FI116502B - Laskutusmenetelmä, laskutusjärjestelmä ja lasku - Google Patents

Description

116502

Laskutusmenetelmä, laskutusjärjestelmä ja lasku - Faktureringsforfarande, faktureringsanordning och en faktura

Keksintö liittyy puheluiden laskutukseen siten kuin on esitetty patenttivaatimuksen 5 1 johdanto-osassa.

Palvelupuhelunumeroihin suuntautuvien puheluiden laskutus tapahtuu tunnetun tekniikan mukaisesti pääpiirteissään siten, että puhelinliittymän käyttäjää laskutetaan veloitussykäyksistä, joita palveluoperaattori lähettää tietyin väliajoin soittajan puhelinliittymään puhelun aikana. Laskemalla veloitussykäyksiä saadaan selville 10 soiton kohteena olevaan puhelinumeroon kohdistuvan puhelinsoiton kesto. Veloi-tusperustana käytetään esimerkiksi puhelun pituuteen perustuvaa veloitusta, taksaa, mk/min, jonka lisäksi tai jolle vaihtoehtona voidaan myös käyttää kertaveloitusta, mk/puhelu.

Puhelinjärjestelmän tasolla laskutus tapahtuu tunnetun tekniikan mukaisesti kuvassa 15 1 havainnollistetun menettelyn mukaan, jolloin puhelinverkolla tai sen osalla on älyverkon ominaisuuksia. Kun soittajan palvelunumeroon suuntautunut puhelu ohjautuu 101 palveluoperaattorin verkkoon, tuohon puheluun liittyvät veloitussykäyk-set lähetetään 102 palveluoperaattorin verkosta rajapinnan 103 yli soittajan liitty-mäoperaattorin verkkoon, jossa ne vastaanotetaan 104. Soittajan liittymäoperaattori 20 ottaa vastaan 104 ja tallentaa 105 vastaanotetut veloitussykäykset soittajan keskuksessa muistiin erityiselle muistivälineelle, puhelutiketille (CDR-ticket, AMA- ; *; ticket). Puhelutiketillä olevista tiedoista analysoidaan 106 lisäarvosykäykset, jotka # * tulevat palvelun kytkentäpisteeltä, SSPiltä (Service Switching Point), rajapinnan v : 103 toiselta puolen, taksoittavalta osapuolelta. Liittymäoperaattorin lasku- :: 25 tusjäijestelmä käyttää lisäarvosykäyksistä olevan tiedon laskuttaessaan soittajan liit- ·:*: tymää puhelusta 107 sekä siihen liittyvistä veroista 108. Tällöin palvelun käyttäjän laskulle tulostetaan puhelun hinta sekä siihen liittyvä laskuttajan lisäämä arvon- • · · lisäveron arvio.

Liittymäoperaattorin laskutusjärjestelmä tulkitsee palvelunumeropuheluun liittyvät 30 lisäarvosykäykset automaattisesti laskutuksessa arvonlisäverollisiksi, mikä otetaan huomioon palvelu-operaattorin tilittäessä palveluntuottajalle tälle kuuluva osuus * · t · .·*·. palvelunumeron puheluista. Tällöin palveluoperaattori tilittää verollisen osuuden • > palveluntuottajalle, jonka tulee tilittää arvonlisävero valtiolle niistä palveluista, jot ka ovat verollisia.

» #» 2 116502

Nykyisen tekniikan avulla toteutettuun laskutukseen liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia. Yksityishenkilöt maksavat laskunsa ostamiensa tuotteiden ja palveluiden mukaisesti. Yksityisillä ei ole oikeuttaa tehdä vähennyksiä verotukseensa arvonlisäveroista, jotka liittyvät edellä mainittuihin ostettuihin tuotteisiin ja palveluihin.

5 Yritystasolla laskutuksessa on ongelma. Kun yritys näkee laskulla arvonlisäverollisia palveluja ja tuotteita, voi se vähentää automaattisesti kirjanpidossaan verot omasta arvolisäverollisesta myynnistään. Tällöin nykyisen mallin mukaan yritys pystyy vähentämään veron ’’toiseen kertaan” eli palvelusta, jossa arvonlisäveroa ei ole edes ollutkaan tai se on ollut matalampi kuin telepalvelujen 22 %:n arvonlisäve-10 ro. Ongelman laajuutta kuvastaa esimerkki, jonka mukaan Suomessa on satojatuhansia henkilöitä, joilla on heidän työnantajansa tarjoama matkapuhelinetu. Tällöin henkilö käyttää liittymää kuin kuluttaja ja maksaa tästä kuitenkin vain verotusarvon (vuonna 2000 esimerkiksi 120 mk/kk), mutta yritys maksaa todellisen puhelinlaskun ja saa vähentää täten myös arvonlisäveron.

15 Palveluntuottajan kohdalla nykytekniikan ongelmat liittyvät siihen, että tilitysten ollessa verollisia 22 %:n arvonlisäverolla (tätä kirjoitettaessa) pitäisi sen yritys-asiakkaidensa kohdalla tilittää vero valtiolle ja yksityisasiakkaiden kohdalla jättää tilittämättä, jotta verotus tapahtuisi oikein. Erottelu yrityksiin ja yksityisiin on kuitenkin käytännössä mahdotonta, koska palveluntuottaja ei pysty saamaan selville 20 soittajien numeroita, nimiä tai muita yhteystietoja jo puhelinsalaisuuden suojan vuoksi. Palvelun tuottajalle aiheutuu tällöin ongelmia verojen arvioinnista vastaamaan edes likimäärin todellisia summia. Toisaalta verottajalle jää mahdollisuus : käyttää tarveharkintamenettelyäpalvelun verotuksen suhteen.

’ ;* / Palveluoperaattorin kannalta tilanne on vaikea, koska sen tuloutusjärjestelmä ei pys- 25 ty ottamaan huomioon, onko soittajan liittymä yksityinen vai yrityksen. Seurauk- ’: : sena kaikki palvelut on tulkittu arvonlisäverollisiksi. Tämä ei ole kuitenkaan oikeu- • * · denmukaista, koska lisämaksulliset puhelinpalvelut maksutapana joutuisivat eriarvoiseen asemaan tavanomaisiin maksutapoihin verrattuna.

... Verottajan kannalta tilanne on myös hankala, sillä valtio voi menettää verotuloja, ·;·' 30 koska yritykset voivat vähentää tietyn veron osan ’’kahdesti”, eli niistä palveluista, ;,· · joissa arvonlisäveroa ei ole ollutkaan tai se on ollut telepalvelujen 22 %:n arvon- :' ‘ ‘: lisäveroa matalampi.

Tietoyhteiskunnassa tapahtuva kehitys varsinkin sähköisen kaupankäynnin alalla t » » kärsii huomattavasti nykyisen käytännön ongelmista, joiden voidaan katsoa muo- 35 dostavan kehitystä jarruttavan tekijän.

3 116502

Keksinnön tarkoituksena on selkeyttää laskutusta ja poistaa nykytekniikan ongelmat, jotka liittyvät palvelunumeropuhelujen laskutuksen yhteydessä perittävän arvonlisäveron oikeaan määrään.

Keksinnön periaatteena on välittää soittajan soiton kohteena olevaan palvelunu-5 meroon liittyvä verokanta palveluoperaattorin verkosta soittajan liittymäoperaat-torin verkkoon laskutuksessa huomioon otettavaksi.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan laskutusmenetelmällä, jossa verokanta siirretään rajapinnan yli myös soittajaa laskuttavan järjestelmän käytettäväksi.

Keksinnön mukaiselle laskutusmenetelmälle on tunnusomaista se, mitä on sanottu 10 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle puhelutiketille on tunnusomaista se, mitä on sanottu itsenäisen patenttivaatimuksen 13 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laskulle on tunnusomaista se, mitä on sanottu itsenäisen patenttivaatimuksen 14 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnön mukaiselle tilityslomakkeelle on tunnusomaista se, mitä on sanottu itsenäisen patenttivaatimuksen 17 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnönmukaiselle laskutusjärjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on sanottu itsenäisen patenttivaatimuksen 20 tunnusmerkkiosassa.

;; Keksinnön suoritusmuotoja on esitelty alivaatimuksissa.

20 Keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto on menetelmä, jossa tulevasta puhelusta tunnistetaan palvelunumero ja ohjataan se oikeaan, numeron tai sen osan ilmai-' : semaan järjestelmään. Siellä haetaan tietokannasta verokanta, joka soveltuu palve- :: lunumeropuhelun veron, esimerkiksi arvonlisäveron, määräämiseksi. Puheluun liit tyvät veloitussykäykset merkitään puhelutiketille, johon merkitään myös vero-•: : 25 kannan mukainen verotieto. Verotieto lähetetään soittajan jäijestelmälle laskutusta " ’: varten.

;,· j Keksinnön eräänä toisena edullisena suoritusmuotona on puhelutiketti, jossa on :' * ’: merkintä verokannasta.

» I *

Keksinnön eräänä kolmantena edullisena suoritusmuotona on lasku, jossa verojen * »* :: 30 osuus palvelunumeropuhelun hinnasta on merkitty laskutettavan laskulle. Lasku voi 4 116502 olla esimerkiksi paperille tai vastaavalle kirjoitettu lasku tai myös elektronisessa muodossa oleva lasku.

Keksinnön eräänä neljäntenä edullisena suoritusmuotona on tilityslomake, jossa verojen osuus palvelunumeropuhelun hinnasta on merkitty tilityslomakkeelle. Tilitys-5 lomake voi olla esimerkiksi paperille tai vastaavalle kiijoitettu sekä myös elektronisessa muodossa oleva tilityslomake.

Keksinnön eräänä viidentenä edullisena suoritusmuotona on laskutusjärjestelmä, jossa on lähetin- ja vastaanotinvälineet sekä erään soittajan liittymäjäqestelmässä että palveluntuottajan järjestelmässä niiden välisen kommunikoinnin järjestämi-10 seksi, jolloin mainituin lähetin- ja vastaanotinvälinein palvelunumeropuhelun laskutustieto ja mainittuun puheluun liittyvä verokanta voidaan siirtää mainittujen järjestelmien välillä kulkevan sanoman avulla.

Verokannalla tarkoitetaan seuraavassa tuotteen tai vastaavan, myös palvelun hinnasta verottajalle maksettavaa osuutta. Verokanta voidaan ilmaista esimerkiksi pro-15 senttiosuutena hinnasta tai siihen tietyllä tavalla sidoksissa olevasta muusta suureesta, jonka perusteella veron osuus rahassa on pääteltävissä.

• SSP:llä (Service Switching Point) tarkoitetaan palvelun kytkentäpistettä puhelinverkossa, jolloin SSP toteuttaa käytännössä SCP.n logiikan määräämät toimenpiteet kuten esimerkiksi puhelun uudelleen ohjauksen. Fyysisesti SSP on edullista 20 toteuttaa tavallisena ohjelmisto-ohjattuna digitaalisena puhelinkeskuksena, tai sel-..; laisen osana.

* » SCPillä (Service Control Point) tarkoitetaan palvelun ohjauspistettä, johon koko ,···, älyverkkokonsepti perustuu. Se sisältää palvelujen tarvitsemat ohjelmistot ja tieto- " \ karmat sekä niiden käyttämiseksi tarvittavat välineet. Fyysisesti palvelun ohjauspis- ,,. 25 te ja sen hallintapiste sijaitsevat joko puhelinkeskuksen yhteydessä tai puhelinverk-

I I

* * * · ‘ koon yhdistetyssä erillisessä tietokoneessa.

<;· *; SSP:n ja SCP:n sisäisistä rakenteista ja niiden keskinäiseen toimintaan liittyvistä vä- , “ . lineistä ei ole otettu tarkempaa kuvausta mukaan, vaikka ne ovat läsnä myös kek sinnön suoritusmuotojen mukaisten toimintojen toteuttamiseksi. Lisäksi todetta-- · : 30 koon, että keksinnössä ei haluta rajoittua johonkin tiettyyn SSP:hen tai SCP:hen.

i t ', Keksinnön suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä laskutus ja arvonlisäverojen ;;; määräytyminen perustuu verotusta koskevan tiedon kulkuun soittajan ja palvelun- '-*·’ tuottajan järjestelmien välillä. Kun soittaja soittaa lisämaksulliseen palvelunume roon, ohjataan soitto oikealle palveluoperaattorille. Palveluoperaattorin verkossa 5 116502 puhelu väylöitetään lähimpään sopivaan SSP-keskukseen, joka havaitsee puhelu-analyysissaan puhelun tarvitsevan SCP-puhelunohjaustietokannan ohjausta ja siirtää puhelun käsittelyn SCP:lle, joka pyytää SSP-keskusta estämään kytketyn numeron näytön soittajalle. SCP pyytää SSP-keskusta siirtämään tiedon käytettävästä arvon-5 lisäverokannasta kytketyn numeron sijasta joko vastaussanomassa, puhelun etene-missanomassa ja/tai kytkentäsanomassa (answer-, call progress- ja/tai connect-sanomassa, luettelojärjestyksessä), joita tavanomaisesti on käytetty kytketyn numeron näyttötoiminnon toteuttamiseksi.

SSP-keskus tallentaa tiedot puhelusta ja käytetystä arvonlisäverokannasta puheluti-10 kerille. Lisäksi soittajan liittymän keskus tallentaa tiedot puhelusta ja käytetystä arvonlisäverokannasta omalle puhelutiketille. Laskutusvaiheessa palveluoperaattorin laskutusjäijestelmä hyödyntää mainittuja tietoja käytetystä arvonlisäverokannasta tehdessään tilitystä palveluntuottajalle. Myös liittymäoperaattorin laskutusjärjestelmä hyödyntää tietoa käytetystä arvolisäverokannasta tehdessään soittajalle laskua ja 15 erittelyä käytetyistä palveluista.

Keksinnön mukaisessa puhelutiketissä on tieto ainakin molempia järjestelmiä - sekä soittajan että palveluntuottajan - jäqestelmiä varten käytetystä arvonlisävero-kannasta. Jos tiettyyn palveluun liittyy useita soittajia oleellisesti samanaikaisesti, keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan tehdään puhelutiketti kunkin soit-20 toon liittyvän soittajan järjestelmän käyttöön. Puhelutiketti voidaan tällöin kopioida suoraan palvelun tuottajan ja soittajan järjestelmien välillä keksinnön erään suori-tusmuotoesimerkin mukaisesti. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan II* *; ; puhelutiketti sijaitsee edullisimmin erikseen kussakin mainitussa järjestelmässä, jol- • · ’ loin nämä jäijestelmät merkitsevät puhelun laskuttamiseksi tarvittavat tiedot omaan :: 25 tikettiinsä. Tällöin tieto verokannasta kulkee erityisen sanoman mukana, joka välite- :: tään mainittujen järjestelmien välillä tietojen merkitsemiseksi puhelutiketille.

• f t. · ·, Keksinnön mukaisessa laskussa on tieto verokannan mukaisesta verosta, joka on kohdistettu verottajan ohjeen mukaisena soittajan käyttämän telepalvelun hintaan.

* ': Keksinnön mukaisessa tilityslomakkeessa on tieto verokannan mukaisesta verosta, 30 joka on kohdistettu verottajan ohjeen mukaisena soittajan käyttämään hintaan, jol-. ' loin palveluoperaattorin tilittäessä palveluntuottajalle palvelusta kertyneitä puhe- lunmaksuja tämä voi tilittää verottajalle kuuluvan arvonlisäveron tai vastaavan oi-' ·; · ’ kean suuruisena.

’ · · ·, Keksinnöllä on useita etuja. Palvelun käyttäjän kannalta laskulla näkyy yksiselittei- 35 sesti oikea käytetty arvonlisäverokanta. Erityisesti yrityksen kannalta tämä on tär- 6 116502 keää, koska sen liittymistä soitettujen lisämaksullisten puhelujen arvonlisäverokannat näkyvät eriteltyinä puhelinlaskulla, jolloin yritys voi olla varma suorittamansa arvonlisäveron tilityksestä valtiolle, joka koskee yrityksen omaa myyntiä.

Palvelun tuottajalle keksintö mahdollistaa palvelujen monipuolistamisen ilman ve-5 rokannan rajoituksia. Tuotteisiin voi tällöin kohdistua erilaisia arvonlisäverokantoja. Tällöin on yksiselitteisesti osoitettavissa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen menevät verottomat lahjoitukset. Esimerkiksi, jos matkalipun ostosta perittäisiin 8 %:n arvonlisävero, voidaan tämä osoittaa oikean suuruisena maksettavaksi myös puhelinverkon kautta käytävässä kaupassa. Samoin, jos ostetusta kirjasta ja elintarvikkeista 10 perittäisiin arvonlisäveroja 12 % ja 17 % verokantojen mukaisina myös nämä voidaan kohdistaa oikean suuruisina oikeisiin kohteisiin myös puhelinverkon kautta käytävässä kaupassa. Edellä esitetyt luvut arvonlisäveroista ovat esimerkinomaisina korkeintaan suuntaa antavia; tarkat luvut saa tietää verottajalta kysymällä. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla palveluoperaattori on samassa kilpailuasemassa 15 muiden elinkeinonharjoittajien kanssa suhteessa hinnoitteluun, kun arvonlisäverot pystytään osoittamaan oikean suuruisina keksinnön avulla.

Palveluoperaattori hyötyy keksinnöstä, koska myös pienten maksujen, esimerkiksi 1-30 mk, perintä voidaan suorittaa puhelinlaskun yhteydessä.

Verottaja saa hyötyä keksinnöstä kun verotus muuttuu täsmällisemmäksi ja toimii 20 oikein todellisten eikä arvioitujen summien mukaan. Koska yrityksen laskulla näkyy selvästi, mitkä palvelut ovat verollisia ja mitkä eivät, saa verottaja hyötyä arvonlisäverojen oikeudenmukaisesta perinnästä. Samalla verotuksen pelisäännöt sel-‘: ventyvät ja puhelinverkon kautta käytävä kauppa tehostuu.

;.. Tekniikan tason selostuksessa on viitattu kuvaan 1, jossa havainnollistetaan kaaviol- • · · ’ 25 la tunnetun tekniikan mukaista laskutusta, minkä vuoksi keksinnön edullisten suori tusmuotojen selostuksessa viitataan kuviin 2- 4, joissa kuva 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen menetelmän toimintaa . : järjestelmätasolla, ...: kuva 3 A esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista puhelutikettiä, :' 30 kuva 3B esittää erästä sanomaa, kuva 3C esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista laskua, ’...' kuva 3D esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista tilityslomaketta ja 7 116502 kuva 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista laskutusmenetelmää.

Kuvassa 2 on havainnollistettu keksinnön erään suoritusmuodon toimintaa eräiden puhelinjärjestelmien välillä. Liittymä- ja palveluoperaattorien verkot on erotettu kuvassa toisistaan katkoviivalla 235, selvyyden vuoksi, jotta niihin on helpompi viitata 5 selostuksessa. Liittymäoperaattorilla tarkoitetaan sitä operaattoria, jonka järjestelmän piiriin kuuluvasta järjestelmästä soittajan soitto on peräisin. Palveluoperaattorilla tarkoitetaan sitä operaattoria, jonka järjestelmän piiriin kuuluvassa järjestelmässä on soiton kohteena olevan palveluntuottaja. Soittajan ja liittymän haltijan ei välttämättä tarvitse olla sama, mutta yksinkertaisuuden nimissä oletetaan niin ole-10 van keksinnön suoritusmuotoja esittelevissä esimerkeissä. Seikka ei sinällään vaikuta itse laskutuksen kulkuun, mutta todetaan, että laskutus kohdistuu yleensä liittymän haltijaan ja/tai omistajaan, normaalitilanteessa poikkeuksetta kuitenkin sellaiseen tahoon, jonka kanssa laskuttajalla on laskutussopimus.

Kuvassa 2 palvelun käyttäjä, soittaja, soittaa 201 hallussaan olevasta liittymästä 221 15 lisämaksulliseen palvelunumeroon, niin puhelu ohjautuu 202 soittavan tilaajan keskuksen LE 222 kautta liittymäoperaattorin kaukokeskukseen TE 223 ja sitä kautta ohjautuen 203 palveluoperaattorin kaukokeskukseen TE 224 ja sieltä edelleen ohjautuen 204 sopivaan SSP-keskukseen 225.

SSP-keskus 225 suorittaa puheluanalyysin ja havaitsee puhelun tarvitsevan SCP-20 puhelunohjaustietokannan 228 ohjausta. SSP-keskus 225 ja SCP 228 kommunikoivat 205 keskenään, jolloin SSP-keskus 225 siirtää puhelun käsittelyn SCPille 228. > ; · Tämä käynnistää palvelulogiikan ja pyytää SSP-keskusta 225 kytkemään puhelun ·'; oikeaan kohdenumeroon sovitulla taksalla. Samalla SCP 228 antaa SSP:lle 225 tie- • · dot, kuinka muokata kytketty numero-parametrikentän (connected line identificati-.*··. 25 on presentation) tietoa soittajan suuntaan lähtevässä joko vastaussanomassa, puhe lun etenemissanomassa ja/tai kytkentäsanomassa (answer-, call progress- ja/tai con-nect-sanomassa). Edullisimmin SCP 228 asettaa sanoman tiedot keksinnön eräässä • * ’ suoritusmuodossa siten, ettei kytkettyä numeroa näytetä soittajalle ja koodaa kent tään tiedot palvelun arvonlisäverokannasta 228B. Verokannan sisältävän tietokan-: * 30 nan 228B sijainti voi olla SCP:ssä 228 tai myös jossain muualla edellyttäen, että se toiminnallisesti on SCP:n käytössä 228. Tietokanta 228B voi olla keskitetty tai : . myös esimerkiksi sopivin osin hajautettu.

’···* SSP-keskus 225 kytkee 206 puhelun eteenpäin kohdeliittymän keskukseen LE 226, • · josta puhelu ohjautuu 207 kohdenumeron liittymään 227, joka vastaa. Kohdeliitty- . ‘ ‘‘: 35 män 227 keskus 226 lähettää 208 vastaussanoman (answer-sanoman) SSP:lle 225.

8 116502 SSP-keskus 225 muokkaa kytketyn numeron näyttö-kentän (connected line identification presentation-kentän) tietoa soittajan suuntaan lähtevässä 209 joko vastaus-sanomassa (answer-sanomassa), soittajan keskukselle välitettävässä puhelun etene-missanomassa (call progress -sanomassa) tai kytkentäsanomassa (connect-sanomas-5 sa). Edullisimmin SSP-keskus 225 asettaa sanoman tiedot siten, ettei kytkettyä numeroa näytetä soittajalle ja eräässä keksinnön suoritusmuodossa koodaa kytketyn numeron näyttö -kenttään tiedot palvelun arvonlisäverokannasta. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan mainitut tiedot salataan. Koodaus ja/tai salaus puretaan tarvittaessa vastaanottavan järjestelmän käytössä olevassa järjestelmän osassa.

10 Tieto arvonlisäverokannasta välitetään 210 kytketty numero -parametrikentässä (connected line identification presentation -kentässä) soittajan liittymäoperaattorin kaukokeskuksen TE 223 kautta edelleen 211 liittymän 221 keskukseen 222 asti. Koska puhelu alun perin suuntautui lisämaksulliseen palvelunumeroon, alkaa SSP-keskus 225 taksoittaa puhelua ja lähettää 212 veloitussykäyksiä soittajalle 221. Ve-15 loitussykäykset välitetään 213 palveluoperaattorin jäijestelmästä soittajan liittymä-operaattorin järjestelmään ja välitetään edelleen 214 tilaajaoperaattorin tilaajakeskukseen LE 222.

Palveluoperaatorin järjestelmässä SSP-keskus 225 muodostaa 215 puhelutiketin muistivälineelle 229 lisämaksullisesta palvelunumeropuhelusta. Puhelutiketille tal-20 lennetään myös tieto arvonlisäverokannasta, jolloin tuo tieto on palveluoperaattorin järjestelmässä laskutusjärjestelmän käytettävissä. Palveluoperaattorin järjestelmä lähettää liittymäoperaattorin järjestelmään vastaussanoman, puhelun etenemissano-. ; man tai kytkentäsanoman (answer-, call progress- tai connect-sanoman), joka välit- ; ', tää tiedon puhelun ja/tai siihen liittyvän palvelun verokannasta, jolloin mainitun sa- ;': ’: 25 noman perusteella liittymäoperaattorin järjestelmä saa tiedon verokannasta.

Liittymäoperaattorin järjestelmässä sen tilaajakeskuksessa LE 222 muodostetaan 216 myös puhelutiketti, muistivälineelle 230, saadun sanoman perusteella. Tuolla » · ’··* puhelutiketillä on myös sama tieto käytetystä arvonlisäverokannasta kuin palve luoperaattorin järjestelmällä. Puhelutiketillä voi olla vastaanotetuista veloitussykä-30 yksistä kertovan tiedon lisäksi tieto palveluun liittyvästä eräästä verkosta.

‘ · * Laskutuksen edetessä palveluoperaattori vie 217 puhelun puhelutiedot omaan lasku- :·: : tusjärjestelmäänsä 233. Palveluoperaattorin palveluntuottaja saa 218 laskun/tilityk- sen 234, jossa on esimerkiksi kenttä palvelulle 234A, arvonlisäverokannalle 234B, .:. puhelunhinnalle 234C, tuotteille 234D ja loppusummalle 234E.

IM

9 116502

Vastaavalla tavalla liittymäoperaatorin järjestelmässä puhelun puhelutiedot viedään 219 muistivälineeltä 230 liittymäoperaattorin omaan laskutusjärjestelmään LJ 231, joka laskuttaa 220 liittymää 221 laskulla 232, jossa on esimerkiksi kenttä palvelulle 234A, arvonlisäverokannalle 234B, puhelunhinnalle 232C, tuotteille 232D ja loppu-5 summalle 232E.

Kuvassa 3 A on esitetty kaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta puhelu-tiketistä 300A. Edullisimmin puhelutiketissä 300A on ainakin kenttä 301A arvonlisäveron merkitsemiseksi ja kenttä 302A veloitussykäysten välittämiseksi laskutusjärjestelmälle (231, 233 kuvassa 2). Puhelutiketissä voi olla myös muita kenttiä 10 303A, 304A ja/tai 305A esimerkiksi järjestelmien muihin toimintoihin liittyvän in formaation välittämiseksi. Lisäksi yksittäisen kentän sisältö voidaan jakaa esimerkiksi kahden tai useamman kentän osuudelle. Tällöin kentät voivat olla myös eri sanomissa.

Kuvassa 3B on esitetty kaavio sanomasta 300B verokannan siirtämiseksi liittymä-15 operaattorin jäijestelmän ja palveluoperaattorin järjestelmien välillä. Edullisimmin sanomassa 300B on ainakin kenttä 30 IB arvonlisäveron merkitsemiseksi ja kenttä 302B veloitussykäysten merkitsemiseksi tietojen siirtoa varten mainittujen järjestelmien välillä. Sanomassa voi olla myös muita kenttiä 303B ja/tai 304B, esimerkiksi järjestelmien muihin toimintoihin liittyvän informaation välittämiseksi. Lisäk-20 si yksittäisen kentän sisältö voidaan jakaa esimerkiksi kahden tai useamman kentän osuudelle. Tällöin kentät voivat olla myös eri sanomissa.

;: · Kuvassa 3C on esitetty kaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta laskusta • ‘ : 232. Tällöin laskussa 232 on kenttä vähintään puhelunhinnalle 232C ja arvonlisäve- .·:·. rokannalle 234B. Edullisimmin siinä on lisäksi myös kenttä esimerkiksi laskutetta- ,···. 25 van liittymän tunnistetiedolle, laskuttajalle, laskutusperiodille ja/tai laskutettavalle t’; palvelulle 234A, mahdollisesti myös kenttä palvelun kautta tilatulle tuotteen hinnal le 232D ja kenttä loppusummalle 232E. Keksinnön suoritusmuodon mukaisella las-’··*' kulia voi olla myös eriteltynä useamman puhelun vastaavat tiedot. Verotieto, tieto joko veron prosentuaalisesta osuudesta ja/tai sen rahamääräisestä summasta, voi ol-: ' 30 la myös omassa kentässään keksinnön mukaisella laskulla. Lisäksi laskulla voi olla muita, hyvästä laskutustavasta tunnettuja tietoja ja niille varattuja kenttiä. Verot :: voivat olla luokittain laskulla eriteltynä eri palvelujen mukaan. Lasku 232 voi olla paperilla tai muulla vastaavalla tähän rinnastettavalla kirjallisella materiaalilla. Las-*·’ ku 232 voi olla myös esimerkiksi sähköinen, esimerkiksi lomake tai vastaava, tieto- ...!* 35 verkossa siirrettäväksi.

10 1 1 6502

Kuvassa 3D on esitetty kaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta tilitys-lomakkeesta 234. Tällöin lomakkeessa 234 on kenttä vähintään puhelunhinnalle 234C ja arvonlisäverokannalle 234B. Edullisimmin siinä on lisäksi myös kenttä esimerkiksi tilittämisen onnistumiseksi tarvittaville tunnistetiedoille, tilitystiedoille, 5 tilitysperiodille ja/tai tilitettävälle palvelulle 234A, kenttä mahdollisesti palvelun kautta tilatulle tuotteen hinnalle 234D ja kenttä tilitettävälle loppusummalle 234E. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella tilityslomakkeella voi olla myös eriteltynä useamman puhelun vastaavat tiedot. Verotieto, tieto joko veron prosentuaalisesta osuudesta ja/tai sen rahamäärästä voi olla myös omassa kentässään keksinnön 10 mukaisella tilityslomakkeella. Lisäksi tilityslomakkeella voi olla muita, hyvästä kirjanpito- ja laskutustavasta tunnettuja tietoja ja niille varattuja kenttiä. Tilityslomake 234 voi olla paperilla tai muulla vastaavalla tähän rinnastettavalla kirjallisella materiaalilla. Tilityslomake 234 voi olla myös esimerkiksi sähköinen, esimerkiksi sähköinen lomake tai vastaava.

15 Kuvissa 3 A, 3B, 3C ja 3D kenttien lukumäärä riippuu puhelutiketin, sanoman, laskun kentän ja/tai tilityslomakkeen kentän tehtävästä suhteessa jäqestelmässä käytettävän tiedon välitykseen, jolloin ammattimiehelle on varsin selvää keksinnön perusteella, ettei keksintö rajoita kenttien lukumäärää joksikin tietyksi. Todettakoon, että . tarkoituksesta riippuen kenttiä voi olla satoja ja jopa enemmänkin. Todettakoon 20 myös, että yksittäiseen kenttään voi olla merkittynä useita verokantoja, esimerkiksi, kun halutaan eritellä palvelun tuottamiseksi osallistuneiden osapuolten osuuksia ja/tai niihin kohdistuvia verokantoja.

Kuvassa 4 on kaavio, joka esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista mene-i · : telmää. Eräässä keksinnön suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä on vaiheet, 25 joissa tunnistetaan 401 palvelunumeropuhelu, haetaan 402 palveluntuottajan puhe-linjärjestelmän tietokannasta tai vastaavasta muistivälineestä verokanta palvelulle, lähetetään 403 verokanta puhelun soittajan järjestelmälle, lähetetään 404 verokanta , · ·. puhelun kohteen järjestelmälle, määritetään 405 puhelun veloitussykäykset tai vas taavat laskutuksen perusteena olevat taksan ilmaisemiseksi järjestetyt tunnisteet ja . 30 laskutetaan 406 verot ja puhelun hinta. Laskutus voidaan toteuttaa esimerkiksi muodostamalla keksinnön erään suoritusmuodon mukainen lasku (232), jossa siihen • » on muodostettu tieto puheluun liittyvän palvelun verosta laskun erääseen kenttään • :': (232C) eriteltynä verottajan määräämän sellaisen verokannan mukaan, jossa vero- .' “; kanta on määritetty tietyn puheluun liittyvän palvelun mukaan ja jossa verokanta on 35 valittu sellaisesta joukosta verokantoja, jossa on vähintään kaksi verokantaa. Tilitys • ·;; voidaan toteuttaa laskutukselle pääpiirteissään analogisella tavalla.

I · I

11 116502

Vaiheiden jäijestys voi olla soveltuvin osin erilainen erilaisissa järjestelmissä, eikä keksinnön suoritusmuotoesimerkillä haluta rajoittua tiettyyn jäijestykseen. Lisäksi esimerkiksi verokanta lähetetään vaiheissa 403 ja 404 soittajan ja puhelun kohteen järjestelmille. Tällöin verokanta sekä puhelun muu laskutettava osuus merkitään 5 edullisimmin puhelutiketille molemmissa järjestelmissä erikseen muistivälineisiin 229 ja 230, kunkin laskutusjärjestelmän (231, 233) käyttöön kuten kuvan 2 yhteydessä on esitetty. Tieto laskutuksen määrästä niin verotuksen osalta kuin palvelu-numeropuhelun hinnan osalta siirretään puhelun kohteen, (josta käytetään myös nimitystä palveluntarjoaja ja/tai palveluntuottaja), puhelinjärjestelmän ja soittajan pu-10 helinjärjestelmän välillä kuten aiemmin kuvan 2 yhteydessä on esitetty. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan koko puhelutiketti voidaan siirtää järjestelmien välillä, edullisimmin tällöin sähköisessä muodossa.

Erityistä hyötyä on keksinnöstä sellaisessa tilanteessa, jossa on vähintään kaksi palvelun tuottamiseen osallistuvaa osapuolta, joiden kesken soittajalta saatu palvelu-15 maksu jaetaan. Tällöin arvonlisäverot voivat kohdistua erisuuruisena mainituille osapuolille niiden omien kontribuutioiden mukaan määräytyvien verokantojen mukaisesti. Tällöin voidaan keksinnön avulla osoittaa eri osapuolille niiden osuudet, sekä niihin liittyvät verokannat eriteltyinä ja siten kohdistaa verottajalle menevät verot oikean kannan mukaisina oikeaan, palvelun todellisena hinnan osuutena saa-20 tuun summaan.

Esimerkiksi soittaja on käyttänyt palvelua, jonka kokonaishinnaksi on muodostunut tietty kokonaishinta ja palvelu on tuotettu palveluoperaattorin ja varsinaisen palve-luntuottajan yhteistyönä. Tällöin palvelun tuottamiseen osallistuvat osapuolet ovat I * 1 i ’.: sopineet, että soittajalta perittävästä kokonaishinnasta tietty ensimmäinen osa, esi- 25 merkiksi puhelukuluina, kuuluu palveluoperaattorille, joka maksaa esimerkiksi 22 %:n verokannan mukaan omasta osuudestaan verottajalle. Tällöin kokonaishin-nasta tietty toinen osa, esimerkiksi tuote, kuuluu palvelun tuottajalle, joka maksaa • ’. vain esimerkiksi 8 %:n verokannan mukaan omasta osuudestaan verottajalle. Kek sinnön avulla osuudet voidaan eritellä ja kohdistaa oikeisiin summiin.

30 > · · • » » * »

Claims (21)

116502

1. Menetelmä puheluun liittyvän palvelun laskuttamiseksi, jossa - määritetään ainakin kaksi erisuuruista verokantaa, 5. määritetään kulloinkin käytettävään palveluun liittyvä verokanta palvelutyypin pe rusteella, - määritetään käytettyyn palveluun liittyvä vero palvelusta perittävän korvauksen ja palveluun liittyvän verokannan perusteella, jolloin menetelmä on tunnettu siitä, että siinä käsitellään käytettyyn palveluun liittyvä vero erillisenä palvelun muusta lasku- 10 tettavasta korvauksesta käyttäjän laskuttamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, siinä on vaiheet: (a) tunnistetaan mainitun puhelun numero ja ohjataan (401) puhelu sellaiseen mainitun numeron mukaiseen SSP-keskukseen (225), jolla on käytettävissään 15 tieto puheluun liittyvän palvelun verokannasta, (b) määritetään (402) eräästä tietokannasta (228B) verokanta mainitulle puheluun liittyvälle palvelulle, (c) määritetään (212, 405) puheluun liittyvän palvelun hinta sekä sen vero vaiheessa (b) määritetyn verokannan mukaan ja ,:. 20 (d) laskutetaan (220, 406) mainitun puheluun liittyvän palvelun hinta (234B) ja ‘ vaiheessa (b) määritetyn verokannan mukainen vero (232C). * · v

: 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (b) : * ’ [: mainitun lisäksi siinä on seuraavat vaiheet: t » · ... (bl) lähetetään (403) mainittu verokanta soittajan järjestelmälle (223, 222) ja 25 (b2) lähetetään (404) mainittu verokanta puhelun kohteen eräälle järjestelmälle (205)·

• · · » :"': 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe (c) kä- • , sittää alivaiheet :1 : (cl) suoritetaan vaihe (c) soittajan järjestelmässä (223, 222) ja _. ’. 30 (c2) suoritetaan vaihe (c) puhelun kohteen järjestelmässä (205).

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verokanta lähetetään eräässä sanomassa (300B) soittajan järjestelmälle (222, 223) palveluntuottajan järjestelmästä, jolloin mainitussa sanomassa on yksi seuraavista: 116502 - puhelun etenemissanoma, - vastaussanoma, - kytkentäsanoma.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin erään 5 mainitun sanoman osa koodataan salaiseksi, lähetetään sanomassa sen vastaanottajalle ja dekoodataan.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa ainakin yksi verokanta merkitään puhelutiketille (300A).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verokanta lä-10 hetetään palveluntuottajan järjestelmässä sen laskutusjärjestelmän (233) käyttöön.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu merkintä tehdään eräässä palveluntuottajan järjestelmässä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelutiketin tieto lähetetään soittajan järjestelmälle palveluntuottajan järjestelmästä.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mer kintä tehdään soittajan järjestelmässä.

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eräs laskutus- t :* järjestelmä (231, 233) analysoi verokannan vaiheen (c) suorittamiseksi. •

13. Puhelutiketti (300A), jossa on tiedot puheluun liittyvän palvelun hinnasta ja 20 sen verosta, tunnettu siitä, että se on järjestetty käytettyyn palveluun liittyvän veron käsittelemiseksi erillisenä palvelun muusta laskutettavasta korvauksesta käyttäjän laskuttamista varten.

14. Lasku (232), jossa on muodostettu tieto puheluun liittyvän palvelun verosta j· laskun erääseen kenttään (232C) eriteltynä verottajan määräämän sellaisen vero- . ·". 25 kannan mukaan, joka verokanta •: · : - on määritetty tietyn puheluun liittyvän palvelun mukaan ja ·:* · - on valittu sellaisesta joukosta verokantoja, jossa on vähintään kaksi verokantaa, jolloin lasku on tunnettu siitä, että se on järjestetty käyttäjän laskuttamista varten • · ’ kun käytettyyn palveluun liittyvä mainittu vero on järjestetty käsiteltäväksi erillise- 30 nä palvelun muusta laskutettavasta korvauksesta käyttäjän laskuttamista varten. 116502

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lasku (232), tunnettu siitä, että se on kirjallinen lomake.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lasku (232), tunnettu siitä, että se on sähköinen lomake.

17. Palveluntuottajan tilityslomake (234), johon on muodostettu tieto puheluun liittyvän palvelun verosta eriteltynä erääseen tilityslomakkeen kenttään (234C) verottajan määräämän verokannan mukaan, joka verokanta on - määritetty tietyn puheluun liittyvän palvelun mukaan ja - valittu sellaisesta joukosta verokantoja, jossa on vähintään kaksi verokantaa, jol-10 loin tilityslomake on tunnettu siitä, että se on järjestetty palveluntuottajan tilitystä varten kun käytettyyn palveluun liittyvä mainittu vero on järjestetty käsiteltäväksi erillisenä palvelun muusta laskutettavasta korvauksesta käyttäjän laskuttamista varten.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tilityslomake, tunnettu siitä, että se on kir-15 jallinen lomake.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tilityslomake, tunnettu siitä, että se on sähköinen lomake.

20. Laskutusjärjestelmä puheluun liittyvän palvelun laskuttamiseksi, jossa on pu-helun soittajan puhelinjärjestelmä (222) ja palveluntuottajan puhelinjärjestelmä 20 (225), ja soittajan puhelinjärjestelmässä (222) ja palveluntuottajan puhelinjärjestel- ; : mässä (223) on välineet puhelutiketin tallentamiseksi (229, 230) varustettuna puhe- luun liittyvän palvelun laskutustiedolla sekä puheluun liittyvän palvelun verokan-·: ·· nalla ja/tai veron määrällä jolloin laskutusjärjestelmä on tunnettu siitä, että se on järjestetty käytettyyn palveluun liittyvän veron käsittelemiseksi erillisenä palvelun 25 muusta laskutettavasta korvauksesta käyttäjän laskuttamista varten.

• » !.: : 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laskutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että sii- , 4 nä on sen eräässä osassa lähetinvälineet ja vastaanottovälineet mainittuun puheluun : liittyvän palvelun laskutusta koskevan tiedon ja puheluun liittyvän palvelun vero- /7 kannan välittämiseksi soittajan ja palveluntuottajan puhelinjärjestelmien (222, 225) ’!' 30 välillä. * * » 1 I » » » » I 116502