FI115367B - Järjestelmä ja menetelmä tapahtumien hallitsemiseksi - Google Patents

Description

115367 Järjestelmä ja menetelmä tapahtumien hallitsemiseksi

Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy yleisesti palveluihin ja parannettuihin mahdol-5 lisuuksiin jakaa palveluita ja tämän jälkeen ohjata, säätää, laskuttaa ja raportoida palvelun käyttöä.

Tekniikan tausta

Palvelun hallinta vaatii verkko-operaattoreiden ja palveluntarjoa-10 jien välille useiden erilaisten tiedonsiirtomenetelmien toteuttamisen. Palveluntarjoajan tarvitsee ehkä käyttää eri tiedonsiirtomenetelmiä eri verkko-operaattoreiden kanssa. Tiedonsiirtomenetelmä sisältää enemmän kuin sanomien reitityksen ja sovellusyhteyskäytännön kuten esimerkiksi langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytännön WAP (Wireless Application Protocol).

15 Käytettäessä reititintä, kuten hakijan valmistamaa First Hop sanomareititintä, eri tiedonsiirtomenetelmien haitta voidaan ratkaista. Reititin tarjoaa niin kutsutun sanomanvälitysliitettävyyden (messaging connectivity).

Internet pohjaiset palvelut käyttävät esimerkiksi seuraavia yhteyskäytäntöjä: IP, TCP, UDP tai hypertekstin yhteyskäytäntöä HTTP (HyperText 20 Transfer Protocol). Nykyisin saatavilla olevat sanomanvälityspohjaiset palve- , ·. lut käyttävät valtaosin lyhytsanomapalvelua SMS (Short message Service), * · ·’, EMS (Enhanced Messaging Service) sanomapalvelua tai multimedia sano- : mapalvelua MMS (Multimedia Messaging Service) loppukäyttäjän tavoit- \ tamiseksi.

5 · ;* 25 Kuvio 1 esittää reitittimen tarjoamaa ohjattua palvelunhallintaa.

Kuviossa on kolme palveluntarjoajaa, yksi palveluoperaattori, kaksi verkko-operaattoria ja joukko päätelaitteita. Palveluoperaattorin reititin 101 siirtää sanomia palveluiden ja verkko-operaattoreiden välillä kuten palvelun 102 ja verkko-operaattorin 103 välillä. Palvelu 102 voi esimerkiksi kommunikoida 30 sekä verkko-operaattoreiden 103 että 104 SMS keskuksien kanssa, reititti-. men kautta. Palvelun 102 ei tarvitse tietää SMS spesifisiä yksityiskohtia; sen tarvitsee tietää vain yksi tiedonsiirtomenetelmä, jota se käyttää sanomareitit-

> I

‘ * timen kanssa. Näin sanomareititin toteuttaa sanomanvälitysliitettävyyden [‘‘i mahdollistamalla palveluiden kommunikoinnin eri tyyppisten SMS keskuksien 35 ja muiden operaattorijärjestelmien kanssa.

2 115367

Hakijan kaksi aiemmin tehtyä patenttihakemusta liittyvät erityisesti j keksinnön taustaan.

FI20011813 liittyy yleisesti sanomapalveluihin. Se opettaa, että sanomat olisi luokiteltava ohjaamaan, säätämään ja raportoimaan palveluita 5 taloudellisella tavalla. Sanomien luokitus perustuu eräisiin sanomien ominaisuuksiin, esimerkiksi sanoman lähettäjään, pituuteen, päiväykseen, aikaan tai sanomien hintatietoon. Luokittelu voi perustua myös sanoman sisältöön, joka voidaan käydä läpi sopivia sanoja tai bittijonoja vertaamalla. Luokitus vaikuttaa siihen, mitä prosessointisääntöä noudatetaan. Esimerkiksi mainittu 10 sanoma: 1) hylätään tai poistetaan, 2) muutetaan tai 3) ohjataan muuhun median kuin alkuperäiselle vastaanottajalle, 4) tallennetaan tietokantaan, 5) vastataan tietyn logiikan mukaisesti tai 6) jätetään koskemattomaksi ja siirretään vastaanottimeen. Patenttihakemus FI20011813 näyttää kuinka sanomia luokitellaan ja kuinka luokiteltu sanoma kytketään tiettyyn prosessointisään-15 töön ja kuinka luokiteltuja sanomia sen jälkeen käsitellään prosessointisään- töjen mukaisesti.

PCT/FI02/00270 käsittelee sanomanvälityspalveluiden ohjaus- ja hallintaominaisuuksia. Se kuvaa sanomanvälitysmanagerin, joka tarjoaa käyttöliittymiä ja työkaluja sanomaluokittelujen tekemiseksi. Luokittelut ja en-j 20 naita määritellyt tehtävämäärittelyt tallennetaan profiilitietokantaan. Sano- . .·. manvälitysmanageri tarjoaa myös tavanomaisen mekanismin sanomanväli- ’’j, tyspalveluiden auktorisoimiseksi ja tukemiseksi. Mekanismi perustuu profiili- tietokannan käyttöön.

Kuvio 2 esittää mainittua mekanismia. Käyttäjä 201 lähettää sa- * · 25 noman 202 sanomanvälitysmanagerin 203 kautta palveluun. Lähetetty sa-·' noma 202 sisältää tiedon, joka on hakuavain 204. Sanomanvälitysmanageri saa hakuavaimen sanomasta 202 ja hakee profiilin 205 profiilitietokannasta 206 hakuavainta käyttäen. Tämän jälkeen sanomanvälitysmanageri suorittaa haetussa profiilissa 205 määritetyn tehtävän. Tässä esimerkissä tehtävä on 30 sellainen, että sanomanvälitysmanageri lähettää tietyn sisältöisen syötesa-. ’ . noman 207 palveluun 208.

Sekä patenttihakemus FI20011813 että PCT/FI02/00270 liittyvät sanomanvälityspalveluihin, mutta joitakin niiden opetuksista voidaan käyttää :[[[: myös järjestelmässä, jossa palveluoperaattori isännöi useita Internet palve- •: - · · 35 luntarjoajia.

3 115367

Ensimmäinen haitta on palveluiden käyttöä ja toimintoja koskevien yksityiskohtaisten ja luotettavien tilastotietojen puute. Tästä syystä liiketoi-mintaraportointipalvelut ovat huonot, mikä kasvattaa palveluntarjoajien liike-toimintariskiä.

5 Toisena haittana on se, että prosessit ja työvälineet, jotka sallisivat palveluntarjoajien testata ja levittää Internet palveluja ovat puutteellisia järjestelmässä, jossa palveluoperaattori isännöi useita Internet palveluntarjoajia.

Kolmantena haittana on se, että palveluiden käytön ohjaamiseksi ja tukemiseksi ei ole työvälineitä.

10 Lyhyesti, palveluoperaattoreiden ja palveluntarjoajien yhteistoimin ta voitaisiin järjestää paremmin kuin tekniikan tasossa.

Edellä mainittujen haittojen lisäksi on olemassa laskutukseen liittyvä haitta. Monet loppukäyttäjät kokevat, että laskutus, joka perustuu liikenteen määrään GPRS, WAP tai muissa pakettipohjaisissa tiedonsiirtoverkois- 15 sa, on epäoikeudenmukainen. Silloin kun tiedonsiirtolinkki on syystä tai toisesta hidas, esiintyy paljon uudelleensiirtopyyntöjä ja palvelun laatu on huono. Uudelleen siirrettyjen pakettien johdosta laskutus on kuitenkin suurempi verrattaessa tilanteeseen, jossa tiedonsiirtolinkki toimii normaalisti. Palveluoperaattoreiden laskutusjärjestelmä on tehty massasiirroille, toisin sanoen 20 käytetystä kapasiteetista laskutetaan aina. Laskutusjärjestelmä voisi laskut-. .·. taa loppukäyttäjää ottamalla huomioon onko tiedonsiirto onnistunut vai ei.

• » I

I · ·

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön päätavoitteena on ratkaista edellä esitetyt tekniikan ta- • · 25 son epäkohdat. Tämän saavuttamiseksi, tietoliikenneverkon istuntoa tulisi

* » I

·’ ·' tarkastella tapahtumien sarjana, jossa sarjassa kullakin tapahtumalla on tietty tapahtuman tyyppi.

Keksinnön mukainen järjestelmä hallitsee tapahtumia ja suorittaa ,;:· ennalta määriteltyjä mainittuihin tapahtumiin kytkettyjä tehtäviä.

30 Järjestelmä on sovitettu toimimaan seuraavasti. Ensiksi, se identi- / . fioi tapahtuman tyypin. Tapahtuma liittyy ainakin yhteen sanomaan, joka lä- hetetään tiedonsiirtoverkossa istunnon aikana. Identifioitu tapahtuman tyyppi ;·* kytketään automaatin syöteaakkostoon kuuluvaan valtuuteen. Toiseksi, jär- jestelmä syöttää valtuuden automaattiin. Kolmanneksi, järjestelmä suorittaa '·· 35 sarjan ennalta määriteltyjä tehtäviä automaatin vasteen mukaisesti. Ennalta 4 115367 määritellyt tehtävät voivat koskea palvelun käytön analysointia, loppukäyttäjän laskuttamista, jne.

Järjestelmää nimitetään tapahtumamanageriksi, koska se identifioi tapahtumia. Patenttihakemuksessa PCT/FI02/00270 kuvattua järjestelmää 5 nimitetään sanomanvälitysmanageriksi, koska se identifioi sanomia, erityisesti lyhytsanomia. Kumpikin järjestelmä voi tarjota monikäyttöisiä hallintamahdollisuuksia käyttäjille heidän käyttöliittymänsä kautta.

Ensimmäinen tärkeä tapahtumamanagerin piirre on se, että se kykenee identifioimaan tapahtuman tyypin. Tapahtumamanageri sijaitsee tyypil-10 lisesti tiedonsiirtoverkossa, jossa se käsittelee useita samanaikaisia istuntoja ja siirtää sanomia loppusolmujen välillä.

Toinen, jopa tärkeämpi piirre on se, että tapahtumamanageri syöttää, identifioidun tapahtuman tyyppiä vastaavan, valtuuden automaattiin. Au-tomaattikonsepti on tässä yhteydessä hyvin tehokas. Sen avulla tapahtuma-15 manageri voi tunnistaa sanomista muodostuvat tapahtumat, samoin kuin tunnistetuista tapahtumista muodostuvat tapahtumasarjat.

Tapahtumamanageria voidaan käyttää esimerkiksi solmussa, joka käsittelee HTTP-istuntoja. Onnistunut HTTP-istunto sisältää seuraavat tapahtumat: 1) asiakas avaa TCP-yhteyden palvelimeen, 2) asiakas lähettää pal-20 velupyynnön palvelimeen, 3) palvelin lähettää vasteen asiakkaalle, ja 4) . ·. asiakas sulkee TCP-yhteyden. Onnistuneessa HTTP-istunnossa tapahtuman • · ' 3 tulisi seurata tapahtumaa 2. Tapahtumamanageri voi todentaa tämän ja ra- portoida mikäli tapahtuma 3 ei seuraa tapahtumaa 2. Raportointi on ainoas-taan yksi esimerkki ennalta määritellystä tehtävästä, jonka tapahtumamana- • * 25 geri suorittaa. Tarvittaessa sanomiin voidaan lisätä erityistyyppinen tapahtu-: V ma. Tällä tavoin sanomiin liittyvät tapahtumat voidaan luokitella hyvin tarkas- ti.

Tapahtumamanageri voidaan sijoittaa palveluntarjoajan omista-;:· maan palvelimeen, joka tarjoaa palvelun. Vaihtoehtoisesti tapahtumamana- 30 geri voidaan sijoittaa palveluoperaattorin omistamaan palvelimeen. Mainittu . palvelin voidaan yhdistää sanomareitittimeen, joka tarjoaa sanomanvälityslii- ; / tettävyyden palveluntarjoajien ja verkko-operaattoreiden välille. Toisin sa- ’···' noen, sanomareititin piilottaa tiedonsiirtomenetelmien mahdolliset erot palve- luntarjoajan palvelun kommunikoidessa verkko-operaattoreiden laitteiston ·:··; 35 kanssa. Tapahtumamanagerin lisäksi keksintö käsittää menetelmän, jota käytetään tapahtumamanagerissa.

5 115367

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista 5 kuvio 1 esittää sanomareititintä, joka reitittää sanomia palveluiden ja verk-ko-operaattoreiden välillä, kuvio 2 esittää tapahtumamanagerin, joka auktorisoi ja tukee sanomanvälityspalvelulta, 10 kuvio 3 esittää Mhttp automaatin tilasiirtymäkuviona, kuvio 4 esittää menetelmän päävaiheet, kuvio 5 esittää Ma automaatin tilasiirtymäkuviona, kuvio 6 esittää automaattiin Ma liittyvän operaatiotaulukon, kuvio7 esittää erään esimerkin sanomareitittimeen yhdistetystä tapahtu- 15 mamanagerista.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus Tässä patenttihakemuksessa perusolettamuksena on, että tiedonsiirtoverkon istunto koostuu ainakin yhdestä yhteydestä ja kukin yhteys koos-20 tuu ainakin yhdestä tapahtumasta ja kukin tapahtuma koostuu ainakin yhdes-, tä sanomasta. Tulisi huomata, että nuo sanomat eivät välttämättä ole saman- tyyppisiä. Sanomat voivat sisältää hakuavaimia kuten patenttihakemuksessa PCT/FI02/00270 ja tapahtumamanageri voi käyttää niitä samalla tavalla kuin • sanomanvälitysmanageri. Hakuavain voi ilmaista tapahtuman tyypin. Tapah- t » ' ·' 25 tumamanageri voi kuitenkin identifioida tapahtumia ilman hakuavainta. Ta pahtumamanageri suorittaa tai käynnistää tehtäviä identifioitujen tapahtumien perusteella. Tapahtumamanagerin toiminta perustuu paljolti tietojenkäsittely-teoriaan, erityisesti automaatteihin. Sen vuoksi automaattikäsitettä ja muita ;' käsitteitä käsitellään lyhyesti seuraavassa.

30 Säännöllinen lauseke on merkkijono, joka koostuu tietyn aakkos- ' : ton merkeistä siten, että säännöllinen lauseke sisältää 1) peräkkäisiä merk- < » kejä ja/tai 2) vaihtoehtoisia merkkejä, ja/tai 3) toistuvia merkkejä. Esimerkiksi kirjain VV voi käsittää merkit ’b’ ja ’c’. Tätä merkitään A = {b, c}. Olettakaam-,: me, että säännöllinen lauseke koostuu kirjaimen A merkeistä. Mainittu sään- i 35 nöllinen lauseke voi sisältää peräkkäisiä merkkejä, kuten ”bc”, vaihtoehtoisia 6 115367 merkkejä, toisin sanoen ’b’ tai ’c’ ja/tai toistuvia merkkejä, kuten ”bbbb”, jota merkitään (b)*.

Tunnistaminen tarkoittaa sitä, että merkkijono tunnistetaan sääntö-joukon avulla. Yksinkertainen sääntö voisi olla esimerkiksi: Onko merkkijono 5 säännöllisen lausekkeen mukainen?” Sanokaamme, että merkkijono on ”bc” ja säännöllinen lauseke on ”bc". Silloin merkkijono on säännöllisen lausekkeen mukainen. Itse asiassa toista merkkijonoa ei ole. Jäsentäminen eroaa tunnistamisesta siinä, että jäsentäminen liittyy merkkijonoista koottuun rakenteeseen. Merkkijonot voivat olla esimerkiksi puhutun kielen sanoja. Esimer-10 kiksi englanninkielisen lauseen ’’Billy a boy is” kaikki merkkijonot ’’Billy”, ”a boy” ja ”is” ovat oikeita sanoja, mutta jäsentämisestä seuraa, että lauseen sanajärjestys ei noudata englanninkielen kielioppia.

Niin kutsuttu äärellinen automaatti käsittää: 1) tila-aakkoston, 2) syöteaakkoston, 3) sääntöjoukon, 4) alkutilan ja 5) lopputilojen joukon. Jos 15 sääntöjoukon säännöt ovat sellaiset, että jokaisessa automaatin tilassa on mahdollista seurata vain yhtä sääntöä, automaatti on deterministinen. Tekniikan taso tuntee useita erityyppisiä automaatteja. Deterministisen lopputila-automaatin tilakompleksisuus on vakio, mikä yksinkertaistaa ohjelmien tekemistä. Sen vuoksi mainittu automaattityyppi on paljon käytetty tietokoneoh-20 jelmissa ja me keskitymme sen kuvaukseen.

Deterministinen lopputila-automaatti hyväksyy merkkijonon, jos I · merkkijono on tietyn säännöllisen lausekkeen mukainen. Muutoin se hylkää ; merkkijonon. Esimerkiksi automaatti ’M’ voisi käsittää kolme tilaa, joita merki- tään q-ι, q2, ja q3, sekä kaksi sääntöä, joita merkitään q-ib->q2 ja q2C->q3.

25 Sääntöä qib->q2 nimitetään ’’siirtymä b.llä tilalta qi tilaan q2“ ja sääntöä q2c-»q3 nimitetään “siirtymä c.llä tilalta q2 tilaan q3“. Olettakaamme, että tila : qi on alkutila ja tila q3 on lopputila. Silloin automaattia M merkitään seuraa vasti: ; · M = ({q1, q2, q3}, {b, c}, {qib-*q2, q2c->q3}, qi, {q3}), 30 jossa joukko {qi, q2, q3} on tila-aakkosto, joukko {b, c} on syöte- * t » / aakkosto, joukko {qib-»q2, q2c-»q3} on sääntöjoukko, tila qi on alkutila, ja '···* joukko {q3} käsittää lopputilat. Automaatin toiminta on hyvin yksinkertainen.

; “Se hyväksyy ainoastaan merkkijonon ”bc” ja hylkää kaikki muut merkkijonot.

7 115367 Määrittelemme aakkoston AHttp, jotta voidaan esittää kuinka determinististä lopputila-automaattia voidaan käyttää HTTP-istuntpjen yhteydessä.

Voimme määritellä merkkejä HTTP-tapahtuman tyypeille esimer-5 kiksi seuraavasti: - tapahtuman tyyppi, jossa asiakas avaa TCP-yhteyden palvelimeen kytketään merkkiin O.

- tapahtuman tyyppi, jossa asiakas lähettää palvelupyynnön palvelimeen kytketään merkkiin S.

10 - tapahtuman tyyppi, jossa palvelin lähettää vasteen asiakkaalle kytketään merkkiin R.

- tapahtuman tyyppi, jossa asiakas sulkee TCP-yhteyden kytketään merkkiin C.

Aakkosto Ahttp koostuu merkeistä O,S, R ja C, toisin sanoen 15

Ahttp = {O, S, R, C}.

Kuten edellä mainittiin, onnistuneessa HTTP-istunnossa asiakas avaa TCP-yhteyden, lähettää yhden tai useamman palvelupyynnön palveli-20 meen, saa yhden tai useamman vasteen ja sulkee TCP-yhteyden. Sen jälkeen asiakas voi avata uuden yhteyden HTTP-istunnon sisällä, jne. Onnistunut HTTP-istunto voidaan määrittää tarkemmin kirjoittamalla säännöllinen ;; ; lauseke Ehttp: » « ;; ;· 25 Ehttp = (0(SR)*C)‘ » » :,,, · joka koostuu aakkoston Ahttp merkeistä.

Deterministinen lopputila-automaatti Mhttp, joka tunnistaa sään-·· nöllisen lausekkeen Ehttp määritetään seuraavasti: 30 . Mhttp = (Q, Ahttp- P, qi, {q3}), ' ·’ jossa tila-aakkosto Q = {qi, q2, q3, q-4, qs}, Ahttp on syöteaakkosto, sääntöjoukko P = {q^-K^, q2S->q3, q3R->q4, q4C->qs, q4S->q3, qsO-^}, qi ; · ·; 35 on alkutila, ja {q3} on lopputilojen joukko.

8 115367

Kuvio 3 esittää automaatin Mhttp tilasiirtymäkuviona. Kuviossa on viisi tilaa 301-305 ja kuusi siirtymää 306-311. Automaatti Mhttp lukee ja tutkii merkkijonon “OSRSRCOSRC” 312 merkki kerrallaan. Ensimmäinen jonon 312 merkki on Ό’. Tällöin automaatti Mhttp voi käyttää sääntöä qiO-K|2, jol-5 loin se suorittaa Oilia siirtymän 306 tilasta qi 301 tilaan q2 302. Toinen jonon 312 merkki on ‘S’, jolloin automaatti Mhttp käyttää sääntöä q2S->q3. Kolmas merkki on ‘R’ ja automaatti Mhttp käyttää sääntöä q3R->q4. Automaatti Mhttp on tilalla q4 304 ja jonon 312 neljäs merkki on ‘S’. Automaatti Mhttp suorittaa siirtymän 309 tilaan q3 303 säännön q4S-»q3 perusteella. Jonon 312 seitse-10 mäs merkki on jälleen Ό’. Tämä tarkoittaa, että merkkijonoon 312 liittyvä HTTP-istunto sisältää toisen yhteyden. Nyt automaatti Mhttp suorittaa siirtymän 311 tilaan q2 302. Kun automaatti Mhttp on käsitellyt yhdeksännen merkin, nykyinen tila on q4 304. Jonon 312 viimeinen merkki on ‘C\ joten automaatti Mhttp suorittaa Cillä siirtymän 310 tilasta q4 304 tilaan qs 305. Nyt 15 kaikki jonon 312 merkit on luettu ja tutkittu ja nykyinen tila q5 on lopputila.

Sen vuoksi merkkijono OSRSRCOSRC” 312 on säännöllisen lausekkeen Ehttp = (0(SR)*C)* mukainen ja automaatti Mhttp hyväksyy merkkijonon 312.

Automaatti Mhttp on vain yksi esimerkki automaatista, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa menetelmässä. Kyseistä automaattia 20 käytetään kolmannessa menetelmävaiheessa.

Kuvio 4 esittää menetelmän päävaiheet. Ensimmäisessä vaihees- * · ’'! sa 401 identifioidaan tapahtuman tyyppi. Tämä tapahtuma liittyy ainakin yh- ;; ; teen sanomaan, joka lähetetään tiedonsiirtoverkossa istunnon aikana. Maini- : tun istunnon lisäksi menetelmä kykenee käsittelemään muita samanaikaisia -·-* 25 istuntoja. Tavallisesti tapahtuman tyyppi voidaan identifioida ilman, että lue- : taan yhtään tapahtumaan liittyvää sanomaa. Tarvittaessa sanoman lähettäjä voi kirjoittaa tapahtuman tyypin sanomaan, jolloin menetelmä voi lukea tapahtuman tyypin sanomasta. Tällä tavoin tapahtuman tyypit voidaan luokitel--;· la hyvin tarkasti. Kaikissa tapauksissa tapahtuman tyyppi kytketään tiettyyn, : 30 automaatin syöteaakkostoon kuuluvaan, valtuuteen. Automaatti on edullisesti ,· . deterministinen lopputila-automaatti, joka tunnistaa tietyt säännöllisen lau- » i $ ’ sekkeen mukaiset merkkijonot. Seuraavassa vaiheessa 402 valtuus syöte- : tään automaattiin, joka antaa vasteen jollakin tavalla. Vaste voi olla esimer- kiksi sääntö, joka on käytettävissä valtuudelle automaatin nykytilassa. Kol-35 mannessa vaiheessa 403 suoritetaan sarja ennalta määriteltyjä tehtäviä. Mainittu sarja valitaan automaatin vasteen mukaisesti.

9 115367

Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi analysoimaan HTML sivuja tarjoavan palvelun toimintaa. Analyysi suoritetaan automaattia Ma käyttäen. Palvelupyynnöt ja automaatin MA vasteet jaetaan kahteen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria käsittää asiakkaan HTML sivuille osoitetut palvelu-5 pyynnöt. Noita palvelupyyntöjä merkitään Sillä ja vastaavia vasteita merkitään R1:llä. Toinen kategoria käsittää palvelupyynnöt, jotka on osoitettu asiakkaan HTML sivujen linkkien kautta saavutettaville muille HTML sivuille. Tämä on tyypillinen tilanne, kun asiakas on asettanut HTML sivuille mainos-palkkeja. Näpäyttämällä jotakin HTML sivujen mainospalkkia tuloksena on 10 palvelupyyntö, jota merkitään S2:lla. Vastaavaa vastetta merkitään R2:lla.

Automaatti MA hyväksyy merkkijonot, jotka ovat säännöllisen lausekkeen Ea = (0(S1R1)*(S1R1 U S2R2)*C)* mukaisia.

Kuvio 5 esittää automaatin MA tilasiirtymäkuviona. Kuviossa on seitsemän tilaa 501-507 ja yksitoista siirtymää 508-518. Ensin voimme olet- 15 taa, että automaatti saa syötteenä merkkijonon“OS1R1S2R2C” 519. Tässä tapauksessa loppukäyttäjä on vieraillut HTML sivuilla ja näpäyttänyt yhtä mainituilla sivuilla olevista mainospalkeista. Ensimmäinen jonon 519 valtuus on Ό’, joten automaatti suorittaa Oilia siirtymän 508 tilalta qi 501 tilaan q2 502. Automaatti käsittelee loput jonon 519 valtuuksista ja suorittaa siirtymät 20 509, 510, 512, 514, ja 517. Viimeisen siirtymän 517 tulos on tila q7 507, joka • t on lopputila. Tästä syystä automaatti hyväksyy merkkijonon 519. Tämän jäi- * · ''! keen voimme olettaa, että automaatti saa syötteenä merkkijonon ;; ; “OS1R1S2R1C” 520. Kun automaatti on käsitellyt jonoon 520 kuuluvan val- : tuuden S2, nykyinen tila on tila q5 505. Nyt ainoa valtuus, joka voisi olla tu- 25 loksena siirtymästä tilalta q5 505 on R2. Koska seuraava valtuus on R1, ei : .: siirtymää voida suorittaa. Tila q5 505 ei ole lopputila; tämän vuoksi automaatti : hylkää merkkijonon 520. Automaatin MA avulla voidaan laskea kuinka monta kertaa HTML sivuja tarjoava palvelun operaatio on päättynyt onnistuneesti. Tämä vaatii sen, että lopputila q7 507 käsittää laskurin, jonka arvo kasvaa ; . 30 yhdellä joka kerta, kun automaatti hyväksyy merkkijonon. Lisäksi, jos lopputi la qi 501 käsittää toisen laskurin, jonka arvo kasvaa yhdellä jokaista identi-: fioitua tapahtuman tyyppiä kohden, voidaan laskea onnistuneiden tapahtu- : .: mien prosentti.

; ; Yleisesti ottaen laskuri kytketään jotakin automaattisääntöä nou- 35 dattaen. Laskurit voidaan järjestää operaatiotaulukkoon, jossa ne kuvaavat yksityiskohtaisesti palvelun toiminnan eri tapahtumien sisällä. Operaatiotau- 10 115367 lukko muodostetaan siten, että sen ensimmäinen dimensio koostuu automaatin tiloista ja sen toinen dimensio koostuu automaatin syöteaakkostosta ja kukin operaatiotaulukon elementti käsittää laskurin.

Kuvio 6 esittää automaattiin MA liittyvää operaatiotaulukkoa. Au-5 tomaatin MA operaatiotaulukko 601 on muodostettu siten, että operaatiotaulukon rivit koostuvat automaatin MA tiloista ja operaatiotaulukon sarakkeet koostuvat automaatin MA aakkostoon kuuluvista valtuuksista. Olettakaamme, että operaatiotaulukko 601 on täytetty sataan tapahtumaan liittyvillä luvuilla.

Yksi tai useampi loppukäyttäjä on pannut nuo tapahtumat alulle ja kukin iden-10 tifioitu tapahtuman tyyppi on kytketty tiettyyn valtuuteen. Kuten taulukon ensimmäisellä rivillä 602 nähdään, valtuus oli yhdeksänkymmentäkahdeksan kertaa oikein tilalla qi ja kaksi kertaa valtuus oli väärin. Operaatiotaulukon neljäs rivi 603 ilmaisee, että loppukäyttäjä on näpäyttänyt mainospalkkia vii-sikymmentäyksi kertaa. Viides rivi 604 ilmaisee, että loppukäyttäjä on saanut 15 vasteen vain kolmeenkymmeneenyhteen tapahtumaan. Näin ollen mainos-palkissa on ilmeisesti jotakin vikaa. Tämä on ainoastaan eräs esimerkki siitä, miten automaattia ja sen laskuriarvoja voidaan käyttää palvelun käytön analysoinnissa.

Kuten edellä on esitetty, laskurit voidaan järjestää operaatiotau-20 lukkoon. Vaihtoehtoisesti laskurit voidaan järjestää laskurijoukoiksi siten, että automaatin tietyn tilan ja tietyn laskurijoukon välillä on kytkös. Käytämme automaattia Ma esimerkkinä laskurijoukon havainnollistamiseksi. Automaatin MA

« määritelmä on seuraava: : 25 Ma = ({q1( q2, q3, q4, q5, qe, q?} {O, S1, R1, S2, R2, C}, { qiO->q2, q2S1-K|3, q3R1->q4, • · q4S2-Kj5, q4S 1 ->q3, q4C-»q7, ; . 30 q5R2->q6, ] · . qeS 1 ->q3, q6S2->q5, q6C-»q7, q70->q2}, qi, {q7}),

Automaatin MA sääntöjoukon mukaisesti tilat q1f q2, q3, q5, ja q7 ; 35 ovat sellaisia, että yksi siirtymä on mahdollinen. Sen vuoksi jokainen maini tuista tiloista liittyy yhdestä laskurista muodostuvaan laskurijoukkoon.

11 115367

Automaatin Ma, sääntöjoukon mukaisesti tilat q4 ja q6 ovat sellaisia, että kolme siirtymää on mahdollista. Sen vuoksi jokainen mainituista tiloista liittyy kolmesta laskurista koostuvaan laskurijoukkoon.

Automaatin määrittelyä voidaan käyttää usealla tavalla, kun lasku-5 reita nimetään ja muodostetaan joko laskurijoukkoja tai operaatiotaulukko. Laskuriarvoja voidaan käyttää tilastollisena datana, kun palvelun toimintaa analysoidaan.

Yleisesti ottaen, tiettyä automaatin sääntöä noudatettaessa ainakin yksi mainittuun sääntöön kytketty ennalta määritelty tehtävä suoritetaan.

10 Ennalta määriteltyjen tehtävien sarja voi sisältää tehtävän, joka muuttaa laskurin arvon. Sen jälkeen on mahdollista, että tiettyä sääntöä noudatetaan vain, jos laskurin arvo vastaa sääntöön liittyvää ehtoa.

Laskurin arvon kasvattaminen on eräs esimerkki ennalta määritellystä tehtävästä. Määritelkäämme automaatti M’http muiden ennalta määritel-15 tyjen tehtävien esimerkkien esittämiseksi. Määrittely on sama kuin edellä kuvatulla automaatin Mhttp määrittelyllä, lukuun ottamatta sitä, että automaatin M’http sääntöjoukko P’ eroaa automaatin Mhttp sääntöjoukosta. Sääntöjoukko P’ koostuu säännöistä qiO-Kj2, q2S->q3, q3R-»q4, q4C-K|5, q4S->q3, ja q50-»q2 ja ehdosta. Ehto määrittelee, että sääntöä noudatetaan vain, jos val-20 tuus (O, S, R, tai C) liittyy uniikkiin tietoliikennesanomaan. Automaatin M’http . käyttö vaatii sen, että sanomat sisältävät järjestysnumeron ja että automaatin ! tilat liittyvät laskureihin, jotka tallentavat suurimmat havaitut järjestysnumerot.

* ·

Jos vastaanotettu sanoma sisältää järjestysnumeron, joka ylittää suurimman järjestysnumeron, joka on havaittu nykyisessä automaatin tilassa, mainittu 25 sanoma laskutetaan. Ajatuksena on se, että jokainen uniikki sanoma laskute-,* taan vain kerran. Tämä tekee laskutuksesta oikeudenmukaisemman, kun sa- ,·' nomia on uudelleenlähetettävä tietoliikenneverkon ongelmien vuoksi. Ehto voidaan kytkeä esimerkiksi sääntöihin qaS-K^, ja q4S-»q3, joissa loppukäyt- · täjä käynnistää palvelupyynnön. Jokainen palvelupyyntö voidaan laskuttaa > # . 30 eri tavalla. Ehto voidaan kytkeä myös sääntöön q3R-»q4, kun loppukäyttäjää laskutetaan palvelun lähettämistä sanomista. Näin, ennalta määritellyt tehtä-

• I

1 · ‘ vät automaatissa M’http koskevat laskutusta.

Tapahtumamanageri on järjestelmä, joka käyttää kuviossa 4.1 ku-vattua menetelmää. Se voidaan sijoittaa monenlaisiin laitteisiin, joissa on * » » 35 mahdollista käyttää yhtä tai useampaa automaattia.

12 115367

Esimerkiksi, tapahtumamanageri voidaan sijoittaa palveluryhmään, joka käsittelee tietoliikenneverkon sanomia. Jos palveluryhmä sisältää isäntäpalvelimen, jonka kautta kaikki sanomat ja tapahtumat vastaanotetaan, tapahtumamanageri sijoitetaan edullisesti isäntäpalvelimeen. Tällöin isäntä-5 palvelin on vastuunalainen tapahtumamanagerin automaateille ja isäntäpal-velin päivittää automaattien tilat sanomia käsitellessään.

Jos isäntäpalvelinta ei ole, toisin sanoen palveluryhmän palveli-j met ovat samanvertaisia, jäsenet jakavat automaatit keskenään ja päivittävät automaatteja yhdessä. Tämä voidaan toteuttaa siten, että joka kerran kun 10 jäsen identifioi tapahtuman tyypin, se lähettää vastaavan valtuuden toisille palveluryhmän jäsenille. Sen jälkeen mainitut jäsenet päivittävät omat automaattikopionsa.

Kuvio 7 esittää erään esimerkin tapahtumamanagerista, joka on yhdistetty sanomareitittimeen. Tapahtumamanageri 701 sisältää: logiikan vii-15 delle päätoiminnolleen 702-706, profiilitietokannan 707, automaattitietokan-nan 708 ja käyttöliittymät 709-712. Päätoimintojen 702-706 kuvaus löytyy patenttijulkaisusta PCT/FI02/00270. Profiilitietokantaan 707 tallennetut profiilit sisältävät ennalta määriteltyjä tehtäviä, jotka on kytketty automaattitietokan-taan 708 tallennettuihin automaattien tiloihin. Palveluntarjoajahallinnan käyt-20 töliittymä 709 on tarkoitettu palveluoperaattoreille, palveluhallinnan käyttöliittymä 710 on tarkoitettu palveluntarjoajille, käyttäjähallinnan käyttöliittymä 711 on tarkoitettu loppukäyttäjille ja asiakastukihallinnan käyttöliittymä 712 on tar-; koitettu asiakastukihenkilökunnalle. Näiden käyttöliittymien kautta palvelu- operaattori, palveluntarjoajat, loppukäyttäjät ja asiakastukihenkilökunta voi f * 25 päästä ja muuttaa omia 1) profiilitietokantaan tallennettuja profiilejaan ja/tai 2) : .** automaattitietokantaan tallennettuja automaattejaan. Sanomareititin 713 kommunikoi loppukäyttäjän 714 ja palvelun 715 kanssa. Lyhytsanomien lisäksi sanomareititin voi reitittää IP-paketteja ja muun tyyppisiä sanomia. Ta-_ :* pahtumamanageri vastaanottaa ja lähettää sanomia sanomareitittimen 713 30 kautta ja käsittelee loppukäyttäjän ja/tai palvelun lähettämiä sanomia käyttä- / . mällä automaattitietokannan automaatteja.

> < * » * « * *

Claims (25)

115367

1. Järjestelmä tapahtumien hallitsemiseksi, jotka tapahtumat kuuluvat ainakin yhteen istuntoon, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu: 5 identifioimaan tapahtuman tyyppi, joka mainittu tapahtuma liittyy ainakin yhteen sanomaan, joka lähetetään tietoliikenneverkossa istunnon aikana, syöttämään valtuus automaattiin, joka valtuus on kytketty sanoma-tyyppiin ja joka mainittu valtuus kuuluu automaatin syöteaakkostoon, ja 10 automaatin vasteen mukaisesti, suorittamaan sarjan ennalta määriteltyjä tehtäviä, jotka tuottavat ainakin yhden siirtymän automaatin nykytilasta automaatin johonkin toiseen tilaan, kun automaatin sääntö on käytettävissä mainitulle valtuudelle automaatin nykytilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että automaatti on deterministinen lopputila-automaatti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että automaatti hyväksyy merkkijonon, joka sisältää valtuuden, kun toinen tila on automaatin lopputila.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, , että laskuri kytketään käytettävissä olevaan sääntöön,

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, ; että ennalta määriteltyjen tehtävien sarja sisältää tehtävän, joka muuttaa las kurin arvon. » »

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, : että sääntöä noudatetaan, kun laskurin arvo vastaa sääntöön liittyvää ehtoa.

:: 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu laskuri kuuluu operaatiotaulukkoon, joka määrittelee tietoliiken-:· neverkon kautta käytettyyn johonkin palveluun liittyvän operaation; operaatio- 30 taulukon ensimmäinen dimensio koostuu automaatin tiloista ja operaatiotau- .' , lukon toinen dimensio koostuu automaatin syöteaakkostosta ja kukin operaa- > » / tiotaulukon elementti sisältää laskurin.

·’ 8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että automaatin muihin sääntöihin kytketty mainittu laskuri ja laskurien joukko | 35 järjestetään laskurijoukoissa siten, että tietyn automaatin tilan ja tietyn lasku- rijoukon välillä on kytkös. 115367

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tapahtuman tyyppi luetaan sanomasta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tapahtuman tyyppi on yksi seuraavista tyypeistä: 1) asiakas avaa TCP- 5 yhteyden palvelimeen, 2) asiakas lähettää palvelupyynnön palvelimeen, 3) palvelin lähettää vasteen asiakkaalle tai 4) asiakas sulkee TCP-yhteyden.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, I että automaatti kuuluu laitteistoon asetettuun automaattijoukkoon; mainittu automaattijoukko on käytettävissä laitteiston kautta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että automaattijoukko on vaihdettavissa ainakin yhden käyttöliittymän kautta.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kun laitteisto käsittää isäntäpalvelimen, joka vastaanottaa kaikki ta- 15 pahtumat, isäntäpalvelin on vastuunalainen automaatille ja päivittää automaatin tilat.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kun laitteisto käsittää samanarvoisia jäseniä, mainitut jäsenet jakavat automaatin keskenään ja päivittävät automaattia yhteistyössä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, . ·. että järjestelmä on edelleen sovitettu lähettämään ja vastaanottamaan sa- nomia sanomanvälitysliitettävyyttä tarjoavan sanomareitittimen kautta, jotka mainitut sanomat sisältävät ainakin yhden tapahtumaan liittyvän sanoman.

16. Menetelmä tapahtumien hallitsemiseksi, jotka tapahtumat kuu- 25 luvat ainakin yhteen istuntoon, •' tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: - .: identifioidaan tapahtuman tyyppi, joka mainittu tapahtuma liittyy ainakin yhteen sanomaan, joka lähetetään tietoliikenneverkossa istunnon ai-:· kana, 30 syötetään valtuus automaattiin, joka valtuus on kytketty sanoma- tyyppiin ja joka mainittu valtuus kuuluu automaatin syöteaakkostoon ja auto-*’ maatin vasteen mukaisesti, ·' suoritetaan sarja ennalta määriteltyjä tehtäviä, jotka tuottavat ai- : : nakin yhden siirtymän automaatin nykytilasta automaatin johonkin toiseen m ·: 35 tilaan, kun automaatin sääntö on käytettävissä mainitulle valtuudelle auto maatin nykytilassa. 115367

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että automaatti on deterministinen lopputila-automaatti.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että automaatti hyväksyy merkkijonon, joka sisältää valtuuden, kun toinen 5 tila on automaatin lopputila.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskuri kytketään käytettävissä olevaan sääntöön.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määriteltyjen tehtävien sarja sisältää tehtävän, joka muuttaa 10 laskurin arvon.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sääntöä noudatetaan, kun laskurin arvo vastaa sääntöön liittyvää ehtoa.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu επί 5 tä, että mainittu laskuri kuuluu operaatiotaulukkoon, joka määrittelee tietoliikenneverkon kautta käytettyyn johonkin palveluun liittyvän operaation; ope-raatiotaulukon ensimmäinen dimensio koostuu automaatin tiloista ja operaa-tiotaulukon toinen dimensio koostuu automaatin syöteaakkostosta ja kukin operaatiotaulukon elementti sisältää laskurin.

23. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että automaatin muihin sääntöihin kytketty mainittu laskuri ja laskurien joukko järjestetään laskurijoukoissa siten, että tietyn automaatin tilan ja tietyn , laskurijoukon välillä on kytkös.

; ’ 24. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii- * · ‘ 25 tä, että tapahtuman tyyppi luetaan sanomasta.

·' 25. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ' tä, että tapahtuman tyyppi on yksi seuraavista tyypeistä: 1) asiakas avaa TCP-yhteyden palvelimeen, 2) asiakas lähettää palvelupyynnön palvelimeen, :· 3) palvelin lähettää vasteen asiakkaalle tai 4) asiakas sulkee TCP-yhteyden. : 30 • · * * · 115367