 0.1 m/sek. Tämän jälkeen ohjelma palaa alkuun. Kun logi askeleessa 913 selville, että taajuus ei ole 5 Hz, ohjelma etenee askelet logiikkapiirit 323 selvittävät, että taajuus on 1 Hz. Kun taajuus on 1 Hz askeleeseen 916, jossa logiikkapiirit selvittävät, että pyörimisnopeus on 10 hissin korin la nopeus on 0.02 m/sek. Tämän jälkeen ohjelma palaa £ nopeuden selvittämistä alusta alkaen.

Kuvan 21 prosessin 900A askeleet 917*924

Kun logiikkapiirit 323 saavat selville, että taajuus ei ole 1 Hz, ohjelma ete 15 917 selvittäen, onko nopeus 0.5 Hz. Kun logiikkapiirit saavat selville, että ti ohjelma etenee askeleeseen 918 ja logiikkapiirit 323 selvittävät, antaako jo arvon, joka edellyttää korjausta seuraavaksi pääteltävään kierrosluvun tai ne Tällainen mittaustieto voi olla esim. tämän virtaohjatun taajuusmuuttajan ta] arvo, joka ylittää tai alittaa jonkin tietyn Ampeerimäärän. Toisaalta kysei ·:**: 20 liittyä siihen, että nyt liikutaan hyvin pienissä alle 5 Hz taajuuksissa. Myös 1 laukaista korjausprosessin. Kun kyseinen mittaustieto edellyttää korjausta * 4 *.'*2 kuvassa 10C ajoprosessin 500B sisällä ja kuvassa 13 nähtävään korjauspi • * t » I m *. *: korjausprosessiin 850, jossa voidaan tehdä jokin looginen koijaus (ei tarkei • « • · · *· *· Kuvassa 10C on kuitenkin kuvattu vain keskeisimpien, toiminnalle 1 • · ···* 25 prosessien seurustelu. Korjausprosessilta 470 on esim. tässä tapauks . saatavissa paikkatieto myös suoraan viivakoodin lukemiseen perustuen, va * · · • » · III 900A ja ajomatkaprosessista 1000 (kuva 11) ei olisi saatu vertailtavaa pa • * 16 57 arvon, joka edellyttää koijausta. Kun mainittu mittaustieto tai jokin m koijausprosessiin (850) 470 ohjaava tekijä, kuten jännitemittarilta 57 tulev tehomittarilta 58 tuleva mittaustieto tai muu laukaisevaksi jäljestetty t korjausta, ohjelma etenee askeleeseen 922. Askeleessa 922 logiikkapiirit se 5 sähkömoottorin 54 pyörimisnopeus on 15 r/min.ja/tai hissin korin la i m/sek. Tämän jälkeen ohjelma palaa alkuun. Tällöin hissin korin la nopeu: että saattaa olla, että edetessään alun askeleesta 901 askeleeseen 902 1« saavat selville, että sähkömoottori 54 ei saa virtaa, joten hissi on pysähtyi 10 Taajuudet, sekä nopeus Tämä on yksinkertaistettu malli, eikä tällä taajuusmuuttajalla 49 ehkä todel luotettavasti esim. näin pieniin taajuuksiin. Tämä vuokaavio on kuitenkin > asti, koska se on periaatetta kuvaava, ja toimii taajuuden alapäässä esimerkiksi sellaisen syklokonvertterin tapauksessa, joka säätää taajuutta < 15

Tiedon saannin, ns. skeduloinnin aikaväli

Prosessin 900A kanssa skeduloiva ohjelma, kuvan 11 ajomatkaprosessi tästä nopeudesta, joka ilmaistaan pyörimisnopeutena 3000 r/min ja/tai parh joka saadaan aikaan välityssuhteiden avulla. Nopeus on esimerkin oma * 20 metri sekunnissa samana ajan hetkenä, jona taajuus 50 Hz ja pyörimisnopei voimassa ja jolloin ohjelma samanaikaisesti nopeasti skeduloi e; * · *. ’': ajomatkaprosessin 1000 kanssa. Prosessit 900A ja 1000 keskustelevat edull • · • i t ** *5 tietyin lyhyin ja säännöllisin väliajoin, joka voi olla esim. kyseistä skedu * · * kellolaitteen tyypistä riippuen luokkaa 1/10-1/18.2 sekunnin väliajoin t; • « « * * * · 25 muutamien mikrosekuntien suuruusluokkaa. Täten skeduloiva ohjelma 100 . pyörimisnopeus on 3000 r/min ja/tai että nopeus on 1 m/sekunnissa. Tämän * · » palaa alkuun.

17 nopeusprosessin 900A kanssa. Tästä on nähtävissä esimerkki kuvassa 10( Kaksi samantyyppistä prosessia

Kuvan 1OA Ajonopetusprosessi näyttää erään tavan tuottaa paikkatietoja, j£ 5 ajomatkaprosessi näyttää koko prosessin. Molemmissa prosesseissa ot mainittuja prosesseja paremmaksi, mutta keksinnön periaatteen ymmärtämi prosessit luovat edellytykset asiantuntijalle tehdä toimiva laite.

Kuorman vaihtelu 10 Tietyssä sovelluskohteessa, kuten tietyntyyppisen hissisovelluksen yhte> yleensä tietyt perustekijät. Tällaisiin perustekijöihin kuuluvat esim. kuorm kuten esim. tyhjän hissin korin aiheuttama vähimmäispaino, suurin sai kuorma jonka ylittyessä rajakatkaisija katkaisee, jolloin hissi ei lähde lii esim. edellä kuvatulla tavalla mittaustietona saatu jännite ja virta ajan he 15 Jännitteen arvo kullakin ajan hetkellä saadaan esim. kuvassa 3 jännitemittai arvo kullakin ajan hetkellä esim. virtamittarilta 56B. Merkittävänä tietona kullakin ajan hetkellä esim. taajuusmittarilta 48B. Esim. kuorman tai korreloi, vaikkakin suhteellisen mutkikkaalla tavalla johonkin mitat suureeseen, kuten virtaan. Tästä on todennäköisesti johdettavissa riittävän 1 *:··: 20 korjausprosessiin 850 (ei tarkemmin kuvailtu).

• ••I

* m V*f Mahdollisten korjauskertoimien tarve *. *: Esim. jännitteen kasvu tai väheneminen yli tiettyjen perusarvojen voit • · • * e " tarvittaessa ja täten aikaansaada mahdollisesti tarvittava korjauskä) • · *···* 25 tallennetaan muistiin, kuten kuvassa 3 muistiin 307 merkittyyn ohjelmak , kuitenkaan ole tavanomaisissa käyttöolosuhteissa esim. hissikäytöissä • · φ • · » lii välttämättä tarpeellista, varsinkin kun paikkatietoja päivitetään jatkuva; e i 18 toiminta on jäljestettävissä mm. ohjelmakoodin sisältämien käskyjen, logiikkapiirien 323 avulla alan ammattilaisten ymmärtämällä tavalla.

Kuilun kuva paikkatiedon korjauksessa 5 On ennestään tunnettua korjata esim. pulssikerrosjakolaskua kohteena o kohdalla käyttämällä hyväksi ovialueen tunnistuselimiä ja tietokoneen i kuilun kuvaa. Samankaltaista menetelmää voidaan käyttää esillä oli yhteydessä, vaikka ovialueen tunnistuselimet ovatkin toise pulssikerrosjakolaskun sijasta seurataan taajuutta. Keksinnön tarkoi 10 kuitenkaan sulkea pois mitään muuta tapaa, jolla esim. hissin asemaa vc esim. kuilussa tai hissin korissa olevin merkintä- ja kone-elimin, joihii ennestään tunnetut laitteet, kuten esim. erilaiset magneettiset, optise mekaaniset tuntoelimet.

15 Ohjaus/paikan määritystapa jänniteohjatun taajuusmuuntajan 59 yhte Jänniteohjattuja taajuusmuuttajia oikosulkumoottorien virtalähteenä on paljon. Ehkä yksinkertaisin jänniteohjattu taajuusmuuttaja toimii kuv< periaatteella. Jänniteohjatun taajuusmuuttajan 59 suuntaajalla 60 (nl) tasajännitevälipiirin jännitettä Uc. Pakkokommutoidulla vaihtosuunts 20 säädetään moottorin 62 saaman jännitteen taajuutta. Kyseisellä vaihto ··· valitaan myös moottorin 62 pyörimissuunta valitsemalla vaihejärjest **«« näytetty), Välijännitteen napaisuus on aina sama. Jos moottorilla hai · * * tarvitaan suuntaajan 60 paikalle kääntösuuntaaja, ts. kak • « \ : vastarinnankytkennässä. Tämä on ratkaistu esim, hissikäyttöä varten kuva • « 4 25 68. Sähkömoottorin 62 saaman jännitteen käyrämuoto on aina sama.

pääjännitettä. Kuvassa 6 nähtävä välijännite Uc, sekä taajuus ovat säädetty • * « • · · ♦ · · φ · » * » 19 myös kuvan 5 järjestelyn 100B ohjaamiseen. Kuvan 1 logiikkapiirit 22! edellä mainitun laitteen yhteydessä sähköisistä suureista moottorin pyörii taakan nopeuden, käyttäen kaavaa, s = vt, jossa nopeus v saadaan vertaamal ajan hetkellä käytettävää tasajännitevälipiirin jännitettä Uc ja pakki 5 vaihtosuuntaajalla 61 säädettyä moottorin saamaa jännitteen taajuutta syötettyyn esim. käyrämuotoiseen jännitteestä ja taajuudesta riippu vertailuarvoon. Vaihtoehtoisesti muistiin 207 varataan muistipaikat, joil erilaisia sähköisiä suureita, kuten esimerkiksi parhaiten tiettyjä taaju nopeusarvot. Vastaavalla tavalla voidaan esim. tallentaa virtaohjattuje 10 jännite-taajuusohjattujen taajuusmuuttajien jännitteiden tai virran rii] moottorin kierroslukuun. Laskemalla tai vertaamalla muistissa 207 kokeellisesti saatuihin tietoihin logiikkapiirit 223 saavat selville kierros taakan, kuten hissin korin) nopeuden tietyissä tarkkuusrajoissa.

15 Pulssin leveys

Nopeuden ja paikan määritys tapahtuu viimeksi mainitussa tapauksessa tapaan kuin aiemmin edellä suoran taajuusmuuttimen ja tasavirtamootft

Logiikkapiirit 223 laskevat edellä mainitun laitteen yhteydessä sähke moottorin pyörimisnopeuden, ja taakan kulkeman matkan käyttäen kaav; *:·1: 20 nopeus v saadaan vertaamalla kulloisellakin ajan hetkellä käytettävää mi tiT jännitteen taajuutta, tai edullisesti pääjännitteen pulssin leveyttä ohjelmako ♦ ♦ V1: esim. käyrämuotoiseen taajuudesta ja/tai pääjännitteen tehollisesta leveyc • · *. 1: nopeuden vertailuarvoon ja saavat siten selville nopeuden tietyissä ti ** 1« Nopeutta v voi tässäkin edustaa myös esim. tietty tunnetulle 1 • 14 « '**·1 25 maksiminopeudelle saatu kertoja, kuten 0.6 jolla voidaan kertoa pyörin . nopeus, kuten voidaan nähdä verrannollisesta nopeusprosessista 900A, asl • · · m 1 » » * 20 sekunnissa tai kertoimella lyhyemmässä ajassa jne. Parhaiten suorassa s pulssitieto muutetaan sitten nopeudeksi, samaan tapaan esim. saatavalla k on esitetty taajuuden ja nopeuden suhteen esim. kuvan 21 prosessin yhteydessä. Kuvan 21 esimerkissä tämä taajuuslukeman paikan ottava p 5 antama tieto (ei näytetty) tuottaisi siis esim. taajuudella 1 Hz yhden pulssii sen lukemiseksi tarvittavin riittävän tarkan nopeustiedon vaatimin väliajc pulssimuunnin tuottaa yhden pulssin, sitä voidaan verrata kuvan 21 askele Tällöin pulssitieto antaa kertoimella 0.02 näytetyn esimerkinomaisen säh (54) pyörimisnopeuden 60 r/min, tai kuorman kuten kuvan 2A hissin koi 10 0.02 m/sek.

Paikan korjaukset ovialueen elimiä käyttäen.

On siis jo ennestään tunnettua korjata pulssikerrosjakolaskua kohteena o. kohdalla käyttämällä hyväksi ovialueen tunnistuselimiä ja tietokoneen r 15 kuilun kuvaa. Tunnistuselimet tulee olla jo turvallisuusmääräysten vuoksi on, voidaan tietenkin pulssilukema korjata hissikorin absoluuttisen asei ovilaitteisiin nähden.

Kuva 1 ja kannettava tietokone 520 ···*· 20 Kannettavalla tietokoneella 520, tai ohjausyksiköllä 110 voidaan tehdä *: valintoja logiikkapiirien 223 muistista 207 näytölle lila tuoman tuloste eikä kaikkien kuvattujen askelten kohdalla näytetä tai mainita erikseen < • * ·/·; liittyy parhaiten myös näytölle lila tulostuva opastava informaatio, \ *: ammattilaiselle muutenkin ilmeinen. Lisäksi pidetään selvänä lähtökohta • M • · *·*·* 25 tekee valintoja näppäimistön 108a välityksellä antamin syötetiedoin, jolloin seikkaperäinen selitys, jossa viitataan toistuvasti tai tarkemmin näppäimi: * * * ;;; myös toiminnan periaatteeseen mm. loogisten piirien 223, muistin 207 ja • » 21 sekä kuvassa 1 nähtävine järjestelmineen 100A ja/tai kuvassa 5 nähtävine 100B, tai kuvassa 3 nähtävine järjestelmineen 300 on esim. asennettu pa taloon, tai esim. minkä hyvänsä muutos tai korjaustyön yhteydessä vanhaa Myös hissin paikantunnistuslaitteet, kuten kuvassa 2B ja 2C nähtävä ase 5 sekä kuvassa 9A ja 9B nähtävä asennuslevy 105B viivakoodeineen ja ki nähtävä viivakoodinlukija 220 ovat tällöin asennettuna paikoilleen.

Vanhaa hissiä kunnostettaessa 10 Erityisesti modernisaatiossa vanhaa hissiä kunnostettaessa opetusajo on ‘ siten, että hissiä ajetaan vanhan ohjausjärjestelmän avulla, kuten esim, vanh ja/tai hissimoottorin akselille kytketyn pulssianturin avulla, tai paikanm kerroksittain alhaalta ylös ja vastaavasti takaisin ylhäältä alas. Eräs pulssianturiin perustuva järjestelmä, jossa itse hissimoottorin ohjausyksil 15 asetettu tiedot kerroskorkeuksista, pysähdyspaikoista ja mahdollisista jäi esitetään esim. US-julkaisussa 4, 832, 159. Tässä laitteistossa tarvitaan ku erillisiä synkronointrlevyjä, joiden keskinäisen päällekkäin menon avull; päivitetään ohjausyksikön muistissa oleva kerroskorkeuden tieto, kori pysä) korjataan mahdollinen ajo-ohjeessa ollut virhe. Korin pysähtymist; *:·*! 20 yksinomaan ylä- ja alasuunnan synkronointilevyjen säädön tarkkuudesta tehtävä.

• » • · ft

• «I

• ft * * *: Kun vanhassa oli digitaalitako • · • * a ** FI-julkaisussa 87 554 hissin korin paikkaa säädetään digitaalitakon avul • * ***** 25 ohjausyksikön muistiin on tallennettu tiedot esim kerroskorkeuksi „ korkeuksista. Edelleen viimeksi mainitussa laitteistossa on koriin sijoite • · · * » *

Hl jolla luetaan hissikorin ohikulkiessa tiedot kuiluovista ja mui: ft A.

22 oleva ns. lippusiima ja siihen liittyvät metalliliput joihin liittyy korissa olev anturi. Minkä hyvänsä edellä luetellun keinon avulla saadun tiedon kohde keksinnön ohjausyksikkö, kuten esim. CU 110 tai CU 330 lukee keksin toisaalla näytetyn osoittaman paikkatiedon PT, merkiten sen muistiin 5 kohtaan. Paikkatietoja tulee esim. 1 mm välein, joten merkintä on tarkk kaikissa mainituissa tapauksissa vanhan järjestelmän mukaisesti aikaans; ohjaus- ja paikkatiedot saadaan kopioitua muistiin 207. Tällöin vanha haluttaessa myös vanhat paikannuslaitteet saadaan suhteellisen helposti k< 10 Viivakoodin lukulaitteista

Viivakoodin lukemiseen ja prosessointiin voidaan esillä olevan keksir käyttää minkä hyvänsä tunnetun tekniikan mukaista laitetta, esimerkiksi k lasersädeskannereita, joiden tekniikkaa käsitellään esim. US patenttiju

Shepard et ai. 4 460 120, Shepard et ai. 4 736 095 ja Shepard et ai. et ai 15 viivakoodien luku- ja lasertutkausjärjestelmiä on kehitetty tutkaamaan ja standardeja ja viivakoodiformaatteja ja muodostamaan numeroiden esit käytetään sisäänmenoina, tyypillisesti tietokoneeseen, automaattista k kaltaista varten. Konventionaalisia viivakoodin lukujärjestelmiä käsitellään patentissa nro 4 146 728, joka on myönnetty Bamichille; US-patentissa 4 i ·;··; 20 myönnetty Sannerille ja muille; ja US patentissa 4 578 571, joka *!' Williamsille.

««·« ft * • · * ♦ »i * ft * *

Markkinoilla olevista laitteista « 4 i 4 «

*. *! Lukuisia viivakoodin lukujärjestelmiä on saatavissa markkinoilta. I

« «« ft · *···' 25 viivakoodin lukujärjestelmät olivat saatavilla jo vuonna 1989, ja niitä on to> korvattu uudemmilla. Epson HX20, jota toimittaa Epson America of Tom • * * ;;; Microwand II, jota toimittaa Hand Held Products of Charlotte, North Carol * ft 23

Viivakoodin ja viivakoodiniukijan perusteita

Viivakoodit tehdään esim. painomusteella, jolloin viivakoodin lukei heijastuseroavaisuuden mittaamiseen perustuvaan menetelmään. > lukijakynässä on valonlähde ja vastaanotin, jotka mittaavat viivakoodin tui 5 alueita, kun lukijakynä kuljetetaan viivakoodin ylitse. Tällöin syntyy anal joka muutetaan digitaaliseksi signaaliksi varsinaista lukijalaitetta varten patenttijulkaisussa 98414 esitetään menetelmä myös pysyvän ns. upote lukemiseksi. Esimerkiksi mainittua lasertekniikkaa halvemmalla tekniika kosketuksellisten ja vastaavien lukijakynä- tai skanner-tyyppisten viivak 10 käyttämiseksi on tehty lukuisia ratkaisuja, jotka auttavat olemaan kuluttai päätä ja viivakoodietikettien suojelemiseksi. Eräs tällainen on ns. kosketu joka kuvaillaan suomalaisessa patenttijulkaisussa 932955. Kyseinen kek kosketuksen estokenkää jonka avulla säilytetään oikea etäisyys luku! viivakoodietiketin välillä.

15

Viivakoodiniukijan 220 etäisyys viivakoodeihin nähden

Esillä olevan keksinnön mukaisesti oikea etäisyys lukukynän kärjen ja vii tai esim. viivakoodietiketin 111 ja valonlähteen, kuten kuvassa scannerityyppisen viivakoodiniukijan valodiodirivin väliin aikaansaadaan ·:*·: 20 - kiinnittämällä kuvissa 2B, 2C, 2G, 9A ja 9B nähtävä pitkänomainen kii asennuslevy 105Aja/tai 105B sopivan paksuisilla välikkeiilä 105'hissikui * « V*: - kiinnittämällä ja muotoilemalla ja/tai taivuttamalla kuvassa * · *.*·: viivakoodiniukijan 220 pidike 221 kiinnityselimineen hissinkoriin la ti * « • · ·

*! viivakoodinlukija 220 tulee oikealle etäisyydelle viivakoodeihin 106-1E

a · · • « **··* 25 liikkuessa ylöspäin ja alaspäin hissikuilussa.

• « * • · ·

Hl Viivakoodiniukijan elektroniikkaa • » 24 suomalaisessa patenttihakemuksessa 93576. Tähän kuvassa 2E nähtävä scanneriin 220 kuuluu valonlähde 22, joka valaisee viivakoodia 111. Va 111 heijastaa tämän jälkeen valon, joka saapuu linssille 24, joka sijaitsee s ohjataan valoilmaisimelle 26, joka on esimerkiksi valodiodirivi. Valoilm 5 lineaarinen rivi tai kaksi-dimensionaalinen alue, joka sijaitsee ilmaisinta suunnattu kulmassa beta, ja joka on alueella noin 65 astetta - noin 85 , skannattavaan pintaan (105, 111) edullisesti kulmassa 75 astetta. Ta aikaansaa havaitun valon parannetun resoluution. Valo skannataan automaattisesti, ja käsitellään sinänsä tunnetuissa elektronisissa piire 10 skanneripiiri. vahvistin ja aaltomuotoilupiiri. Ilmaistu heijastunut sähkösignaalin, joka lähetetään kuvassa 2D nähtäviä johtimia 25 pitkin pro: tarkoitusta varten varattuun ohjausyksikön 110 toimintalohkoon. Johtii eräänä osana syöttöjohtimiin 210.

15 Viivakoodien asento ja lukusuunta S canneri tyyppi sen viivakoodinlukijan 220 viivakoodit sijoitetaan esim. k nähtävällä tavalla asennuslevylle 105 poikittain, siten että itse viivat ova asennuslevyn 105 pituussuuntaan nähden. Tätä kuvataan asteluvull esimerkissä 1 ja 2. Tämä johtuu siitä, että myös viivakoodinlukijan 220 vai ***** 20 poikittain asennuslevyn 105 pitkittäissuuntaan nähden (asteluku 0). Täm .«Γ kuvasta 2D. Tällöin viivakoodinlukijaa 220 voidaan kuljettaa nuolen » » « ’i suunnassa ylöspäin tai alaspäin hissin korin la tai Ib mukana.

« · • » · *· '·* ohjausyksikössä 110 sijaitsevan prosessorielimen suorittama sisäinen • · * tapahtuu silti parhaiten vasemmalta oikealle tai esim. viivakoodin * · • · ’** 25 erehdyksessä väärinpäin, myös tavallaan oikealta vasemmalle.

toimintaperiaate on yleisesti tunnettu ja selitetty kansanomaisesti esim.

*** ' .···. kilvoituksessa tiede-iehden numerossa 2/2002 sivulla 58. Ts. Sisäinen käsi 25 periaatteessa parhaiten paikallaan. Lukunopeus on kuitenkin nykyisin suureksi, että riittää, kun viivakoodinlukija valaisee lyhyen hetken vi kauppojen kassoilla. Viivakoodin ei myöskään tarvitse olla kovin t asennossa lukulaitteeseen nähden. Esim. Datalogikin led-riviä käyttävä ta 5 lukunopeus oli 60 kertaa sekunnissa jo vuonna 1990, ja lukuetäisyys 25 Datalogikin Cd-viivakoodilukija DLC6090-M lukee 88 mm. leveä lukuetäisyydeltä 0-50 mm, tehden lukupyyhkäisyn 100 kertaa sekunnissa, Molemmista laitteista saa lisätietoja esim. maahantuojalta Juha-Vii Espoosta.

10

Viivakoodien pidennys ja lukunopeus koneohjaussovelluksissa

Jotta lukunopeus olisi riittävä myös esim. hissikäytössä tai muissa koneohji joissa viivakoodinlukija ohittaa viivakoodin melko suurella tai suurehk viivakoodia, kuten kuvan 2H viivakoodia 1 venytetään edullisesti kuvan 15 osoittamalla tavalla pituussuunnassa. Tällöin ei myöskään tarvitse turvauti kalliimpiin ja nopeimpiin, sekä valovoitnaisimpiin laitteisiin. Kyseinc tehdään esim. tietokoneen avulla tarkoitukseen sopivia piirrosohjelmia apui että viivakoodin muut suhteet ja sen sisältämä informaatio | muuttumattomina, kuten asiantuntijan on mahdollista ymmärtää. Esimerkir •2··· 20 tehdyssä piirroksessa 2H 1 ja 2, mainitut suhteet eivät ole täysin verrannolli t 'l* kuittenkin helppo ymmärtää. Tällöin myös itse viivakoodien viivoja venyte 2/.J esim. viisi kertaa tai enemmänkin normaalia pitemmiksi. Tällöin viivak ehtii myös suuremmassa nopeudessa, ts. esim. hissin kuvassa 2B nähtävin • *· * */*: II-IV lukea, vahvistaa, muotoilla ja lähettää signaalin prosessoitavaksi sitä • · *··.' 25 toimintalohkoon ohjausyksikköön CU 110. Mikäli mainittua pidentän lukunopeus ei mahdollisesti olisi riittävä esim. nopean hissin suurimmall;

• · I

**· IV. Viivakoodin koko olisi joka tapauksessa selvästi suurempi kuin nyk' i *· 26 käännetty 90 astetta suhteessa kuvan 2H viivakoodeihin. Venytiämme tapauksessa kasvattamalla viivojen välistä välimatkaa ja viivojen pal suhteessa, siten, että viivakoodin sisältämä informaatio pysyy muuttumal myös viivakoodinlukija 220 käännetään parhaiten myös poikittain. Tän 5 mukainen tapa vaatii kuitenkin todennäköisesti monimutkaisemman tie käsittelemään informaatiota, varsinkin jos esim. hissin korin la tai 1 ohjattavan laitteen nopeus voi saada esim. kahta nopeutta useampia arvoji

Tulkinnan varmuus 10 Mainitussa Risto Vartevan kirjoituksessa todetaan, että viivakoodia käyi koneluvussa viivojen tulkinta on luotettavampaa kuin numeroiden, koska! erottaa vain musta valkeasta. Nykyajan viivakoodinlukija tekee yhden vi numeroa kohti, kun jos ihminen naputtelisi vastaavan numerosarja kassakoneelle, tulisi keskimäärin joka 300. numero väärin. Kun viivaki 15 poikittain, on edullisinta kääntää myös viivakoodin lukijaa 220 parhaitei poikittaiseen asentoon kuvan 2D asentoon nähden. Tällöin valodiodirivi 2) viivakoodeihin 1 ja 2 nähden samansuuntaiseksi kuin viivakoodeihin 111 2D. Venytetäänpä keksinnön mukaisia viivakoodeja sitten kummin päin tah olemaan selvästi suurempi kuin tunnetut viivakoodiformaatit kuten esimerk ·;··; 20 esikoodatut viivakoodiformaatit esimerkiksi UPC, Codabar ja Code 39.

fr • *· «••fr • · V" Hissin korin nopeus viivakoodien lukemisen avulla * · V*: Kun käytetään kumpaa hyvänsä edellä mainittua viivojen vei *. *: viivakoodinlukijan 220 on mahdollista paitsi lukea kyseiset viivakoodit • · *···* 25 myös mitata viivakoodin esille tulon ja häviämisen välillä kulunut ai] hyvänsä tunnetun pituinen välimatka, joka viivakoodin lukijalla voidaan « · · # · # ·*· lakata havaitsemasta, kelpaa tarkoitukseen. Mahdollisesti mutta hue fr fr • fr 27 logiikkapiirien 223 avulla selvittämään hissin korin la tai Ib nopeuden aj

Nopeus mittaamalla kahden eri viivakoodin havaitsemisen välillä kul

Vaihtoehtoisesti logiikkapiirit 223 saavat selville hissin korin nopeuden vi 5 kahden tiedetyllä etäisyydellä toisiinsa nähden sijoitetun viivakoodin, esim kahden kokonaisen viivakoodin 106-113 lukemisen välillä kulunutta aik tästä voidaan mainita kahden kuvassa 9A nähtävän lähellä toisiaan olevan ja 11 Oy lukemisen välillä kulunut aika, tai pidemmälle toisistaan sijoi viivakoodin 111 ja 112 lukemisen välillä kulunut aika. Lisäksi esimerkkinä 10 esim. viimeksi mainittuakin pitemmällä välillä toisiinsa sijoitettujen kah 107-112 lukemisen välillä kulunut aika. Tällöin mittaustarkkuuteen riittä\ sekä monipuolinen nopeusvertailu saa useita keinoja avukseen, verratt viivojen lukemisen välillä suoritettuun ajan mittaukseen. Lisäksi eri aikoj; perustuen eri ajanottoon esim. yhtäaikaisesti laskuri laitteen 329 avi 15 aikavälillä ja timerin 328 avulla lyhyemmällä aikavälillä, sekä vertailla nof niiden avulla. On edullista, kun timereitä 328 ja laskureita 329 on tällö kumpiakin (ei näytetty), jotta vaikeuksittta pystytään huolehtimaan r perustuvista nopeuden laskutoimituksista ja ajoituksista.

* 20 Liipaisinta vastaava katkaisija laite 117 ...T Käytetäänpä kumpaa hyvänsä viivakoodin asentoa 0 astetta tai 90 astetta,

*·"*! saatavilla olevia viivakoodin lukijoita, kuten edellä mainittua Datalogic DL

I · » » · *· on saatavissa liipasimella tai ilman. Jos liipasinta käytetään, la: 1 **4 ·φβ· ohjausyksikköön 110 kuuluvan mikroprosessorin ja viivakood * « ”· 25 toimintavalmius voidaan pitää alemmalla tasolla silloin, kun ei ole viivakoodia. Tämä lisää esim. valonlähteen käyttöikää, vähentämäl * * * ,···. käyttötunteja ja siten kulumista. Koska esim. hissisovelluksessa • · 28

Kuvan 2G katkaisijalaite

Kuvassa 2F nähdään asennuslevy, kuten 105A ja/tai 105B edestä nähtynä, voi yhtä hyvin olla esim. esim. kuvan 2B esimerkkiviivakoodi 108, tai ven; 108'. Vielä vaihtoehtoisesti kyseinen viivakoodi 111' voi olla mikä hyv 5 näytetty viivakoodi, kuten poikittainen viivakoodi 108p, tai venyte viivakoodi 108p\ Viivakoodin 11Γ vierellä on katkaisijalaitteen aktivaattorina toimiva molemmista päistään kiila- tai luiskapinni katkaisijalaitteen 117 ohjainpyörälle 118 liikkeen välittävä kapula 115. Kaj esim. materiaaliltaan muovia tai puuta. Ohjainpyörä 118 on nivelöity aksi 10 toisessa päässä on kosketuskäijet 120, jotka sulkeutuvat käynnistäen viivak< ohjainpyörä 118 nousee mainitun kapulan 115 luiskapinnalle a tai b kui suunnasta. Kosketuskäijet pysyvät suljettuina niin kauan kuin ohjainpyörä 115 tasaisella osuudella c. Kosketuskärjet 120 ovat auki, kun katkaisija kapulan 115 kohdalla. Kosketuskärkiä 120 on niin monta kuin tarvitaan, vi 15 kosketuskärjet 120 näkyvät kuvassa 2G. Ohjainpyörä 118 ei ole kosketuk: muualla kuin kyseisten kapuloiden 115 kohdalla, mikä vähentää kulumis!

Toteutettu esim. mikro katkaisijoilla Täten katkaisijalaite 117 tarvittaessa vuoroin katkaisee tai yhdistää kaikki n< ·;··· 20 tunnetulla tavalla katkaistaan entuudestaan tunnetussa manuaalisessa lii] ·: · liipaisinta ei sormin paineta, ja yhdistetään kun liipaisinta sormin painetaan 117 on parhaiten yhden tai useampia esim. mikrokatkaisijoita sisältäv • · ·/·· esimerkkinä tavasta järjestää lepotila, voidaan mainita, että kat « « V'i viivakoodinlukijan 220 saama virta, kun mainitun viivakoodinlukijan 1 « *« « « “···* 25 lepotilassa, ts. esim. kun kosketuskäijet 120 ovat auki. Viivakoodin luki parhaiten tunnetulla tavalla toimiva time-out toiminto, joka sammuttaa lul • * * kuluessa, vaikka ohjainpyörä 118 olisi kapulan 115 kohdalla esim. 1 • i ft * 29 koneopetusta. Ns. koneopetuksen aikana on toiminnassa kuvassa ajonopetusprosessi 400A. Kuvassa 9A nähtävä ns. Reset-piste 99 sijaitsee 5-15 cm ensimmäisen kerroksen alatasanteen alapuolella. Kuvassa 2A nä la tai kuvassa 10E nähtävä hissin kori Ib ajetaan esim. manuaalisesti 5 tietokoneen 520 näppäimistön 108b välityksellä annettavin tätä nimenon varten varatuin käskyin (ei tarkemmin kuvailtu) tarkalleen reset-piste vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi mainitut käskyt voidaan antaa ohjausyl näppäimistön 108a avulla.

10 Viivakoodinlukijan 220 kohdistaminen kuvan 9A reset-pisteeseen 99

Reset-piste muodostetaan esim. kuvassa 9A nähtävälle asennuslevylle kahden viivakoodilapun 103 ja 102 väliin. Nollaus tehdään mainitun k olevan viivakoodilapun viivojen väliin, siihen kohtaan Jossa viivakoodin 1 antamasta suoritetta ohjausyksikköön 110 viivakoodilapun 103 viivat 15 viivakoodinlukija 220 ei ole kuitenkaan vielä antanut suoritetta viivi viivakoodista prosessoitavaksi sitä varten varattuun toimintalohkoon ohjai Hissiasentaja “ajaa” esim. ohjausyksikön 110 näppäimistön 108a avulla tietokoneen 520 näppäimistön avulla hissinkoria la tarpeen mukaan edej oikea kohta on löytynyt. Hienosäätöä on vaihtoehtoisesti tehtävissä myös 20 koko asennusalustaa 105A ja/tai 105B ruuvien 105'r ja niihin liittyvien ui Tämä voidaan tehdä esim. hissiasentajan avattua hissin korin la tai 11 ·/*; ohittamalla tarvittavat normaalia käyttöä varten tarkoitetut turvallisuusau 4 · • * * ** *! Mainittujen sisempien ovien kautta hän voi operoida kuiluun. Hissin k ; *· ” tällöin olla tätä varten suunniteltu.

S—! 25 , Ajomatkaprosessi 1000, askeleet 1001-1005 • · 9 * · ♦ lii' Hissin normaalin käytön aikana käytetään Ajomatka-prosessia 1000, joka: 30 on saatu selville, että kutsunappulaa on painettu prosessi etenee as] Askeleessa 1005 logiikkapiirit 223 hakevat paikkatiedon, joka on tallennei mainitulle paikkatiedolle varatusta muistipaikasta ja pitävät sen tallessa seuraavaa käyttöä varten.

5

Ajomatkaprosessi 1000, askeleet 1006-1010

Nopeus v 0 luetaan askeleessa 1006 ns. skeduloimalla prosessin 900A kai 1008 selvitetään, oko nopeus erisuun kuin 0, Kun nopeus ei ole erisuuri jatkaa odotustilan kautta sen selvittämistä, onko nopeus erisuuri kuin 0. A: 10 liittyy samanlainen kuvassa 10D tarkemmin nähtävä 100 millisekunnin c kuin askeleessa 1004 nähtiin. Kun nopeus on erisuuri kuin 0, minkä lo selvittävät askeleessa 1008, nopeustieto tallennetaan, (askel 1009). Tätä ι luettua nopeutta nimitetään v 0:ksi, nopeuksien erottamiseksi toisistaan, i odotetaan esim, 10 ms. mikä voi olla ajastimen 228, tai laskurin 229 mitta 15

Askeleet 1011-1012

Askeleessa 1011 luetaan nopeus vl. Askeleessa 1112 logiikkapiirit selvittä1 erisuuri kuin 0. Kun nopeus ei ole erisuuri kuin 0 prosessi 1000 etenee prose muualla tarkemmin kuvailtu). Tällöin hissi on paikallaan ja seisoo valmiin; e 20 käskyjä, sekä siirtymään käskyn saatuaan prosessin osasta B (askel 1019) « *.!:* prosessin 1000 alkuun (askel 1001).

* · • · · • IB • * * *

Askeleet 1013-1017 * e • · i

Kun nopeus on erisuuri kuin 0 nopeus vl tallennetaan (askel 1013). A

• ·

’" * 25 logiikkapiirit 223 selvittävät onko laskettavia nopeuksia enemmän kuin 1. T

että esim, hissin lähtiessä liikkeelle luetaan myös nopeus VO hitaahkon ,···. keskiarvon saamiseksi. Prosessin edistyessä prosessi kiertää lyhyempää si ♦ i 31 prosessissa 900A täydessä vauhdissa olevan hissin nopeus 1 m sekunnissa. l· kerrotaan aikatekijällä 10 ms» saadaan hissin kulkemaksi matkaksi 1 c kerrotaan kahdella aika tekijällä 20 ms saadaan hissin kulkemaksi matkak cm jne.. Tällöin verrataan kuvan 21 prosessin täyteen nopeuteen askele 5 joissa taajuus on 50Hz, moottorin 62 (54) pyörimisnopeus 3000 r/min ja nopeus lm/sek mainittuna ajanjaksona. Kun tämä matka lisätään a paikkatietoon, joka saatiin askeleessa 1005, saadaan uusi paikkatieto PT. liikkeelle suhteellisen pienellä jaksoluvulla ensimmäinen teoreettine ensimmäisen 10 millisekunnin aikana on kuitenkin hyvin pieni. Jos 10 tapahtuisi esim. kuvan 21 prosessin 900A askelten 913 ja 914 mukaisesti: moottorin pyörimisnopeudella 300 r/min ja hissin korin la vastaavalla m/sek, olisi nopeus siis 0,1 m/sek ja liikematka lmm ensimmäisen 10ms ensimmäisen 20 ms aikana. Täten ensimmäinen paikkatieto (PT1) askeleess lähtöasemasta johtuva paikkatieto + 2 mm. Lukema riippuu siis es 15 kerroksesta hissin kori la, Ib lähtee. Kun hissin kori la, Ib lähtee esim kerroksesta ylöspäin, ensimmäinen paikkatieto (PT1) olisi esim. verri esimerkin omaiseen taulukkoon, jossa reset-piste 99 on kuilun pohjalla: PT1 = esim. 0.152. (0.150(m) + 0.002(m) = 0.152(mj) 20 Askeleet 1011-1120

Seuraa vaksi prosessi palaa jälleen askeleeseen 1011, jossa luetaan n< * * *· prosessi etenee juuri aiemmin selitetyllä tavalla, jossa prosessi etenee » » • i · ** askeleessa 112 aina askeleeseen 1019 osaan B. Koska tällä kertaa ei o A · • « β nopeus askeleessa 1011 prosessi etenee askeleeseen 1015. Tämä johtuu si • * ’ * · 25 nopeuksia ei ole nyt enempää kuin yksi. Askeleessa 1015 nopeus vl kerrota (nopeustieto vl tulee askeleen 1011 avulla) Tällöin saadaan matka, jota vo *· * * ,··*. vuoksi nimittää matkaksi 3. Koska jaksolukua ei aleta kasvattaa kovin no • * 32 400A selityksen yhteydessä esimerkkilaskelmin.

Tämän jälkeen prosessi 1000 kiertää silmukkaa 1011-1012-1013-1014-101 paikkatietoa, kunnes hissi pysähtyy prosessiin B (askel 1019). Prosessi 5 edelleen kehittää esim. niin, että hissi voi liikkuessaankin ottaa uusia kutsut tämä prosessi on kelvollinen esittämään tämän keksinnön erään tarkoituks< nopeuden arvioinnissa ja valvonnassa.

Vaihtoehtoinen nopeuden lukutapa 10 Vaihtoehtoisesti nopeuden lukeminen voidaan jäljestää siten, että proses saijaportin- tai USB-portin puskuriin nopeustietoja, Prosessi 1000 hakee ti tulevat saataville. Nopeustiedon saamisen väliaika voi olla parhaiten san esim. keksinnön selityksen edetessä nähtävässä ajonopetusprosessissa ajas esim. 10 ms. Tieto tulee esim. puskuriin tasaisin 10 millisekunnin väliajoin 15 loogisten piirien 223 käytettävissä ajomatkaprosessia 1000 varten.

Kuvan 10D odotustilan selitys

Kuvan 11 askeleisiin 1004 ja 1007 liittyy kuvan 10D odotusprosessi 37C 10B toimintaprosessissa 350 oleva yhden sekunnin odotus askeleessa 351 v • · · ·! 20 esim. samaan tapaan. Kuvan 10D odotusprosessin kulku on tarkemmin erit f· Askeleessa 371 logiikkapiirit selvittävät, että aikalaskurille annetaan e :\j odotusaika alkuarvoksi, eli 1/10 sekuntia. Askeleessa 372 käynnistetää ·,'·· Askeleessa 375 logiikkapiirit 223 (223p,323) ottavat selville onko aikala * * *.*·· Kun arvo ei ole 0 logiikkapiirit vähentävät aikalaskurista yhden.

·** 25 logiikkapiirit 223 (223p,323) jatkavat sen tarkistamista onko aika 0 yhde välein, vähentäen ajasta aina yhden lisää, kunnes aika on 0. Tämän jälkeen s • · « ' jossa prosessi ohjautuu ulos odotuksesta, jolloin esim. prosessissa 1000 lu · 33 nopeustietoja. Aiempana selitetyssä kuvassa 11 esitettävässä vuokaa ajomatkaprosessi 1000, jossa hyödynnetään täten opetettuja tietoja hissin n aikana ja kuvassa 10C nähdään, kuinka mm. nämä eri prosessit keskuste' Ajonopetusprosessiin 400A päästään valitsemalla ensin, esim, kannettavan 5 ohjausyksikköä 110 suuremmasta ohjelmavalikosta näppäimistön 108b aj onopetuksen ohj elmaprosessi 400A. V aihtoehtoisesti tai ajonopetusprosessiin 400A päästään valitsemalla ensin esim. ohje ohjelmavalikosta näppäimistön 108a avulla mainittu ohj elmaprosessi ajonopetusprosessia kuvataan tässä erityisesti prosessien 900A ja 1( 10 prosessia 400A voidaan käyttää myös muiden, esim. vaihtoehtoisella tavi tuottavien tähän keksintöön kuulumattomien prosessien yhteydessä (ei nä;

Ajonopetusprosessin alkuvalmistelut

Kuvassa 2A nähtävä hissin kori la ajetaan siis ensin tarkoin kuvassa 9A 15 pisteeseen 99. Sitten painetaan käynnistä opetusajo-, tai ns. Start-näppäinyhdistelmää. Näppäily voidaan jäljestää monella tavoin, esim. paine opetukseen käytettävä ohjelma 400A on ensin valittu esim. kannettavan tiet ohjausyksikön 110 ohjelmavalikosta. Kun mainittua näppäintä on painett 110 näytölle 11 la ja/tai kannettavan tietokoneen 520 näytölle 11 Ib tulee lo£ ·;··: 20 avulla automaattisesti esim. lukema 0. Nollaa voi käyttää, varsinkin kui ββ*{· sijoitetaan hissin korin 1 varsinaisen liikealueen alapuolelle, eikä vaihtoeht esim. keskikerrokseen. Hissiasentaja on valinnut saamansa kirjallisen oh * a :Λ: toimintamoodin, jonka avulla hän ohjaa hissiä ylöspäin automaattisesti « · '* “ näppäintä on painettu.

8~.: 25 . Mitä tulee tapahtumaan kun hissiä aletaan ajaa • "; Hissin kori 1 a kulkee ylöspäin niin kauan kuin hissiasentaja pitää tiettyä ohj 34 pysähtynyt. Tästä tilasta asentaja pääsee jatkamaan eteenpäin painat mainittua tiettyä näppäintä. Start-näppäimen painaminen puolestaan f käynnistää automaattisesti sähkömoottorin 62 (54) käynr moottorinohjausprosessin 300 kytkennöillä, että sähkömoottori 62 (5-5 nopeusprosessin 900A mukaisella askeleen 913 osoittamalla taajuudella 5 l· askeleen 914 mukaisesti sähkömoottorin 62 pyörimisnopeuden 300 r/mi nopeuden 0,1 m/sek. Nopeus pysyy vakiona koko ajonopetusprosessin ajan. la tulee aivan ylös, tulee kohta, jossa asennuslevyllä 105(A) on viival pysäyttää ajon automaattisesti (vain vastaava alaraja näytetty kuvassa 9/ 10 siitä, että viivakoodilappu 101 rajaa nopeusalueen IV’ joka ei s; Hissiasentajien tulee luonnollisesti osata varoa ajamasta “yli”, jos lap oikealla paikallaan. Ylhäällä hissiasentaja muuttaa ohjausyksikön 110 näp tai vastaavan kannettavan tietokoneen näppäimistön 108b avulla suunnan t ja tekee tarkistusajon takaisinpäin samalla nopeudella.

15

Ajonopetusprosessi käynnistyy. Askeleet 400-408.

Prosessi 400A alkaa askeleesta 400. Askeleessa 401 luetaan start-i Askeleessa 402 logiikkapiirit 223 selvittävät, onko start-näppäintä pain näppäintä ei ole painettu logiikkapiirit 223 jatkavat sen selvittämistä onkc •; * ·: 20 painettu. Kun start-näppäintä on painettu logiikkapiirit 223 asettavat näyttö 403). Sitten luetaan nopeustieto nopeusprosessista 900A skeduloimal * */·: Seuraavaksi logiikkapiirit 223 selvittävät onko nopeus erisuuri kuin * * ·/·· logiikkapiirit jatkavat sen selvittämistä onko nopeus erisuuri kuin 0. Kun no • « • * « *. “ kuin 0, nopeustieto tallennetaan muistiin 207 sopivaan muistipaikkaan (as *··“ 25 käynnistetään ajastin 228 sopivimmin esim. 10 ms ajaksi seuraavan luk varten (askel 407). Sitten logiikkapiirit 223 selvittävät onko ajastettava aik.

* ♦ · m m * aika ei ole täyttynyt logiikkapiirit 223 (323) jatkavat sen selvittämistä, ork 35 lisätään tulo 0,00lm (0 + 0,00lm - 0,00lm). Tästä saadaan ensimmäi PT1. Askeleessa 411 luetaan jälleen nopeustieto skeduloimalla nopeusp jolloin tulos on jälleen askeleesta 914 saatava 0,1 m/sek. Askeleessa 4121 selvittävät onko nopeus erisuuri kuin 0. Mikäli ei, koska hissiasentaja on 5 pois näppäimeltä, hissi on pysähtynyt (askel 420). Askeleesta 420 proses jossa hissin kori la (Ib) pysähtyneenä odotetaan uusia ohjeita, kuten jatk< kyseisen näppäimen painamista, jolloin prosessi 400A etenee askel keskeytetäänkö esim. koko ajonopetusprosessi 400A jollain muulla mainitun näppäimen painamista jatketaan, eikä painamista ole välillä kesi 10 jatkuu kyllä-haaraan askeleeseen 413, jossa tallennetaan nopeustieto käynnistetään ajastin 228 seuraa van lukeman ottamista varten (askel 414) logiikkapiirit 223 selvittävät, onko aika täyttynyt. Kun aika ei ole täytty; 223 selvittävät edelleen onko aika täyttynyt. Kun aika on täyttynyt askeleeseen 416.

15

Askeleet 416-419

Askeleessa 416 nopeus lasketaan edellisen nopeuden kanssa yhteen keskia mikäli olisi esiintynyt nopeusvaihtelua (0,lm/sek + 0,lm/sek = 0,2 m/sek) summa jaetaan kahdella (0,2m/sek : 2 = 0,1 m/sek). Askeleessa 418 osa 20 aikatekijällä (0,01 sek x 0,1 m/sek = 0,00lm). Askeleessa 419 lisätää ^ · olevaan kokonaissummaan (0,001 m + 0,001 m = 0,002m) Tästä saadaan toi • 4 *·· PT2. Prosessi palaa silmukkaan askeleeseen 411.

4 4 4 * · 4 * · • *

Askeleet 411-416 4 4 4 * 4 **··' 25 Askeleessa 411 luetaan jälleen nopeustieto skeduloimalla nopeusprosessi on jälleen askeleesta 914 saatava 0,lm/sek. Askeleessa 412 logiikkapiiri «41 ft A 1

Hl onko nopeus erisuuri kuin 0. Mikäli ei, koska hissiasentaja on nostanut sor 4 Λ 36

Askeleet 416-419

Askeleessa 416 nopeus lasketaan edellisen nopeuden kanssa yhteen (0,1 m/sek + 0,1 m/sek = 0,2 m/sek). Askeleessa 417 summa jaetaan kahde (0,2m/sek : 2 = 0,1 m/sek). Askeleessa 418 osamäärä kerrotaan aikatekijäl 5 (0,01 sek x 0,1 m/sek = 0,00lm). Askeleessa 419 lisätään tulo mi kokonaissummaan (0,002m + 0,001 m = 0,003m) Tästä saadaan kolmas p Prosessi palaa silmukkaan askeleeseen 411.

Vaihtoehtoisia toteutustapoja 10 Täten prosessi jatkuu edelleen tuottaen uusia paikkatietoja. Tämä on vaii siitä, kuinka prosessin voi toteuttaa. Esimerkiksi olisi voitu käyttä nopeutta.Vaihtoehtoisesti lukeminen voidaan järjestää siten, että proses sarjaportin- tai USB-portin puskuriin nopeustietoja. Prosessi 400A hakee ti tulevat saataville. Nopeustiedon saamisen väliaika voi olla parhaiten sama; 15 Tieto tulee esim. puskuriin tasaisin 10 millisekunnin väliajoin, josta se c piirien 223 käytettävissä ajonopetusprosessia 400A varten. Prosessia vo parantaa. Esim. nopeudenvaihtelua tasaamaan tarkoitettu yhteenlasku ja ji nyt turhalta. Asiantuntijan on kuitenkin edellä esitetystä helppo ymm tarkoitus joka kuuluu keksinnölliseen ideaan eräänä osa-alueena..

20 •j* Toiminnan jatkuminen ja paikkatiedon yhdistäminen viivakoodeihin i(\j Toiminta jatkuu samanlaisena määrittelemättömällä määrällä askeleita, o · toisiaan tuottaen uusia paikkatietoja PT, kunnes prosessilta 450 tulee infoi • « V·: keksinnön selityksen mukaisesti parhaiten viivakoodin lukijalta 220 tult ***** 25 Tällöin kultakin viivakoodilta tuleva informaatio yhdistetään kysei: lähimpänä hissin liikesuunnassa ja ajan virrassa olevaan paikkatiet * · t informaatio liitetään logiikkapiirien 223 (323) toimesta ohjelmakood • i 37 avulla, ja josta on varma “mitata” ajomatkaprosessin kuvaamalla tavall pysyvä korjattu lukuarvo hissin korin 1 tarkalle pysähtymiskohdalle 1. ken Ts. Asentajan ei tarvitse välttämättä asettaa kohtaa 114' fyysisesti oikeaar pysähtymistason merkintä tehdään ohjausyksikön 207 muistiin etäisyytenä 1 5 lisäksi tai sijasta lyhyempänä etäisyytenä kohdasta 114'. Viivakoodin opeti ja koijausprosessiin palataan keksinnön selityksen edistyessä. Viiv voidaankin tehdä eri ajokerralla kuin paikkatietojen PT merkintä, j< hissiasentajien työtä.

10 Kullekin viivakoodille oma lukuarvo Täten viivakoodin paikka hissikuilussa on saanut numeroarvon hissinkori hitaalla nopeudella tehdyn opetusajon aikana. Näin jatketaan ki viivakoodeihin on yhdistetty kutakin viivakoodia kokonaissumman kasvun oleva lukema, kuten PT1 :tä tai PT2:ta vastaavat kokonaissummaa ilmaiseva 15 PT tulee yhden millimetrin jaolla, tämän luulisi olevan melko tarkka mei yhdistetään myös paikkatietoluvultaan negatiivisen etumerkin saavat viiva 102, ajamalla hissin koria alaspäin ohi Reset-pisteen 99 ja siten nollakohd

Keskinopeus, näytöllä näyttäminen, ilmaisutapa 20 Järjestelmä rakennetaan edullisesti niin, että nopeus on ainakin haiuttaes näytöllä (lila, 111b, 311) (ei tarkemmin kuvailtu) ja että ohjausyksil * * :· tarvittaessa ohj elmakoodiin syötettyj en tietoj en j a logiikkapiirien 223 avu \ *: hissinkorin 1 hetkellisen paikan esim, hissikuilun korkeusaseman tai • * + · 4 *· kerrostasojen ja nopeusalueiden I-IV, ja ΙΓ-IV suhteen. Vaihtoehtoisesti t; e * o • a ** · ** 25 että ohjelmalogiikka ymmärtää riittävästi pelkän numerollisen lukuarvoa k; pienentävän prosessin perusteella. Viimeksi mainittujen nopeusal • a » merkitseminen viivakoodein, auttaa ohjausyksikköä 110 (330) hidastai 38

Kuvan 9A Reset-pisteen alapuolinen alue

Reset-piste ja ns. 0-kohta asetetaan siis kohtaan 99 viivakoodi lappu viivakoodien väliin. Tämän kohdan 99 reset-pisteen alapuolella toimii nopeus ΙΙΓ. Saatuaan kuvan 2D viivakoodin lukijalta 220 alas] 5 viivakoodilapulta 104 viivakoodin antaman informaation ohjelmakoodin; kytkevät loogisten piirien 223 välityksellä jo toiseksi alhaisemman kaik (nopeusalue ΙΓ). Parhaiten alue ΙΙΓ on vieläkin alhaisempi. IV’ on joka t alue. Ajonopetusprosessin 400A prosessinsa kautta laskema ja askeleissa 41 esim. paikkatietoa PT1 ja PT2 vastaava kukin lukema ilmoitetaan 0-kohd 10 pisteen yläpuolella parhaiten plus-merkillä varustettuna ja/tai alapuolella ]

Miinusmerkkinen paikkatieto (PT), sekä turvallisuusalueet

Reset-pisteestä 99 alaspäin PT-lukema ilmoitetaan edullisesti jo miim

Alaspäin ajosta eduullisesti jo itsestään tulevan -merkin kanssa ajettaessa ai 15 olisi siis--. Varsinainen Reset-piste 99 sijaitsee siis edullisesti myös ensimn ovialueen I, (joka on myös nopeusalueella 1) merkintänä toimivan kohdan kohdassa 99 viivakoodien 102 ja 103 välissä. Vaihtoehtoisesti Reset-pisl kohtaan 114', tai esim. minkä muun kerroksen vastaavaan ovialueen kohti

Alue ΙΙΓ kuuluu kaikkein hitaimman ajon nopeusalueelle riittävän mo •:· ·: 20 hississä. Viivakoodilapulta 101 saatu informaatio estää virran syötön alaspä ββ*ί* loogiset piirit 323 kytkevät irti virran syötön alaspäin ajoa varten, ei\ ♦ « ·/·· alaspäin ajon kytkentää esim, kuvan 1 jäqestelmän 100 taajuusmuuttajat • · ·/·: järjestelmän 300 taajuusmuuttajan 49 sisäisissä kytkennöissä, ennen kui ·*· 2 *. *1 viivakoodilapun 101 yläpuolella. Täten hissinkori 1 ei normaaliolosuhteiss; ♦ # *· · · * 25 turvallisuusalueelle IV’, vaikka hissiasentaja ymmärtää luonnollisesti olla1 varalta että järjestelmä ei toimisikaan. Mikäli hissin kori 1 joutuu niin alas, < • * *

Hl lukija 220 lukee viivakoodin 101, laukeaa edullisesti hätäpysäytys 39

Viivakoodien avulla tehtävä korjaus

Lisäksi järjestelmä 100 (300) ja vaihtoehtoisesti mikä hyvänsä esillä oleva kuvailtu järjestelmä joka tuottaa nopeustietoa, rakennetaan tämän p edullisesti toimivaksi siten, että: 5 - paikkatietona (PT) toimiva kokonaissummaa ilmaiseva lukema, joka on 1 207, (307) kuhunkin viivakoodiin 106-109,1 lOv, 1 lOy, 111-113 ajonopetu: avulla, tai muulla tavoin kiinteästi, korvaa parhaiten aina, tai vaihtoehtois tarvittaessa kuvan 11 ajomatkaprosessin 1000 tuottaman uudelleen läskein paikkatiedon, kun kuvan 2D viivakoodinlukija 220 lähettää lukeman: 10 ohjausyksikölle CU 110 (CU 330).

- pysähdysalueita ja erilaisia pysähdysmatkoja voidaan säätää ohjausyksikö: (CU 330) muistiin 207 (307) tallennettavin muutoksin, joiden avulla voi< tietyn ohjaustoimenpiteen tason paikkaa suhteessa paikkatietoon (P' useamman vastaavan tason paikkaa syöttämällä muistiin 207 (307) uudet s 15 - muistiin 207 (307) kirjataan viasta aiheutuneet pysähdykset, kuten myös ti aika.

Event ts. tapahtuma aikaansaa suoritteen vain silloin kun se sattuu

Viivakoodien avulla tehtävä korjaus tehdään siten, että kuvan 13 korj: *:**: 20 viestii kuvan 11 ajomatkaprosessin 1000 kanssa. Opetusprosessissa ja ko « ns, event ts, tapahtuma aikaansaa suoritteen vain silloin kun se s; • e ·/*: keskustelevat keskenään moniajoperiaatteella sceduloimalla, eli nopeasti ·.*·: saaden kulloinkin tarvitsemansa pienen aikaviipaleen. Esim. korjaus]: i » » » · *· " ajoprosessi 1000 voidaan toteuttaa niin sanotusti myös kahdella eri säil • * * · · · * 25 yhteinen muistialue, ts. ne näkevät toistensa muistialueet, mikä on asiani ui «o * « ♦ ♦ lii Osittain vastakkaisia etuja valitusta menettelytavasta riippuen 40 mainitut muut kiintopisteet ovat harvassa. Kun nopeus ilmoitetaan esim. j metreinä sekuntissa, hissin korin la, Ib kulkema matka saadaan helpo; Tämä todennäköisesti helpottaa hissin korin la, Ib aseman hai hissiasentajalle rakennuksen korkeuden suhteen, varsinkin jos Reset-pis 5 kerroksessa. Toisaalta esim. pyörimisnopeuteen ja aikaan tai esim. Hertz-sidoksissa oleva lukuarvo riittää sitomaan kunkin tarvittavan paikan tiett; riittää paikan määritykseen yksinkertaisemmalla tavalla. Kaikki ni vaihtoehtoisesti valittavissa ja toteutettaessa keksintöä käytännössä.

10 Reset-piste piste kuilun pohjalla

Seuraavassa esimerkissä hissikuilun pohjalle, 1. krs:n alapuolelle asennetaa Tästä 0-pisteestä lasketaan etäisyydet kerroksiin. Kun hissin kori ajetaa kunkin kerroksen tasanteen kohdalle asennetaan kerroksen arvo. Kerrot seuraavat arvot: 15 Reset-p. 99 0.000 • 1. Krs. n 0.150 1. Krs.-3.300 • 2. Krs. 3150 Reset-p. 99 2. Krs. 0.000 • 3. Krs. 6450 3. Krs.+3.300 20 Mikäli reset-piste tehdään 2. Krs. Kohdalle kumpaankin suuntaan tulee r 3,3 m. Hissi ei tarvitse erikseen viivakoodiin tai muuhun * « V·: paikannusmenetelmään perustuvaa paikannusmenetelmää. Nopeustiedoi » « » I | \ *: paikka riittää 1. Krs. merkkinä, sekä 3. Krs. merkkinä. Reset-piste toisess * * • * · kiinteä mittauspiste, joka ei muutu. Se voidaan toteuttaa yksinkertaisin: • · ** · ** 25 olevalla tekniikalla. Esimerkiksi reset-piste voidaan muodostaa tällöin kuva . katkaisijalaitteen 117 avulla. Kun katkaisijalaitteen 117 kosketuskärjet 12( * » » * · t lähettää virtaimpulssin ohjausyksikölle 110, jolloin ohjausyksikön 110 logi 41 joustavaan tukielimeensä 221, tai se voi liikkua jousivoimaa vasten ulosp suhteessa tukielimeensä 221. Esim. kuhunkin kuvassa 2B nähtävään viiva! ja vastaavasti kuvan 9A viivakoodiin 101-113 tai ainakin yhteen niistä koe viivakoodin ilmaiseman numerosaijan avulla sen kerroksen tunnistein 5 kyseisten viivakoodien kiinnitysalusta 105A tai 105B mainittuine viivakooe Moninopeuksisessa hississä kuhunkin viivakoodiin 106 ja 113 koodataan: ja IV raja. Kuhunkin viivakoodiin 107 ja 112 koodataan nopeusalueen II j

Kuva 2B: Kerrostasanteen ja hissin nopeusalueiden merkitseminen 10 Kuhunkin viivakoodiin 108 ja 111 koodataan nopeusalueen I ja II viivakoodiin 109 ja llOv koodataan viimeksi mainittujen viivakoodi suhteellisen kapea rajakohta 114, jossa hissin korin lattia on tasan kerrost Hissin korin 1 ei kuitenkaan tarvitse olla tällöin asemassa, jossa viivakooc on tarkoin tällä rajakohdalla, vaan parhaiten älykkään ohjausyksikön 110 ti 15 päässä kohdasta 114 tiettyyn suuntaan tai tiettyyn toiseen suuntaan. Tällöi ei tarvitse erityisen tarkoin asettaa esim. kyseisiä viivakoodeja llOv kiinnitysalustaa 105A hissikuiluun. Muilla kuvan 2B viivakoodeilla 1( haluttujen nopeusalueiden mitan edellyttämä paikkansa melko suurten sisällä. Kuvan 2B viivakoodin kiinnitysalusta 105A nähtävine viivakoodein 20 suhteellisen samanlaisena kuhunkin kuvassa 2A nähtävään kerrok; kerrokseen käy kuitenkin parhaiten kuvan 9A kiinnitysalusta 1051 • * informaatio voi olla sama, lukuun ottamatta esim. edellä mainittua tietoa ke * » » * » *. *: halutaan viivakoodissa erikseen esittää. Lisäksi poikkeuksen ft · • * « *· "! erikoisinformaatiota sisältävät viivakoodit, kuten keksinnön selityksessä r » **i ’··** 25 ovien lukitsemiseen jne. liittyvät viivakoodit. Hissiasennusliike saa kiinnj . ja 105B viivakoodeineen ja kutakin kerrosta merkitsevine merkkeine* « · * • ft #

Hl valmistajalta valmiina pakettina. Hissiasentaja asentaa kunkin tiettyyn kerre • ft 42

Ovialueen merkitseminen

Kuviossa 2B viivakoodit 106-113 on sijoitettu asennuslevyyn 105A. Asenr esim. puinen, metallinen tai muovinen, ja viivakoodit on edullisesti muovipintaisiin liimatarralappuihin. Viivakoodeilla 108 ja 111 voidaan 5 nopeusalueen I kanssa, tai sen lisäksi rajata alue, jolla hissin ovi voidaan a1 mainittu ovi voi olla automaattiovi ja/tai sisempi ns. turvaovi ja/tai ulor yksinkertainen ovi joka voidaan avata. Ovialueita voidaan rajata viivakc siten, että saadaan kaksi ovialuetta, ovialue I, joka on suppea ja ovialue II, j< Kummallakin ovialueella ovat tietyt erilaiset toiminnot mahdollisia.

10

Kuva 12: Viivakoodin opetusajo

Kun kuvan 2B ja 2C kaikkien kerrosten viivakoodien asennuslevyt 10: pisteen sisältävä kuvan 9A ja 9B asennuslevy 105B on asennettu paik voidaan ajaa viivakoodien opetusajo. Kuvan 2D viivakoodinlukijalaite 220 15 paikallaan ja toimii. Kun ohjelmoijat ovat tehneet työnsä hyvin, hissiäsi vain ajaa suhteellisen hitaasti hissiä 1 ja tarkkailla, että kaikki tulee kun1 että kannettavaa tietokonetta voi käyttää työssä. Työn voi tehdä myc paikkatiedon opetuksen kanssa ajonopetusprosessissa, mutta edullisesti 1 valita tavan joka hänestä tuntuu helpommalta esim. kannettavan tietokoneet •:··: 20 108b valitsemalla. Tulee vähemmän informaatiota tarkkailtavaksi kerralla, j ^ ^ jr ajaa ohjelmat erikseen.

« m « « * • «# • · • * \*·: Työjärjestys ·** t ·. *: Paras työjärjestys voi olla mielipidekysymys, mutta hyvä työjärjestys on jc ·« · • · *···* 25 1. Asennetaan kuvan 9A asennuslevy 105B paikoilleen kuiluun.

2. Ajetaan reset-pisteeseen 99 ja merkitään se.

J > ;;;* 3. Annetaan “tyhjälle” kuilulle paikkatiedot PT, esim. ajonopetusprose 43

Alaspäin ajo

Hissiä 1 aletaan ajaa hitaasti alaspäin ohi kohdan 114', eli ensimmäisen alapuolelle esim. manuaalisesti näppäimistön 108a, 108b (308) sopivit 5 varattujen näppäinten avulla. Pääperiaatteessa .ja huolellisten ja etevk ohjelmoijien hyvällä ohjelmalla viivakoodinlukijan 220 informaation tulisi 111 a ja kannettavan tietokoneen 520 näytölle 111b, mikäli se on yhdistetty! Tällaisia informaatioita voidaan mainita, joko vain viivakoodilapun nro., jota se palvelee, kuten kerrostasanne 2 kohta (114) ym. Huomion kiinnit 10 viivakoodin kohdalla on hyvän ohjelman lisäetu. Äänimerkki myc muuttuessa miinusmerkkiseksi reset-pisteen kohdassa 99 voisi olla hyvi vaihtumisen tulisi ainakin näkyä näytöllä lila, 111b. Samoin esim. vastaavan merkin syttyminen tiettyyn merkitykselliseen vastaavaa merkitsevään paikkaan näytöllä 11 la, 11 Ib ja/tai näytön informaatiossa, ku 15 paikkatiedon informaatiota tallennettaan eri muistipaikkoihin. Hissiasent näitä seikkoja, ja mikäli ongelmia ilmenee etsivät ratkaisuja. Muuten automaattisesti, kun vain ajaa hissin koria la (tai Ib, joka nähdään kuvass

Kuvan 12 viivakoodin opetusprosessi 450 *:··: 20 Viivakoodin opetusprosessi 450 alkaa askeleesta 451. Askeleessa 452 ohjat (330) omassa ohjelmalohkossaan olevat viivakoodin prosessointi ·/·· viivakoodinlukijan 220 informaatiota. Askeleessa 453 loogiset piirit 223 ( • · onko informaatio OK. Jos ei ole loogiset piirit jatkavat sen tarkistamista o * OK. (Tällöin hissiasentajien tulisi tehdä jotain ongelman selvittämiseksi). 1 « · *···* 25 on OK loogiset piirit 223 (323) tallentavat kyseisen viivakoodin informaa sopivaan muistipaikkaan muistiin 207 (307) helposti ihmisten saatavi * * *

Askeleessa 455 loogiset piirit vievät viivakoodin informaation lähimmän ] • « 44 ajomatkaprosessin 1000 skedulointia, ns. seurustelua varten kahteen paikk edullisesti vielä kolmanteen paikkaan ihmisten tarvitsemaa informaatiol ajetaan alas saakka ja tarkastetaan myös, että hissi ei liiku seis-alueella IV kuilu aivan ylös ja vielä tarkistusajo alas. Kun kaikki onnistuu, ei ole syyt 5 koijausprosessi 470 alkaisi toimia hyvin. Korjausprosessin ohjelma, joka a kannettavan tietokoneen 520 avulla ohjausyksikön 110 (tai 330) muistii sopivaan muistipaikkaan toimii täysin automaattisesti, kun se on kerran as

Kuvan 13 korjausprosessin 470 toiminta, askeleet 471-476 10 Toiminta seuraa suoraviivaisesti korjausprosessin 470 vuokaaviota. Korjai askeleesta 471. (Sitten seuraa joukko tehtäviä, joita logiikkapiirien 2 suorittaa). Lue viivakoodinlukijan 220 informaatiota (askel 472). Onko info: ei jatketaan sen tarkastamista onko informaatio OK (askel 473). Kun info yhdistetään informaatio lähimpään paikkatietoon PT liittyvään k< 15 numeroinformaatioon (askel 474). Tallenna opetettu viivakoodin paikkatiet paikkatiedon kokonaissumman tilalle uudeksi välilukemaksi. (Selitykseksi vaihdetaan ikään kuin jaloin harppomalla mitatun matkan tilalle opetusaj mitattu mitta) (askel 475).

*ί**ί 20 askeleet 476-480

Lue viivakoodin informaatiota (askel 476). Liittyykö viivakoodiin erikoi # kyllä, mennään erikoistoimintojen prosessiin 600 (voi liittyä esim. 1 * « • · * *♦ *; suljettuna pitäminen työajan jälkeen tms.) Kun ei mennään seuraavaan ask • » t · · *· " 477). Vähennä viivakoodin yhteyteen tallennetun paikkatiedon • · ’···* 25 ajomatkatiedon paikkatiedon PT lukemasta (askel 478) Lue erotus (askel - , plus- tai miinusmerkkinen erotus tietyn arvon? Kun kyllä, tehdään vil « i · ♦ ♦ ·

Hl huoltoliikkeelle. Kun ei mennään alkuun.

* » 45 esim. hälytys talonmiehen asentoon, tai ilmoitus näytölle lila voi huoi vikahälytyksen hissin huoltoliikkeeseen, kun on kysymys todellisesta ja \ Kuvan 22C laitteiston 2035 yhteydessä on näytetty puhelinyhteys lang; jäijestelmä 100 ja 300 ovat edullisimmin liitetyt puhelinyhteyteen mm. juur 5 tekemiseksi millä hyvänsä tunnetulla tavalla.

Viivakoodeista ja hissin nopeudesta

Parhaiten viivakoodit on kuvissa 2H ja 2J nähtävällä ja keksinnön selity esitetyllä tavalla tehty viivoiltaan pitemmäksi kuin esim. kauppojen ka 10 käytetyt standardimittaiset viivakoodit. Lisäksi viivakoodin inform; selkeyttää. Tämä aikaansaadaan esimerkiksi siten, että ei käytetä selli mukaista viivakoodia kuin esimerkiksi liike-elämän kassatoiminnoissa vähennetään informaatiota esittämään esim. kolmetoistanumeroisen num esim. vain kuusinumeroista numerosarjaa, esim yhtä leveässä tai levei 15 paksummin ja selkeämmin viivoin. Tällöin viivakoodin lukupää ehtii li] paremmin suhteellisen suuressakin nopeudessa. Kuvan 2B viivakoodit 1 10λ 9A viivakoodit 11 Oy ja 109 sisältävät kukin parhaiten eri informaation, symmetrisesti keskiviivaan 114 nähden. Tieto viivakoodin lukijalta 220 tietokoneelle korikaapelissa olevaa datakaapelia 25 pitkin. Vaihtoehto *:*·: 20 langatonta Bluetooth-tekniikkaa, mihin palataan keksinnön selityksen ede ·* ·

«•M

# * */a: Kuilun kuva paikkatiedon korjaamisessa • « '* *: On ennestään tunnettua korjata esim. pulssikerrosjakolaskua kohteena oi « · • · * kohdalla käyttämällä hyväksi ovialueen tunnistuselimiä ja tietokoneen r • · * · · * * 25 kuilun kuvaa, j a tunnistuselimet tulee olla jo turvallisuusmääräysten vuoksi . on, voidaan kuitenkin keksinnön mukaisesti aikaansaatu paikkatietolukem; • · · • · ·

Hl keksinnön vaihtoehdon mukainen vastaavantyyppinen pulssilukema ke • · 46

Viivakoodien avulla aikaansaatavia erikoistoimintoja

Viivakoodien avulla voidaan aikaansaada esim. seuraavia toimintoja: Kun viivakoodissa esiintyy esim, tietyksi luvuksi tulkittava luku 45 oi 1234567890, se merkitsee esimerkiksi, että 5 - jos kello on esim. 18-06 välillä, siis työajan ulkopuolella, hissi ei pys (vaihtoehtoisesti pysähtyy, mutta ei avaa ovia tai vielä vaihtoehtoisesi lähtökäskyä kyseiseen kerrokseen hissin korista ilman erityisen kulkuun oi laittamista esim. hississä olevaan kortinlukijaan (ns. kulunvalvontakorttia 10 Ei pysähdy kerrokseen 2 (vaihtoehtoisesti pysähtyy, mutta ei avaa vaihtoehtoisesti ei ota vastaan lähtökäskyä kyseiseen kerrokseen hissi korttia.) -jos kello on esim. 18-06 välillä, siis työajan ulkopuolella.

-jos palohälytys on annettu kerroksesta 2 tai sprinklerit ovat lauenneet.

15 - jos hissin kortinlukijalle ei ole näytetty korttia ja kello on 18-06 välillä.

Ei avaa ovia kerroksessa 3 jos...: -jos kello on esim. 18-06 välillä, siis työajan ulkopuolella.

-jos palohälytys on annettu kerroksesta 2 tai sprinklerit ovat lauenneet. ·:·*: 20 - jos hissin kortinlukijalle ei ole näytetty korttia ja kello on 18-06 välillä.

9 9999 • 9 V·; Viivakoodilapun vaihto ·. *: Uudet ohjeet tietokoneohjelmalle on nyt annettavissa tietokoneen ohjelmaa 9 9 • * * ** " muuttamatta vaihtamalla vain sopivalta toimittajalta saatava viivakood *···* 25 edellytä vaihtotyön tekijältä tietokoneisiin liittyvää tietotaitoa, Viivakood . 105 A ja 105B voidaan sijoittaa hissikuilussa mielellään sellaiseen paikkaan * 9 9 9 9 9

Hl koriin la, Ib, jossa siihen pääsee käsiksi hissin korista la, Ib esim. kyj 47 kannettavan matkatietokoneen hissin ohjausyksikköön 110, 330, 2< vaihtoehtoisesti olla myös saijaporttiliitin. Kaikkein paras on, jos ohjausyki 2035 ovat varustetut Bluetooth-yhteydellä, jolloin hissiasentaja voi o yhteydellä varustetun kannettavan tietokoneen kautta yhteyden mainittuun c 5 hissin ja/tai kuilun ym. ympäristön mistä kohdasta.tahansa niin kaukaa, kui hajaverkko voidaan muodostaa, siis verkon kantama-alueelta. Tällöin voi n hissiasentaja olla yhtä aikaa laiteyhteydessä johonkin mainituista ohjausyl

Viiva koodin lukijan ja viivakoodien huolto ja vaihto 10 Esim. hissin lattian- tai katonrajassa ovialueen ulkopuolella on edullisi johtava lukittu laatikko, johon kuvassa 2D ja 2E nähtävä viivakoodinlukij; 2G nähtävä katkaisin 117 on sijoitettu. Viivakoodinlukijan 220 tai viivak huoltamisen ja/tai vaihtamisen ajaksi hissi on parhaiten lukittavi

Viivakoodinlukija 220 on parhaiten esim. saranan varassa käänne 15 viivakoodin päältä. Viivakoodin lukijan 220 toiminta katkaistaan esir rakenteen avulla asiantuntijan ymmärtämällä tavalla ohjelmallisesti aj< laskurin 229 avulla, kun hissi pysähtyy kerrokseen ja jää esim. kym pitemmäksi aikaa paikoilleen (ei näytetty). Tämä tehdään ohjelmallisesti, v ovat kiinni. Tällöin lukutoiminta ei toistu ja toistu tarpeettomasti. Toiminta ·;··; 20 esim. hissin saaman kutsun (kerroksista) tai lähtökäskyn (hissin korista) ai ^ j · esim. kori- tai kutsunappulaa painetaan viivakoodinlukija 220 aktivoituu i « ·.**· lisäyksenä, tai vaihtoehtona, aiemmin mainittuun vastaavaan aktivoituni * * ·.*·: saadessa virtaa.

♦ · • · 9 • · « • * * * * *··’ 25 NopeudensäätÖ esim. invertterillä Säätämällä taajuutta laajalla alueelle 0-fmax saadaan epätahtikoneen pyi • · · alue laajaksi. Kun vielä otetaan avuksi vaihejärjestyksen muuttamin • * • · 48 r/min. Muiden napaparilukujen mukaisia arvoja voidaan nähdä kuvas selityksen tarkoituksena ei ole rajata pois minkään moottorin mitää keksinnön kentästä, esimerkiksi sen perusteella mitä napapariluvusta v prosessin 900A perusteella. Sen sijaan tarkoituksena on ollut luoda 5 yksinkertainen ja havainnollinen esimerkki sähkömoottorin pyörimisno] nopeuden määrityksestä ja säädöstä.

Puhelimen tarve hississä.

Hississä oleva hälytysnappula ei anna samaa turvaa kuin puhelin, jos selk 10 Esimerkiksi korkealuokkaisissa toimisto-ja asuinrakennuksissa voidaan sil korissa 1 b olevaa puhelinta. Tällöin voi saada yhteyden suoraan hissin huo henkilöön, tai yritykseen, ja siellä henkilöön joka järjestää apua jc huoltotoimista huolimatta joskus jääkin kerrosten välille. On tärkeää s avunpyyntö on mennyt perille, vaikka joutuisikin jäämään odottamaan av 15 aikaa. Tämä korostuu myös rakennuksissa, joissa ei viikonloppuisin ole ] huoltohenkilökuntaa. Onkin sattunut ikäviä tapauksia, joissa mikään häly ole toiminut, ja joku henkilö on jäänyt hissiin loukkuun jopa useiksi päi1 epähygieeninen jatkuessaan pitkään, kun joutuu tekemään esim. tarpeitaar voi lisäksi olla myös hengenvaarallinen, jos sairas henkilö jää hissiin eikä s *:*: 20 lääkkeitään, tai kärsii muutenkin esim. lievästä ahtaan paikan kammosta.

»* · * * « « i « *.**; Kuilussa tehtävien vaarallisten töiden vähentäminen * *. *: Esillä oleva keksintö pykii tarjoamaan ratkaisun, joka paitsi turvaa hississi * · • · · ** *5 ohjaa langattomasti hissin keskustietokoneen ja siten hissin toiminti ·♦· • · * · · * 25 huomattavan kallis, sillä kun kaapeleiden hinnat ovat kaiken aikaa nousse , laitteiden hinnat ovat laskeneet. Vaikka johdon veto hissikuiluun on suhteel » i · • · · !!! ei kuitenkaan ole aivan vaaratonta, koska on aina putoamisen tai puristui 49

Langattomat viestimet kuvassa 10E

Kuvassa 10E nähdään langattomat viestimet hissin korin kerrosnäppäinkäytössä. Kuvissa 22A ja 22B nähdään langattomat, ns. Blu 2000 ja 2015, jotka käyttävät esim. 2.45 Gigahertsin taajuutta. Blue 5 toteutettavissa suhteellisen edullisella radiotekniikalla, huomatta^ matkapuhelinta huokeammalla, joten ostohinta on halpa. Lisäksi puhelui koska ollaan omassa verkossa. Bluetooth siru mahtuu hyvinkin pieneen tila hyvin esimerkiksi kannettaviin laitteisiin. Portaassa ja hississä laitteet tosir lujasti seinään kiinni. Kiinnitys voidaan tehdä esim. kuvassa 22B nähtä 10 2016.

Matkaviestinverkossa sekä Bluetooth-verkossa viestivät laitteet Kuvassa 22C nähdään langaton viestin 2041, joka on ns. matkapuhelii olemaan yhteydessä Bluetooth-verkon lisäksi myös teleoperaatto 15 langattomaan verkkoon. Lisäksi kuvassa 22C nähdään ns. kannettava lar 2040, joka myös pystyy olemaan yhteydessä Bluetooth-verkon lisäksi tarjoamaan langattomaan verkkoon. Vielä lisäksi kuvassa 22C nähdään B ns. master-viestin 2030, joka on keskeinen koko kyseisen Bluetooth-vt; kannalta.

*:·*: 20 .. ‘ j * Kantomatkasta ^ + ^ * \ Pienimmällä yhden milliwatin lähetysteholla päästään maksimissaan r • « • ♦ · *· metrin toimintaetäisyyteen. Jopa tämäkin riittää jo esim. kolmikerroksises; * * • · « ’· portaan hissin hoitoon. Mikäli kuvan 10E hissin ajomoottori olisi littei * # '··** 25 kulkeva kuten esim. eräs kotimainen Kone Oy:n ratkaisuja ns. master-vi . hissin katolla tai sisällä itse hississä Ib, niin yhden milliwatin laite riittäisi * ♦ f « ♦ e !!! nelikerroksiseenkin taloon. On kuitenkin toinen asia, onko hiukan tehok 50

Hissin kutsu, sekä näytön informaatio

Kuvasta 10E nähdään, että talon portaassa on joka porrastasanteella hissi lähellä viestin 2015a-2015d. Portaasta sähkömies saa yleensä hyvin virtaa e; varten, ainakin jos hän sijoittaa tarvittavan viestimen 20l5a-201 5 olemassaolevaa valokatkaisijaa. Laturi voi olla koko ajan kytkettynä, oikeantyyppistä, esim. lithium- akkua. Toisaalta tässä kävisi yksir halvempikin Bluetooth-laite, jolla pystyisi välittämään pelkän kutsun (e riittäisi kun ohjausyksikkö 2032 saisi tiedon mistä kerroksesta hissin kor Hissin korissa Ib on sen sijaan hyvä olla kunnon Bluetooth-puhelin 20( 10 hyvä, kun puhelimien 2015a-2015d näytöillä 2018 voidaan esittää informa

Esim. kuvan 22B viestimen 2015 näytöllä on informaationa näkyvissä, et kerroksessa, kuten on tilanne kuvassa 10E. Tällöin ei tarvita muita v viisareita. Kaikissa ns. slave-viestimissä 2015a-2015d näkyy näytössä informaatio, esim. että hissi on 2:ssa kerroksessa. Hissin korissa Ib sisä 15 viestin, kuvan 22 A viestin 2000 puolestaan näyttää näytöllään 2001, että h menossa ylöspäin. Tämä on tarpeellinen informaatio esim. useamman hissii joissa liikkuu suuria henkilömääriä. Kun tasanteella oleva ihminen voi näl korissa Ib olevan viestimen 2000 näytöstä meneekö hissi oikeaan suuntaai tehostuu.

·:··: 20 .. 1 ·1 Huoltotietoihin pääsy Bluetooth-viestimin ·.1·: Luonnollisesti näytöillä 2001, 2018 voidaan näyttää paljon muutakin ii • 1 \2ί kyseinen informaatio voi tarvittaessa palvella myös hissiasentajaa, ku ♦ ♦ 4 · 4 - 1! huomioidaan tarvittavalla tavalla. Ts. hissiasentaja voi olla yhte) • 44 2 ***** 25 ohjausyksikköön 2032 viestinten 2015a-2015d ja/tai viestimen 2000 yksinkertaisemmissa tapauksissa, joissa hän ei tarvitse esim. kannettavaa ti< ♦ ♦ ♦ » 1 ·

Hl esim. vaativien tai ohjausyksikön 2032 toimintatapaa syvällisei • · Λ m 51

Kuvan 10E dianne, pikoverkko

Kuvassa 1OE nähtävässä tilanteessa ihminen (ei näytetty) on painanut I krs. olevaa ns. oija-laitteena (Slave) toimivan viestimen 2015a näppäimistön Voidaan järjestää esimerkiksi jopa niin, että kaikki näppäimistön 201' 5 tuottavat hissin korin 1 b kutsutiedon, tai vaihtoehtoisesti vain jokin tai jotk lisäksi näppäimistö 2017 varataan esim. koodinäppäilyn, ts. tietyn tu tapahtuvan numeroyhdistelmän näppäilemisen avulla esim. hissiasentaji näppäinten painamisen merkitys muuttuu koodinäppäilyn jälkeen. Täs: tilassa hissiasentaja voi viestiä ohjausyksikön 2032 kanssa monin tavoin, e: 10 saamiseksi. Normaalitilanteessa, hissiä kutsuttaessa mainittua näppäint syntyy ns. piko-verkko, isäntänä (master) toimivan viestimen 2030 ja viestimen 2015a välille. Tämä näkyy katkoviivoin piirrettynä laajana keh:

Linkkitason yhteydet 15 Linkkitasolla laitteiden välisiä yhteyksiä on kahdenlaisia.

• Äänen siirtoon tarvittavia synkronisia yhteydellisiä SCO-lin • Datan siirtoon puolestaan yhteydettömiä ACL-linkkejä.

Kuvan 10E pikolinkissä on kysymys jälkimmäisestä, eli master-laite 2030 *5*#; 20 päällä saa orjalaitteelta 2015a ACL-linkin avulla kutsuviestin. Orjalaitteis ei välttämättä edes tarvita ääniviesti ominaisuuksia, jollei haluta, että esim ^ * ·* ·; voidaan puhua puhelimella.

• · · • · • · • · i ’· "· Bluetooth-viestinten toiminnot • »· * * ·*·* 25 Viestimissä on normaalit toiminnalliset osat: . · Radio-osa (radio) ! * · β e * Radiolinkin hallinta (link conroller) 52 ohjausyksikön 2032 sarjaporttiin sopiva liitin. Tämä on kuitenkin Vaihtoehtoisesti ohjausyksikössä 2035 itsessään on mm. Bluetooth-antenni antenni ja tarvittava Bluetooth-siru, sekä edellä mainitut radio-osa, radiolinl yhteydenhallinta Bluetooth-verkkoa varten. Tällöin erillistä masteria 5 ohjausyksikkö 2035 toimii master-laitteena, tai sisältää master-laitteen.

Yhteyden saanti ohjausyksikköön

Joka tapauksessa ohjausyksikköön 2032 saa Bluetooth-yhteyden millä hy tiedonsiirtoon valmiilla laitteella, kuten esim. kuvassa 22C nähtäväl] 10 tietokoneella 2040, tai matkapuhelimella 2041, tai varsinaisilla Bluetooth-tai 2015a-2015d. Näytetyssä esimerkissä yhteys saadaan siis ns. master-antennin 2033, sekä USB-liittimen 2031 kautta. Muut viestimet 2015a -20] slaveja, ns. orjaviestimiä. Toinen antenni 201p, joka kiinnittyy suoraan c 2032 on matkaviestinverkkoa varten, jolloin yhteydessä ollaan matkaviestin 15 linkkien kautta. Tälle laajemmalle verkkoyhteydelle on tarpeensa, joka se selityksen edistyessä. Kaikki Bluetooth-laitteet tai Bluetooth-yhteensopivat samalla (tällä hetkellä joulukuussa 2002 käytössä olevalla 2.4 Ghz) taajuu kun käytetään halpoja lyhyen matkan radiolinkkejä. Taajuus voi kuitenl keksinnöllisen ajatuksen piirissä. Taajuussekvenssi on jokaiselle pikoverko *:*· 20 määräytyy pikoverkon syntyessä master-laitteen, tässä siis laitteen 2030 h *l· kellosta* • * • « a » ·· :: Ohjausyksikön 2032 rakenne ja osat ^ * a

Tietokoneen tai ts. ohjausyksikön 2032 logiikkapiirit 223p sen sijaan s< • * * • · ' * * · * 25 ohjelmoidun koodin perusteella kuinka kytkeä j a ohj ata P WM-invertteriä 2 hissin korin Ib ensimmäiseen kerrokseen. Mainittu PWM-invertteri 2038 f t * « • · · sähkömoottoria 2034. Prosessi on niin läheinen aiemmin esitetyille p ♦ * 53

Matkaviestimen 100h osat

Lisäksi ohjausyksikköön 2032 kuuluu, tai siihen liittyy osakokonaisuus, parhaiten, mutta ei välttämättä ohjausyksiköstä 2032 osittain tai kokonaan matkaviestimen lOOh. Riippumattomuudella tarkoitetaan, että matkaviest 5 ohjausyksikön 2032 kanssa yhteistä muistia, ohjauspiirejä, logiikkapiirej Matkaviestimeen kuuluvia osia ovat mm. lähetinvastaanotin 203p ja anten siinä on mikrofoni 107p ja kovanäaninen 105p, näyttö 11 lh ja näppäimi lisäksi laitteeseen kuuluu ohjauspiirit 209h, logiikkapiirit 223h, muisti 2( ajastin 228h, laskuri 229h ja akku 225h. Edullisesti matkaviestin 10 ohjausyksikön 2032 kanssa joitakin yhteisiä osia, kuten esim. yhteistä näppäimistöä 103p, jolloin matkaviestimen lOOh oma näyttö 11 lh ja nä voidaan jättää pois.

Tarpeita, joita matkaviestinverkon avulla voidaan täyttää 15 Matkaviestimen 1 OOh avulla hissiasentaja pystyy viestimään langattoman1 kautta vaikka toiseen maapallon maanosaan, esim. taijoten ohjausyksikön tietoja suoraan hissin valmistajalle jostain vikakysymyksestä. Tällöi valmistajan edustaja voi nähdä tiedonsiirron avulla omalta tietokoneell tiedon, minkä ohjausyksikkö 2032 pystyy esim. hissiasentajallekin esim.; ;··· 20 näyttämään. Näin hissinvalmistajan tukipalvelu pystyy taijoamaan parhait *·· tietämystään ja apuaan ympäri maailman. Vaihtoehtoisesti järjestelmissä 20! :\j 300 on kiinteä puhelinlinja (ei näytetty). Mainitun puhelinyhteyden, esi * · V*: matkaviestinverkon kautta logiikkapiirit 223p pystyvät lähettämään jop; •. * ·: vikailmoituksen puhelimitse esim. hissiä hoitavan firman vikapäivystykseei 25 kuvailtu). Edullisesti laitteessa on myös puhesyntesisaattori, joka oikein o viestiä viasta puhelinyhteydellään tai suoraan asentajalle (ei näytetty). Mn • t φ **f·’ saada aikaan automaattinen vikailmoitus. Keksinnön selityksen edistyessä • · ♦ · b 54 siirtoon, eli ACL-linkki. Logiikkapiirit 223p ohjaavat kytkentöjä tarvittav sähkömoottorin 2034 pyörimissuunta olisi oikea, ja saavat palautteei taajuudesta taajuusmittarilta 2036 ja jännitteestä jännitemittarilta 2037 o aikaansaamiseksi. Tällöin ohjausyksikkö 2032 ohjaa hissin korin Ib main 5 1-4 valittuun kerrokseen ohjelmakoodiin kirjattujen käskyjen määräämälli

Ohjausyksikön 2032 toiminnan ohjaus

Ohj elmakoodi sisältää käskyj ä, j oita ohj auspiirit 209p suorittava! logiikkapiiristö 223p, joka sijaitsee muistissa 207p. Mainittujen käskyjen j 10 esim. ns. opetusajon aikana tallennettujen paikannustietojen sekä vars käyttäjän, esim. hissin matkustajan hissin korissa Ib olevien näpp kerrostasanteilla olevien näppäinten 2017 välityksellä antamien käskysignai tietojen vastauksena ohjauspiiri 209p ohjaa sähkömoottorin 2034 toimintai mukaisesti. Ts. järjestelmän 2035 toimintaa ohjaa mikroprosessori muisti< 15

Matkapuhelimen lOOh toiminnan ohjaus

Matkapuhelimen lOOh ohjelmakoodi sisältää käskyjä, joita ohjauspiirit 20 erityisesti logiikkapiiristö 223h, joka sijaitsee muistissa 207h. Mainittu muistiin 207h tallennetun ohjelmakoodin, sekä varsinaisen laitteen 1 *:·*: 20 hissiasentajan matkaviestimeen lOOh liittyvien näppäinten 108h ja/tai 1 antamien käskysignaalien välittämien tietojen vastauksena ohjauspii • i :. ‘i matkaviestimen lOOh toimintaa näiden tietojen mukaisesti. Lisäksi käs • * • · · *· *! mahdollista antaa Bluetooth-verkon välityksellä. Ts. järjestelmän lOOh * · * * * * · j· matkaviestimen 1 OOh mikroprosessori muistielimineen * * 25 , Bluetooth-viestimien osat • · · « * · lii t Viestimet 2032 ja 2015 sisältävät seuraavat kuvassa 22A näytetyt viestimei • a 55 1 viestinnässä tärkeän osansa, eli antennin 2033 ja ohjausyksikköön pi viestimiseen tärkeän USB-kaapelin 2031. Lisäksi lähetinvastaanottimeei muut normaalit toiminnalliset osat Jotka on aiemmin mainittu, kuten radio hallinta ja yhteydenhallinta.

5

Ohjausyksikön 2032 ja master-viestimen 2030 välinen yhteys

Tietokone, tai ts, ohjausyksikkö 2032 viestii USB kaapelin kautta master-v joka lähettää tarvittavat viestit edelleen slave-viestimille Jotka ovat hissiv porrasviestimet 2015a-2015d.

10 Hätäpuhelun ohjaaminen matkaviestinverkkoon.

Seuraavaksi voidaan nähdä, kuinka ohjausyksikköön 2032 kuuluvat osat korista Ib tulevan hätäpuhelun matkaviestinverkkoon, mikäli hissiin jj saavuta apua Bluetooth-verkon alueelta. Ohjausyksikköön 2035 liittyy ma 15 Mm. jäljempänä mainitut osat muodostavat matkaviestimen 1 OOh, joka kyk matkaviestin-verkkoon, kuten esim. GSM-verkkoon tai vastaavaan minkä seuraavan sukupolven verkkoon. Puhelun ohjaus nähdään kuvan 10B vuokz toimintaprosessin 350 avulla. Kuvasta 22C puolestaan on nähtävissä, että 2032 on mm. seuraavat, nimenomaan matkaviestintoimintoja varten olevat *”“· 20 siis osallistu esim. moottorin 2034 ohjaukseen: «

Ajastin 228h, laskinlaite 229h, kello 227h, logiikkapiirit 223h, ohjauspiirii * · * i 207h, jotka yhdessä muiden tarvittavien osien kanssa muodostavat radiopi • · • · · * ·« • * » i » * * e [* Toi m in ta prosessi 350, askeleet 351-354 • « 25 Toiminta alkaa alusta A. Askeleessa 350 logiikkapiirit 223h tarkistavat, onl . Ib soitettu. Kun hissin korista Ib ei ole soitettu prosessi odottaa yhden , * * * ,**·β jälkeen logiikkapiirit 223h jatkavat sen tarkistamista, onko hissin kori 56 nähtävä matkapuhelin 2041. Edullisesti kyseinen hätäpuhelu aiheuttaa matkatietokoneelta 2040 vähintään nähdään, että kyseinen puhelu oi edullisesti kuullaan esim. merkkiääni (ei tarkemmin kuvailtu). Mainittu h kuinka auttaa tilanteessa, ja riittävätkö hänen omat kykynsä, vai onko j< 5 kutsuttava esim. hissiasentaja paikalle mainittua hissiä huoltavasta liikket ei ole muodostunut, logiikkapiirit 223h jatkavat sen tarkistamista muodostunut, kunnes yhteyden yritysaika on päättynyt (askel 354).

Askeleet 355-356 10 Kun yhteyden yritysaika on päättynyt, ajan hetken täytyttyä, kun ohjelmal aika on kulunut, logiikkapiirit 223h saavat ohjausyksikköön 2035 liittyvän lOOh automaattisesti tekemään seuraavat toiminnot: Askeleessa 355 log generoivat ohjelmakoodiin liitetyn käskyn mukaisen “off hook”- el toiminnon. Askeleessa 356 logiikkapiirit 223h aktivoivat numerovalinr 15 puhelimen lOOh muistiin 207h tallennetun puhelinnumeron tun valintasignaalina puhelinyhteydelle, sekä asettavat ajastimen 228h tai soittoyrityksen kestolle.

Askeleet 357-359 : * 20 Seuraavassa askeleessa 357 logiikkapiirit 223h tarkistavat, syntyikö yhti ···· muodostuu esim. soiton toisen osapuolen, kuten hissin huoltoliikkeen ** *· *| nostaessa luurin, logiikkapiirit 223h generoivat puheyhteyden avautumisen * *; Tämän jälkeen logiikkapiirit 223h ohjaavat puhelun Bluetooth-lähetim « * t

* M

2030, eli master-viestimelle, joka välittää yhteyden edelleen hissin koriii * 2 25 slave viestimelle 2000, josta alunperin soitettiin (askel 358). Tämän jälkee . ,·. alkuun. Jos yhteys ei syntynyt, logiikkapiirit 223h jatkavat sen tarkista « · i • · · .·**. yhteys. Tarkistus jatkuu, kunnes yhteys syntyy, tai kunnes yhteyden yri 57 väännetty askeleessa 356 ei vastaa.

Kaksiosainen hätäpuhelu/tai ts. vikailmoitus Täten on aikaansaatu kaksiosainen hätäpuhelu ja vikailmoitus hissin li 5 toimintaprosessissa 350 ensin yritetään hoitaa asia paikallisesti, ja sitt( yhteys kyseisen hissin huoltoyhtiöön. Saattaahan hissin seisahtumini sähkökatkoksesta, jonka mentyä ohi hissi toimii normaalisti, tai esim. s* jonka riittävän pätevä paikallinen huoltomies voi nopeammin koijata, kuten uudelleen tai vaihtaa palaneen/virran katkaisuillaan lauenneen varokkeen. J 10 hississä olija saa tiedon siitä, että asiaa hoidetaan eteenpäin.

Käyttö suuressa talossa

Viestinten 2000, 2015a-2015d ja 2030 lähetystehoa kasvattamalla päästäs metrin toimintaetäisyteen eri laitteiden välillä. Normaalisti keskenään 15 laitteet muodostavat ns. pikoverkon, johon voi kuulua kahdeksankin laitett; toiminnassa voi olla kahden tai useamman laitteen yhteyksiä, ns. haja tarkoittaa sitä, että esim. pitkäkin, monta porraskäytävää sisältävä kahdel talo voidaan helposti varustaa tällä tekniikalla. Tällöin kunkin hissin ko laite, kuten kuvan 22A viestin 2000.

:··: 20 * 4 4 4 * ««·· • · V·: PWM-invertteri 2038

·. ·; Kuvassa 22C on nähtävissä yhdistetty jännite-taajuusohjaus moottorin 2C

• * • * · ** *· Oleellista tässä taajuusmuuttajassa on se, että välipiirin jännite on vakio.

• * *··* 25 saamaa jännitettä ja sen taajuutta säädetään PWM-invertterillä 2038. K]

. invertteristä löytyy lisätietoa kinasta Sähkötekniikan oppikirja. Martti P

#44 4 · ·

Lehtinen, sivu 397. Jos jonkin ohjausyksikön osan nimi ja numero tai toimi Λ 58

On selvää, että keksintö ei rajoitu ilmentymiin Jotka on näytetty, vaan useat mahdollista toteuttaa kaikkien tässä selityksessä ja seuraavissa vaatimuk; ohjausjärjestelmien ja/tai ohjausmenetelmien ja paikanmäärityskeinojen erilaisina yhdistelminä.

5 10 15 *ί*β2 20

• M

* «··· « 4 « * · • ·♦ • · • « ♦ · · Φ · • · • · » • ·· • · • ♦ 25 .

• · · ♦ · · ·«· ··· « · • ·

Claims (23)

1. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että t suureita, kuten ainakin taajuutta ja edullisesti taajuuden lisäksi samanaik; jännitettä ja/tai virtaa vastaavat sähkömoottorin (62, 54, 2034) p 5 (nopeusprosessi 900A, 0-3000 r/min, askeleet 904,906,908,910,912,92 924) on tallennettu muistissa (207,307,207h) olevaan muistipaikkaan kuoi hissin korin (la, Ib) nopeuden (nopeusprosessi 900A, 0-1 m/s, askeleet 90 912, 924, 916, 919, 922, 924, ajonopetusprosessi 400A, askeleet 406, 41 myös paikan määrittelemiseksi ja määritellyn paikan vertaamiseksi paikka! 10 117) ilmaisemaan paikkaan (101, 103, 99, 102,104,109,114', llOy, 111 108, 108p, 108'p, 106,107,108, 109, 114, llOv, 111,112,113, ajonopeti askeleet 410 (PT1), 419 (PT2), viivakoodin opetusprosessi 450, askele pumpattavan nesteen, kuten veden, puhallettavan kaasun, kuten ilman, tai te aineen, kuten paperin nopeuden (nopeusprosessi 900A, 0-1 m/s, askele* 15 910,912,924,916,919,922,924,) tai volyymin määrittelemiseksi (ajomat askeleet 1014,1015,1120 1016,1017,118, matka = v3 x t).
2. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ·:··: 20 käytetään ohjausyksikön (110, 330, 2032) muistiin (207, 307,207p) taik T taajuudesta ja jännitteestä riippuvaa mainitussa muistissa säilytettä * * käyrämuotoista nopeuden vertailuarvoa, tai esimerkiksi ajonopetusproses * * \"· · ajomatkaprosessin (1000) ja/tai nopeusprosessin (900A) avulla aiemmin his • * V‘: ajon aikana muistiin (207,307,207h) syötettyjä sovelluskohteen tietoja, kt • 4« "·—* 25 (65, 65b) ja/tai jännitemittarin (65, 57,2037) tai edullisesti sekä virtamitta jännitemittarin (65,57,2037) ja/tai tehomittarin (66,58) sekä taajuusmittari lii ··· avulla tallennettuja tietoja, joita verrataan nykyhetken mukaisiin, esime • * f »
3. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, laskennallisesti selvitettyä kuorman (1 a, 1 b)nykyistä nopeutta ja kuorman, tietystä paikasta tiettyyn toiseen paikkaan pääsyyn kulunutta tai kulumassa c 5 kuorman, tai kuorman osan esimerkiksi laskennallisesti selvitettyä n verrataan esimerkiksi koijausprosessin (470) avulla tiettyyn vastaavaan ] vastaavasta toisesta paikasta, esimerkiksi toisesta kerroksesta kolman (välimatka 3.3m) pääsemiseksi opetusajon aikana kuluneeseen, tai vertail ohjearvoksi tallennettuun aikaan, joka on tallennettu aiemmin esimerkiksi aj 10 (1000), j a/tai aj onopetusprosessin (400A), ja/tai nopeusprosessin (900A) j; opetusprosessin (450) avulla yhdessä virtamittarilta (65,65b) ja/tai jännite: 2037) tai edullisesti sekä virtamittarilta (65,65b) että jännitemittarilta (65 tehomittarilta (66, 58) sekä taajuusmittarilta (64, 48b, 2036) saatujen ohjausyksikön (110, 330, 2032) muistiin (207, 307,207h). 15 20 » a * » » · • ftft« # · » · · • ft 4 • ft ft ft ft · ft ft · ft • ft ft ft • f a ft 4ft ft ft ft ft ft : : 25 • ft «
4. 5. Laitteisto taajuusmuuttajalla (59,49,2038) syötetyn vaihtosähkömootton kuten epätahtimoottorin (62, 54, 2034), tai tahtimoottorin vetämän kuom kuorman nopeuden, ja/tai kyseisen moottorin avulla pumpattavan nestee 5 kaasun, tai esimerkiksi telalle kierrettävän aineen, kuten paperikoneen i paperin nopeuden ja/tai volyymin määrittämiseksi, tunnettu siitä, että laittei selvittämään moottorin (62, 54, 2034) pyörimisnopeutta moottorin saa parhaiten taajuusmuuttajalta (59,49,2038) ulos tulevan, moottorin syottöjc mitattavan syöttötaajuuden avulla, ja pyörimiseen käytettyä aikaa mittaa^ 10 327,227p), laskurin (229,329,229p), tai ajastimen (228,328,228p) avulla, nopeus ja siten tarvittaessa myös esimerkiksi siirrettävän aineen volyynr ainakin karkeasti määriteltyä, kuorman koostuessa esimerkiksi pui puhallettavasta aineesta, tai paperikoneen telalla olevasta paperista, ja että esimerkiksi hissin kori (la, Ib), tai jonkin robotti- tai kuljetinelimen kuljett 15 tarvitsee paikkatiedon, myös kuorman paikka lasketaan älykkään ohjausyk; avulla ensin epätarkasti nopeuden ja ajan tulona, kun laitteistoon kuuluu ta; 48b, 2036) ja ainakin yksi muu mittari, kuten virtamittari (65,65b) ja/tai jä 57, 2037) ja/tai tehomittari (66, 58), sekä viestintä-ja kutsulaitteet (2000, 2030, lOOh, 2040, 2041) näppäimineen ja näyttoineen, johon laitteistoc •: · · 20 ainakin yksi kuorman paikan, nopeuden, tai volyymin määrityksessä tarvitti (500B) liittyvä ohjelman osa, kuten ajomatkaprosessi (1000), koqau • # ! φ' · j moottorinohj ausprosessi (300), nopeusprosessi (900), viivakoodin opetusp * · *.*·; ajonopetusprosessi (400A), jonka suorittamaan korjaus- tai vertailuprc ♦ # kuorman (la, Ib) paikan vertaaminen ns. skeduloimalla, eli vuorottelema • « · *··· 25 (500B) sisällä olevien toisten ohjelmien varsinkin ajomatkaprosessin (10( vertaaminen ainakin ajoittain paikkatietoanturilta (220, 117) paikkatn • * * välineen (105A, 106-113,105B, 101-113,99,114,111', 106,108,108', 10i • ·
5. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paik viivakoodimerkinnöissä olevien viivakoodien lukija (220), ja että viivakoo lukemia viivakoodin (106-113) viivoja on selvästi pidennetty (viivakoodin 1 5 tavalla), tai levennetty (viivakoodin 108p' ilmaisemalla tavalla) yleisessä standardoituihin viivakoodin viivoihin nähden, kyseisten viivakoodien lu varmistamiseksi suuressakin nopeudessa.
6. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että k hissin korille (la, Ib) annetaan käskyjä langattoman radiolaitteen (2000, 2030, 2040, 2041) avulla ainakin kutsu- tai lähtökäskynäppäintä (1-9) pa esimerkiksi ajonopetusprosessin (400A) askeleiden (401, 402) ajomatkaprosessin (1000) askeleiden (1002, 1003) avulla on aikaans; 15 esimerkiksi eri kerroksia (1-3, 1-4) vastaavia vaihtoehtoisesti valittavia (esim. ajonopetusprosessi 400A, askel 420, ajomatkaprosessi 100( nopeusprosessi 900A, askeleet 923, 924), kun laitteistossa lisäksi käytetä toisten toimintaprosessien vertailuun vuorottelemalla, eli skeduloi toimintaprosessia, jossa on esimerkiksi kyseisen pysähtymiskohdan 1 askel ·;*·· 20 laskujen laskentatuloksia tarkentava toimintaohjelma askeleineen, kuten \· (470, askeleet 471-480), viivakoodin opetusprosessi (450, aske ί e ·.: aj omatkaprosessi (1000, askeleet 1001-1018,1015,1120), nopeusprosessi ·/·: 901-924) ja/tai ajonopetusprosessi (400A, askeleet 400-420), ja/ta • · ·.1: paikkatietolaite (117, 220), jolta on saatavissa laskenta- tai vertailutulol *... * 25 tarkkaa paikkatietoa tietyiltä paikoilta (aj onopetusprosessi 400A, askeleet PT2, aj omatkaprosessi 1000, askeleet 1018, PT1,1120, PT2, paikka 101,10 109,11£, 110y, lii, 112,113,108', 108,108P, 108'p, 106,107,108,109, • ♦
7. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 5 - 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että < (110, 330, 2032) kuuluu langaton viestintälaite (2000, 2015a - 2015d, 20 avulla ainakin yksi näppäimistö (2003, 2017, 2040*, 2041*) ja edullisimi 5 näyttö (2008,2018, 2040', 2041') on kunkin näppäimistön ja näytön käyttäj langattoman yhteyden avulla siten, että tavallinen hissin käyttäjä voi antaa esimerkiksi hissin korin (la, Ib) kutsu- tai lähtökäskyjä, porrastasanteelta ( 2015c*, 2015d*) ja/tai hissin korista (la, Ib), sekä nähdä näytön (2008,20 avulla kuorman, kuten hissin korin (la, Ib) aseman ja/tai kulkusuunnan f 10 (2015a*, 2015b*, 2015c*, 2015d*), ja/tai hissin korista (la, Ib).
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 1 esimerkiksi hissin korin (1 a, 1 b) liikkeitä ohjaavan ohjausyksikön (2032,11 ( 15 on liitetty jokin esimerkiksi johtimin (2031) tai kiinnityselimin (2016) kiii langaton viestin (2030, lOOh, 2000,2015,2030,2015a, 2015b, 2015c, 2015 langattomasti viestimään vapaasti liikuteltavissa olevan langattoma viestintälaitteen (2041, 2040) kanssa, ja että ainakin yksi mahdollisista us (2030, lOOh, 2000, 2015, 2030, 2015a, 2015b, 2015c, 2015d, 2041) on nä *; · *: 20 2017, 2040*, 2041 *) avulla varattavissa vain huoltohenkilön, kut ^ V hissiasentajan käyttöön sellaiseen tilaan, koodinäppäilyn tai vastaavan • · kirjainyhdistelmän näppäilyn avulla, jossa vain kyseisen numero- ja/tai kir • * *,*·: tunteva huoltohenkilö voi viestiä esim. huolto- ohjaus- tai vikatietoihin li ♦ t *.*·: dataa ohjausyksikön (2032,110,330) kanssa lähetinvastaanottimen (2000,2< * · « *···* 25 2015a, 2015b, 2015c, 2015d) ja siihen liittyvien tarvittavien radio-jayhteys * · · « · · • · * 1 · • *
9. 10. Jorikin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, etti esimerkiksi hissin korin (1 a, 1 b) liikkeitä ohjaavan ohjausyksikön (2032,11 liitettävältä näytöltä, (11 lp) tai mainitun ohjausyksikön yhteyteen liitettä 5 viestimen (2000, 2015, 2040, 2041, 2015a, 2015b, 2015c, 2015d) näyte 11 lh) on nähtävissä informaatiota ainakin kahdessa paikassa, kuten ohjat 110,330) yhteyteen liitettävältä näytöltä, (11 lp) ja/tai kuorman, kuten his: mukana liikkuvalta viestimen (2000) näytöltä (2001) esimerkiksi hissin k< kuorman, kuten esimerkiksi hissin korin (la, Ib) ulkopuolella, esim 10 porrastasanteella (2015a*, 2015b*, 2015c*. 2015d*) olevan viestinlaitte< 2015b, 2015c, 2015d) näytöltä (2018).
10. 11. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9, mukainen laitteisto, tunnettu siitl käyttäjä pystyy lähettämään tai kutsumaan kuorman (la, Ib) tiettyyn kohti 15 ohjauskäskyjä ohjausyksikölle (2032, 110, 330) langattomaan lähiverl esimerkiksi kerrostasanteilla (2015a*, 2015b*, 2015c*, 2015d*) olevien edi kiinnitettyjen langattomien kutsulaitteiden (2015, 2015a, 2015b, 2015( näppäintä (1-9) painamalla, tai lähettämään kuorman (la, Ib) tiett esimerkiksi tietyn kerroksen porrastasanteelle (2015a*, 2015b*, 21 20 esimerkiksi kuorman (la, Ib) mukana liikkuvassa edullisesti kiinteä V langattomassa lähiverkossa toimivan puhelin- tai radiolaitteessa (2000) < • •«I : \ j tiettyä kohdetta vastaavan näppäimen (1 -9) avulla. • » • · · • 4· • « • · \ * ·: 12. Jonkin patenttivaatimuksen 4-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et * * · *...· 25 liikuteltavissa olevan langattoman viestimen, kuten matkaviestin1 lähiverkkoon kuuluvan matkaviestimen (2041) ja/tai lähiv< • · · matkaviestinverkkoon liitetyn kannettavan tietokoneen (2040) avulla on m • « muodostavan laitteen (2041,2040) avulla.
11. 13. Jonkin patenttivaatimuksen 4-12 mukainen menetelmä tai laitteisto, ti ohjausyksiköstä (2032) kyetään tarvittaessa siirtämään langattomasi! ohja! 5 sisältämiä vikatietoja ja/tai laitteiston käyttäjän tekemä vikailmoitus (toimintaprosessi 350, askeleet 350-354) lähialueelle järjestelmään langattoman lähiverkkolaitteen (2030) avulla, sekä myös kauempana sijaitse (toimintaprosessi 350, askeleet 355-358) kuten esim. laitteiston hut valmistajan edustajalle kyseiseen ohjausyksikköön (2032) liittyvän matki 10 liitettyyn matkaviestimen (lOOh) lähetinvastaanottimen (203p) ja antennii 15 ·:·1: 20 ·1« ···· ♦ · • ♦ · ♦ i· t 1 • · 4 · 1 • »» » » 4 • · « • 4« « 4 44« 25 • 4 · · • 4 4 • 44 441 4 1 4 · En metod för att med hjälp av en med frekvensomriktare (59, 4' 5 växelströmsmotor (62, 54, 2034), säsom av en asynkronmotor (62, 54, 2 synkronmotor, bestämma en dragen lasts plats och/eller en lasts hastighi hjälp av motom i fräga bestämma en pumpad vätskas, blast gas, eller exei vals rullat ämnes, t.ex. det pappers som som rullas pä en pappersmaskir och/eller volym, kännetecknad av att metoden realiseras genom att motor 10 rotationshastighet fastställs med hjälp av den frekvens som motom för, bäst frän frekvensomriktaren (59,49,2038) utkommande, frän motoms inmatnir mätbara inmatningsfrekvensen, och tiden som används tili rotationen t mätande klocka (227, 327, 227p), en räknare (229, 329, 229p), eller ei 328,228p), varvid lastens hastighet och därmed ocksä vid behov exempe 15 ämnets volym först ätminstone grovt kan uppskattas, da lasten bestär av pumpbart eller bläsbart ämne, eller av papper pä en pappersmaskins vals, o exempelvis en hisskorg (la, Ib), eller nägon av en robot- eller transporter^ last som behöver lokaliseras, räknas ocksä lastens plats ut först grovt hastighet och tid, da man i metoden använder elektriska mätningar n ·:**: 20 frekvensmätare (64,48b, 2036) och ätminstone en annan mätare, säsom en e* 65b) och/eller en spänningsmätare (65,57,2037) och/eller en effektmätar< • * \*·· med metoden kombineras ätminstone i fräga om att bestämma lastens p • · :. *· i följande specificerande tilläggsmetoder; • · ♦ · · *· *ϊ 1 - exakt uppgift om plats given av en lokaliseringssensor (220, 117); * · « • · • · · * ’ 25 2 - j ämförelse av i minnet (207,307,207h) lagrade spännings-, Ström- ocl eller riktvärden, samt de nämnda elektriska värdenas förhällande tili varan » * · • · φ ::: för att bestämma den eleffekt som lasten behöver; • ·
12. 2. En metod enligt patentkrav 1, kännetecknad av att specifika elektroni som ätminstone frekvens och formanligt forutom frekvens samtidigt spanning och/eller Ström motsvarande elmotoms (62, 54, 2034) rot£ (hastighetsprocess 900A, 0-3000 r/min, steg 904, 906, 908, 910, 912, 924 5 924) är lagrade i det minnesutrymme som finns i minnet (207,307,207h) lasten, säsom exempelvisenhisskorgs(la, lb)hastighet(hastighetsprocess! steg 904,906,908,910,912,924,916,919,922,924, körinlämingsprocess 413) och vid behov ocksä platsen och för att jämföra den uppskattade pla lokaliseringsanordningen (220,117) hänvisade platsen (101, 103, 99, 102 10 1 lOy, 111, 112, 113,108', 108,108p, 108'p, 106,107,108, 109,114,110^ körinlämingsprocess 400A, steg 410 (PT1), 419 (PT2), streckkodens inläm steg 454,455) (220,117), eller för att bestämma hastigheten (hastighetspr m/sek, steg 904, 906, 908, 910, 912, 924, 916, 919, 922, 924,) (körsträcksprocess 1000, steg 1014, 1015, 1120 1016, 1017, 118, stri 15
13. 3. En metod enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att man som j använder de uppgifter som lagrats i ledningsenhetens (110, 330, 2032) n 207p) beträffande av Ström, frekvens och spanning beroende i det nämnc ·;·*· 20 exempelvis kurvformat hastighetens jämförelsevärde, eller exempelvis c ·*· körinlämingsprocessen (400A) och/eller körsträcksprocessen (l· :/.: hastighetsprocessen (900A) tidigare under hisskorgens köming (1 a, 1 b) i it • · ·/·: 207h) lagrade tillämpningsobjektets uppgifter, säsom de med hjälp av stri * * \**: 65b) och/eller spänningsmätaren (65, 57, 2037) eller förmänligt bäd< • * · ·...* 25 strömmätaren (65, 65b) och spänningsmätaren (65, 57, 2037) och/eller efi 58. samt frekvensmätaren (64, 48b, 2036) lagrade uppgifter, som jämfo • · * ;;f exempelvis av motsvarande körinlämingsprocess (400A), och/eller körsträcl • m « *
14. 4. Nägon metod enligt patentkrav 1-3, kännetecknad av att exemp< uträkningar uppskattade aktuella tiden för lasten (la, lb), eller den tid som tar för en del av lasten att förflyttas frän en specifik plats till en specifik anr 5 lastens, eller en del av lastens exempelvis kalkylerade nuvarande plats jän med den tid som med hjälp av korrigeringsprocessen (470) gätt at tili fc specifik motsvarande plats frän en annan specifik motsvarande plats, exei frän andra väningen tili tredje väningen (sträcka 3.3 m) under den tid inlämingsköming, eller den tid, som lagrats som bas för jämförelse eller so 10 tidigare har lagrats i ledningsenhetens (110,330,2032) minne (207,307,2 med hjälp av körsträcksprocessen (1000), och/eller körinlämingsprocessen i hastighetsprocessen (900A) och/eller sträckkodens inlämingsprocess (450) de uppgifter som fatts frän strömmätaren (65, 65b) och/eller spänningsi 2037) eller förmänligt bäde frän strömmätaren (65,65b) och frän spanning; 15 2037) och/eller frän effektmätaren (66, 58) samt frän frekvensmätaren (6* ·:··: 20 » » · * * « « · • «i • · • · ♦ · · • * • « • · * • ·· : 25 • · * » · * ··· « ·
15. 5. En anordning för att bestämma en av en med en frekvensomriktare (59, växelströmsmotor (62, 54, 2034), säsom av en asynkronmotor (62, 54, 2 synkronmotor dragen lasts plats och/eller lasts hastighet, och/eller den n 5 ifrägavarande motom pumpbara vätskans, den blasbara gasens, eller exeri valsen virbara ämnets, sasom pappret som viras kring pappersmaskinen och/eller volym, kännetecknad av att anordningen är anlagd för rotationshastigheten i motom (62,54,2034) med hjälp av den frekvens moi hjälp av den frän frekvensomriktare (59, 49, 2038) utkommande 10 inmatningskablar (63,55) mätbara inmatningsfrekvens, och tiden som anväi med hjälp av en tidtagande klocka (227, 327,227p), en räknare (229, 32i tidtagare (228, 328,228p), varvid det är möjligt att först ätminstone grovt i hastighet och därmed ocksa vid behov exempelvis det flyttbara ämnets 1 bestär av ett exempelvis pumpbart eller bläsbart ämne, eller av pappret pä er 15 vals, och att dä lasten är exempelvis en hisskorg (la, Ib), eller nägon a transportorgan transporterad börda som förutsätter lokaliseringsuppgifter lastens plats med hjälp av en intelligent ledningsenhet (110,330) först gro\ hastighet och tid, dä det tili anordningen hör en frekvensmätare (64, ätminstone en annan mätare, säsom en strömmätare (65,65b) och/eller en: • ···· 20 (65, 57,2037) och/eller en effektmätare (66,58), samt kommunikations- o< 2015a - 2015d, 2030,1 OOh, 2040,2041) med tangenter och monitor, dä del har fogats ätminstone en vid etablering av lastens plats, hastighet, eller v< * * ·/*: körprocessen (500B) ansluten programdel, säsom en körsträcksproc • * repareringsprocess (470), en motorledningsprocess (300), en hastighetsp »** 25 sträckkods inlämingsprocess (450), eller en körinlämingsprocess (400A), korrigerings- eller jämförelseprocess hör jämförelse av lastens (1 a, 1 b) plat • · ‘ill skedulera, det vill säga växla om mellan de andra program som finns inc * ·
16. 6. En anordning enligt patentkrav 5, kännetecknad av att lokaliseringssei (220) av de sträckkoder som finns i sträckkods registreringama, och att de st: 113) sträck som avlästs av sträckkod läsaren (220) tydligt har förlängts ( 5 108'), eller breddats (enligt sträckkod 108p') i förhällande tili sträck i av alli varande standardiserade sträckkoder, för att säkra läsbarheten av ifragavarc ocksä i snabb hastighet.
17. 7. En anordning enligt patentkrav 5 eller 6, kännetecknad av att man ger 10 hisskorg (la, lb) order med hjälp av en trädlös radioanordning (2000,2015 2040,2041) genom att trycka pä ätminstone kali- och avfardsordertangente man med hjälp av exempelvis körinlämingsprocessens (400A) steg (401 körsträcksprocessens (1000) steg (1002, 1003) kan fa till stand ätskil frivilligt valbara anhaltsställen (t.ex. körinlämingsprocess 400A, steg 420, k 15 1000, steg 1019, hastighetsprocess 900A, steg 923,924) motsvarande olika 4), da man i anordningen dessutom använder ätminstone en annai handlingsprocessemas jämförelse genom omväxlande, med andra ord ger lämpad handlingsprocess, i vilken det finns ett av de exempelvis för et tidigare nämnda anhaltsplatsen gjorda berakningar preciserande handlingspr *: * ·: 20 säsom en reparationsprocess (470, steg 471 -480), en sträckkods inlämingsp ..[·* 451 -456), en körsträcksprocess (1000, steg 1001 -1018,1015,1120), en h ·.*·· (900A, steg 901-924) och/eller en körinlämingsprocess (400A, steg 40C ** *i ätminstone en lokaliseringsanordning (117,220), frän vilken kan fäs precis • * • * · *·β“ϊ platsuppgifter om uträknings- eller jämförelseresultat frän vissa platser (körii *·**' 25 400A, steg 410, PT1,419, PT2, körsträcksprocess 1000, steg 1018, PT1, 101, 103, 99, 102, 104, 109, Π£, llOy, 111,112,113,108', 108,108p, * « * ios, 109,114, nov, 111,112,113). • *
18. 8. Nägon anordning enligt patentkrav 5-7, kännetecknad av att det tili (110, 330, 2032) hör en trädlös kommunikationsanordning (2000, 2015a lOOh) med hjälp av vilken ätminstone ett tangentbord (2003, 2017, 20A 5 förmänligare ätminstone en monitor (2008,2018, 2040’, 2041') är tillgängl tangentbors och monitors användare med hjälp av trädlös forbindelse i användare av en hiss kan ge en last, säsom exempelvis en hisskorg (la avfärdsbefallningar, frän trapphuset (2015a*, 2015b*, 2015c*, 2015d*) och/' korg (la, Ib), samt med hjälp av monitom (2008, 2018, 2040', 204Γ) s 10 hisskorgens (1 a, 1 b) läge och/eller fardriktning frän trapphuset (2015a*, ^ 2015d*), och/eller frän hisskorgen (la, Ib).
19. 9. En anordning enligt patentkrav 8, kännetecknad av man till ledningsenl 330) som styr lastens, säsom exempelvis hisskorgens (la, Ib) rörelser ha 15 exempelvis med ledare (2031) eller fastsättningsorgan (2016) fast im kommunikationsanordning (2030, lOOh, 2000, 2015,2030, 2015a, 2015b som har kapacitet att trädlöst kommunicera med en fritt rörbar trädlc kommunikationsanordning (2041, 2040), och att ätminstone en av r kommunikationsanordningar (2030, lOOh, 2000,2015,2030,2015a, 20151 ·;··· 20 2041) med hjälp av tangentema (2003, 2017, 2040*, 2041*) kan bol ·:· serviceperson, säsom exempelvis en hissinstallatör tili ett sädant utrymm \: kodintryckning eller intryckning av motsvarande nummer- och/eller bokst£ • · :,*‘i där bara en serviceperson som känner tili den ifrägavarande nun » · bokstavskombinationen kan kommunicera t.ex. uppgifter och data som »·· 25 lednings- eller feluppgifter med ledningsenheten (2032, 110, 330) sändarmottagaren (2000, 2015, 2040, 2041, 2015a, 2015b, 2015c, 201! • · · hörande förutsatta radio- och förmedlingsapparatur. • * • m
20. 10. Nägon anordning enligt patentkrav 5-9, kännetecknad av att man frän ei som kan kopplas tili en ledningsenhet (2032, 110, 330) som kontrollera exempelvis hisskorgens (la, Ib) rörelser, eller frän monitom (2008, 20 trädlös kommunikationsanordning (2000, 2015, 2040, 2041, 2015a, 20151: 5 som kan kopplas tili den nämnda ledningsenheten, kan se information p£ platser, säsom pä monitom (lllp) som kopplas tili ledningsenheten (2 och/eller frän monitom (2001) pä den kommunikationsanordning (2000) e hisskorgen som rör sig med lasten, säsom exempelvis en hisskorg (la, Ib) monitor (2018) pä en kommunikationsanordning (2015,2015a, 2015b, 201 10 firms pä utsidan av lasten, säsom exempelvis en hisskorg (1 a, 1 b), pä exemp trappavsats (2015a1, 2015b1, 2015c1, 2015d1).
21. 11. Nägon anordning enligt patentkrav 4-9, kännetecknad av att anordnir kan sända eller kalla lasten (la, lb) tili en specifik plats genom att ge k 15 ledningsenheten (2032, 110, 330) med hjälp av de tili ett trädlöst loi förmänligt fast installerade trädlösa kallanordningar (2015, 2015a, 2015b som finns exempelvis pä trappavsatsen (2015a1, 2015b1, 2015c1, 2015d1) pä en tangent (1-9), eller sända lasten (la, lb) tili en specifik plats, exi vänings specifika trappavsats (2015a1, 2015b1, 2015c1, 2015d1), exempel *:·1: 20 den tangent (1-9), som motsvarar den nämnda specifika platsen, i den installerade trädlösa i lokalnätet fungerande telefon- eller radioanordning ! ·/·; lasten (la, Ib). • · * · · • ·· • · * · » · i • « i 1 #2 3 !—S 25 « · 2 ♦ · ♦ 3 • ·
22. 12. Nägon anordning enligt patentkrav 4-10, kännetecknad av att det i bärbar och flyttbar trädlös kommunikationsanordning. säsom en tili m< och/eller tili lokalnätet hörande mobiltelefon (2041) och/eller tili lokalnj mobiltelefonsnätet kopplad bärbar dator (2040) är möjligt att styra lastens, s£ 5 en hisskorgs (la, Ib) rörelser genom att forflytta sig med den nämndi exempelvis frän hisstrummans utrymme eller frän själva trumman iakttagelsedistans under inlämingsköming (körinlämingsprocess 401 inlämingsprocess 450, reparationsprocess 470) och/eller under service möjliggöra observation och provköming, med hjälp av en tili ledningsenh 10 330) med ifrägavarande redskap (2040, 2041) kopplingsbar, til iakttagningsställe flyttbar, anordning (2041, 2040) som bildar trädlös ansl
23. 13. Nägon metod eller anordning enligt patentkrav 4-12, kännetecknad 15 ledningsenheten (2032) vid behov trädlöst kan flytta i feluppgifter som (2032) innehäller och/eller en av anordningens användare gjord felai hjälpkallelse (verksamhetsprocess 350, steg 350-354) tili näromrädet med anordningen (2035) kopplade trädlösa lokalnätsanordning (2030), samt ock bort, (verksamhetsprocess 350, steg 355-358) säsom tex. tili anordningens s *:·*: 20 tili producentens representant med hjälp av en tili den ifrägavarande ledninj kopplad tili mobiltelefonnätet kopplad mobiltelefons (lOOh) sändarmotta :/·· antenn (20 lp). • · • ♦ · • II • · • · • I I • Il • · • ·· :···5 25 • • Il I · I • M Ml • « • I