FI115942B - Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi - Google Patents

Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI115942B
FI115942B FI20021818A FI20021818A FI115942B FI 115942 B FI115942 B FI 115942B FI 20021818 A FI20021818 A FI 20021818A FI 20021818 A FI20021818 A FI 20021818A FI 115942 B FI115942 B FI 115942B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
color component
sharpening
value
change
color
Prior art date
Application number
FI20021818A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20021818A (fi
FI20021818A0 (fi
Inventor
Ossi Kalevo
Henry Rantanen
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Publication of FI20021818A0 publication Critical patent/FI20021818A0/fi
Priority to FI20021818A priority Critical patent/FI115942B/fi
Priority to DE60337020T priority patent/DE60337020D1/de
Priority to PCT/FI2003/000759 priority patent/WO2004036499A1/en
Priority to US10/685,968 priority patent/US7352896B2/en
Priority to JP2004544336A priority patent/JP4317134B2/ja
Priority to KR1020057006367A priority patent/KR100654905B1/ko
Priority to EP03750765A priority patent/EP1552474B1/en
Priority to AU2003268989A priority patent/AU2003268989A1/en
Priority to AT03750765T priority patent/ATE508435T1/de
Publication of FI20021818A publication Critical patent/FI20021818A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI115942B publication Critical patent/FI115942B/fi

Links

Classifications

    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T5/00—Image enhancement or restoration
    • G06T5/73—Deblurring; Sharpening
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T5/00—Image enhancement or restoration
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T11/00—2D [Two Dimensional] image generation
    • G06T11/001—Texturing; Colouring; Generation of texture or colour
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T5/00—Image enhancement or restoration
    • G06T5/20—Image enhancement or restoration using local operators
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N1/00—Scanning, transmission or reproduction of documents or the like, e.g. facsimile transmission; Details thereof
    • H04N1/40—Picture signal circuits
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N1/00—Scanning, transmission or reproduction of documents or the like, e.g. facsimile transmission; Details thereof
    • H04N1/46—Colour picture communication systems
    • H04N1/56—Processing of colour picture signals
    • H04N1/58—Edge or detail enhancement; Noise or error suppression, e.g. colour misregistration correction
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N1/00—Scanning, transmission or reproduction of documents or the like, e.g. facsimile transmission; Details thereof
    • H04N1/46—Colour picture communication systems
    • H04N1/56—Processing of colour picture signals
    • H04N1/60—Colour correction or control
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N5/00—Details of television systems
    • H04N5/76—Television signal recording
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N9/00—Details of colour television systems
    • H04N9/64—Circuits for processing colour signals
    • H04N9/646—Circuits for processing colour signals for image enhancement, e.g. vertical detail restoration, cross-colour elimination, contour correction, chrominance trapping filters
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T2207/00—Indexing scheme for image analysis or image enhancement
    • G06T2207/10—Image acquisition modality
    • G06T2207/10024—Color image
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T2207/00—Indexing scheme for image analysis or image enhancement
    • G06T2207/20—Special algorithmic details
    • G06T2207/20004—Adaptive image processing
    • G06T2207/20012—Locally adaptive
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06T—IMAGE DATA PROCESSING OR GENERATION, IN GENERAL
    • G06T2207/00—Indexing scheme for image analysis or image enhancement
    • G06T2207/20—Special algorithmic details
    • G06T2207/20172—Image enhancement details
    • G06T2207/20192—Edge enhancement; Edge preservation

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Multimedia (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Image Processing (AREA)
  • Facsimile Image Signal Circuits (AREA)
  • Color Image Communication Systems (AREA)
  • Processing Of Color Television Signals (AREA)
  • Color Television Systems (AREA)

Description

115942
MENETELMÄ KUVIEN INTERPOLOIMISEKSI JA TERÄVÖITTÄMISEKSI
Nyt esillä olevan keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 5 1 johdanto-osassa esitetty menetelmä kuvien terävöittämiseksi. Nyt esillä olevan keksinnön kohteena on myös oheisen patenttivaatimuksen 14 johdanto-osassa esitetty järjestelmä. Nyt esillä olevan keksinnön kohteena on lisäksi oheisen patenttivaatimuksen 17 johdanto-osassa esitetty laite, oheisen patenttivaatimuksen 24 johdanto-osassa 10 esitetty tietokoneohjelmatuote.
Digitaalikuvien tallentamisvälineillä, kuten digitaalikameroilla, kamera-puhelimilla tai muilla, vain yhdellä CMOS- (Complementary Metal-Oxide Semiconductor) tai yhdellä CCD- (Charge Coupled Device) ken-15 nolla varustetuilla, kameroilla otetut kuvat eivät sisällä jokaiselle kuva-alkiolle (pikseli, pixel) kaikkia värikomponenttiarvoja. Koska kuvasenso-rien määrä on ratkaiseva laitteen hinnan ja koon suhteen, on selvä, että pienemmissä laitteissa (kamerapuhelimet) pyritään käyttämään vain yhtä kuvasensoria, jolloin kuvan muodostamisessa tarvitaan ns. väri-20 matriisia (Color Filter Array, CFA), kuten esimerkiksi Bayerin matriisia.
• · ·:··: Bayerin matriisi on suosittu värimalli, jossa kussakin pikselissä näyt- teistetään vain yksi väri, mikä aiheuttaa sen, että kustakin pikselistä puuttuu värijärjestelmän muut värit. Esimerkiksi RGB-: 25 värijärjestelmässä (Red, Green, Blue) Bayerin matriisissa puolet pikse- !..* leistä muodostavat vihreän värikomponentin, ja toinen puoli pikseleistä muodostaa sinisen ja punaisen värikomponentin ja kustakin pikselistä puuttuvat muiden värisävyjen arvot. Tämä luo tarpeen interpoloida i puuttuvat värinäytteet, jotta kuva voidaan tallentaa täydellisessä muo- 30 dossaan.
* » » !··:, Tekstissä väreihin viitattaessa käytetään tunnettua RGB- • * ’·' värijärjestelmää, joka määrittää värin punaisen (R, Red), vihreän (G,
Green) ja sinisen (B, Blue) välisen suhteen avulla. On kuitenkin selvä, 35 että värikomponentti voidaan kuvata myös CMY-värijärjestelmällä (Cyan-Magenta-Yellow), jossa väri muodostetaan syaani- (C), magenta- 115942 2 (M)- ja keltaisuus- (Y) arvoilla. Värijärjestelmä voi olla myös jokin muu vastaava.
Bayerin matriisimuotoisen kuvan muuntaminen RGB-kuvaksi vaatii 5 kussakin pikselissä olevien puuttuvien väriarvojen interpolointia. Esimerkkinä interpolointimenetelmästä voidaan mainita lähimpiä naapuri-pikseleitä hyödyntävä interpolointimenetelmä (Nearest Neighbour Method), jossa esimerkiksi puuttuvien sinisen ja punaisen värin interpolointi suoritetaan lähimmän samanvärisen naapuripikselin mukaan, se-10 kä bilineaarinen interpolointi, jota on parannettu siten, että G:n interpolointia ohjataan toisten värikomponenttien avulla. Tämä menetelmä kuvataan esimerkkinä seuraavaksi. Alla esitetään neljä mahdollista tilannetta Bayerin matriisin värikomponenttien sijainnille: 15 a) b) c) d) G B1 G G Rl G Bl G B2 Rl G R2
Rl G R2 Bl G B2 G R G G B G
G B2 G G R2 G B3 G B4 R3 G R4 20 Kun vihreälle pikselille G lasketaan puuttuvat R- ja B-arvot, kuten koh- :V: dissa (a) ja (b), lasketaan kahden samanvärisen naapurin keskiarvot.
·:··: Esimerkiksi kohdassa (a), sinisen komponentin B arvo vihreässä kes- :Y; kuspikselissä on vihreän pikselin G ylä- ja alapuolisten sinisten pikse- leiden keskiarvo (B(G) = (B1 + B2) / 2). Vastaavasti punaisen kom-: 25 ponentin R arvo vihreässä keskuspikselissä on vihreän G pikselin vie- rekkäisten punaisten R pikseleiden keskiarvo (R(G) = (R1 + R2) /2).
* · 4
Kohta (c) esittää tapauksen, jossa sininen väri interpoloidaan punai- • :j : seen R pikseliin. Tällaisessa tilanteessa keskiarvo otetaan neljästä lä- 30 himmästä sinisestä B pikselistä (B(R) = (B1 + B2 + B3 + B4) / 4), jotka • v. sijaitsevat punaisen R pikselin nurkissa. Samaten, punaisen R kom- .··. ponentin arvo sinisessä B pikselissä, kohta (d), saadaan laskemalla si nisten B kulmapikseleiden keskiarvo (R(B) = (R1 + R2 + R3 + R4) / 4).
• * I
115942 3
Vihreä komponentti G voidaan interpoloida käyttämällä lähimpiä naa-puripareja. Alla on esitetty kaksi tapausta vihreän komponentin G interpoloinnille.
5 a) R1 b) B1 G1 G1 R4 G4 R G2 R2 B4 G4 B G2 B2 G3 G3 R3 B3
Kohdassa (a) vihreän komponentin G arvo interpoloidaan punaiselle 10 pikselille R. Vihreän komponentin G arvo on täten: G(R) = (G1+G3) / 2 , jos abs(R1 - R3) < abs(R2 - R4), (G2+G4) / 2 , jos abs(R1 - R3) > abs(R2 - R4), (G1+G2+G3+G4) / 4 , jos abs(R1 - R3) = abs(R2 - R4).
15
:V: Toisin sanoen, interpoloinnissa huomioidaan punaisen komponentin R
·:· ; vaikutus. Jos R1 ja R3 välinen erotus on pienempi kuin R2 ja R4 ero- tus, havaitaan, että punainen R on vahvempi pystysuunnassa, jolloin interpoloinnissa käytetään pystysuuntaisten naapurien G1 ja G3 kes-. . 20 kiarvoa halutun arvon laskemisessa. Jos taas horisontaalinen vahvuus on suurempi, käytetään vierekkäisiä naapureita vastaavasti. Jos punaista on kauttaaltaan samassa suhteessa, käytetään kaikkia neljää naapuria. Sinisen värikomponentin B yhteydessä kohdassa (b) lasken-:.i i ta suoritetaan vastaavasti.
25 :v. Julkaisu US 6,549,233 B1 esittää yhden väri-interpolointimenetelmän !···, Bayerin matriisin avulla. Julkaisun menetelmässä lasketaan kuvassa olevien värien intensiteettigradientit, joista määritetään korkein ja mata-Iin arvo. Gradientit lasketaan ensimmäisen värin, joka sijaitsee matriisin 30 keskellä olevassa pikselissä ja tästä rivivälin päässä olevien samojen värien välillä. Laskettuja gradientteja verrataan kynnysarvoon, ja jos 115942 4 tietty gradientti ylittää mainitun kynnysarvon (muodostettu värin intensiteettien keskiarvosta) kyseisellä värillä, käytetään keskuspikselin inten-siteettiarvoa rivinvälin päässä tästä olevalle pikselille.
5 US patenttijulkaisu 5,247,352 esittää menetelmän värikuvan terävöittämiseksi. Menetelmässä terävöitys perustuu kolmiulotteiseen väriavaruuteen, esimerkiksi Munsellin värikarttaan. Julkaisussa esitetään useita kytkintiloja, joilla määritellään värierosignaalien ja ainakin kahden terävöityssignaalin summa. Kytkintilat asetetaan värikoordinaattijärjes-10 telmän avulla. Järjestelmä kertoo pikselien väriarvojen perusteella pik-selien sijainnit. Kytkinten asennot perustuvat sijaintitietoon. Kytkinten välittämän tiedon perusteella julkaisun laite osaa yhdistää halutut terä-vöityssignaalit värierosignaaleihin. Näin kuva saadaan terävöitettyä. Jotta kuvan terävöitys olisi mahdollisimman laadukas, tulee teräviä sig-15 naaleja olla vähintään kaksi, punainen ja vihreä. Toisin sanoen, julkaisun menetelmässä säädetään toisen ja kolmannen värikomponenttien suodatusta väriavaruudesta saadun arvon perusteella.
Julkaisu US A 2002/0041761 esittää erään interpolointimenetelmän, 20 joka käsittää interpolointivaiheen ja terävöittämisvaiheen. Menetelmäs-sä ensin interpoloidaan yksi värikomponentti ja tämän jälkeen interpo-... : loidaan kaksi muuta värikomponenttia. Menetelmän toisen vaiheen tar- koituksena on parantaa terävyyttä terävöittämällä yksi värikomponentti m’„[: ja sitten, riippuen terävöitystuloksesta, käsittelemällä kaksi muuta väri- . , 25 komponenttia terävyyden parantamiseksi.
'···* Interpoloinnin jälkeen kaikki värikomponentit tulee terävöittää, mikä ai heuttaa kuvankäsittelyyn kolminkertaista työtä, mikä taas vaatii paljon i.i : käsittelytehoa suorittavalta järjestelmältä. Nyt esillä oleva keksintö pa- 30 rantaa tekniikan tasoa siten, että muita värikomponentteja suodatetaan :v. yhden värikomponentin suodatustulosta hyväksikäyttämällä. Tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä eri komponenteissa suodatus voi aiheuttaa eri vaikutuksia, jolloin kuvan väreihin voi ilmestyä vääristy-miä. Lisäksi tunnetuissa terävöitysfunktioissa voi tulla vastaan kahden-" i 35 laisia ei-toivottuja ilmiöitä, kuten kohinan lisääntymistä ja, erityisesti reunojen lähellä, reunan liiallista terävöittämistä. Tämä taas aiheuttaa 115942 5 ylitysvärähtelyä (ringing), joka ilmenee esimerkiksi mustan viivan ilmestymisenä valkoisen viivan yhteyteen.
Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on helpottaa kuvankäsitte-5 lyssä ilmeneviä ongelmia sitomalla interpolointi ja terävöittäminen toisiinsa siten, että ensimmäisen värikomponentin terävöityssuodatuksen vaikutusta käytetään ohjaamaan seuraavien värikomponenttien terävöi-tystä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä interpoloidaan ensin yksi värikomponentti ja terävöitetään tämä interpoloitu väri komponentti. 10 Tämän jälkeen tutkitaan terävöityksen vaikutusta interpoloituun kuvaan vähentämällä kustakin terävöitetyn kuvan pikselistä vastaava terävöit-tämättömän kuvan pikseli. Mikäli terävöinnin vaikutus ensimmäisen komponentin kohdalla on ollut merkittävän suuri tietyssä pikselissä, suoritetaan terävöitys toiselle tai kolmannelle värikomponentille, mikäli 15 tällainen on kyseisessä kohdassa. Jos vaikutus on jäänyt pienemmäksi, mahdollinen toisen tai kolmannen värikomponentin pikseli säilytetään muuttumattomana. Täten toisen ja kolmannen värikomponentin alkuperäiset pikselit on tarvittavin osin terävöitetty jo ennen näiden värikomponenttien interpolointia. Suodattamisessa voidaan käyttää mitä 20 tahansa tunnetun tekniikan mukaista suodatusmaskia. Kuitenkin edulli-: Y: sin lopputulos saavutetaan käyttämällä sellaista adaptiivista terävöitys- ·;··! suodinta, joka käsittelee vain niitä pikseleitä, jotka ovat aitoja reunapik- seleitä, jolloin reunanvoimakkuutta voidaan käyttää terävöittämisen oh-jauksessa.
.·. I 25 Täsmällisemmin ilmaistuna nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle järjestel- • · i.i i mälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisen pa- 30 tenttivaatimuksen 14 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle lait- :v. teelle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisen pa- !···, tenttivaatimuksen 17 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle tie- “* tokoneohjelmatuotteelle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esi- .: tetty itsenäisen patenttivaatimuksen 24 tunnusmerkkiosassa.
:··: 35 115942 6
Keksinnön mukaisella menetelmällä, jossa limitetään interpolointi sekä terävöittäminen, saadaan laskennan vaatimaa tehoa vähennettyä kuvan laadun kuitenkaan kärsimättä. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan jopa saavuttaa parempi kuvanlaatu perinteiseen tapaan näh-5 den, jossa koko kuvan terävöitys tehdään vasta interpoloinnin jälkeen.
Tämän lisäksi keksinnössä käytetty terävöitysmenetelmä on itseadap-toituva, jolloin sitä ei käytetä tasaisten kuva-alueiden terävöittämiseen, mikä taas laskee kuvaan syntyvän kohinan määrää. Lisäksi keksinnön 10 mukaisella menetelmällä terävöitystehoja rajoitetaan selkeiden reunojen lähellä, jolloin estetään yliterävöittämisen aiheuttama ylivärähtely. Tämä tekee kuvasta miellyttävämmän katsella.
Lisäksi keksinnössä käytetyn terävöityssuodinikkunan koko (3x3) vai-15 kutiaa muistikuormitukseen edullisesti, koska useita matriisirivejä ei tarvitse säilyttää laitteessa, kuten tekniikan tason menetelmissä. Edelleen suodinikkunan koko vähentää käsittelyssä tarvittavaa raskasta laskentaa, sillä menetelmä perustuu pääasiassa eri valintojen tekemiseen.
20 :Y: Nyt esillä olevaa keksintöä kuvataan tarkemmin viitaten seuraaviin ku- .;..j viin, joissa • » > kuva 1 esittää keksinnön mukaista käsittelyjärjestystä Bayerin mat- . . 25 riisikuvan interpoloimisessa ja terävöittämisessä, • «» • » '···' kuva 2 esittää keksinnön mukaisen terävöitysmenetelmän peruspe riaatetta,
• I
• · · * * >
»li I
30 kuvat 3a-d esittävät 3x3 pikselin kokoisen näytteen horisontaali-, verti-s·!·. kaali- sekä diagonaalisuuntia,
I I
I I
» l kuvat 4a-e esittävät keksinnön mukaisessa gradienttilaskennassa il- » :,1 meneviä mielenkiintoisia esimerkkitapauksia, ja ':·! 35 115942 7 kuva 5 esittää yhtä edullista suoritusmuotoa keksinnön mukaiselle kuvankäsittelyjärjestelmälle.
Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toimintakulkua Baye-5 rin matriisikuvan interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi. Lohko 1 käsittää kuvan interpoloinnin ensimmäisen värikomponentin G osalta täydellä resoluutiolla tunnetusti. Ensimmäinen värikomponentti G on edullisesti vihreä johtuen Bayerin matriisissa olevien vihreiden pikseleiden määrästä suhteessa sinisten ja punaisten pikseleiden määrään (G:B:R 10 2:1:1). Jos pikseleiden määrät olisivat kuvatusta poikkeavat, tulisi en simmäiseksi väriksi valita se värikomponentti, jolla on pikseleitä eniten tai komponentti, jonka muutos vaikuttaa eniten luminanssiin. Kun kuvan interpolointi on suoritettu, terävöitetään sitä vastaavasti ensimmäisen värikomponentin G osalta kuten lohkosta 2 nähdään.
15
Lohkossa 3 suoritetaan kuvalle toisen R ja kolmannen B värikomponentin terävöitys. Aluksi verrataan ensimmäiselle värikomponentille G tehdyn terävöityksen vaikutusta interpoloituun värikomponenttiin G. Jos tämä vaikutus (abs[Terävöitetty —Terävöittämätön]) on huomatta-20 va, terävöitetään vastaavan paikan 2. tai 3. värikomponentti käyttäen V*·· ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen aiheuttamaa muutosta ·:*·: sinällään tai suhteutettuna ympäröivien pikseliarvojen muutoksiin. Jos vaikutus on pieni, terävöittämistä ei tehdä.
: 25 Lohkossa 4 suoritetaan toisen ja kolmannen värikomponentin interpo- ,·.·* lointi. Kuvatusta prosessista saadaan aikaan interpoloitu ja terävöitetty kolmivärikuva (lohko 5).
: Terävöitysprosessia (lohkot 2 ja 3, kuvassa 1) kuvataan seuraavassa :···: 30 tarkemmin. Kuten mainittu, ensimmäisen värikomponentin terävöittä- ··*; minen aloitetaan heti kyseisen komponentin interpoloinnin jälkeen.
Tämän jälkeen keksinnön mukaisesti suoritetaan tarvittaessa toisen ja kolmannen värikomponentin terävöittäminen.
" 35 Kuva 2 esittää perusperiaatteen terävöittämisalgoritmista. Ensimmäi seksi lasketaan ensimmäiselle värikomponentille G toisen asteen gra- 115942 8 dientit (Laplacian), joiden avulla voidaan tarkkailla värikomponenttiin kohdistuvaa muutosta ja muutoksen voimakkuutta, joiden avulla aidot reunapikselit voidaan havaita. Laskenta voidaan edullisesti toteuttaa laskemalla gradientit neljässä eri suunnassa 3x3 pikselin kokoisessa 5 näytteessä (Kuva 3). Suunnat ovat keskuspikselistä O horisontaali (3a), vertikaali (3b) sekä diagonaalisuunnat (NWSE = luode-kaakko, 3c; NESW = lounas-koillinen, 3d). Gradienttilaskennassa ensin summataan kaksi ulointa pikseliarvoa (D, E; B, G; A, H; C, F) määrätyssä suunnassa toisiinsa, jonka jälkeen summa vähennetään alkuperäisestä 10 pikseliarvosta O, joka on kerrottu kahdella. Näin tehdään jokaisessa suunnassa, saaden gradientit kullekin suunnalle:
GradHor = 2 * O - (D + E) (tai GradHor = 2 * O - D - E) GradVer = 2 * O - (B + G) (tai GradVer = 2 * O - B - G) 15 GradNWSE = 0,75 * (2 * O - (A + H)) (tai GradNWSE = 0,75 * (2 * O ~ A - H))
GradNESW = 0,75 * (2 * O - (C + F)) (tai GradNESW = 0,75 * (2 * O - C - F)) 20 Koska muutokset ovat tavallisesti ihmishavainnoitsijalle merkitykselli-:,v* sempiä horisontaali-ja vertikaalisuunnissa, vinosuuntaisia gradientteja :··: vaimennetaan kertomalla ne lukua yksi pienemmällä vakiolla. Lisäksi : V: on huomioitava, että diagonaalisuunnissa vierekkäisten pikseleiden etäisyys on suurempi kuin horisontaali- ja vertikaalisuunnissa. Etäi-: 25 syyksien suhde on täsmällisesti 1/V2 =0.71.
• « I
• ·
Edellä mainituista syistä GradNWSE:n ja GradNESW:n laskennassa . , käytetään kerrointa 0,75, joka on laskennallisesti edullisempi kuin 0.71.
: Tämä arvo voi olla myös jokin muu, edullisesti lukua yksi pienempi, ar- 30 vo, jolloin suositaan joko horisontaali- tai vertikaalisuunnan valintaa.
« · » .··. Lasketuista gradienteista etsitään minimi- ja maksimiarvot, joista vali- taan itseisarvoltaan suurempi, ja merkitään se T2. Pienempi merkitään ·:· T1. Ensimmäisen värikomponentin terävöitysfunktio perustuu näiden 35 arvojen suhteeseen. T2 kuvaa suurinta muutosta, ja T1 pienintä muutosta. Näiden lukujen suhde kertoo, kuinka merkityksellinen muutos on 115942 9 tapahtunut. Lisäksi tallennetaan tieto itseisarvoltaan suuremman gradientin (T2) etumerkistä (sign).
Gradienttien tarkastelussa voidaan havaita viisi mielenkiintoista tapaus-5 ta terävöittämisen ohjaamiseksi. Esimerkit näistä tapauksista esitetään kuvissa 4a - 4e .
Kuva 4a: Kaikki gradienttiarvot ovat negatiivisia.
Pienin gradienttiarvo vastaa suurinta muutosta, 10 ts. sillä on suurin itseisarvo.
Kuva 4b: Gradientit jakautuvat 0-akselin molemmille puo lille siten, että itseisarvoltaan suurin gradientti on negatiivisella puolella. Tästä seuraa se, että pie-15 nin gradienttiluku esittää suurinta muutosta.
Kuva 4c: Gradientit jakautuvat 0-akselin molemmille puo lille siten, että itseisarvoltaan suurin gradientti on positiivisella puolella. Suurin gradientti vastaa 20 tässä suurinta muutosta.
·:*** Kuva4d: Kaikki gradienttiarvot on positiivisella puolella.
Suurin gradienttiarvo esittää suurinta muutosta.
* · : 25 Kuva 4e: Kaikki gradienttiarvot ovat 0, jolloin kuva-alue on
• t I
vakio, eikä terävöittämistä tarvita.
Värikomponentin terävöittäminen ohjautuu muutosten perusteella, si-: ten, että mikäli itseisarvoltaan suurin gradientti (T2) ei ole tarpeeksi 30 suuri (edullisesti T2 <2, kun käytetään värikomponentille 8-bittistä esi-tysmuotoa), jolloin kuva-alue ei sisällä selviä reunoja, ja terävöittämistä ;··. ei tarvita. Muussa tapauksessa gradienttien itseisarvojen suhde (ratio) lasketaan (ratio = Tl / T2). Tämän suhteen pehmentämiseksi voidaan lisäksi molempiin gradienttiarvoihin T1, T2 lisätä vakioarvo (constl, 35 const2), jolloin muodostuu yhtälö: 115942 10 ratio = [T1 (+ constl)]/[T2 (+ const2)].
Edellisessä yhtälössä käytetyt vakiot voivat olla keskenään erisuuria tai yhtäsuuria. Kuvanmuodostustavan tai muu kuvan ominaisuuksiin liitty-5 vän seikan takia saattaa olla tarpeen käyttää erisuuria vakioita, mutta tyypillisimmin nämä vakiot ovat yhtäsuuria. On myös mahdollista, että luvut ovat vakioita vain tietyllä kuvan alueella, eli että eri kuvan alueilla käytetään erilaisia vakioarvoja.
10 Vakioarvot (constl, const2) ovat pieniä, edullisesti vaikkapa 3 tai joku muu luku 1:n ja 10:n väliltä. Laskettua suhdetta (ratio) verrataan kahteen aiemmin määriteltyyn raja-arvoon, Sliml, Slim2. Arvot kyseisille muuttujille ovat sopivimmin Slim2 = 0,8 ja Sliml = 0,3. Arvot voivat olla myös muut luvut, joilla mahdollisimman hyvä ulostulokuvan laatu saa-15 daan mahdollisimman yksinkertaisesti, esimerkiksi Sliml = 0,1-0,5 ja Slim2 = 0,5 -1,0. Mitä vähemmän ratio:n arvoja osuu raja-arvojen väliin, sitä nopeammin pikselin arvo saadaan laskettua. Nopeuden kannalta on edullista, että Slim2 on mahdollisimman pieni.
20 Terävöittämistä ei tarvita, jos muutossuhde (ratio) on suurempi tai yh- ·*’v täsuuri kuin toinen raja-arvo (Slim2) (ratio > Slim2). Tällöin kuvan pai- ·:··: kassa voi olla kohinaa, jolloin gradienttiarvot T1, T2 ovat samanmerkki- :Y; set ja lähes yhtä suuret. Toinen vaihtoehto on, että gradienttiarvot T1, ....: T2 ovat erimerkkiset, mutta itseisarvoltaan lähes yhtä suuret, jolloin te- : 25 rävöittämisen suuntaa ei voida arvata. Kummassakin tapauksessa te- ,Y‘ rävöittäminen kannattaa jättää toteuttamatta.
• · · . , Jos muutossuhde (ratio) on pienempi tai yhtäsuuri kuin ensimmäinen * · * : raja-arvo (Sliml) (ratio < Sliml), voidaan olettaa, että kyseiset pikselit 30 ovat aitoja reunapikseleitä, jolloin käytetään maksimiterävöittämistä.
Terävöitys (sharp) toteutetaan kertomalla suurin gradienttiarvo T2 vah- .···. vistuksella (gain), jonka arvo on määrätty etukäteen ja on edullisesti ·, gain = 0,6. Vahvistusluku (gain) voi olla myös jokin muu arvo. Vahvis- • · > tusluvun (gain) tarkoituksena on korostaa edelleen selkeitä reunoja.
: 35 Terävöitysfunktio (sharp) saadaan näin muotoon: 115942 11 sharp = O + sign * T2 * gain
Jos muutossuhde (ratio) asettuu raja-arvojen väliin (Slim2 > ratio > Sliml) säädetään terävöitysfunktiota painokertoimella (weight). Paino-5 kerroin lasketaan kertomalla toisen raja-arvon (Slim2) ja gradienttisuh-teen (ratio) erotus raja-arvoista riippuvalla vakiolla coeff.
„ 1 coeff =-, ja
Slim2 - Sliml 10 weight = coeff * (Slim2 - ratio)
Raja-arvojen (Sliml, Slim2) välillä painokerroin (weight) pienenee lineaarisesti ykkösestä nollaan suhdeluvun kasvaessa. Tästä syystä pai-nokertoimen laskenta muodostuu mahdollisimman helpoksi, kun raja-15 arvot on valittu Slim2 = 0,8 ja Sliml = 0,3, jolloin coeff=2. Raja-arvojen tulee olla hyvin lähellä näitä arvoja, jottei terävöinnin vaikutus pienene liikaa, tai jottei vääriä pikseleitä terävöitetä. Painotettu terävöitystunktio on tällöin: 20 sharp = O + sign * (weight * T2) * gain ....: Jos terävöitysfunktion arvo (sharp) eroaa alkuperäisestä keskipikseliar- vosta (O), tehdään lopputarkastus. Terävöitysfunktion muutosehdotuk-' sen (abs(sharp - O)) ollessa suurempi kuin sallittu aikaisemmin määri- telty terävöitysrajoitin (over), voidaan ulostulevaa arvoa rajoittaa, toisin 25 sanoen estetään yliterävöittäminen. Terävöitysrajoittimen (over) arvo on edullisesti 40 (8-bittisessä järjestelmässä), mutta se voi olla myös jokin muu luku katsojan mieltymysten mukaisesti. Jos etumerkki (sign) ·.: i on negatiivinen, ulostulo (sharp) ei voi olla pienempi kuin pikseliarvol- taan pienin valitussa terävöityssuunnassa (Min(x, O, y), jossa x ja y va-30 litun suunnan reunimmaiset pikselit suodatusikkunan keskipikselin O ympäristössä), josta on vähennetty terävöitysrajoittimen arvo (over). *·;·’ Jos taas etumerkki (sign) on positiivinen, ulostulo ei voi olla suurempi kuin pikseleistä suurin valitussa terävöityssuunnassa (Max(x, O, y), x ja ·:··: y kuten edellä), johon on lisätty terävöitysrajoittimen arvo (over). Alla 115942 12 oleva taulukko esittää ohjausarvon sekä lopullisen terävöitysulostulon (final) sen jälkeen, kun valittu terävöityssuunta on tarkastettu.
Suurimman muu- DLC:n etumerkki Ohjausarvo (CW) Lopullinen ulostulo toksen suunta (sign) (final) _________
Horisontaali__negatiivinen__Μϊη(Ρ,Ο,Ε) - over Max(sharp, CW)
Horisontaali__positiivinen__Max(D,Q,E) + over Min(sharp, CW)_
Vertikaali__negatiivinen__Min(B,Q,G) - over Max(sharp, CW)
Vertikaali__positiivinen__Max(B,Q,G) + over Min(sharp, CW)_ NW - SE__negatiivinen__Μϊη(Α,Ο,Η) - over Max(sharp, CW) NW - SE__positiivinen__Max (A,O,H) + over Min(sharp, CW)_ NE - SW___negatiivinen____Min(C,Q,F) - over Max(sharp, CW) NE - SW_____positiivinen___Max(C,Q,F) + over Min(sharp, CW>__ 5
Taulukosta voidaan havaita, että lopullinen terävöitysulostulo (final) on joko ohjausarvo (CW) tai terävöitysfunktion (sharp) arvo. Max(sharp, CW) tarkoittaa, että lopullinen ulostulo on joko ohjausarvo (CW) tai terävöitysfunktion (sharp) arvo, riippuen kumpi on suurempi. Vastaavasti 10 Min(sharp, CW) tarkoittaa, että lopullinen ulostulo on joko ohjausarvo :(CW)\a\ terävöitysfunktion (sharp) arvo, riippuen kumpi on pienempi.
Edellä esitetyt raja-arvot Slim 1 ja Slim2 eivät muutu värijärjestelmän : ·.· arvoalueen muuttuessa esim. 8-bittisestä 16-bittiseksi. Sen sijaan terä- 15 vöitysrajoittimen arvo over kertaantuu bittimäärän mukaisesti siten, että esim. värijärjestelmän arvoalueen muuttuessa 8:sta 10-bittiseksi : .·. over(10) = over(8) x 2 (10'8).
; Mikäli terävöitetyn ensimmäisen värin pikselin kohdalla on toinen tai i 20 kolmas väriarvo, terävöitetään kyseinen toisen tai kolmannen värin pik- seli vastaavasti. Lopullinen ensimmäisen värikomponentin terävöityk-. !·. sestä aiheutunut pikseliarvon muutos (final-O) lisätään suoraan terävöi- tettävään värikomponenttiin (rb), jos ensimmäisen värin pikseliarvojen 115942 13 erotus ennen terävöittämistä, O, ja terävöittämisen jälkeen, final, on pieni (abs(final - O) <2, (8-bit)): rb’= rb + (final - O).
5
Jos erotus ensimmäisen värin pikselissä ennen terävöittämistä, O, ja terävöittämisen jälkeen, final, on riittävän suuri (abs(final - O) > 2, (8-bit)), niin terävöinti suhteutetaan ympäröivien pikseliarvojen maksimin ja minimin erotukseen.
10
Suhteutetussa terävöinnissä menetellään seuraavasti. Oletetaan seu-raava maski, jossa on kuvattu kaikki olemassaolevat pikselipaikat.
a b c d e f g h i j k I m n o p q r s t u v x y z .·... 15 Oletetaan, että m on tarkastelussa olevan pikselin paikka, johon terä- ’ \ vöitys on tehty ensimmäiselle värille ja jossa on toinen tai kolmas väri.
Otetaan paikan m ympäriltä lähimmät saman väristen (toisen tai kol-'·'· mannen värin) pisteiden paikat horisontaali- ja vertikaalisuunnassa.
:Tällöin saadaan pisteet c, x, k ja o. Näistä löydetyistä paikoista c, x, k 20 ja o etsitään pikseliarvoltaan pienin minC ja suurin maxC pikseliarvo. Vastaavista paikoista tarkistetaan myös ensimmäisen värikomponentin interpoloinnin jälkeiset pikseliarvot (ennen terävöintiä), joista myös etsi-• tään pikseliarvoltaan pienin mini ja suurin max1 arvo. Jos alkuperäisen kuvan toisen tai kolmannen värikomponentin (rb) pikseliarvojen erotus 25 (maxC - minC) on pienempi kuin interpoloidun kuvan ensimmäisen vä-
:t<;* rikomponentin vastaavien pikseliarvojen erotus (maxi - mini) [(maxC
:···: - minC) < (maxi - mini)] käytetään terävöittämisessä kaavaa: ,, , / , ^ max C - min C + add ·:*·: rb = rb + {final - O)*- , max 1 - min 1 + add 115942 14 jossa add on suhteen pehmennysvakio, edullisesti 3 8-bittisessä järjestelmässä. Muuten käytetään edellä kuvattua kaavaa: 5 rb’= rb + (final - O).
Kun tarvitut pikselipaikat on käyty läpi terävöittäen halutut värikom-ponentit, suoritetaan toisen ja kolmannen värikomponentin interpolointi.
10 Eri paikoissa (joissa ei ole alunperin toista tai kolmatta värikomponent-tia (R/B)) sijaitsevien toisen (R) ja kolmannen (B) värikomponenttien pikseleiden terävöitys tapahtuu automaattisesti viimeisen interpoloinnin yhteydessä käytettäessä Laplacian2-operaatioon perustuvaa interpolointia, esimerkiksi sellaista, jota kuvataan patenttijulkaisussa 15 US5506619. Julkaisun menetelmässä interpoloidusta ensimmäisestä värikomponentista G lasketaan toisen asteen Laplacian-korjausarvo D; joka vähennetään tai lisätään toisen tai kolmannen eli punaisen R tai sinisen B värikomponentin pikseliin. Täten kyseisiä toista tai kolmatta värikomponenttia ei tarvitse enää terävöittää erikseen.
20 v.: Edellä kuvattu keksinnön mukainen menetelmä kuvan käsittelemiseksi ”*: voidaan esittää seuraavalla pseudokoodilla:
Ensimmäisen värikomponentin terävöittäminen
GradHor = 2 * O - (D + E); i 25 GradVer = 2 * O - (B + G);
GradNWSE = 0,75 * (2 * O - (A + H));
GradNESW = 0,75 * (2 * O - (C + F));
MinGrad = Min(GradHor, GradVer, GradNWSE, GrandNESW); :.: : MaxGrad = Max(GradHor, GradVer, GradNWSE, GrandNESW); O 30
Jos (abs(MinGrad) > abs(MaxGrad)) niin ! · ·:. T2 = abs(MinGrad); T1 = abs(MaxGrad);
Sign = MinGrad/abs(MinGrad); 35 muuten T2 = abs(MaxGrad); 115942 15 T1 = abs(MinGrad);
Sign = MaxGrad/abs(MaxGrad);
Jos (T2 > 2) niin 5 ratio = (T1 + const) / (T2 + const);
Jos (ratio > Slim2) niin sharp = O;
Jos taas (ratio < Sliml) niin sharp = O + sign * T2 * gain; 10 muuten weight = coeff * (Slim2 - ratio); sharp = O + sign * (weight * 12) *gain; missä Slim2 = 0,8;
Sliml = 0,3; 15 gain = 0,6; coeff = 2 (1/(Slim2-Slim1))
Jos (abs(sharp - 0)) > over niin Jos (sign < 0) niin CW = Min(x, O, y) - over 20 final = Max(sharp, CW) muuten • 1 ·:·: CW = Max(x, O, y) + over final = Min(sharp, CW)
missä pikselit x ja y määräytyvät valitun suunnan 25 mukaisesti suodatusikkunan keskuspisteen O
ympäriltä muuten final = sharp; muuten 30 final = O;
Toisen tai kolmannen värikomponentin originaalipikseleiden terä- • » vöittäminen • » · 35 Jos edellä terävöitetyn ensimmäisen värikomponentin pisteen O paikassa on toisen tai kolmannen värikomponentin pikseli niin 115942 16 rb = toisen tai kolmannen värikomponentin arvo edellä terävöitetyn ensimmäisen värikomponentin pisteen O paikassa;
Jos (abs(final - O)) < 2 niin 5 rb’ = rb + (final - O); muuten // suhteutettu terävöinti
Jos ((maxC - minC) < (maxi - mini)) niin rb’ = c + (final - O) * ((maxC - minC 10 + add) / (maxi - mini + add)) missä add = 3 minC = Min (OriNeigboursC(rb)) maxC = Max (OriNeigboursC(rb)) 15 mini = Min(lntNeigbours1(rb)) max1 = Min(lntNeigbours1(rb)
OriNeigboursC = lähimpien (c,x,k,o) toi-sen/kolmannen värikomponentin originaalipikse-lien arvot 20 IntNeigboursI = lähimpien (c,x,k,o) ensimmäi- ·'.·’·· sen värikomponentin interpoloitujen pikselien ar- *:·: vot • | muuten .·. : 25 rb’ = rb + (final - O).
• * · • *
Edellä kuvattu keksinnön mukainen kuvan terävöitysmenetelmä voi-, , daan toteuttaa kuvankäsittelyjärjestelmällä, joka esitetään kuvassa 5.
: ; : Kuvaava laite C (kamera tai vastaava) tuottaa kuvankäsittelyjärjestel- 30 mään Bayerin matriisikuvan I. Matriisikuva I jaetaan värierotteluyksi-··’; kössä S kolmeksi värikomponentiksi, joita kuvaavat signaalit R, G, B.
.··. Esimerkiksi signaali G vastaa vihreää värikomponenttia, joka ohjataan interpolointiyksikköön 1 käsiteltäväksi, jolloin muodostuu signaali G1. ’·!·: Interpoloitu signaali G1 terävöitetään terävöitysyksikössä 2, josta muo- 35 dostunutta signaalia G2 verrataan interpoloituun signaaliin G1. Erotte-luyksikön D antama poikkeama G3 signaaleista G2-G1 ohjataan toi- 115942 17 seen terävöitysyksikköön 3 yhdessä värisignaalien R, B kanssa. Vä-risignaalit R, B ovat edullisesti punainen ja sininen värikomponentti. Toisessa terävöitysyksikössä suoritetaan tarvittaessa mainittujen signaalien R, B terävöittäminen poikkeaman G3 vaikutuksella. Muodostu-5 neet terävöitetyt signaalit R1, B1 ohjataan tämän jälkeen toiseen inter-polointiyksikköön 4, jossa signaalit R1, B1 käsitellään tuottaen aikaan interpoloidut signaalit R2, B2. Kyseisessä interpolointiyksikössä 4 tapahtuu automaattinen terävöitys interpoloitaville väripikseleille(joista vihreä värikomponentti G on puuttunut). Kuvankäsittelyjärjestelmän 10 ulostulona saadaan kolmivärikuva, jossa kukin värikomponentti on terävöitetty.
Alan ammattilaiselle on selvää, että edellä kuvattua keksintöä voidaan soveltaa muunkinlaisissa kuin Bayer-matriisia käyttävissä järjestelmis-15 sä. Keksinnön mukaisesta menetelmästä saadaan etua sellaisissa järjestelmissä, joissa kaikille pikseleille ei kerätä kaikkia värikomponentte-ja. Esimerkkinä laite, joka rekisteröi jokaiselle pikselille intensiteettiar-von, mutta rekisteröi väriarvoja vain osalle pikseleistä. Keksinnön suorittamisen ja perustoiminnan kannalta ei ole merkityksellistä se, millä 20 tavalla värikomponentteja jää joistakin pikseleistä puuttumaan. Esi- * » merkkinä mainittakoon jokin heksagonaalinen värijärjestely, joka on *" · helposti toteutettavissa keksintöä soveltamalla.
:Y: Edellä sanotun lisäksi on selvää, että värikomponentit voivat olla mui- ·:··,: takin kuin vihreä G, punainen R ja sininen B. Keksintöä voidaan sovel- : 25 taa esimerkiksi laitteissa, jotka rekisteröivät eri resoluutioilla mitä ta- .··, hansa kahta eri aallonpituutta olevaa sähkömagneettista säteilyä kuten valoa, infrapunasäteilyä, ultraviolettivaloa, tai jotakin lyhytaaltoisempaa . . säteilyä kuten gamma- tai röntgensäteilyä tai jotakin pitkäaaltoisempaa säteilyä kuten mikroaaltosäteilyä. Lisäksi keksintöä voidaan soveltaa 30 sellaisissa tapauksissa, joissa terävöitettävät komponentit on saatu yh-distelmänä edellä mainituista komponenteista. Näin ollen värikompo-nentti voi kuulua värijärjestelmään, joka on valittu edullisesti joukosta RGB, CMY, CMYK, HSI tai YUV.
• « » ' ‘ 35 Keksinnön mukainen kuvankäsittelyjärjestelmä voidaan toteuttaa osa na elektroniikkalaitetta, esimerkiksi digitaalisessa signaalikäsittely- > 115942 18 yksikössä kamerassa tai muussa vastaavassa. Elektroniikkalaitteessa on tyypillisesti muitakin toimintoja, kuten välineet kuvainformaation esittämiseksi käyttäjälle sekä prosessori elektronisen laitteen ohjaamiseksi. Keksinnön mukaisen kuvankäsittelyjärjestelmän käsittävä digitaali-5 kamera voidaan edullisesti toteuttaa mobiililaitteen yhteyteen, joko irrallisena yksikkönään tai laitteeseen sulautettuna, jossa mobiililaitteessa on lisäksi välineet matkaviestinnän suorittamiseksi. Lisäksi keksinnön mukaisen kuvankäsittelyjärjestelmän käsittävä digitaalikamera voi olla yhteydessä tietoliikenneverkkoon (esim. Internet), kuten WebCam.
10
On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.
» t • > a * 1 · • 1 • i • « · » 1 » t |
» I
• 1 • · » • I t * « f • i
> 4 I
1 » » I » • 1 » 1 t « · » 1 * » * · a • * ti
* I
* # • I · •
• » I
* t I » 1 1

Claims (26)

115942
1. Menetelmä värien terävöittämiseksi kuvassa (I), jossa on ainakin ensimmäinen ja toinen värikomponentti, ja ensimmäisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit sijaitsevat ainakin osittain eri paikoissa kuin toisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit, jossa menetelmässä 5 interpoloidaan mainittua ensimmäistä värikomponenttia sekä terävöitetään ainakin mainittua ensimmäistä värikomponenttia, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen perusteella ohjataan mainitun toisen värikomponentin terävöittämistä, jonka jälkeen interpoloidaan mainittua toista värikomponenttia. 10
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen värikomponentin terävöittämisessä valitaan ainakin yksi raja-arvo (Slim2), lasketaan ensimmäisen värikomponentin muutos ainakin kah-15 dessa eri suunnassa, valitaan lasketuista muutoksista itseisarvoltaan suu rin muutosarvo (T2) kuvaamaan suurinta muutosta ja valitaan lasketuista muutosarvoista itseisarvoltaan pienin muutosarvo V: (T1) kuvaamaan pienintä muutosta, ·:··: 20 - määritetään itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja it- seisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) suhde, - verrataan määritettyä itseisarvoltaan suurimman muutosar- .·. : von (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhdet- * 4 * ta mainittuun ainakin yhteen raja-arvoon (Slim2), jolloin vertailun 25 tulosta käytetään ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin te rävöittämistä. » * #
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että te- :v. rävöitetään ensimmäistä värikomponenttia, jos itseisarvoltaan pienim- !··:. 30 män muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ’’’ suhde on pienempi kuin mainittu raja-arvo (Slim2).
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen värikomponentin terävöittämisessä 115942 valitaan ainakin ensimmäinen (Sliml) ja toinen raja-arvo (Slim2), lasketaan ensimmäisen värikomponentin muutos ainakin kahdessa eri suunnassa, valitaan lasketuista muutoksista itseisarvoltaan suu-5 rin muutosarvo (T2) kuvaamaan suurinta muutosta ja valitaan lasketuista muutosarvoista itseisarvoltaan pienin muutosarvo (T1) kuvaamaan pienintä muutosta, määritetään itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) suhde, 10. verrataan määritettyä itseisarvoltaan suurimman muutosar von (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhdetta mainittuihin ensimmäiseen (Sliml) ja toiseen raja-arvoon (Slim2), jolloin vertailujen tulosta käytetään ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin terävöittämistä. 15
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua vertailua käytetään terävöittämisen voimakkuuden määrittämisessä siten, että mikäli suhde on pienempi kuin ensimmäinen raja-arvo (Sliml), 20 maksimoidaan terävöitys, :V: - mikäli suhde on ensimmäisen (Sliml) ja toisen raja- :··: arvon (Slim2) määrittämällä arvoalueella, käytetään maksimia ; y. pienempää terävöittämistä, ja - muussa tapauksessa ensimmäinen värikomponentti jätetään te- ; 25 rävöittämättä. • * * fit
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun toisen värikomponentin terävöittäminen perustuu en- : simmäisen värikomponentin terävöittämisen ensimmäiseen värikom- 30 ponenttiin aiheuttaman muutoksen suuruuteen.
* * · !··. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään vertailuarvo, ja että mainittuun toiseen värikomponenttiin : : lisätään ensimmäisen värikomponentin terävöitysarvo mainitun toisen 35 värikomponentin terävöittämiseksi, mikäli terävöittämisen ensimmäi- 115942 seen värikomponenttiin aiheuttaman muutoksen suuruus on pienempi tai yhtäsuuri kuin määrätty vertailuarvo.
8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et-5 tä määritetään vertailuarvo, ja että mainitun toisen värikomponentin terävöittäminen suhteutetaan ympäröiviin toisen värikomponentin pikse-leihin, mikäli terävöittämisen ensimmäiseen värikomponenttiin aiheuttaman muutoksen suuruus on suurempi kuin määrätty vertailuarvo.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että menetelmää käytetään ainakin kahden muun värikomponentin terävöittämiseen.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-15 nettu siitä, että ensimmäinen värikomponentti on se, jolla on eniten pikseleitä ja/tai jolla on suurin vaikutus kuvan valotiheyteen.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimusten mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vahvistetaan terävöittämistä reunaa ilmaisevien pikselei- 20 den kohdalla.
*:··: 12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rajoitetaan terävöittämistä, jos terävöittämisen ai-heuttama muutos on määriteltyä suurempi. .·. | 25
13. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimusten mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värikomponentti kuuluu värijärjestelmään, joka on valittu joukosta RGB, CMY, CMYK, HSI, YUV. 30
14. Järjestelmä värien terävöittämiseksi kuvassa (I), jossa on ainakin ensimmäinen ja toinen värikomponentti, ja ensimmäisen värikom-.·*. ponentin tietoa käsittävät pikselit sijaitsevat ainakin osittain eri paikois- sa kuin toisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit, joka järjestel-: mä käsittää välineet (1) mainitun ensimmäisen värikomponentin : 35 interpoloimiseksi, sekä välineet mainitun ensimmäisen värikomponen tin terävöittämisen ohjaamiseksi, sekä välineet (2) terävöittämisen suo- 115942 rittamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi välineet (3) mainitun toisen värikomponentin terävöittämisen ohjaamiseksi mainitun ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen perusteella, jolloin mainittu järjestelmä on sovitettu interpoloimaan mainitun toisen värikom-5 ponentin.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi välineet ainakin yhden raja-arvon (Slim2) valitsemiseksi, ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin 10 kahdessa eri suunnassa, itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) valitsemiseksi lasketuista muutoksista, itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan 15 suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaamiseksi mainittuun ainakin yhteen raja-arvoon (Slim2), jolloin vertailun tulos on järjestetty käytettäväksi ohjaamaan ensimmäisen 20 värikomponentin terävöittämistä.
·:·: 16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi välineet - ainakin ensimmäinen (Sliml) ja toinen raja-arvo (Slim2) valitse- : 25 miseksi, - ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin kahdessa eri suunnassa, , , - lasketuista muutoksista itseisarvoltaan suurimman muutosarvon : (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) valitsemi- 30 seksi, j’*‘: - itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan I * suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, - määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja it- ‘•"I seisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaami- 35 seksi mainittuihin ensimmäiseen (Sliml) ja toiseen raja- 115942 arvoon (Slim2), jolloin vertailun tulos on järjestetty käytettäväksi ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin terävöittämistä.
17. Laite kuvan muodostamiseksi, joka käsittää välineet värien terävöit-5 tämiseksi kuvassa (I), jossa on ainakin ensimmäinen ja toinen väri- komponentti, ja ensimmäisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit sijaitsevat ainakin osittain eri paikoissa kuin toisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit, joka laite käsittää välineet (1) mainitun ensimmäisen värikomponentin interpoloimiseksi, sekä välineet mainitun en-10 simmäisen värikomponentin terävöittämisen ohjaamiseksi, ja välineet (2) terävöittämisen suorittamiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet (3) mainitun toisen värikomponentin terävöittämisen ohjaamiseksi mainitun ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen perusteella, jolloin mainittu laite on sovitettu interpoloimaan mainitun toi-15 sen värikomponentin.
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet ainakin yhden raja-arvon (Slim2) valitsemiseksi, ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin 20 kahdessa eri suunnassa, : V: - itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan ·:· : pienimmän muutosarvon (T1) valitsemiseksi lasketuista muutok- :Y: sista, - itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan : 25 suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, - määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja it-seisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaamiseksi mainittuun ainakin yhteen raja-arvoon (Slim2), jolloin ver- i tailun tulos on järjestetty käytettäväksi ohjaamaan ensimmäisen 30 värikomponentin terävöittämistä.
• » » !··'. 19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite kä- t » sittää lisäksi välineet :.i.: - ainakin ensimmäinen (Sliml) ja toinen raja-arvo (Slim2) valitse- 35 miseksi, 115942 ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin kahdessa eri suunnassa, lasketuista muutoksista itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) valitsemi-5 seksi, itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaami-10 seksi mainittuihin ensimmäiseen (Sliml) ja toiseen raja- arvoon (Slim2), jolloin vertailun tulos on järjestetty käytettäväksi ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin terävöittämistä.
20. Patenttivaatimuksen 17, 18 tai 19 mukainen laite, tunnettu siitä, et-15 tä laitteeseen on määritetty vertailuarvo, ja että mainitut välineet (3) terävöittämisen suorittamiseksi käsittävät välineet ensimmäisen värikom ponentin terävöitysarvon lisäämiseksi mainittuun toiseen värikompo-nenttiin mainitun toisen värikomponentin terävöittämiseksi, mikäli terä vöittämisen ensimmäiseen värikomponenttiin aiheuttaman muutoksen 20 suuruus on pienempi tai yhtäsuuri kuin määrätty vertailuarvo. • » ·:· i
21. Jonkin patenttivaatimuksen 17—20 mukainen laite, tunnettu siitä, :V: että laitteeseen on määritetty vertailuarvo, ja että mainitut välineet (3) • * terävöittämisen suorittamiseksi käsittävät välineet toisen värikom-: 25 ponentin terävöittämisen suhteuttamiseksi ympäröiviin toisen värikom- ponentin pikseleihin, mikäli terävöittämisen ensimmäiseen värikomponenttiin aiheuttaman muutoksen suuruus on suurempi kuin määrätty vertailuarvo. »* · ·
22. Jonkin patenttivaatimuksen 17—21 mukainen laite, tunnettu siitä, :*·; että laite käsittää lisäksi välineet matkaviestinnän suorittamiseksi. • I
23. Jonkin patenttivaatimuksen 17—22 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuvassa on lisäksi kolmas värikomponentti, ja että välineet (3) te-':: 35 rävöittämisen suorittamiseksi käsittävät välineet ensimmäisen, toisen ja kolmannen värikomponentin terävöittämiseksi. 115942
24. Tietokoneohjelmatuote tallennettuna tallennusvälineelle, joka tieto-koneohjelmatuote käsittää tietokonekäskyjä värien terävöittämiseksi kuvassa (I), jossa on ainakin ensimmäinen ja toinen värikomponentti, ja 5 ensimmäisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit sijaitsevat ainakin osittain eri paikoissa kuin toisen värikomponentin tietoa käsittävät pikselit, joka tietokoneohjelmatuote käsittää tietokonekäskyjä mainitun ensimmäisen värikomponentin interpoloimiseksi, sekä tietokonekäskyjä mainitun ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen ohjaamiseksi, 10 ja tietokonekäskyjä terävöittämisen suorittamiseksi, tunnettu siitä, että tietokoneohjelmatuote käsittää lisäksi tietokonekäskyjä mainitun toisen värikomponentin terävöittämisen ohjaamiseksi mainitun ensimmäisen värikomponentin terävöittämisen perusteella, jolloin mainitut tietokone-käskyt on sovitettu interpoloimaan mainitun toisen värikomponentin. 15
25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen tietokoneohjelmatuote, tunnettu siitä että tietokoneohjelmatuote käsittää lisäksi tietokonekäskyjä ainakin yhden raja-arvon (Slim2) valitsemiseksi, i ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin 20 kahdessa eri suunnassa, :V: - itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan ·:··: pienimmän muutosarvon (T1) valitsemiseksi lasketuista muutok- sista, - itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan : 25 suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, • » ( - määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja it- ”*’ seisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaami seksi mainittuun ainakin yhteen raja-arvoon (Slim2), jolloin tieto- · koneohjelmatuote käsittää lisäksi tietokonekäskyjä vertailun tu- 30 loksen käyttämiseksi ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin terävöittämistä. » I * • »
26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen tietokoneohjelmatuote, tunnettu ’ ·: ’ siitä, että tietokoneohjelmatuote käsittää lisäksi tietokonekäskyjä 35. ainakin ensimmäinen (Sliml) ja toinen raja-arvo (Slim2) valitse miseksi, 115942 ensimmäisen värikomponentin muutoksen laskemiseksi ainakin kahdessa eri suunnassa, lasketuista muutoksista itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) valitsemi-5 seksi, itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) ja itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) suhteen määrittämiseksi, määritetyn itseisarvoltaan suurimman muutosarvon (T2) ja itseisarvoltaan pienimmän muutosarvon (T1) suhteen vertaami-10 seksi mainittuihin ensimmäiseen (Sliml) ja toiseen raja- arvoon (Slim2), jolloin tietokoneohjelmatuote käsittää lisäksi tie-tokonekäskyjä vertailun tuloksen käyttämiseksi ohjaamaan ensimmäisen värikomponentin terävöittämistä. • * · • » • * • * * « » * · » • · I » · » · I » ' » I * · · • I 115942
FI20021818A 2002-10-14 2002-10-14 Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi FI115942B (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20021818A FI115942B (fi) 2002-10-14 2002-10-14 Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi
JP2004544336A JP4317134B2 (ja) 2002-10-14 2003-10-14 画像を補間しかつ鮮鋭化するための方法
PCT/FI2003/000759 WO2004036499A1 (en) 2002-10-14 2003-10-14 A method for interpolation and sharpening of images
US10/685,968 US7352896B2 (en) 2002-10-14 2003-10-14 Method for interpolation and sharpening of images
DE60337020T DE60337020D1 (de) 2002-10-14 2003-10-14 Verfahren zur interpolation und schärfung von bildern
KR1020057006367A KR100654905B1 (ko) 2002-10-14 2003-10-14 이미지의 보간 및 선명화 방법
EP03750765A EP1552474B1 (en) 2002-10-14 2003-10-14 A method for interpolation and sharpening of images
AU2003268989A AU2003268989A1 (en) 2002-10-14 2003-10-14 A method for interpolation and sharpening of images
AT03750765T ATE508435T1 (de) 2002-10-14 2003-10-14 Verfahren zur interpolation und schärfung von bildern

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20021818 2002-10-14
FI20021818A FI115942B (fi) 2002-10-14 2002-10-14 Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20021818A0 FI20021818A0 (fi) 2002-10-14
FI20021818A FI20021818A (fi) 2004-04-15
FI115942B true FI115942B (fi) 2005-08-15

Family

ID=8564744

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20021818A FI115942B (fi) 2002-10-14 2002-10-14 Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi

Country Status (9)

Country Link
US (1) US7352896B2 (fi)
EP (1) EP1552474B1 (fi)
JP (1) JP4317134B2 (fi)
KR (1) KR100654905B1 (fi)
AT (1) ATE508435T1 (fi)
AU (1) AU2003268989A1 (fi)
DE (1) DE60337020D1 (fi)
FI (1) FI115942B (fi)
WO (1) WO2004036499A1 (fi)

Families Citing this family (27)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP1394742B1 (en) * 2002-08-23 2007-12-12 STMicroelectronics S.r.l. Method for filtering the noise of a digital image sequence
JP2005045404A (ja) * 2003-07-24 2005-02-17 Ricoh Co Ltd 画像処理装置、画像処理方法およびプログラム
JP2005159957A (ja) * 2003-11-28 2005-06-16 Mega Chips Corp 色補間方法
JP4333544B2 (ja) * 2004-02-13 2009-09-16 セイコーエプソン株式会社 画像処理方法、及び画像処理装置、半導体装置、電子機器、画像処理プログラム、並びにコンピュータ読み取り可能な記録媒体
US20050278749A1 (en) * 2004-05-14 2005-12-15 Ewert Joerg C System and method for automatic modification of multimedia messages
US7936941B2 (en) * 2004-10-08 2011-05-03 Panasonic Corporation Apparatus for clearing an image and method thereof
JP2006214294A (ja) * 2005-02-01 2006-08-17 Honda Motor Co Ltd 蒸発器の制御装置
TWI295449B (en) * 2005-05-09 2008-04-01 Sunplus Technology Co Ltd Edge enhancement method and apparatus for bayer image and an image acquisition system
US7668366B2 (en) * 2005-08-09 2010-02-23 Seiko Epson Corporation Mosaic image data processing
US20070133902A1 (en) * 2005-12-13 2007-06-14 Portalplayer, Inc. Method and circuit for integrated de-mosaicing and downscaling preferably with edge adaptive interpolation and color correlation to reduce aliasing artifacts
US8005297B2 (en) * 2006-01-18 2011-08-23 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for adaptive and self-calibrated sensor green channel gain balancing
US7706609B2 (en) 2006-01-30 2010-04-27 Microsoft Corporation Bayesian demosaicing using a two-color image
JP2007312304A (ja) 2006-05-22 2007-11-29 Fujitsu Ltd 画像処理装置および画像処理方法
CN101452573B (zh) * 2007-12-04 2013-01-30 比亚迪股份有限公司 一种图像边缘增强方法
KR100951254B1 (ko) * 2008-07-18 2010-04-02 삼성전기주식회사 이미지의 선명도 향상 장치
JPWO2011105365A1 (ja) * 2010-02-26 2013-06-20 シャープ株式会社 画像処理装置およびこれを備えた表示装置並びに画像処理方法
US9659353B2 (en) * 2010-03-01 2017-05-23 Stmicroelectronics, Inc. Object speed weighted motion compensated interpolation
US8687894B2 (en) 2010-10-15 2014-04-01 DigitalOptics Corporation Europe Limited Continuous edge and detail mapping using a weighted monotony measurement
US8582890B2 (en) 2010-10-15 2013-11-12 DigitalOptics Corporation Europe Limited Image sharpening via gradient environment detection
WO2013108955A1 (ko) * 2012-01-17 2013-07-25 티.비.티. 주식회사 적외선 영상 처리 방법 및 적외선 영상 처리 장치
JP5703255B2 (ja) * 2012-04-27 2015-04-15 株式会社東芝 画像処理装置、画像処理方法およびプログラム
JP2014241584A (ja) * 2013-05-14 2014-12-25 パナソニックＩｐマネジメント株式会社 画像処理方法、及び画像処理システム
US9978121B2 (en) * 2013-12-04 2018-05-22 Razzor Technologies Adaptive sharpening in image processing and display
CA2949431C (en) * 2014-05-21 2023-09-26 Akili Interactive Labs, Inc. Processor-implemented systems and methods for enhancing cognitive abilities by personalizing cognitive training regimens
CA2979390A1 (en) 2015-03-12 2016-09-15 Akili Interactive Labs, Inc. Processor implemented systems and methods for measuring cognitive abilities
EP3487392A4 (en) 2016-07-19 2020-07-29 Akili Interactive Labs, Inc. PLATFORMS FOR IMPLEMENTING SIGNAL DETECTION METRICS IN ADAPTIVE RESPONSE DEVICES
US11304657B2 (en) 2016-08-26 2022-04-19 Akili Interactive Labs, Inc. Cognitive platform coupled with a physiological component

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4962419A (en) * 1989-02-13 1990-10-09 Eastman Kodak Company Detail processing method and apparatus providing uniform processing of horizontal and vertical detail components
DE69115117T2 (de) * 1990-04-26 1996-05-09 Scitex Corp Ltd Gerät zur Verbesserung der Schärfe bei einem Farbbild.
US5172227A (en) * 1990-12-10 1992-12-15 Eastman Kodak Company Image compression with color interpolation for a single sensor image system
US5343309A (en) * 1992-08-12 1994-08-30 Xerox Corporation Image processing system and method employing adaptive filtering to provide improved reconstruction of continuous tone images from halftone images including those without a screen structure
US5382976A (en) * 1993-06-30 1995-01-17 Eastman Kodak Company Apparatus and method for adaptively interpolating a full color image utilizing luminance gradients
US5506619A (en) * 1995-03-17 1996-04-09 Eastman Kodak Company Adaptive color plan interpolation in single sensor color electronic camera
US6229578B1 (en) * 1997-12-08 2001-05-08 Intel Corporation Edge-detection based noise removal algorithm
US6549233B1 (en) * 1998-08-07 2003-04-15 Intel Corporation Color interpolation system
JP2000293696A (ja) 1999-04-07 2000-10-20 Matsushita Electric Ind Co Ltd 画像認識装置
US6628330B1 (en) * 1999-09-01 2003-09-30 Neomagic Corp. Color interpolator and horizontal/vertical edge enhancer using two line buffer and alternating even/odd filters for digital camera
US7020343B1 (en) * 1999-12-30 2006-03-28 Ge Medical Systems Global Technology Company, Llc Method and apparatus for enhancing discrete pixel images by analyzing image structure
US7058356B2 (en) * 2000-06-15 2006-06-06 Benjamin Slotznick Telephone device with enhanced audio-visual features for interacting with nearby displays and display screens
US6975354B2 (en) * 2000-06-29 2005-12-13 Texas Instruments Incorporated Digital still camera color filter array interpolation system and method
US20020167602A1 (en) * 2001-03-20 2002-11-14 Truong-Thao Nguyen System and method for asymmetrically demosaicing raw data images using color discontinuity equalization
US7006686B2 (en) * 2001-07-18 2006-02-28 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Image mosaic data reconstruction

Also Published As

Publication number Publication date
KR100654905B1 (ko) 2006-12-06
EP1552474A1 (en) 2005-07-13
AU2003268989A1 (en) 2004-05-04
KR20050055011A (ko) 2005-06-10
US7352896B2 (en) 2008-04-01
JP2006503359A (ja) 2006-01-26
JP4317134B2 (ja) 2009-08-19
FI20021818A (fi) 2004-04-15
DE60337020D1 (de) 2011-06-16
US20040075755A1 (en) 2004-04-22
EP1552474B1 (en) 2011-05-04
FI20021818A0 (fi) 2002-10-14
WO2004036499A1 (en) 2004-04-29
ATE508435T1 (de) 2011-05-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI115942B (fi) Menetelmä kuvien interpoloimiseksi ja terävöittämiseksi
US9013611B1 (en) Method and device for generating a digital image based upon a selected set of chrominance groups
US7170529B2 (en) Image processing
CN1812592B (zh) 用于处理滤色器阵列的图像数据的方法和设备
JP4861667B2 (ja) 画像処理装置及び画像処理方法
KR101263888B1 (ko) 화상처리장치 및 화상처리방법과 컴퓨터·프로그램
US8666153B2 (en) Image input apparatus
US8605164B2 (en) Image processing apparatus, control method therefor, and storage medium
US20090219417A1 (en) Image capturing system and computer readable recording medium for recording image processing program
US7525583B2 (en) Decreasing aliasing in electronic images
CN103379343A (zh) 图像处理装置、图像处理方法和程序
WO2005112470A1 (ja) 画像処理装置および画像処理プログラム
KR20210018136A (ko) 영상 처리 방법 및 장치
US7239758B2 (en) Signal processing device for reducing noise of image signal, signal processing program, and signal processing method
WO1994018801A1 (en) Color wide dynamic range camera using a charge coupled device with mosaic filter
US8655058B2 (en) Method and apparatus for spatial noise adaptive filtering for digital image and video capture systems
US8666162B1 (en) Advanced sensor binning correction
WO2001065859A1 (fr) Appareil de captage d&#39;image
JP6143575B2 (ja) 画像処理装置、画像処理方法および画像処理プログラム
US8068145B1 (en) Method, systems, and computer program product for demosaicing images
KR101327790B1 (ko) 영상 보간 방법 및 장치
US8810680B1 (en) Method and apparatus for color data synthesis in digital image and video capture systems
KR101515957B1 (ko) 컬러 보간 장치와 컬러 보간 방법
JP4122082B2 (ja) 信号処理装置およびその処理方法
JP2010283888A (ja) 画像処理装置、画像処理プログラム

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 115942

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed