FI116478B - Sarana ja menetelmä saranan säätämiseksi sivusuunnassa - Google Patents

Description

116478

Sarana ja menetelmä saranan säätämiseksi sivusuunnassa

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on sarana, joka käsittää: ensimmäisen sarana-osan ja toisen saranaosan; saranatapin, jolla saranaosat on kytketty toistensa 5 suhteen kääntyvästi; ensimmäisen saranakomponentin ja toisen saranakom-ponentin ainakin yhdessä saranaosassa, jolloin ensimmäinen saranakompo-nentti käsittää ulokeosan, joka on sovitettavissa toisessa saranakomponentis-sa olevaan säätötilaan; ainakin yhden säätöelimen saranakomponenttien keskinäisen aseman säätämiseksi saranan sivusuunnassa; sekä ainakin yhdet 10 lukitusvälineet saranakomponenttien lukitsemiseksi säädettyyn asentoon.

Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä saranan säätämiseksi sivusuunnassa, joka sarana käsittää ensimmäisen saranaosan ja toisen saranaosan, jotka on kytketty saranatapin avulla toisiinsa, ja jossa ainakin yksi sa-ranaosa käsittää ensimmäisen saranakomponentin ja toisen saranakomponen-15 tin, ja edelleen jossa ensimmäinen saranakomponentti käsittää ulokeosan, joka on sovitettavissa toisessa saranakomponentissa olevaan säätötilaan, ja jossa menetelmässä: säädetään ainakin yhden säätöelimen avulla sarana-komponenttien keskinäistä asemaa saranan säätämiseksi sivusuunnassa; sekä lukitaan saranakomponentit säädettyyn asentoon.

20 Saranoiden kiinnityskohtien valmistuksessa ja karmin asennuksessa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat oven tai ikkunan toimintaan. Lisäksi väärin asemoitu ovi tai ikkuna ei painaudu kunnolla tiivisteitä vasten, eikä lukitus toimi suunnitellulla tavalla. Ongelmia aiheuttaa myös se, että ovet ja ikkunat ’••v yleensä laskeutuvat ajan myötä saranoiden kulumisen seurauksena. Edelleen » « :.! : 25 kosteus ja lämpötilamuutokset aiheuttavat rakenteisiin muotovirheitä, mikä vai- j V keuttaa ovien ja ikkunoiden toimintaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi ovi- ; : en ja ikkunoiden saranoita tulisi kyetä säätämään monipuolisesti. Valitettavasti ·:· nykyisissä saranoissa etenkin sivusuuntainen säätö on hyvin hankalaa. Perin- teisten lehtisaranoiden kohdalla oven tai ikkunan sivusuuntainen säätö on yri-30 tetty aikaansaada taivuttamalla saranalehteä, mikä on kuitenkin erittäin hanka-: laa ja lopputulos epätäsmällinen. Lisäksi sarana ja sen kiinnitys voivat vaurioi- ji.V tua tällaisessa kovakouraisessa käsittelyssä. Edelleen on tunnettua sovittaa saranalehden ja karmin väliin paksuudeltaan erilaisia säätölevyjä. Hankaluute-:,: : na on se, että säätöä varten ovi ja sarana on irrotettava karmista.

35 GB-julkaisussa 2207456 on esitetty sarana, jonka saranalehti on V. jaettu kahteen komponenttiin niin, että näiden komponenttien välistä kulmaa 2 116478 toistensa suhteen voidaan muuttaa säätöruuvin avulla oven tai ikkunan sivu-suuntaisen säädön aikaansaamiseksi. Ratkaisun epäkohtana on kuitenkin se, että sarana vaati olennaisia muutoksia oveen ja ikkunan kehysrakenteeseen, jotta kiilamaisen tilan käsittävä komponentti saadaan upotettua siihen. Lisäksi 5 tällaisen saranan ulkonäkö on huono.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja parannettu sivusäädettävä sarana ja menetelmä saranan säätämiseksi sivusuunnassa.

10 Keksinnön mukaiselle saranalle on tunnusomaista se, että säätöti- lan dimensio saranan sivusuunnassa on säädettävissä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että säädetään säätötilan sivusuuntaista dimensiota saranan sivusuuntaisen säädön aikana.

15 Keksinnön olennainen ajatus on, että ainakin yksi saranaosa on jaettu ensimmäiseen saranakomponenttiin ja toiseen saranakomponenttiin. Saranaa voidaan säätää sivusuunnassa muuttamalla saranakomponenttien asemaa toistensa suhteen. Ensimmäinen saranakomponentti käsittää uloke-osan, joka on sovitettavissa toisessa saranakomponentissa olevaan säätöti- 20 laan. Sivusuuntaisen säädön aikana säätötilan sivusuuntaista dimensiota voidaan muuttaa säädön edellyttämällä tavalla.

Keksinnön etuna on se, että säätötilan dimensiota muutetaan vasta . tarpeen mukaan silloin, kun säätöä suoritetaan. Niinpä oven, ikkunan tai kar- I » ' ** min rakenteisiin ei tarvitse varata ennakolta tilaa suurikokoista kiinteää säätöti- : 25 laa varten. Näin ollen saranan sovittaminen rakenteisiin on helpompaa. Lisäksi

* * I

: sarana voi olla säädettävän säätötilan ansiosta aiempaa paremman näköinen ·.· · visuaalisesti. Edelleen keksinnön mukainen sarana soveltuu pinta-asennuk- • i· seen, jolloin ikkunaan, oveen tai karmirakenteeseen ei tarvitse välttämättä teh- : ": dä mitään asennuskoloja tai vastaavia toista saranaosaa varten.

30 Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, : että toinen saranakomponentti käsittää pohjaosan ja kansiosan, joiden väliin * φ •V säätötila muodostuu.

* * T Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, v * että kansiosa on kytketty pohjaosaan kytkentäelimien avulla, jotka kytkentäeli- .,, '· 35 met mahdollistavat kansiosan kääntymisen pohjaosan suhteen.

3 116478

Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että kansiosa on kytketty pohjaosaan kytkentäelimien avulla, jotka kytkentäeli-met mahdollistavat kansiosan liikkumisen lineaarisuunnassa pohjaosan suhteen.

5 Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että kansiosa käsittää reunaosat, jotka on sovitettu estämään kansiosan ja pohjaosan välille muodostuvan raon näkymisen saranan ulkopuolelle.

Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että ensimmäinen saranakomponentti käsittää ainakin yhden lukituselimen ja 10 että toinen saranakomponentti käsittää ainakin yhden kiinnityselimen. Sen jälkeen, kun sivusäätö on suoritettu, voidaan ensimmäinen saranakomponentti puristaa lukituselimen avulla vasten pohjaosaa, ja edelleen kansiosa voidaan puristaa vasten ensimmäisen saranakomponentin ulokeosaa. Tällöin toinen saranaosa voidaan lukita tukevasti säädettyyn asentoon.

15 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti oven säätötoimenpiteitä, kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista saranaa tilanteessa, jossa toinen saranaosa on erotettu komponentteihin, 20 kuvio 3 esittää kaavamaisesti kuvion 2 mukaista saranaa kokoon pantuna, kuvio 4 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista erästä toista sa- . ranaa, kuvio 5 esittää kaavamaisesti ja saranatapin suunnassa nähtynä · : : 25 erästä mahdollisuutta säätötilan dimension muuttamiseksi sivusuuntaisen sää- » · ; .·’ dön aikana, ; kuvio 6 esittää kaavamaisesti ja saranatapin suunnassa nähtynä :· erästä toista mahdollisuutta säätötilan dimension muuttamiseksi sivusuuntai- ‘ ‘: sen säädön aikana, ♦ · * 30 kuvio 7 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen saranan erästä : . ·. pohjaosaa, * · kuvio 8 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen saranan erästä kansiosaa, .: : kuvio 9 esittää kaavamaisesti ja suunnasta A päin nähtynä kuvion 8 :: 35 mukaista kansiosaa, ja * * 4 116478 kuvio 10 esittää kaavamaisesti ja poikkileikattuna keksinnön mukaisen saranan erästä ensimmäistä komponenttia saranatapin suunnasta päin nähtynä.

Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna.

5 Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty ovi 1, joka on kiinnitetty oven saranapuolelta yläsaranalla 2 ja alasaranalla 3 karmiin 4. Edelleen oven 1 lukkopuolella on lukituslaite 5. Oven 1 ja lukituslaitteen 5 kunnollinen toiminta edellyttää, että 10 oven 1 ja karmin 4 välissä on sopivan suuruinen välys 6a - 6d, jotka on kuviossa selvyyden vuoksi esitetty liioitellun suurena. Markkinoilla on useita eri saranatyyppejä, jotka mahdollistavat oven 1 korkeussäädön suunnassa Y. Oven 1 säätö suunnassa X mahdollistaa puolestaan saranapuolen välyksen 6a ja lukkopuolen välyksen 6b säätämisen. Edelleen, mikäli yläsaranaa 2 ja 15 alasaranaa 3 liikutetaan erisuuruinen määrä, voidaan ovea 1 kiertää suunnassa Z niin, että esimerkiksi kulumisen seurauksena laskenut ovi saadaan jälleen suoraan. Vielä voi saranoissa 2 ja 3 olla säätöelimet, jotka mahdollistavat oven 1 siirtämisen sivusuunnassa Q, eli ovea 1 voidaan siirtää sisäänpäin ja ulospäin karmin 4 suhteen. Sivusuuntaisella säädöllä voidaan korjata esimerkiksi 20 karmin asentovirhettä, ja toisaalta voidaan säätää oven 1 ja karmin 4 välistä sivusuuntaista rakoa esimerkiksi tiivisteitä varten.

Kuviossa 2 esitetty sarana käsittää ensimmäisen saranaosan 7 ja , toisen saranaosan 8, jotka on kytketty saranatapin 9 avulla niin, että niitä voi- daan kääntää toistensa suhteen. Saranatappia 9 on havainnollistettu kuviossa •; i 25 katkoviivalla. Ensimmäinen saranaosa 7 voi olla saranalehti ja se voi käsittää : V aukot 10 tai muut välineet saranalehden kiinnittämistä varten. Vaihtoehtoisesti * » :,: | voi ensimmäinen saranaosa 7 olla kiinnityspultti tai vastaava elin, joka voidaan :* kiinnittää seinässä olevaan karmirakenteeseen. Ensimmäisessä saranaosassa > I j t 7 voi vielä olla rullatut osuudet 7a ja 7b saranatappia 9 varten. Edelleen voi * * · 30 sarana käsittää koristeosat 11, jotka voi olla kiinnitetty ensimmäisen sarana-osan 7 rullattujen osuuksien 7a ja 7b päihin. Toinen saranaosa 8 voi muodos-• · | tua kahdesta komponentista, nimittäin ensimmäisestä saranakomponentista 12 ja toisesta saranakomponentista 13. Ensimmäinen saranakomponentti 12 voi v · olla kiinnitetty saranatappiin 9 esimerkiksi hoikin 14 avulla. Vaihtoehtoisesti se 35 voi olla kiinnitetty esimerkiksi rullatun osuuden avulla, tai se voi olla kiinnitetty esimerkiksi hitsaamalla suoraan saranatappiin 9. Ensimmäinen saranakompo- » » * * » 5 116478 nentti 12 voi käsittää runko-osan 15 sekä ulokeosan 16. Ulokeosa 16 voi olla olennaisesti levymäinen osuus. Runko-osassa 15 voi olla yksi tai useita säätö-elimiä 17, kuten esimerkiksi säätöruuveja saranan sivusuuntaista säätöä varten. Edelleen voi runko-osassa 15 olla yksi tai useampi aukko 18 lukitusruuvia 5 tai vastaavaa varten. Toinen saranakomponentti 13 voi käsittää pohjaosan 19 ja kansiosan 20, jotka voivat rajata väliinsä säätötilan 21, johon ensimmäisen saranakomponentin 12 ulokeosa 16 on työnnettävissä suunnassa A. Kansiosa 20 voi käsittää reunat 22, joiden tarkoituksena on ensinnäkin rajata säätötilaa 21, ja toiseksi parantaa toisen saranaosan 8 ulkonäköä. Säätötilassa 21 on 10 ainakin yksi avoin sivu 23, joka mahdollistaa ulokeosan 16 työntämisen sen sisään. Edelleen voi toinen saranakomponentti 13 käsittää yhden tai useamman aukon 24 kiinnitysruuveja tai vastaavia varten, sekä edelleen aukon 25, joka on sovitettu osittain ympäröimään aukkoa 18 ja siihen sovitettavaa lukitus-ruuvia. Pohjaosa 19 ja kansiosa 20 on sovitettu sivusuunnassa Q toistensa 15 suhteen liikuteltavasti niin, että kun säätöruuveilla 17 säädetään ensimmäistä saranakomponenttia 12 ja toista saranakomponenttia 13 toistensa suhteen, pääsee ulokeosa 16 liikkumaan sivusuunnassa Q. Kansiosa 20 voi olla sovitettu liikuteltavasti pohjaosan 19 suhteen, jolloin säätötilan 21 dimensio sivusuunnassa Q voi muuttua sivusäätöä vastaavalla tavalla. Toinen saranakom-20 ponentti 13 voi käsittää avoimen sivun 23 vastakkaisella puolella tai muussa sopivassa paikassa kytkentäelimet 26, jotka kytkevät pohjaosan 19 ja kansi-osan 20 toisiinsa. Kytkentäelimiin 26 voi kuulua esimerkiksi johdepinnat, sara-namekanismi tai mikä tahansa muu elin, joka mahdollistaa kansiosan 20 liikkumisen suunnassa Q tai kääntymisen niin, että säätötilan 21 dimensiota voi- » S · ,'1; 25 daan suurentaa ja pienentää suunnassa Q.

Kuviossa 3 sivusäädettävä sarana on esitetty kokoonpantuna. En- I I · ; simmäisen saranakomponentin 12 ulokeosa 16 on sovitettu säätötilaan 21, : : jonka jälkeen säätöelimien 17 avulla voidaan säätää saranan sivusuuntainen asema halutuksi. Kun saranaa säädetään sivusuunnassa Q säätöelimillä 17, ,,,·* 30 kääntyy ensimmäinen saranakomponentti 12 suunnassa B kytkentäelimien 26 suhteen, jolloin ensimmäisen saranakomponentin 12 runko-osan 15 ja toisen saranakomponentin 13 pohjaosan 19 välinen etäisyys voi muuttua. Säätötoi-. menpiteen jälkeen saranakomponentit 12, 13 voidaan lukita toistensa suhteen liikkumattomiksi lukitusaukkoon 18 sovitetun lukituselimen 27 avulla. Lisäksi ' 35 kiristetään aukkoihin 24 sovitetut kiinnitysruuvit 28, jolloin kansiosa 20 painau- • ·: tuu kohti pohjaosaa 19. Samalla kiinnitysruuvit 28 puristavat kansiosan 20 vas- • » 6 116478 ten ulokeosaa 16, jolloin saranakomponenttien 12 ja 13 välille muodostuu tukeva kiinnitys. Edelleen kansiosan 20 reunat 22 voivat estää pohjaosan 19 ja kansiosan 20 välille mahdollisesti muodostuneen raon näkymisen, jolloin reunat 22 parantavat saranan ulkonäköä. Edelleen voi ensimmäisen saranakom-5 ponentin 12 runko-osassa 15 olla reunaosa 29, joka voi olla mitoitettu niin, että se voi estää runko-osan 15 ja sen alapuolella olevan pohjaosan 19 välisen raon 30 näkymisen saranatapin 9 puolelta katsottaessa. Näin ollen keksinnön mukaisen saranan toinen saranakomponentti 8 voi olla säätötoimenpiteistä huolimatta siisti ulkonäöltään.

10 Kuviossa 4 on esitetty eräs vaihtoehtoinen sarana kokoonpantuna.

Kuviossa 4 esitetyssä saranassa toinen saranakomponentti 13 voi olla muotoiltu ulkomitoiltaan keskiakselin C suhteen symmetriseksi, jolloin toinen sarana-komponentti 13 voidaan sovittaa oveen tai vastaavaan muodostettuun kiinnityskohtaan joko kuviossa esitetyllä tavalla tai niin, että se on käännetty 180°. 15 Edelleen on mahdollista, että ovet ja ikkunat varustetaan jo tehtaalla valmiiksi toisilla saranakomponenteilla 13. Mikäli tässä tapauksessa toinen saranakomponentti 13 muodostetaan täysin symmetriseksi keskiakselin C suhteen, on mahdollista kääntää symmetrinen ovi tai ikkuna ylösalaisin sen kätisyyden muuttamiseksi ilman, että toista saranakomponenttia 13 tarvitsee irrottaa. Tällä 20 tavoin voidaan helpottaa sekä saranan valmistusta että ovien ja ikkunoiden asennusta. Kuvioon 4 on merkitty katkoviivalla kansiosaan 20 tehty kolo 31, jolloin ensimmäisen komponentin 12 ulokeosa 16 voidaan työntää kummasta tahansa suunnasta toisessa saranakomponentissa 13 olevaan säätötilaan 21. Edelleen voi kuvion 4 mukaisessa saranassa kansiosa 20 olla sovitettu liikku-25 maan säädön aikana lineaarisesti. Kansiosan 20 ja pohjaosan 19 välillä voi olla sopivat ohjainpinnat.

» ; Kuviossa 5 on esitetty voimakkaasti yksinkertaistettuna eräs ratkai- : su keksinnön mukaisen saranan säätötilan 21 sivusuuntaisen dimension muut- Γ tamiseksi. Kansiosan 20 ja pohjaosan 19 välillä voi olla kytkentäelimet 26, joi- * * » 1 ,30 hin voi kuulua saranamekanismi 32, joka kytkee kansiosan 20 ja pohjaosan 19 toisiinsa sekä mahdollistaa pohjaosan 20 kääntymisen saranamekanismin 32 ; “: suhteen. Kuviossa on esitetty katkoviivalla tilanne, jossa kansiosa 20 on kään tyneenä suunnassa B sivusäädön vaikutuksesta niin, että säätötilan 21 alkupe- ? * » räinen sivusuuntainen dimensio L1 on suurentunut säädön vaikutuksesta di-

» I

‘ 35 mensioksi 12. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa säätötilan 21 sivusuuntaista ;*' dimensiota suurennetaan vain tarpeen vaatiessa. Saranamekanismi 32 voi olla » t 1 t

* I

7 116478 mikä tahansa mekanismi, joka mahdollistaa kansiosan 20 kääntymisen suunnassa B sivusäädön aikana.

Kuviossa 6 on esitetty voimakkaasti yksinkertaistettuna eräs vaihtoehtoinen ratkaisu säätötilan 21 sivusuuntaisen dimension muuttamiseksi. Täs-5 sä tapauksessa kansiosan 20 ja pohjaosan 19 välillä on yksi tai useampi oh-jainpinta 33, joka mahdollistaa kansiosan 20 liikkumisen lineaarisesti suunnassa E pohjaosan 19 suhteen. Ohjainpinta 33 voi olla muodostettu esimerkiksi pohjaosassa 19 olevaan poikkisuuntaiseen ulokkeeseen, jolloin kansiosassa 20 voi olla esimerkiksi aukko tai toinen uloke, joka tukeutuu pohjaosan 19 ulo-10 kettä vasten. Eräs mahdollisuus on järjestää ohjainpinnat 33 tukeutumaan kansiosan 20 reunojen 22 sisäpintaa vasten lineaarisuuntaisen säätöliikkeen aikana. On myös mahdollista järjestää sekä pohjaosaan 19 että kansiosaan 20 reunat, jotka asettuvat sisäkkäin ja tukeutuvat kylkipinnoistaan toisiinsa mahdollistaen lineaarisuuntaisen liikkeen suunnassa E.

15 Kuviossa 7 on esitetty perspektiivisesti eräs mahdollinen pohjaosa 19, joka käsittää kytkentäelimet 26 sen ensimmäisessä reunassa 34. Kytken-täelimiin 26 voi kuulua yksi tai useampi poikkisuuntainen uloke 35, jonka yläosa on muotoiltu kaarevaksi, jolloin siinä on kaareva tukipinta, joka mahdollistaa kansiosan 20 kääntymisen ulokkeen 35 yläpään tukemana. Kuten kuviosta 20 8 voidaan nähdä, voi kansiosassa 20 olla kääntötilat 36 pohjaosan 19 ulokkei den 35 vastaanottamiseksi. Ulokkeita 35 ja kääntötiloja 36 voi olla kaksi tai niitä voi olla useampia, jolloin saadaan aikaiseksi riittävä tuki kansiosan 20 ja pohjaosan 19 välille. Edelleen voidaan uloke 35 ja kääntötila 36 mitoittaa siten, että saadaan syntymään tarvittava kiinnitysvoima, joka pitää kansiosan 20 ja .·. 25 pohjaosan 19 tiukasti kytkettynä toisiinsa, mutta sallii kuitenkin osien käänty- misen toistensa suhteen sivusäädön aikana. Edelleen kuvioista 7 ja 8 näh- • t · J· V dään, että pohjaosa 19 ja kansiosa 20 voivat käsittää tarvittavat aukot 24, 25, » · ! 37 ja 38 lukitusruuvia ja kiinnitysruuvia varten. Kuviossa 9 on vielä esitetty * * ► :: kansiosa 20 suunnasta A päin nähtynä.

• · · ;;; 30 Kuviossa 10 on esitetty poikkileikattuna ensimmäisen saranakom- ponentin 12 eräs mahdollinen rakenne. Ensimmäinen saranakomponentti 12 voi käsittää hoikin 14 tai vastaavan osan, jossa voi olla tila 39 saranatappia 9 varten.

* ·

Keksinnön mukainen sarana voidaan muotoilla ja mitoittaa halutulla 35 tavalla. Edelleen voi ensimmäinen saranaosa 7 olla saranalehti, tai se voi olla esimerkiksi kiinnityspultti. Sarana voi olla myös nostosarana. Keksinnön mu- 8 116478 kaisen saranan säätömekanismin konstruktio mahdollistaa sen, että sarana voidaan valmistaa teräksen lisäksi myös muista metalleista ja niiden seoksista, joista esimerkkinä mainittakoon messinki ja pronssi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis-5 tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

* » · » » · » I · * » # ♦ » · * 1 » • · * · * 1 · * t t » » · • · · > »

Claims (8)

1. Sarana, joka käsittää: ensimmäisen saranaosan (7) ja toisen saranaosan (8); saranatapin (9), jolla saranaosat (7, 8) on kytketty toistensa suhteen 5 kääntyvästi; ensimmäisen saranakomponentin (12) ja toisen saranakomponentin (13) ainakin yhdessä saranaosassa (7, 8), jolloin ensimmäinen saranakompo-nentti (12) käsittää ulokeosan (16), joka on sovitettavissa toisessa saranakom-ponentissa (13) olevaan säätötilaan (21); 10 ainakin yhden säätöelimen (17) saranakomponenttien (12, 13) kes kinäisen aseman säätämiseksi saranan sivusuunnassa (Q); sekä ainakin yhdet lukitusvälineet (18, 27) saranakomponenttien (12, 13) lukitsemiseksi säädettyyn asentoon, tunnettu siitä, 15 että säätötilan (21) dimensio saranan sivusuunnassa (Q) on säädet tävissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarana, tunnettu siitä, että toinen saranakomponentti (13) käsittää pohjaosan (19) ja kan-siosan (20); 20 että pohjaosa (19) ja kansiosa (20) on kytketty toisiinsa kytkentäeli- mien (26) avulla; että säätötila (21) muodostuu pohjaosan (19) ja kansiosan (20) väliseen tilaan; ja että kytkentäelimet (26) sallivat kansiosan (20) liikuttamisen pohja-: 25 osan (19) suhteen, jolloin säätötilan (21) sivusuuntainen (Q) dimensio on sää- • dettävissä kansiosan (20) ja pohjaosan (19) keskinäistä etäisyyttä (L) muutta-maila.

, 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sarana, tunnettu siitä, V että kansiosa (20) on sovitettu kääntymään pohjaosan (19) suhteen t ‘; 30 kytkentäelimien (26) tukemana. i

« • · · ‘ 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sarana, tunnettu siitä, että pohjaosa (19) käsittää sen ensimmäisen reunan (34) alueella : ainakin kaksi poikkisuuntaista uloketta (35), jotka on sovitettu etäisyyden pää- hän toisistaan; •: ·. 35 että ulokkeiden (35) yläpäät on muotoiltu kaareviksi; * 1 » » 116478 että kansiosa (20) käsittää kääntötilat (36) pohjaosan (19) ulokkeita (35) vastaavalla kohdalla; että ulokkeet (35) on työnnettävissä kääntötiloihin (36) kansiosan (20) ja pohjaosan (19) kytkemiseksi toisiinsa; ja 5 että kansiosa (20) on käännettävissä ulokkeiden (35) kaarevan ylä osan tukemana säätötilan (21) sivusuuntaista dimensiota muutettaessa.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sarana, tunnettu siitä, että kansiosa (20) on sovitettu liikkumaan lineaarisuunnassa (E) pohjaosan (19) suhteen kytkentäelimien (26) tukemana.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-5 mukainen sarana, tunnettu siitä, että kansiosa (20) käsittää reunaosat (22) ainakin sen kahdella sivulla, jolloin reunaosat (22) on sovitettu estämään ulokeosan ja pohjaosan välille muodostuvan raon näkymisen saranan ulkopuolelle.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-6 mukainen sarana, tunnettu siitä, että kansiosa (20) käsittää ainakin yhden aukon (24) kiinnityselimiä (28) varten; ja että kansiosa (20) on sovitettu puristumaan kiinnityselimien (28) 20 avulla vasten säätötilassa (21) olevaa ulokeosaa (16).

8. Menetelmä saranan säätämiseksi sivusuunnassa, joka sarana käsittää ensimmäisen saranaosan (7) ja toisen sarana-osan (8), jotka on kytketty saranatapin (9) avulla toisiinsa, ja jossa ainakin yksi saranaosa (7, 8) käsittää ensimmäisen saranakomponentin (12) ja toisen sa-25 ranakomponentin (13), ja edelleen jossa ensimmäinen saranakomponentti (12) käsittää ulokeosan (16), joka on sovitettavissa toisessa saranakomponentissa f · ' · ‘ (13) olevaan säätötilaan (21), ja jossa menetelmässä: Y säädetään ainakin yhden säätöelimen (17) avulla saranakompo- ; 30 nenttien (12, 13) keskinäistä asemaa saranan säätämiseksi sivusuunnassa ·’ (Q); sekä lukitaan saranakomponentit (12,13) säädettyyn asentoon, • · tunnettu siitä, että Y säädetään säätötilan (21) sivusuuntaista dimensiota saranan sivu- I*, 35 suuntaisen säädön aikana. > ’ I > < I t • 116478