FI116836B - Lämmönkestävän rakenteen valmistusmenetelmä, lämmönkestävä rakenne, rakennemateriaali ja kuiva-ainekoostumus - Google Patents

Description

LÄMMÖNKESTÄVÄN RAKENTEEN VALMISTUSMENETELMÄ, KESTÄVÄ RAKENNE, RAKENNEMATERIAALI JA AINEKOOSTUMUS

5 Keksinnön kohteena on patenttivaatin johdanto-osassa määritelty lämmönkestävän ja eristävän rakenteen valmistusmenetelmä, patent muksen 15 johdanto-osassa määritelty lämmönke: lämpöä eristävä rakenne, patenttivaatimuksen 10 danto-osassa määritelty rakennemateriaali ja p vaatimuksen 18 johdanto-osassa määritelty ainekoostumus käytettäväksi lämmönkestävän jc eristävän rakenteen valmistamiseksi.

Lämmönkestävällä ja lämpöä eristävän 15 teella tai rakennemateriaalilla tarkoitetaan t teydessä rakennetta tai rakennemateriaalia, jc daan käyttää rakenteena ja eristeenä myös k lämpötiloissa, jopa yli 1500 °C, ilman muodo siä, esim. prosessilaitteiden ns. kuumilla pi 20 kuten uuneissa, lämmönvaihtimissa jne.

Entuudestaan tunnetaan erilaisia lämm viä eristemassoja käytettäväksi eristerakente: • · keissa lämpötiloissa teollisuudessa. Lämmönk ·*·*: massojen eristävyyttä voidaan parantaa lisaämä » · 25 san huokoisuutta esimerkiksi säätämällä parti ·*·· .*·. kojakaumaa ja partikkelien muotoa, polttamalla jottamalla termisesti seokseen alunperin 1 • « \.l komponentteja, järjestämällä onttoja tai h *·*’ komponentteja massaan tai muodostamalla kaa 30 massaan.

• · i i.: : Julkaisusta US 4158685 on tunnettua m • · * i · i «I j_ -I l ..... « „ „ , 2 naa ja 50 p-% shamottia. Sementti koostuu pg kalsiumaluminaateista. Sen jälkeen muodosteta dotettu seos vedestä, vaahdotusaineesta ja joka seos sekoitetaan vesi-kuiva-aineseokser 5 vaahdotetun suspension muodostamiseksi. Vede] suutena lopullisessa seoksessa käytetään 25· Suspensio valetaan muottiin, ja kappale kuiv lämpökäsiteliään.

Julkaisusta US 4307197 on tunnettua 10 mus, jossa on 45-80 p-% MgO, 1-7 p-% tulenkest vitäyteainetta, 1-15 p-% tulenkestävää lasi\ tua, 3-10 p-% vesipitoista kolloidista kasideainetta ja 0-15 p-% grafiittia, vaahdoti tai dispergointiainetta. Eräs esimerkkikoosti 15 sältää 70-80 p-% MgO, 2-7 p-% tulenkestävää, kuivattua kaoliinisavea, 5-10 p-% silika-alumi villakuitua, 5-10 p-% grafiittia, 0,1-0,5 p-% tusainetta ja 5-7 p-% sideainetta. Muovailuv toisuutena seoksessa käytetään 30-40 p-%.

20 Julkaisusta EP 0677495 A2 on tunnet pattava, tulenkestävä ja eristävä koostumus, sittää kuivan komponentin ja nestemäisen side :V: Kuiva komponentti sisältää n. 10-90 p-% vaa ·**; matalatiheyksistä, tulenkestävää ja eristävää i · ·*. 25 aalia ja n. 10-90 p-% korkeatiheyksistä tuler .···, materiaalia, kokona is tiheyden ollessa n.

• * kg/m3. Sidoskomponentti sisältää vesipitois loidista silikaa. Tulenkestävä koostumus sisä * * *—* dosainetta niin paljon, että koostumuksessa on 30 toista kolloidista silikaa n. 20-80 p-% suhte « · : p-% kuivaa komponenttia.

• I· 3 omaisesti yli 25 p-%/ jolloin veden haihduttan kenteesta on hidasta, vaikeaa ja vaatii 3 energiaa. Edelleen tunnettujen koostumusten me kestävyys, tilavuusstabiilisuus ja eristysomir 5 eivät ole pääsääntöisesti riittäviä. Lisäksi eristemassat eivät ole itsevaluvia, eikä nä suoraan valettavissa hankaliin ja ahtaisiin f kohteisiin tai järjestettävissä monimutkaisi muotteihin. Eristemassojen valamisessa jouduta 10 tämään voimakasta tärytystä tai muuta ulkoista tystekniikkaa, mikä huonontaa huokoisuutta j kustannuksia.

Lisäksi ongelmana tunnettujen koos yhteydessä on vesi/kuiva-aineseoksen muodc 15 suoraan. Tällöin niiden säilyvyys on huono, ja mukset on valmistettava juuri ennen käyttö* johtuen kuljetus on hankalampaa ja kalliimpaa.

monet aiemmin tunnetut eristemassat sisältävät siä kuitumaisia komponentteja, jotka saatta1 20 vahingollisia terveydelle.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa ^ mainitut epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarl· • * IJJ na on tuoda esiin uusi, helpommin asennettava ;*·*: tävämpi rakennekoostumus, joka on tulen- ja la • * 25 tävä ja lämpöä eristävä, ja menetelmä sen va]

• IM

seksi. Edelleen keksinnön tarkoituksena on tue • « ;·|·β uusi rakennemateriaalikoostumus, jossa muova • * pitoisuus on alhainen verrattuna tunnettuihin J j *·* muksiin, ja uusi, erillinen kuiva-ainekoostumui 30 Keksinnön mukaisille menetelmälle ja

» * J

• ψ 9 Γ.ί ϊ muksille on tunnusomaista se, mikä on esitetty

Ml 4 muodostetaan sekoittamalla kuiva-ainekoosturn sisältää 10-60 p-% hienofraktiota kuiva-ainees partikkelikoko on < 0,1 mm ja joka sisältää ki makuplia sitovaa komponenttia, ja 40-90 p-% 5 fraktiota kuiva-aineesta, jonka partikkelikoko mm. Kuiva-ainekoostumukseen sekoitetaan vettä materiaalin muodostamiseksi. Rakennemateriaali haluttuun rakennemuotoon ja kuivataan rakentee: tamiseksi. Keksinnön mukaisesti muodostetaan h 10 tio, joka sisältää ilmakuplia sitovaa polymee; 0,5 p-% laskettuna kuiva-aineen kokonaismäärä; va-ainekoostumukseen sekoitetaan, edullisesti kohteen läheisyydessä ennen valuvaihetta, 5-20 tä olennaisesti homogeenisen, valuvan ja tas 15 so. itsevaluvan ilman ulkoista tiivistystä, r teriaalin muodostamiseksi. Rakennemateriaalist< tetaan vettä lämmönkestävän ja lämpöä eristävä] koisen rakenteen muodostamiseksi, joka ei ed sisällä olennaisesti vettä. Ilmakuplia sitovan 20 rin ja veden haihduttamisessa syntyvien huokosi avulla järjestetään muodostuvalle rakenteelle 1 1 lavuudeksi 35 - 50 til-% rakenteen tilavuudesta * * ϊ.ϊ.ϊ Keksinnön eräässä sovelluksessa karke; Γ**: sisältää ns. runkoainetta, joka voi koostua edi m m ··. 25 esim. eri tyyppisistä shamoteista, alumiiniok;

MM

.···. poltetusta hauksi it tisaves ta, alumiinisilik.

* * :·*·. magnesiumsilikaateista, sillimaniitista, anda: • · \.C ta, kyaniitista tai muista luontaisista silik.

• * esim. flogopiitti, serpentiini ja vermil 30 ja/tai silikasta tai näiden seoksista tai vai ϊ * : yhdisteistä. Runkoaineen tiheys voi olla 2,0- 5 kuiva-ainekoostumus saadaan itsevaluvaksi alhad vailuveden määrän lisäämisen yhteydessä.

Eräässä sovelluksessa ilmaa sitova j voi olla tensidi tai non-tensidi tai mikä tahar 5 sitova polymeeri.

Keksinnön eräässä sovelluksessa hiei sisältää sideainetta. Eräässä sovelluksessa h: tio sisältää sideainetta alle 20 p-%, edullisen p-%, laskettuna kuiva-aineen kokonaismäärästä. 10 neena voidaan käyttää esim. kalsiumaluminaattis tai sen tapaista.

Keksinnön eräässä sovelluksessa hiei sisältää runkoaineesta ja/tai materiaalista, valittu ryhmästä shamotti, alumiinioksidi, 15 nisilikaatit, magnesiumsilikaatit, sillimaniitt lusiitti, kyaniitti, muu luontainen silikaatti tai niiden seos, muodostettua hienoainetta ja/ nojakoista alumiinioksidia. Eräässä sovellukse nofraktio sisältää 1-35 p-%, laskettuna kui"s

20 kokonaismäärästä, runkoaineesta ja/tai materJ

joka on valittu ryhmästä shamotti, alumiinioksi miinisilikaatit, magnesiumsilikaatit, sillin * ft V.: andalusiitti, kyaniitti, muu luontainen silikas :v: lika tai niiden seos, muodostettua hienoainett * * *** 25 hienojakoista alumiinioksidia. Hienofraktio t · » « .***. edullisesti hienojakoista alumiinioksidia 1-15 va-aineen kokonaismäärästä. Alumiinioksidi voi • * *.·· erikoi salumiinioksidia, esim. reaktiivista alv » · ' • ♦ *** sidia tai kalsinoitua alumiinioksidia.

30 Keksinnön eräässä sovelluksessa hier • * · · sisältää lisäksi ainakin yhtä lisäainetta. Mahc ··# 6

Eräässä edullisessa sovelluksessa h tiota on kuiva-ainekoostumuksessa edullisesti %.

Keksinnön eräässä sovelluksessa kui 5 sekoitetaan olennaisesti homogeeniseksi ainekoostumukseksi. Eräässä sovelluksessa ainekoostumus säkitetään ja kuljetetaan varas käyttökohteen läheisyyteen. Kuiva-aineen varas ka on ainakin 6 kk.

10 Keksinnön eräässä sovelluksessa kuiva koitetaan muovailuveden kanssa, esim. jollakj omaisella sekoittimellä, edullisesti minimissä ajan rakennemateriaalin muodostamiseksi, esim, kohteen läheisyydessä.

15 Keksinnön eräässä sovelluksessa vei kuiva-aineesta sekoittamalla muodostettu märkä materiaalimassa valetaan haluttuun muotoon ali nin aikana kuiva-ainekoostumuksen ja veden sek ta. Eräässä sovelluksessa märkä rakennemateri 20 valetaan muottien avulla suoraan käyttökö edullisesti ilman tärytystä, halutun rakentee muodon aikaansaamiseksi. Eräässä sovelluksessa • * V.: rakennemateriaalimassasta muodostetaan valamal! j *: neosa, joka voidaan liittää haluttuun käyttökö! *·· 25 Eräässä sovelluksessa rakennemateriac ···· .···. vistyksessä muottiin tai käyttökohteeseen void- ··· :v. tää apuna lievää tärytystä. Tärytyksessä täyt} » · oida, että se nostaa osan syntyneistä ilmakupi • · **· kenteen pintaan, mikä huonontaa syntyvän 30 eristyskykyä, • i · !«! t VöVfli nnÄn «ΛΊτΛίΤτιΙ/σήοοΏ 7 kuivuminen alkaa hitaasti. Vettä voidaan h edullisesti vaiheittain.

Keksinnön eräässä sovelluksessa lämmö ja lämpöä eristävää rakennetta lämpökäsiteliä 5 400-1200°C lämpötilassa, rakennemateriaalin k jälkeen, so. veden haihduttamisen jälkeen. Er; velluksessa lämmönkestävä rakenne sintratac haihduttamisen jälkeen rakenteen mekaanisen ke lisäämiseksi. Sintraus voidaan suorittaa es 10 1500 °C lämpötilassa.

Keksinnön mukaisen rakenteen eristävä sätään edullisesti suhteellisen korkealla huokoisuudella, mikä aikaansaadaan hienofrakt: luvan ilmakuplia sitovan komponentin, kuten po 15 ansiosta sekä muovailuveden kuivauksessa synty1 kospaikkojen ansiosta. Polymeerin ja veden mää: la voidaan säätää huokoisuutta. Eräässä edulli: velluksessa muodostuneen rakenteen huokostil noin 40-45 til-%, laskettuna koko rakenteen ti 20 ta. Edullisesti noin puolet huokostilavuudest polymeerin sitomista ilmakuplista ja noin puc vesi haihtuu rakenteesta. Huokosten aikaans- :Y: rakenteeseen voidaan ehkäistä myös veden haii • * •V. sessa syntyviä höyryräjähdyksiä.

• · 25 Eräässä edullisessa sovelluksessa < φ···β rakenteen tulen- ja lämmönkestokyky on yli * fr ."t edullisesti jopa 1800 °C. Tulen- ja lämmön^ voidaan määrittää DIN-standardin 51063 osan 2 φ · '·*·* Segerin keilakokeen avulla. Tulen- ja lämmönkei 1 0 kenne voidaan määrittää siten, että kun em. ke # * i ί ϊ n lof Qnl T a If-ö-i 1 rs ennvamvii ^ -s T .K 4- ^ πι,,ινΙ 1« i -! r a

Iin ja rakenteen muodostamiseen ei tarvita erillisiä vaiheita eikä erikoislaitteita, kut togeneraattoria, massapumppua tai tärylaitteitc Keksinnön mukaisesti valmistetaan en 5 va-ainekoostumus, joka sisältää olennaisesti lämmönkestavan rakenteen muodostamisessa tai kuiva-aineet, mutta ei sisällä nestettä, ainekoostumus voidaan kuljettaa käyttökohteei syyteen käyttöalueelle kuiva-aineena, mikä 10 kustannuksia ja lisää koostumuksen varastointi siten käyttöikää. Kuiva-ainekoostumusta voidaa toidä yli 6 kk ajan. Muovailuvesi voidaan s kuiva-aineeseen vasta käyttöalueella.

Keksinnön etuna on, että rakennemat 15 koostumus on itsevaluva ja itsetasoittuva, jo on helposti muotoiltavissa haluttuun muotoon lettavissa suoraan käyttökohteeseen. Valamis tarvita erillistä tiivistystä eikä tärytystä.

Edelleen keksinnön etuna on, että ra 20 teriaalikoostumuksessa muovailuveden konsentr< alhainen. Alhaisen muovailuvesikonsentraation rakennemateriaali on helpompi, nopeampi ja edu • · !,V kuivata, eikä kuivaaminen vaadi suurta energia H · : ·: ta.

• * ··· 2 5 Keksinnön ansiosta aikaansaadaan meka ·*#· luja ja kestävä rakenne, jolla on erinomainen ··· * *V, ja tulenkestävyys j a lämmöneristävyys. Rakent< • · hyvät eristysominaisuudet sekä mekaaniset orti • · **· det, esim. puristus- ja taivutuslujuus ja jänn 30 tävyys. Rakenteen tilavuusstabiilisuus on erit • · · i*· · vä; maksimikäyttölämpötilassa tapahtuvan polt » » · 9 kahdesta tai useammasta erikseen asennettavast nekerroksesta.

Lisäksi keksinnön etuna on rakenteen set valmistuskustannukset, johtuen edullisista 5 aine- ja laitekustannuksista. Koostumukseen ei se lisätä lisäaineita valuvaiheessa. Lisäks: aineen ja rakennemateriaalin koostumukset eivä lä terveydelle vaarallisia aineita, vaan niide tely on turvallista.

10 Keksinnön mukainen lämmönkestävä ja eristävä rakennemateriaali ja rakenne soveltu tettäväksi erilaisissa käyttökohteissa, ja k mukainen menetelmä soveltuu käytettäväksi er lämmönkestävien rakenteiden valmistamiseen eri 15 olosuhteissa. Rakennemateriaalia ja rakennetta käyttää kohteissa, joissa tarvitaan eristävää aalia korkeisiin lämpötiloihin, kuten uuneisj mönvaihtimissa, kattiloissa, kolonneissa tai vastaavissa laitteissa ja prosesseissa metall 20 suudessa, öljynjalostamoilla, selluteollisuude tallurgisessa teollisuudessa, voimalaitoksis Rakennemateriaalia voidaan käyttää erilaisten • * V.: kokoisten kappaleiden, pinnoitteiden sekä taus usten muodostamiseen.

• * ··· 25 Keksintöä selostetaan seuraavassa γ «Ml .*··. kohtaisten sovellusesimerkkien avulla.

• · «» « f * • * *..* Esimerkki 1 • · ♦ » ··♦ 30 Kokeessa valmistettiin kuiva-aineko i « • * · !·! 1 joka sisälsi yhteensä n. 95 p-% shamottia jaa 10 0-6 mm, josta hienofraktiota (partikkelikoko mm) oli 30 p-% ja karkeata fraktiota (parti yli 0,1 mm) 70 p-%. Kuiva-aine säkitettiin rettiin käyttökohteen välittömään läheisyytet 5 kuiva-ainekoostumukseen lisättiin muovailua kuiva-aine/vesiseosta sekoitettiin 4 min ajf että vesipitoisuus syntyneessä rakennemate oli n. 10 p-%. Tuloksena aikaansaatiin raken aali, joka oli itsevaluvassa olotilassa.

10

Esimerkki 2 , Rakennemateriaali muotoiltiin tulen si, lämpöä eristäväksi rakenteeksi valamalla 15 kennemateriaali muottiin 2 tunnin kuluessa mu den lisäyksestä. Valutekniikka on sinänsä tekniikkaa, eikä sitä kuvata tässä yhteydes tyi skohtai semmin.

Rakennemateriaalia kuivattiin muotir 20 jälkeen ensin ilmakuivauksella huoneenlämpöt vrk ajan, minkä jälkeen suoritettiin varsina: vaus vaiheittain lämpötilaa nostaen, ja 1 :Y: suoritettiin noin 400 °C:ssa.

« » :*·*: Muodostuneen rakenteen tiheys oli • *

25 kg/1, kokonaishuokoisuus noin 41 til-% (110°C

.**·. puristuslujuus 20 MPa, kuumapuristuslujuus (li *V, MPa, kuumapituus (1000°C) 0,68 % ja polton * * pituuden muutos 1300°C:ssa -015 % ia 15Q0°C; • « ^ **··' %.

30 • i * · · 11

Keksinnön sovellukset eivät rajoitu tyihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdell ten patenttivaatimusten puitteissa- • · • « · ♦ · * • * f· e • · · • * • · « · · ft·#· «·· ft · *· · ft · ft ft ft ft ·

« ft· ft B

ft ft ft·· < ft « · ft ft ft ft ftftft ft

Claims (11)

1. Menetelmä lämmönkestävän ja lämpöä van rakenteen valmistamiseksi siten, että muodc sekoittamalla kuiva-ainekoostumus, joka sisältc 5 60 p-% hienofraktiota, jonka partikkelikoko or mm, ja 40 - 90 p-% karkeata fraktiota, jonka p; likoko on > 0,1 mm, kuiva-ainekoostumukseen sekc vettä rakennemateriaalin muodostamiseksi, ja ra) teriaali valetaan haluttuun rakennemuotoon ja ki 10 rakenteen muodostamiseksi, tunnettu siit< muodostetaan hienofraktio, joka sisältää 0,05 -ilmakuplia sitovaa polymeeriä, ja ainekoostumukseen sekoitetaan 5 - 20 p-% vettä < sesti homogeenisen, valuvan ja tasoittuvan rakei 15 riaalin muodostamiseksi, josta haihdutetaan vet koisen, lämmönkestävän ja lämpöä eristävän rc muodostamiseksi, ja ilmakuplia sitovan polymei veden haihduttamisessa syntyvien huokospaikkojer järjestetään muodostuvalle rakenteelle huokost 20 deksi 35 - 50 til-% rakenteen tilavuudesta, i 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mer ;Y; tunnettu siitä, että karkea fraktio sisält • * ····. koainetta, joka koostuu olennaisesti shamotist miinioksidista, alumiini silikaatista, magnesiums 25 teista, sillimaniitista, andalusiitista, kyar 4 * tai muista luontaisista silikaateista ja/tai sd * * tai niiden seoksista tai sen tapaisista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaine telmä, tunnettu siitä, että hienofraktio e • · • J · 3 0 sideainetta. :***; 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen mer ··· kaatit, magnesiumsilikaatit, sillimaniitti, and; ti, kyaniitti, muu luontainen silikaatti, sil niiden seos, muodostettua hienoainetta ja/tai 1 koista alumiinioksidia.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mei tunnettu siitä, että hienofraktio sisältää p-% runkoaineesta ja/tai materiaalista, joka on ryhmästä shamotti, alumiinioksidi, alumiinisil: magnesiumsilikaatit, sillimaniitti, andalusiit 10 aniitti, muu luontainen silikaatti, silika tai seos, muodostettua hienoainetta ja/tai hieno; alumiinioksidia.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 i menetelmä, tunnettu siitä, että hienofrak 15 sältää ainakin yhtä lisäainetta.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 7 r menetelmä, tunnettu siitä, että ainekoostumusta ja vettä sekoitetaan yli 3 min c kennemateriaalin muodostamiseksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 r menetelmä, tunnettu siitä, että märkä ral . . teriäali valetaan haluttuun muotoon alle 2 tunn: • * * « · · .* I na kuiva-ainekoostumuksen ja veden sekoituksesta • ψ * • · 10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - S • · · ***ϊ 25 nen menetelmä, tunnettu siitä, että märkä nemateriaali valetaan muottien avulla suoraan *· » • V kohteeseen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - li nen menetelmä, tunnettu siitä, että märä ϊ 30 kennemateriaalista muodostetaan valamalla rakenn • ♦ « «·* f .···, 12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 • * huokospaikkojen avulla järjestetään muodostuva] kenteelle huokostilavuudeksi 40 - 45 til-% ra tilavuudesta.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 5 nen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmö vää, lämpöä eristävää rakennetta lämpökäsitellää haihduttamisen j älkeen.

15. Lämmönkestävä ja lämpöä eristävä r joka on muodostettu rakennemateriaalista, joka s 10 vettä ja kuiva-ainekoostumuksen, joka sisältää : p-% hienotraktiota, jonka partikkelikoko on < i ja 40 - 90 p-% karkeata fraktiota, jonka partikk on > 0,1 mm, ja joka rakennemateriaali on vale luttuun muotoon ja kuivattu rakenteen muodostani 15 tunnettu siitä, että rakennemateriaali s vettä 5 - 20 p-% ja kuiva-ainekoostumuksen hieno on, joka sisältää 0,05 - 0,5 p-% ilmakuplia sito lymeeriä, ja rakennemateriaalista on poistetta haihduttamalla huokoisen, lämmönkestävän ja 20 eristävän rakenteen muodostamiseksi, ja muodostu kenteen huokostilavuus on 35 - 50 til-% rakentee • · vuudesta. • a · • · « .II 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen r i · · tunnettu siitä, että rakenteen huokostila1 » » · 25 40 - 45 til-% rakenteen tilavuudesta. ·*· • »

17. Rakennemateriaali käytettäväksi ** * : kestävän ja lämpöä eristävän rakenteen valmist si, joka rakennemateriaali sisältää vettä ja ainekoostumuksen, joka sisältää 10 - 60 p-% hi e • .*. 3 0 tiota, jonka partikkelikoko on < 0,1 mm, ja 40 - ··· * .*··. karkeata fraktiota, jonka partikkelikoko on > ( • « ·

18. Kuiva-ainekoostumus käytettäväksi kestävän ja lämpöä eristävän rakenteen valmisti si, joka kuiva-ainekoostumus sisältää 10 - 60 p nofraktiota, jonka partikkelikoko on < 0,1 mm, : 5 90 p-% karkeata fraktiota, jonka partikkelikok 0,1 mm, tunnettu siitä, että hienofraktio tää 0,05 - 0,5 p-% ilmakuplia sitovaa polymeeriä. • ♦ » ♦ · » • · I· * • · * • * • · «•M ♦ ·* • f t « ·· · • * » • m • · «i« • 9 • I ·* · • * « » I • · f ·*· 9 ··· • · • 1 • · ·