FI115658B - Menetelmä painumattoman seinärakenteen valmistamiseksi sekä painumaton hirsi - Google Patents

Description

χ 115658

MENETELMÄ PAINIMATTOMAN SEINÄRAKENTEEN VALMISTAMISEKSI SEKÄ PAINUMATON HIRSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä sekä patenttivaa-5 timuksen 14 johdanto-osassa määritelty hirsi painumat-toman seinärakenteen valmistamiseksi.

Perinteisesti hirsirakenteiden yksi suurimmista epäkohdista on niiden eläminen eli kokoon painuminen rakentamisen jälkeen pääasiassa ensimmäisen vii-10 den vuoden kuluessa. Voimakkainta se on kahden ensimmäisen vuoden aikana. Suurimpana syynä tähän painumiseen on hirsien kuivuminen. Hirsirakenteen eläminen jatkuu kuitenkin myös kuivumisen jälkeenkin, koska eri vuodenaikoina kosteusolosuhteen vaihtelevat suuresti.

15 Tällöin hirsi voi imeä itseensä kosteutta tai se voi kuivua niin, että hirren pinnan alueella kosteuspro-sentti voi vaihdella 5-10 %-yksikköä olosuhteiden mukaan.

Edellä kuvatut kosteuden muutokset aiheutta-20 vat sen, että hirsirakenteissa on kaikkialla, missä hirsiin liitetään muita rakenteita, kuten ovia, ikkunoita, karapuita, kaapistoja, levyjä yms. käytettävä pystysuunnassa liukuvia liitoksia. Nämä ovat usein , hankalia ja kalliita toteuttaa.

• 25 Näitä ongelmia on pyritty poistamaan erilai- silla lamellihirsirakenteilla, joissa hirteen kanta-; vaksi keskiosaksi on järjestetty vaneria, kertopuuta tai vastaavaa levyä. Näissä puun syyt ovat ainakin osittain pystysuunnassa, missä suunnassa puun eläminen : 30 on lähes merkityksetöntä. Tällaiset rakenteet ovat kuitenkin kohtuuttoman kalliita, joten niitä ei voida / ( käyttää laajasti hirsirakentamisessa. Tunnetun teknii- '· ”· kan osalta viitataan myös julkaisuihin FI-U3656, FI- U4671 ja FI-96710.

35 Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudenlainen menetelmä sekä vastaava 2 115658 hirsi, jotka tekevät taloudellisesti mahdolliseksi suuressa määrin valmistaa ja rakentaa käytännöllisesti katsoen painumattomia hirsirakenteita.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta 5 viitataan vaatimusosaan.

Keksinnön lähtökohtana on ollut hirsirakenteisiin liittyvät tutkimustulokset, joiden mukaan mas-siivihirrestä valmistetussa ulkoseinässä kosteuspitoisuus vaihtelee vuositasolla vain noin 5 cm paksuissa 10 pintakerroksissa kummallakin puolella. Riittävän paksun hirren keskialueella on puun kosteuspitoisuus vuodenajasta ja olosuhteista riippumatta lähes vakio sen jälkeen, kun hirsi on saavuttanut loppukäyttökosteu-tensa.

15 Tässä hakemustekstissä käytetään termiä hirsi merkitsemään myös hirsiaihiota. Täten kun mainitaan, että hirsi kuivataan, se tarkoittaa yhtä hyvin valmiin hirren kuivaamista kuin hirsiaihionkin kuivaamista, mikä sitten kuivaamisen jälkeen työstetään hirreksi.

20 Keksinnön mukaisessa menetelmässä painumatto- man seinärakenteen valmistamiseksi hirsistä käytettävien hirsien syyt ovat hirren pituussuunnassa koko hirressä. Lisäksi seinärakenteessa päällekkäiset hirret • järjestetään suoraan puukosketukseen toistensa kanssa • ’ 2 5 hirsien paksuussuunnassa keskialueelta. Keksinnön mu- i : kaisesti ennen päällekkäin asentamista hirret käsitel- lään mainitulta keskialueelta olennaisen elämättömäksi .···. kuivaamalla ne alapinnasta yläpintaan olennaisesti sei närakenteen loppukäyttökosteuteen.

. , 30 Näin edullisesti keksinnön mukaisessa menetel- * · · * · ♦ “*.· mässä hirsirakenteen keskialue sen paksuussuunnassa • · saatetaan kokonaisuudessaan sen käyttöpaikan loppukäyt-tökosteuteen, mikä takaa sen, että tämän keskialueen kosteus ei rakentamisen jälkeen muutu käytännöllisesti 35 katsoen ollenkaan. Koska kosteuden muutos hirsirakenteessa juuri aiheuttaa rakenteiden painumista ja koska nyt keksinnössä kantavana rakenteena toimiva keskialue 3 115658 saadaan kosteusarvoiltaan muuttumattomaksi, syntyy hirsirakenne, joka ei painu eikä elä, vaan kerran pystytettynä säilyy korkeudeltaan muuttumattomana.

Edullisesti keksinnön mukaisessa menetelmässä 5 päällekkäisten hirsien reuna-alueet järjestetään pääasiassa etäisyydelle toisistaan niin, että niiden väliin muodostuu rako, elämistila, joka sallii niiden elämisen eli turpoamisen ja supistumisen ilman vaikutusta koko hirsirakenteeseen.

10 Edullisesti päällekkäisten hirsien reuna- alueiden väliin elämistilaan järjestetään tiiviste kos-teusvirtausten estämiseksi hirsien keskialueille. Myös tällä reuna-alueella voi päällekkäisillä hirsillä olla sopivia kosketuspintoja eli viistoja, toisiaan vasten 15 tukeutuvia pintoja. Olennaista on kuitenkin, että nämä pinnat eivät toimi rakenteen kantavina pintoina päällekkäisten hirsien välillä, vaan ainoastaan sopivina tuki- ja tiivistepintoina.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä hirret voi-20 daan käsitellä olennaisesti elämättömään tilan perinteisesti kuivaamalla ne alle 100°C lämpötilassa. Ne voidaan myös kuumakuivata yli 100°C lämpötilassa tai ne ·' voidaan lämpökäsitellä yli 180°C lämpötilassa.

'· Keksintöä voidaan myös soveltaa seinärakentee- j* 25 seen, johon kuuluu päällekkäisten hirsien toisella pin- : nalla lämmöneriste ja pintaverhous. Tällöin hirren pak- ·'·*; suussuunnassa toinen reuna-alue ja keskialue tai vain .··. toinen reuna-alue sellaisenaan, jotka muodostavat sei närakenteen keskialueen ja samalla seinärakenteen kan- . . 30 tavan osan, käsitellään olennaisen elämättömäksi.

* * ♦ • » #

Keksinnön mukainen hirsi voidaan valmistaa • » yhdestä massiivipuuhirrestä kuivaamalla hirsi reuna-alueiltaan hirsirakenteen loppukäyttökosteutta kuivem-maksi siten, että keskialue saavuttaa riittävällä tark-35 kuudella loppukäyttökosteuden. Näin valmiissa hirsirakenteessa keskialue jää elämättömänä loppukäyttökösteu-teen ja sen reuna-alueet kuivuvat tai kostuvat olosuh- 4 115658 teista riippuen. Tästä johtuva reuna-alueitten eläminen ei kuitenkaan vaikuta koko hirsirakenteeseen, jonka kantavana osana on elämätön keskialue.

Keksinnön mukainen hirsi on myös mahdollista 5 valmistaa parrusta, jonka reuna-alueet kuivataan loppu-käyttökosteuteen. Tämän jälkeen parru sahataan halki ja reuna-alueet liimataan toisiaan vasten hirren keskialueeksi, jolloin reuna-alueiden kosteus hirsirakenteen pystytysvaiheessa on keskialuetta korkeampi.

10 Myös on mahdollista, että keksinnön mukainen hirsi valmistetaan lamelleista, jolloin lamellihirren keskialueen muodostavat lamellit kuivataan mahdollisimman tarkasti loppukäyttökosteuteen ennen lamellien liimaamista toisiinsa kiinni. Pintalamellien kosteus voi 15 vapaasti vaihdella jonkin verran keskialueen kosteus-prosentin molemmin puolin sen vaikuttamatta mitenkään valmiiseen hirsirakenteeseen.

Edullisesti valmistettavan hirren loppukäyttö-kosteus valitaan paikkakunta- ja olosuhdekohtaisesti.

20 Loppukäyttökosteus valitaan Suomessa yleensä väliltä 12-16, edullisesti 13-14% ja esimerkiksi Japanissa tai Saksassa yleensä väliltä 15-16%. Valittavaan loppukäyt-tökosteuteen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi raken-: nuksen paikka tontilla, ilmansuunnat, rannan läheisyys ·; 25 ja yleensä tuulet mereltä tai järveltä päin sekä raken- nuksen aiottu käyttö- ja lämmitystäpä.

Keksinnön mukaisessa painumattoman seinära-kenteen toteuttavassa hirressä puun syyt ovat hirren pituussuunnassa koko hirressä. Hirteen kuuluu sen pak-30 suussuunnassa reuna-alueet sekä niiden välinen keski- * * · ·’*·' · alue hirren alapinnasta sen yläpintaan. Seinärakenteesta’ sa hirren keskialueen alapinta on suorassa puukontak- tissa alemman hirren keskialueen yläpintaan ja hirren .··. keskialueen yläpinta on suorassa puukontaktissa ylemmän • t 35 hirren keskialueen alapintaan. Keksinnön mukaisesti hirren keskialue on käsitelty olennaisen elämättömäksi kuivaamalla se seinärakenteen loppukäyttökosteuteen.

s 115658

Eräässä keksinnön sovelluksessa hirttä käytetään seinärakenteessa, jossa kantavan rakenteen muodostavien päällekkäisten hirsien toisella ulkopinnalla on lämmöneriste ja pintaverhous. Tällöin hirren keskialu-5 een lisäksi tai vain yksinomaan toisen reuna-alueen alapinta on suorassa puukontaktissa alemman hirren vastaavan reuna-alueen yläpintaan ja hirren tämän reuna-alueen yläpinta on suorassa puukontaktissa ylemmän hirren vastaavan reuna-alueen alapintaan. Kun lisäksi tämä 10 reuna-alue on käsitelty olennaisen elämättömäksi seinä-rakenteen loppukäyttökosteudessa, muodostavat hirren keskialue ja toinen reuna-alue yhdessä tai toinen reuna-alue sellaisenaan seinärakenteen kantavan ja olennaisen elämättömän osan seinärakenteen loppukäyttökös-15 teudessa.

Keksinnön mukaista menetelmää ja hirttä voidaan soveltaa myös tietyn rakennuskohteen eri alueilla eri tavoin. Näin esimerkiksi rakennuksen ulkoseinien hirret kuivataan kantavilta osin eri kosteuteen kuin 20 rakennuksen kantavat sisäseinät, koska sisäseinien lop-pukäyttökosteus on ainakin Suomessa selvästi pienempi kuin loppukäyttökosteus ulkoseinissä. Loppukäyttökos-.' teuden valinta voi olla vielä tätäkin tarkempaa, pai- : kallisempaa ja yksityiskohtaisempaa aina rakennuksen j* 25 ympäristö- ja käyttöolosuhteet sopivasti huomioiden.

: Keksinnön mukainen hirsi voi olla muodoltaan pyöröhirsi tai suorakulmainen kantikas höylähirsi tai näiden yhdistelmä, esimerkiksi D-hirsi. Samoin se voi t · olla yhdestä yhtenäisestä rungosta tehty massiivipuu-. . 30 hirsi tai useista osista yhteen liimattu lamellihirsi.

:;jt* Hirren reuna-alueen paksuus on olennaisesti '···' riippumaton hirren kokonaispaksuudesta ja se on luok- kaa 40-50 mm, jolle syvyydelle kosteus pääsee vaikut-

* I

tamaan vuodenajan ja olosuhteiden mukaan. Sen sijaan • , 35 kantavan keskialueen paksuus voi suurestikin vaihdella • · · » » ‘ ’ määräytyen käytännössä lujuusseikoista ja kuormituk- sista.

6 115658

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja hirrellä on merkittäviä etuja tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Keksinnön avulla voidaan rakentaa käytännöllisesti katsoen täysin elämättömiä hirsirakenteita lähes 5 samoilla kustannuksilla kuin mitä perinteisellä hirsi-rakennustekniikalla on tähän mennessä rakennettu. Keksinnön mukainen menetelmä ja hirsi korvaavat kokonaan erittäin kalliit hirsi-vaneri-kertopuu rakenteet, jotka tähän saakka ovat edustaneet niitä tapoja ja mene-10 telmiä, joilla painumattomia hirsirakenteita on voitu valmistaa. Keksintö soveltuu yhtä hyvin pelkkiin hirsiseiniin kuin myös lisäeristeellä ja pintaverhouksella varustettuihin hirsirakenteisiin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityis-15 kohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää poikkileikkauskuvaa eräästä keksinnön mukaisesta seinärakenteesta, kuva 2 esittää poikkileikkauskuvaa toisesta kek-20 sinnön mukaisesta seinärakenteesta, kuva 3 esittää erästä keksinnön mukaisen hirren valmistusmenetelmää ja kuva 4 esittää toista keksinnön mukaisen hirren • valmistusmenetelmää.

. 25 Kuvassa 1 on esitetty eräs keksinnön mukainen : : hirsirakenne. Siinä hirret 1 ja 2 ovat päällekkäin si- ten, että ne ovat suorassa ja välittömässä puukoske- tuksessa toisiinsa vain hirsien paksuussuunnassa niiden keskialueilta 3. Toisin sanoen ylemmän hirren 1 : 30 keskialueen alapinta 4 on kiinni alemman hirren 2 kes- kialueen yläpinnassa 5.

* ; * * Näin hirsien keskialueet 3 muodostavat yhte- : naisen ja olennaisen kiinteän, koko hirsirakenteen korkeudelle ulottuvan rakenteen kantavan osan. Kantava • » « ’ , 35 keskialue 3 on tehty olennaisen elämättömäksi kuivaa malla se seinärakenteen loppukäyttökosteuteen, esimerkiksi sen kosteus on järjestetty hirsirakenteen loppu- 7 115658 käyttökosteuteen, jolloin se ei olennaisesti muutu rakenteen pystytyksen jälkeenkään.

Päällekkäisten hirsien 1 ja 2 reuna-alueet 6 ovat sen sijaan olennaisesti irti toisistaan eli etäi-5 syydellä toisistaan niin, että niiden välissä on selvä elämistila eli rako. Tämä rako sallii reuna-alueiden supistumisen ja turpoamisen ilman että sillä on vaikutusta koko seinärakenteen vakauteen ja mittapysyvyyteen. Lisäksi keskialueen molemmille puolille rakoihin 10 on sijoitettu tiiviste 7. Tiivisteen tarkoitus ei ole toimia lämmöneristeenä, kuten yleensä hirsien välissä käytetään, vaan sen tarkoituksena on estää ilmavirtaukset eli kosteuden pääsy rakoa pitkin hirren keskialueelle, missä on olennaisesti vakio kosteusolosuh-15 teet vuodet ympäri.

Hirren reuna-alueiden 6 reunoilla ylempi hirsi 1 ja alempi hirsi 2 voivat olla suhteellisen kevyessä puukosketuksessa toistensa kanssa. Kuten kuvasta nähdään, tällainen kosketus ja tuenta tapahtuu yleen-20 sä viistojen tai lähes pystysuuntaisten pintojen keskinäisenä kosketuksena. Näin vaakasuuntaiset hirsien vastinpinnat ovat kosketuksessa toisiinsa vain hirren ;,· keskialueella.

> "· Kuvassa 2 on esitetty keksinnön toinen sovelsi* 25 lus, jossa seinärakenteen kantavana osana on päällek- käiset hirret 1 ja 2 ja hirsirakenteen toisella sivul-la on lämmöneriste 12 ja sen päällä pintaverhous 13, johon voi kuulua tuulensuoj akerros ja tuuletusrako, jos lisäeriste sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle.

, . 30 Tässä sovelluksessa hirren keskialue 14 ja toinen reu- » ♦ na-alue 15 muodostavat seinärakenteen keskialueen eli '*··* seinärakenteen kantavan osan. Tällöin keskialue 14 ja toinen reuna-alue 15 on käsitelty olennaisen muuttu-mattomiksi eli elämättömiksi kuivaamalla ne seinära- , 35 kenteen loppukäyttökosteuteen. Samoin ne ovat suorassa puukosketuksessa yläpuolisen ja alapuolisen hirren vastaaviin osiin eli ne muodostavat umpipuuta olevan 115658 s yhtenäisen kantavan rungon seinärakenteen koko korkeudelle .

Sen sijaan toinen reuna-alueista 16 eli seinärakenteen toisen ulkopinnan muodostava hirren reuna-5 alue muodostuu päällekkäisten hirsien ulkopinnoista, jotka eivät ole toisissaan kiinni, vaan niiden välissä on elämistila eli rako, johon on sijoitettu joustava tiiviste 17. Näin reuna-alue 16 ja seinärakenteen toisen pinnan pintaverhous 13 ja eristyskerros 12 koo-10 lauksineen tai osa siitä muodostavat ne kosteuspitoisuudeltaan vaihtelevat seinärakenteen osat, joiden eläminen ei kuitenkaan vaikuta kantavaan osaan. Pinta-verhous voi olla toteutettu sinänsä mistä tahansa tunnetusta materiaalista, levystä, paneelista tai vastaa-15 vasta. Se tai sitä kannattava koolaus vain kiinnitetään päällekkäisiin hirsiin siten, että pintaverhouksen eläminen ei vaikuta hirsiin.

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön mukaisen hirren eräs sovellus, missä hirsi valmistetaan parrusta 2 0 8, joka kuivatetaan aluksi siten, että sen reuna- alueet 9 eli tietyn paksuiset alueet sen alapinnasta yläpintaan kuivataan valmistettavan hirren loppukäyt-tökosteuteen. Voidaan käyttää myös kuumakuivausta tai ' · lämpökäsittelyä. Tämän jälkeen hirsi sahataan keskeltä 25 kahtia sen yläpinnasta alapintaan ulottuvalla sahauk-sella, minkä jälkeen parrun puolikkaat liimataan toi-siinsa kiinni halutun loppukosteuden omaavat reuna-alueet 9 vastakkain. Näin saadaan parru, jonka keski- « » « alueella on haluttu kosteus. Tämän jälkeen parru voi-: >.# 30 daan työstää halutun muotoiseksi hirreksi.

Vastaavalla tavalla kuvassa 4 on esitetty > · keksinnön toinen sovellus, jossa hirsiaihio valmiste-

♦ I

taan neljästä lamellista 10 ja 11 siten, että kaksi laulelleista 11 on käsitelty olennaisen elämättömiksi 35 kuivaamalla ne valmistettavan seinärakenteen loppu- > > käyttökosteuteen. Nämä kaksi liimataan toisiinsa hir-siaihion keskelle ja kaksi muuta näiden reunoille.

9 115658 Näin syntyy hirsiaihio, jossa on koko keskialue halutussa loppukäyttökösteudessa ja aihiosta voidaan työstää halutun muotoinen hirsi.

Edellä keksintöä on selostettu esimerkinomai-5 sesti oheisen piirustuksen avulla keksinnön eri sovellusten ollessa mahdollisia patenttivaatimusten rajaaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

t ’ ' I » • * • » ·

• ' I

« I

I * t ♦ * » • t » » * * ( • « i i · > | > a >

Claims (19)

115658

1. Menetelmä painumattoman seinärakenteen valmistamiseksi hirsistä, joissa puun syyt ovat hirren pituussuunnassa koko hirressä ja jossa seinärakentees- 5 sa päällekkäiset hirret (1,2) järjestetään suoraan puu-kosketukseen toistensa kanssa seinän paksuussuunnassa keskialueelta (3), tunnettu siitä, että hirret käsitellään olennaisen elämättömäksi kuivaamalla ne mainitulta keskialueelta (3) alapinnasta (4) yläpintaan 10 (5) olennaisesti seinärakenteen loppukäyttökosteuteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hirret kuivataan alle 100°C lämpötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että hirret kuumaku ivat aan yli 100°C lämpötilassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hirret lämpökäsitellään yli 180°C lämpötilassa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällekkäisten hirsien (1,2) reuna-alueet (6) järjestetään pääasiassa etäisyydelle ·’ toisistaan niiden elämisen sallimiseksi ilman vaikutus- 1 · * ta koko hirsirakenteeseen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, » / tunnettu siitä, että päällekkäisten hirsien reu- ; : na-alueiden väliin järjestetään tiiviste (7) kosteus- virtausten estämiseksi hirsien keskialueille (3).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että hirsi kuivataan reuna- l’,‘. alueiltaan hirsirakenteen loppukäyttökosteutta kuivem- *; ‘ maksi siten, että keskialue saavuttaa loppukäyttökos- ‘ /· teuden.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että hirsi valmistetaan parrusta (8) , jonka reuna-alueet (9) kuivataan loppukäyttökos- 115658 teuteen, parru sahataan halki ja reuna-alueet liimataan toisiaan vasten hirren keskialueeksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hirsi valmistetaan lamel- 5 leista (10,11), jolloin lamellihirren keskialueen muodostavat lamellit kuivataan loppukäyttökosteuteen ennen lamellien liimaamista toisiinsa kiinni.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että loppukäyttökö s telo us valitaan paikkakunta- ja olosuhdekohtaisesti.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että loppukäyttökosteus valitaan Suomessa väliltä 12-16, edullisesti 13-14%.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetel-15 mä, tunnettu siitä, että loppukäyttökosteus valitaan Saksassa ja Japanissa väliltä 15-16%.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, jossa seinärakenteeseen kuuluu päällekkäisten hirsien (1,2) toisella pinnalla lämmöneriste (12) 20 ja pintaverhous (13) , tunnettu siitä, että hirren paksuussuunnassa toinen reuna-alue (15) ja keskialue (14) tai vain toinen reuna-alue (15) sellaisenaan, jot-.· ka muodostavat seinärakenteen keskialueen, käsitellään olennaisen elämättömäksi. :* 25

14. Hirsi painumattoman seinärakenteen to- ; teuttamiseksi, jossa hirressä puun syyt ovat hirren \ pituussuunnassa koko hirressä ja johon hirteen kuuluu seinän paksuussuunnassa reuna-alueet (6) sekä niiden välinen keskialue (3) hirren alapinnasta (4) sen ylä-30 pintaan (5), ja jossa seinärakenteessa hirren (1) kes-kialueen (3) alapinta (4) on suorassa puukontaktissa alemman hirren (2) keskialueen yläpintaan ja hirren keskialueen yläpinta on suorassa puukont aktissa ylemmän hirren keskialueen alapintaan, tunnettu siitä, I I • 35 että hirren keskialue on käsitelty olennaisen elämättö- ' * mäksi kuivaamalla se olennaisesti seinärakenteen loppu- . käyttökosteuteen. 115658

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen hirsi, tunnettu siitä, että päällekkäisten hirsien molempien reuna-alueiden (6) välillä on elämistila, joka sallii reuna-alueiden laajentumisen ja kutistumisen 5 seinärakennetta liikuttamatta.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen hirsi, josta valmistetussa seinärakenteessa päällekkäisten hirsien (1,2) toisella pinnalla on lämmöneriste (12) ja pintaverhous (13), tunnettu siitä, että hirren 10 (1) toisen reuna-alueen (15) alapinta on suorassa puu- kontaktissa alemman hirren (2) vastaavan reuna-alueen (15) yläpintaan ja hirren tämän reuna-alueen yläpinta on suorassa puukontaktissa ylemmän hirren vastaavan reuna-alueen alapintaan ja että tämä reuna-alue (15) on 15 käsitelty olennaisen elämättömäksi kuivaamalla se seinärakenteen loppukäyttökosteuteen.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen hirsi, tunnettu siitä, että päällekkäisten hirsien (1,2) vain toisella puolella reuna-alueiden (16) välillä on 20 elämistila, joka sallii reuna-alueiden laajentumisen ja kutistumisen seinärakennetta liikuttamatta.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 14-17 mukainen hirsi, tunnettu siitä, että hirsi on höylä-hirsi, pyöröhirsi tai D-hirsi. • 25

19. Jonkin patenttivaatimuksista 14-17 mukai- . nen hirsi, tunnettu siitä, että hirsi on massii- , vipuuhirsi tai lamellihirsi. 115658