FI116639B - Menetelmä ja laitteisto valon keräämiseksi ja kytkemiseksi valokuitukimppuun - Google Patents

Description

1 116639

MENETELMÄ JA LAITTEISTO VALON KERÄÄMISEKSI ja KYTKEMISEKSI VALOKUITUKIMPPUUN

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan 5 mukainen menetelmä voimakkaan ei-koherentin valolähteen valon, erityisesti auringonvalon keräämiseksi ja kytkemiseksi valokuitukimppuun siten, että valokuitukimpun sisäänkytkentäpään liiallinen kuumeneminen vältetään. Keksintö kohdistuu lisäksi menetelmän toteuttavaan laitteistoon oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaisesti.

10

Valokuitukimppuja muodostetaan yksittäisistä valokuiduista niitä toisiinsa nähden vierekkäin niputtamalla. Tällä tavalla muodostettujen valo-kuitukimppujen käyttö erilaisissa tarkoituksissa valon johtamiseksi paikasta toiseen on hyvin tunnettua. Valokuitukimppuun kytketty valo 15 etenee valokuitukimpussa suhteellisen vähäisin sisäisin häviöin ja kuitukimppu on taipuisana ja vähän tilaa vievänä helppo asentaa hyvin erilaisiin kohteisiin.

Monista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta valokuitukimppu ei 20 kuitenkaan ole valojohteena täysin ideaalinen. Valokuitukimpun rakenteesta johtuen kuitukimpun pään pinta-ala kimpun poikkileik-kaustasossa ei ole kokonaisuudessaan valoa hyvin johtavaa, ns. aktii-;’· . vista aluetta, vaan osa kuitukimpun pään pinta-alasta on valoa heikosti johtavaa, ns. ei-aktiivista aluetta. Em. aktiivinen alue koostuu pääosin 25 kuitukimpun muodostavien yksittäisten valokuitujen valoa johtavien y.:. ydinten yhteenlasketusta poikkipinta-alasta. Mainittuun ei-aktiiviseen '··) alueeseen taas kuuluu yksittäisten kuitujen kuorikerroksista tms. valoa heikosti johtavista rakenteista muodostuva osuus, sekä kimpun vierek-käisten yksittäisten valokuitujen väliin käytännössä jäävä tyhjä ja/tai 30 täytemateriaalia (esimerkiksi liimaa tms.) sisältävä tila. Valokuitu-; kimpun ei-aktiivinen pinta-ala edustaakin tyypillisillä käytännössä : saavutettavilla valokuitukimppujen pakkaustiheyksillä jopa kymmenien prosenttien osuutta valokuitukimpun pään poikkileikkauksen kokonais-j pinta-alasta.

: 35

Nykyisin eräänä varsin kiinnostavana, ja tämänkin keksinnön kannalta ; tärkeänä sovelluksena on valokuitukimppujen käyttö auringonvalon keräämisessä ja johtamisessa. Valokuitukimppuja käyttäen auringon- 2 116639 valoa voidaan johtaa rakennusten tms. sisälle valaisutarkoituksissa tai esimerkiksi erilaisissa projektoreissa käytettäväksi. Valokuitukimppuja käytetään erilaisissa valaisutarkoituksissa runsaasti myös erilaisten keinovalolähteiden, kuten esimerkiksi halogeenilamppujen yhteydessä.

5 Näihin aihepiireihin liittyviä valokuitukimppujen käyttöä esitteleviä patentteja onkin olemassa useita, ja hyvä johdatus em. aihepiiriin sekä tämänkin keksinnön kannalta keskeisiin seikkoihin on löydettävissä esimerkiksi patentista US 6,078,714.

10 Eräänä tunnettuna käytännön ongelmana voimakkaan valon, kuten auringonvalon keräämisessä ja ohjaamisessa valokuitukimppuun on se, että valokuitukimpun sisäänkytkentäpäähän osuvan valon teho-tiheys nousee kimpun pään pienestä pinta-alasta johtuen varsin suureksi. Ts. valolähteen valo kerätään linsseillä tai peileillä suurem-15 malta alueelta ja kootaan pieneksi hyvin intensiiviseksi pisteeksi valokuitukimpun päähän.

Kohdistettaessa voimakasta, suuren tehotiheyden omaavaa valoa valokuitukimpun sisäänkytkentäpäähän osa tästä valosta osuu kuitu-20 kimpun pään em. ei-aktiiviselle alueelle ja joutuu näin kimpun muodostavien valokuitujen hyvin valoa johtavien ydinten ulkopuoliselle alueelle. Tämä ei-aktiiviselle alueelle osuva valo muuttuu kimpussa edetessään lyhyellä matkalla suurista häviöistä johtuen lämmöksi, ja 'j. aiheuttaa valokuitukimpun sisäänkytkentäpään lämpenemisen.

25

Lasista tai kvartsista valmistetut valokuidut kestävät sinänsä melko hyvin lämpöä ja myös johtavat lämpöä jossakin määrin. Kimppuun -: niputettujen valokuitujen välinen tila toimii kuitenkin käytännössä lämmöneristimenä, eikä lämpö siten pääse poistumaan ulos kuitukim-30 pusta. Lämmönjohtumista voidaan parantaa jossakin määrin valokui-: tujen väliin laitettavalla epoksilla tai vastaavalla materiaalilla, mutta myöskään epoksi ei kestä kovin korkeita lämpötiloja.

• [ Lasi- ja kvartsikuidut ovat kuitenkin selkeästi kalliimpia kuin muovista M II t 35 valmistetut valokuidut, ja siten erityisesti valaisutarkoituksiin tarkoitetut j*· *: valokuitukimput on edullista valmistaa muovikuituja käyttäen. Muovista “*: valmistetut valokuidut läpäisevät sinällään hyvin valoa, ovat taipuisia ja vahvoja, mutta kestävät vastaavasti varsin huonosti lämpöä. Muoviva- 3 116639 lokuidut ja niistä valmistetut valokuitukimput pehmenevät, menettävät muotonsa ja/tai voivat sulaa jopa alle 80 Celsius-asteessa. Muovivalo-kuidut eivät myöskään johda hyvin lämpöä.

5 Em. patentissa US 6,078,714 on esitetty menetelmä, jossa valokuitu-kimpun sisäänkytkentäpäässä yksittäiset valokuidut on erotettu toisistaan suljetussa kammiossa siten, että yksittäisten kuitujen väliin voidaan johtaa kuituja jäähdyttävä neste tai kaasu. Patentti US 6,078,714 esittää lisäksi tunnettuna tekniikan tasona useita muita 10 tapoja valokuitukimpun pään jäähdyttämiseksi tilanteessa, jossa kuitu-kimpun pää kuumenee kuitukimppuun kytketystä voimakkaasta valosta johtuen.

Nyt käsillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on aikaan-15 saada menetelmä voimakkaan valon, erityisesti auringonvalon keräämiseksi ja kytkemiseksi valokuitukimppuun siten, valokuitukimpun sisäänkytkentäpään liiallinen kuumeneminen voidaan välttää. Keksinnön mukainen ratkaisu on tekniikan tason ratkaisuihin nähden erittäin yksinkertainen ja siten edullinen toteuttaa. Edelleen tarkoituk-20 sena on aikaansaada menetelmän toteuttava laitteisto.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

... 25 ··;' Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan pääasiassa tunnus- ...T omaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 8 tunnus- merkkiosassa.

·.··: 30 Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksin- :' * ’; nön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että sopivaa optiikkaa käyttäen ·.. valolähteen valo kootaan valon kulkusuuntaan nähden olennaisesti : 35 poikittaiseen fokustasoon viivamaiseksi fokuskuvioksi, johon fokus- : tasoon valokuitukimpun sisältämien valokuitujen päät järjestetään vierekkäin mainittua viivamaista fokuskuvioita vastaavaan muotoon.

4 116639

Edullisesti valokuidut järjestetään em. tavalla siten, että valokuituja on vierekkäin vain yhdessä rivissä.

Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä valokuitukimpun valo-5 kuitujen ei-aktiivisille alueille osuva valo ei johda valokuitukimpun sisäänkytkentäpään kuumenemiseen, koska nyt yksittäiset valokuidut pääsevät jäähtymään tekniikan tason ratkaisuihin verrattuna huomattavasti tehokkaammin. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa kukin yksittäinen valokuitu on vain pieneltä osin vierekkäisten valokuitujen ympä-10 röimänä, ja siten valokuitujen ei-aktiivisissa kuorikerroksissa tms. vaimenevan valon synnyttämä lämpö pääsee tehokkaasti siirtymään ympäristöönsä. Keksinnön mukaisesti valokuidut kootaan poikkileikkaukseltaan pyöreäksi tai muun muotoiseksi kimpuksi vasta sen jälkeen kun ei-aktiivisille alueille osunut valo on vaimentunut ja poistunut 15 kuiduista ympäristöön lämpönä.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa valokuitukimpun sisäänkytkentäpään valokuidut on puristettu kahden hyvin lämpöä johtavasta materiaalista valmistetun pidikkeen väliin, jotka pidikkeet on 20 järjestetty puristamaan valokuitujen muodostamaa riviä molemmilta puolin. Em. pidikkeet johtavat tehokkaasti lämpöä pois valokuitukimpun sisäänkytkentäpäästä pitäen yksittäiset kuidut samalla hyvin paikoillaan.

25 Keksinnön mukainen ratkaisu on tekniikan tason ratkaisuihin nähden '··;* toteutukseltaan erittäin yksinkertainen ja edullinen, sekä mahdollistaa myös muovikuiduista valmistettujen valokuitukimppujen käytön « voimakkaan valon johtamiseen ilman valokuitukimpun sisäänkytken-\ " ·· täpään ylikuumenemista ja vaurioitumista.

·:·: 30 : Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla •»· oheiseen kuvaan 1, joka esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen .,..: menetelmän erästä suoritusmuotoa.

: 35 Kuvassa 1 valolähteen 1 säteilemää valoa kerätään ja kytketään valo- : kuitukimppuun 5. Valolähde 1 voi olla esimerkiksi aurinko tai myös joku ‘: muu voimakas valolähde, kuten esimerkiksi halogeenilamppu.

* t · * · > 5 116639

Valon etenemissuunnassa tarkasteltuna keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäisenä komponenttina käytetään edullisesti suodatinelintä 2, joka suodatinelin 2 poistaa valosta lämpösäteilyn, mutta päästää lyhy-empiaallonpituisen näkyvän valon lävitseen. Suodatinelimen 2 käytöllä 5 voidaan merkittävästi vähentää valokuitukimppuun 5 kohdistuvaa lämpörasitusta. Suodatinelimenä 2 voidaan käyttää mitä tahansa alan ammattimiehelle sinänsä ilmeistä valon transmissioon ja/tai heijastukseen perustuvaa infrapunasuodatinkomponenttia.

10 Optinen elin 3 kerää ja fokusoi valon sen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittaiseen fokustasoon viivamaiseksi fokuskuvioksi 4, johon fokustasoon valokuitukimpun 5 sisältämien yksittäisten valokuitujen 6 päät on järjestetty vierekkäin mainittua viivamaista fokuskuviota 4 vastaavaan muotoon. Edullisesti valokuidut 6 järjestetään em. tavalla 15 siten, että valokuituja 6 on fokustasossa vierekkäin vain yhdessä rivissä.

Optinen elin 3 on edullisesti sylinterilinssi, tai useampien sylinterilins-sien yhdistelmä. Käytettäessä kuvan 1 mukaisesti tasokuperaa sylinte-20 rilinssiä asennetaan se edullisesti kupera pinta kohti valonlähdettä 1 hyvän fokuskuvion 4 aikaansaamiseksi.

Optinen elin 3 voi olla myös mikä tahansa muu alan ammattimiehelle ilmeinen tapa viivamaisen fokuskuvion 4 muodostamiseksi, ja se voi 25 kokonaisuudessaan koostua ja/tai käsittää myös heijastukseen perustuvan komponentin/komponentteja. Optinen elin 3 voi olla esimerkiksi sylinterimäinen Fresnel-linssi tai yhden akselin suuntaan vakiomuo-. toinen paraboloidipeili.

;·*: 30 Viivamaisen fokuskuvion 4 muoto on edullisesti kuvassa 1 esitetyn : mukaisesti suora viiva, mutta myös käyrien tai mutkittelevien viiva- maisten fokuskuvioiden 4 käyttö on mahdollista.

,···. Optisen elimen 3 synnyttämää viivamaista fokuskuviota 4 on edelleen 35 mahdollista leventää tai kaventaa sopivalla lisäoptiikalla fokuskuvion leveys ja/tai pituussuunnassa tarpeen mukaan fokuskuvion 4 ja valo-kuitujen 6 päiden muodostaman alan mahdollisimman tarkaksi yhteen-.·! sovittamiseksi.

6 116639

Valokuitujen 6 ei-aktiivisille alueille fokuskuviossa 4 osuva valo ei johda valokuitukimpun 5 kuumenemiseen, koska nyt yksittäiset valokuidut 6 pääsevät jäähtymään tekniikan tason ratkaisuihin verrattuna huomatta-5 vasti tehokkaammin. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa kukin yksittäinen valokuitu 6 on vain pieneltä osin vierekkäisten valokuitujen 6 ympäröimänä, ja siten valokuitujen 6 ei-aktiivisissa kuorikerroksissa tms. vaimenevan valon synnyttämä lämpö pääsee tehokkaasti siirtymään ympäristöönsä ennen yksittäisten valokuitujen 6 kokoamista 10 valokuitukimpuksi 5. Siten itse kuitukimpussa 5 valoa ei pääse käytännössä lainkaan yksittäisten valokuitujen väliseen tilaan kuumentamaan valokuitukimppua 6.

Valokuitukimpun 5 sisäänkytkentäpää voidaan kätevästi muotoilla 15 puristamalla yksittäiset valokuidut 6 kuvan 1 mukaisesti kahden suoran pidikkeen 7 väliin, jotka pidikkeet 7 on järjestetty puristamaan valokuitujen 6 muodostamaa riviä molemmilta puolin. Tällöin valokuidut 6 on helppo järjestää keskenään yksinkertaiseen riviin.

20 Edullisesti pidikkeet 7 on valmistettu hyvin lämpöä johtavasta materiaalista, jolloin pidikkeet 7 johtavat tehokkaasti lämpöä pois valokuiduista 6. Pidikkeiden 7 valolähdettä 1 kohti oleva pinta voi edelleen olla järjestetty valoa heijastavaksi, jolloin fokuskuvion 4 reunoilla olevan valon osuminen pidikkeisiin 7 ei kuumenna pidikkeitä. Pidikkeet 7 25 voivat edelleen olla muotoiltu sisältämään jäähdytysripoja tms. raken-' · ·; ‘ teitä parantamaan lämmön siirtymistä pidikkeistä 7 ympäristöön.

. ;·' Pidikkeitä 7 voidaan käyttää apuna myös muovisten valokuitujen 6 sisäänkytkentäpäiden viimeistelyssä, jolloin valokuitujen 6 päät voidaan ·:··: 30 helposti ja kätevästi viimeistellä samaan tasoon leikkaamalla valokuidut kuumalla terävää veistä tai vastaavaa työkalua käyttäen pitkin pidikkeiden 7 muodostaman tason reunaa.

.···. Sijoittamalla kovera sylinterimäinen linssi lähelle valokuitujen 6 päätä 35 valon kulkusuunnassa ennen optisen elimen 3 muodostamaa fokus-: tasoa voidaan valon avaruuskulmaa muuttaa valon kytkemiseksi tehokkaammin valokuituihin, ts. valon suuntaamiseksi valmiiksi paremmin valokuitujen 6 pituussuuntaan.

7 116639

Keksinnön mukaisia viivamaisia fokuskuvioita 4 on mahdollista luoda lähekkäin/vierekkäin useampia käyttämällä sopivaa optiikkaa. Esimerkiksi linssimatriisi, jossa on useita sylinterimäisiä muodostelmia vierek-5 käin (engl. lenticular lens array), luo useita rinnakkaisia viivamaisia fokuskuvioita 4, joiden fokuskuvioiden 4 kesken saman valokuitu-kimpun 5 valokuidut 6 voidaan jakaa vastaaviin rinnakkaisiin riveihin. Tällä tavoin on mahdollista kytkeä valoa myös paksuihin, runsaasti yksittäisiä valokuituja käsittäviin kuitukimppuihin.

10

Mikäli suodatinelin 2 poistaa likimain kaiken lämpösäteilyn, eivät viiva-maiseen fokuskuvioon 4 järjestetyt valokuitujen 6 sisäänkytkentäpäät tarvitse erillistä jäähdytystä. Alan ammattimiehelle on kuitenkin ilmeistä, että lisäjäähdytystä voidaan tarvittaessa järjestää jäähdyttä-15 mällä valokuituja 6 ja/tai pidikkeitä 7 joko ilma/kaasupuhalluksella ja/tai nestejäähdytyksellä.

Käytettäessä muovikuituja pidikkeet 7 tai muu valokuitujen 6 paikoillaan pitelemiseksi tarkoitettu järjestely voidaan järjestää puristamaan 20 valokuituja 6 viivamaisen fokuskuvion 4 sivusta katsottuna siten, että valokuitujen 6 sisäänkytkentäpäät litistyvät ko. sivusuunnassa hieman järjestyen siten poikkileikkaukseltaan soikioiksi. Tällöin valokuitujen 6 päiden muodostama yhteispinta-ala saadaan vastaamaan paremmin fokuskuvion 4 muotoa, jolloin ei-aktiiviselle alueelle osuvan valon 25 määrä vastaavasti vähenee.

• · * :” Keksinnön mukainen menetelmä sopii näkyvän valon lisäksi käytettä- . !:1 väksi myös infrapuna- tai ultraviolettivalolle. Tällöin on alan ammatti- : miehelle sinänsä ilmeisellä tavalla huolehdittava valokuitukimppuun ·: 30 kytkettävän valon tarkoituksenmukaisesta suodatuksesta sekä otettava huomioon optisten komponenttien käyttäytyminen ko. aallonpituusalueilla.

Keksinnön mukaista menetelmää soveltavassa laitteessa on luonnolli-35 sesti mahdollista sinänsä tunnetuilla tavoilla käyttää peilejä tai muita ί V heijastimia, joilla lisätään valolähteestä kerättävän valon määrää.

s 116639

Edelleen keksinnön mukainen laitteisto voidaan järjestää toiminnaltaan sellaiseksi, että se auringon valoa kerätessään seuraa automaattisesti auringon liikettä ajan funktiona.

5 1 ·

Claims (19)

1. Menetelmä yksittäisistä valokuiduista (6) koostuvan valokuitukimpun (5) valon sisäänkytkentäpään ylikuumenemisen estämiseksi kerättä- 5 essä ja kytkettäessä voimakkaan ei-koherentin valonlähteen (1) valoa valokuitukimppuun (5), tunnettu siitä, että valolähteen (1) valo kootaan fokustasoon yhdeksi tai useammaksi viivamaiseksi fokuskuvioksi (4), johon mainittuun fokustasoon valokuitukimpun (5) sisältämien valokuitujen (6) päät järjestetään olennaisesti mainitun yhden tai 10 useamman viivamaisen fokuskuvion (4) kohdalle olennaisesti fokuskuviota/-kuvioita (4) vastaavaan muotoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valokuitujen (6) päät järjestetään siten, että valokuituja (6) on kunkin 15 yksittäisen fokuskuvion (4) kohdalla vierekkäin olennaisesti vain yhdessä rivissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin fokuskuvion (4) kohdalla valokuitujen (6) päitä puristetaan 20 pidikkeiden (7) väliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pidikkeiden (7) materiaali on lämpöä hyvin johtavaa materiaalia. .·. 25

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että * .·'··, pidikkeet (7) sisältävät jäähdytysripoja tai vastaavia. • * : * »

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valokuituja (6) ja/tai pidikkeitä (7) jäähdytetään 30 ilma/kaasupuhalluksella ja/tai nestejäähdytyksellä. > 1 t

7. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen valonlähteen (1) valon kytkemistä valokuitu- '. kimppuun (5) valosta poistetaan suodattamalla lämpösäteilyä. 35

: 8. Laitteisto ei-koherentin valonlähteen (1) valon keräämiseksi ja ; kytkemiseksi yksittäisistä valokuiduista (6) koostuvaan valokuitukimppuun (5), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää yhden tai 10 1 1 6639 useamman optisen elimen (3) valolähteen (1) valon kokoamiseksi fokustasoon yhdeksi tai useammaksi viivamaiseksi fokuskuvioksi (4), johon mainittuun fokustasoon valokuitukimpun (5) sisältämien valokuitujen (6) päät on järjestetty olennaisesti mainitun yhden tai 5 useamman viivamaisen fokuskuvion (4) kohdalle olennaisesti fokuskuviota/-kuvioita (4) vastaavaan muotoon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valokuitujen (6) päät on järjestetty siten, että valokuituja (6) on kunkin 10 yksittäisen fokuskuvion (4) kohdalla vierekkäin olennaisesti vain yhdessä rivissä.

9 116639

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kunkin fokuskuvion (4) kohdalla valokuitujen (6) päät on puristettu 15 pidikkeiden (7) väliin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pidikkeet (7) ovat lämpöä hyvin johtavaa materiaalia.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pidikkeet (7) sisältävät jäähdytysripoja tai vastaavia.

13. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi välineet valokuitujen (6) 25 ja/tai pidikkeiden (7) jäähdyttämiseksi ilma/kaasupuhalluksella ja/tai nestejäähdytyksellä. * ♦ I 1 ·

14. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi suodatinelimen (2) lämpö- 30 säteilyn poistamiseksi/vähentämiseksi valonlähteen (1) valosta ennen .': valon kytkemistä valokuitukimppuun (5).

15. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-14 mukainen laitteisto, ·, tunnettu siitä, että optinen elin (3) käsittää ainakin yhden sylinteri- 35 linssin ja/tai ainakin yhden sylinterilinssiä toiminnaltaan vastaavan i heijastukseen perustuvan komponentin. « 11 1 1 6639

16. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että optinen elin (3) käsittää ainakin yhden Fresnel-linssin.

17. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valokuidut (6) ovat muovivalokuituja.

18. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valolähde (1) on aurinko. 10

19. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 8-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valolähde (1) on keinovalolähde, esimerkiksi halo-geenilamppu. 15 1 t » t 116639