FI115104B - Menetelmä tilaajan palvelukokonaisuuden yhtenäistämiseksi - Google Patents

Description

115104

Menetelmä tilaajan palvelukokonaisuuden yhtenäistämiseksi

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietoliikenteeseen ja erityisesti menetelmään ja menetelmän toteuttavaan järjestelmään ja verkkosolmuun tilaajan palvelukoke-5 muksen yhtenäistämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin kaksi erillistä tietoliikenneverkkoa.

Tietoliikennepalveluiden tarjoajan kannalta eräs keskeisimmistä kilpailutekijöistä on palveluiden laatu ja niiden hyvä toimivuus erilaisissa tilanteissa. Mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen lisääntyessä myös tilaajan tehtävänä 10 olevien valintojen ja asetusten määrä lisääntyy koko ajan, toisaalta kuitenkin kiinnostus oman palvelukokonaisuuden toistuvaan säätelyyn on melko pieni. Palveluiden tarjoajan kannalta onkin tärkeää mahdollistaa tilaajalle toimiva palvelukokonaisuus ja tarjota se mahdollisimman helppokäyttöisesti yhtenäisenä palvelukokemuksena, jopa siirryttäessä yhdestä tietoliikenneteknologiasta toi-15 seen tai yhdisteltäessä eri liikennöintimuotoja.

Perusesimerkki yhteneväisestä palvelukokemuksesta on matkaviestinjärjestelmän automatisoitu yhteysvastuun vaihto, jonka ansiosta tilaaja voi liikkua oman verkkonsa radiopeittoalueen solusta toiseen matkaviestinjärjestelmän huolehtiessa automaattisesti yhteysvastuun vaihdosta solusta toiseen 20 ilman, että tilaajan tarvitsee kiinnittää huomiota palveluiden ylläpitoon. Tämä , ,: on palvelutaso, jota tilaajat pitävät jo itsestään selvänä.

: Vastaavasti matkaviestinjärjestelmien operaattorit ympäri maailman ’ *: ovat toteuttaneet yhteysjärjestelyitä ja tehneet keskinäisiä sopimuksia, joiden ·· avulla tilaaja voi liikkua oman matkaviestinverkkonsa peittoalueelta toisen mat- 25 kaviestinverkon peltoalueelle siten, että matkaviestinverkot automaattisesti . mahdollistavat kummankin verkon tukemien palveluiden saatavuuden. Tällai- * · set verkkovierailujärjestelyt edellyttävät yleisesti sovittua, tyypillisesti standardoitua, signalointikäytäntöä verkkojen välillä, ja että matkaviestintilaajan identi-•; ; fioiva osa, yleisesti SIM-kortti (Subscriber Identification Module), on liitetty tai • >* 30 liitettävissä matkaviestinlaitteeseen, joka tukee sen verkon radiorajapintaa, : ·· jossa kulloinkin ollaan. Tämän mahdollisuuden yhteydessä tilaajat ainakin tois- ·; ·: täiseksi hyväksyvät joitakin kompromisseja, esimerkiksi sen, että puhelut . . useimmiten katkeavat siirryttäessä verkosta toiseen, ja että kaikki kotiverkon I · : ;' palvelut eivät automaattisesti ole käytettävissä vierailtaessa toisessa verkossa.

·*·: 35 European Telecommunications Standards Institute (ETSI) on mää rittämässä GSM-järjestelmään soveltuvaa älyverkkoratkaisua Customised Ap- 2 115104 plications for Mobile Enhanced Logic (CAMEL), joka tarjoaa verkko-operaattoreille mahdollisuuden tarjota tilaajilleen operaattorikohtaisia älyverkkopalveluita silloin, kun he vierailevat toisessa matkaviestinverkossa. CAMEL-ratkaisu perustuu älyverkkojen (Intelligent Network, IN) ominaisuuteen, jossa 5 palvelulogiikka on eriytetty kytkennän toteuttavista verkkoelementeistä (Service Switching Point, SSP) erillisiin palvelun ohjauspisteisiin (Service Control Point, SCP), ja hyödyntää ohjauspisteiden ja palvelun kytkentäpisteen välistä IN SSP-SCP -rajapintaa.

Tekniikan tasosta, esimerkiksi julkaisuista EP 0 702 497 A3 ja WO 10 93/25051, tunnetaan myös ratkaisuja sen varmistamiseksi, että matkaviestin-järjestelmän tilaajatietokantojen sisältämä tieto päivitetään ajan tasalla olevan tiedon avulla. Älyverkkopuolella on esitetty, esimerkiksi julkaisussa US 5,579,318, vastaavia ratkaisuja tietojen ylläpitämiseksi rinnakkaisesti tietoliikenneverkon verkkoelementeissä.

15 Kun kyseessä ei enää ole määrättyjen ensimmäisen verkon palve lun saattaminen käytettäväksi toisen verkon kautta, vaan ensimmäisen verkon kaltaisen palvelukokonaisuuden muodostaminen toisen verkon avulla yksittäiselle asiakkaalle, yleisiä ratkaisuja ei tekniikan tasossa ole enää tarjolla. Kuitenkin asiakkaan tarve tällaiselle yhtenäiselle palvelukokemukselle on ilmei-20 nen, ja tuo tarve on palveluita tarjoavalle osapuolelle kilpailun kannalta ja uusien tuotteiden myynnin kannalta merkittävä tekijä. Esimerkiksi toisen sukupolven (2G) matkaviestinverkon tilaaja, joka on lisäarvopalveluiden avulla koosta-: nut itselleen mielekkään palvelukokonaisuuden ei todennäköisesti ole halukas käyttämään aikaa etsimällä vastaavia toiminteita kolmannen sukupolven (3G) i 25 verkosta ja miettimällä millä parametriyhdistelmällä samat asetukset saadaan aikaan. Jopa siinä tapauksessa, että tietty palvelu olisi samassa muodossa *; otettavissa käyttöön 2G- ja 3G-verkossa, määritysten tekeminen uudelleen saattaa helposti muodostua työlääksi tehtäväksi.

Keksinnön lyhyt selostus • ‘ 30 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän : -1 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma tilaajakokemuksen säilyt- ; tämisessä siirryttäessä käyttämään ensimmäisen verkon lisäarvopalveluiden , , sijasta toisen verkon lisäarvopalvelulta, saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä • 35 sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuo dot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

3 115104

Keksintö perustuu siihen, että aktivoitaessa jokin lisäarvopalvelun toiminne ensimmäisessä verkossa tuotetaan mainittuun lisäarvopalvelun toi-minteeseen liittyvä toimintotietue. Tämä toimintotietue siirretään ensimmäisen ja toisen verkon välille järjestettyyn verkkosolmuun. Toimintotietueesta erotet-5 tujen tietojen perusteella verkkosolmu kuvaa ensimmäisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen vastaavaksi toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteeksi, ja siirtää kuvauksen tuloksena saadut toisen verkon lisäarvopalvelun määritykset toisen verkon palvelualustaan. Edullisesti verkkosolmu määrittää kuvauksen jälkeen mahdolliset toisen verkon lisäarvopalvelun määrittämiseksi puuttuvat 10 tiedot, selvittää tilaajan kotirekisterin, ja kyselee mainitut puuttuvat tiedot sieltä.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on se, että lisäarvopalvelulta käyttävän tilaajan palvelukokemuksen siirtymistä mahdollisimman yhdenmukaisena verkosta toiseen voidaan merkittävästi parantaa.

Kuvioiden lyhyt selostus 15 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää yksinkertaistetun GSM-matkaviestinjäijestelmän lohkokaavion (tekniikan taso);

Kuvio 2 esittää kaaviokuvan eräästä kolmannen sukupolven matka-20 viestinjäijestelmän rakenteesta (tekniikan taso);

Kuviossa 3 on esitetty suoritusmuoto keksinnönmukaisesta ratkai-susta kuvioiden 1 ja 2 havainnollistamassa ympäristössä;

Kuvion 4 signalointikaavio havainnollistaa kuvion 3 suoritusmuodon toiminnallisuuksia; ·. 25 Kuvion 5 lohkokaavio havainnollistaa palvelimien toiminnallista ra kennetta; ja

Kuvion 6 vuokaavio havainnollistaa keksinnönmukaisen menetelmän , suoritusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ,, 30 Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tietoliiken- nejärjestelmien yhteydessä, joissa tilaajalla on mahdollisuus lisäarvopalvelui-den avulla muodostaa käyttämäänsä tietoliikenneverkkoon oma henkilökohtai-, v nen palvelukokonaisuus. Tällaisia ovat mm. ns. kolmannen sukupolven matka- viestinjärjestelmät kuten Universal Mobile Telecommunications System 35 (UMTS) sekä yleismaailmallista GSM-järjestelmää (Global System for Mobile 4 115104

Communications) vastaavat matkaviestinjärjestelmät, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System) sekä em. järjestelmiin perustuvat järjestelmät, kuten GSM 2+ -järjestelmät. GSM 2+ -vaiheen palveluita ovat muun muassa GPRS (General Packet Radio Service) ja CAMEL (Customised Appli-5 cations for Mobile network Enhanced Logic). Keksintöä voidaan soveltaa myös kiinteissä järjestelmissä. Seuraavassa kuvataan keksinnön edullinen suoritusmuoto, käyttäen esimerkkinä 2G-verkosta 3G-verkkoon siirtyvää matkaviestin-tilaajaa.

Oheisen piirustuksen kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettu GSM-10 matkaviestinjärjestelmän lohkokaavio. Kuviossa esitetään vain keksinnön havainnollistamiseen tarvittavat elementit, mutta alan ammattilaiselle on selvää, että matkaviestinjärjestelmä käsittää muita tunnettuja toimintoja ja rakenteita, joita tässä ei ole tarpeen kuvata. Matkaviestinjärjestelmä käsittää neljä osaa, verkon alijärjestelmä (Network Subsystem, NSS) 100, tukiasemajärjestelmä 15 (Base Station Subsystem, BSS) 105, matkaviestin (Mobile Station, MS) 110 ja verkonhallintajärjestelmä (Network Management System, NMS) 115. Lisäatvo-palveluiden toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmään on tyypillisesti liitetty li-säarvopalvelualusta (Value Added Service platform, VAS2g) 120. Näillä lisäarvopalveluilla tarkoitetaan tyypillisesti palveluita, jotka käyttävät GSM-verkon 20 suuntaan standardoituja rajapintoja. VAS2g käsittää useimmiten ainakin lyhytsanomakeskuksen ja ääniviestipalvelun.

1 ·*’ Matkaviestin 110 on radioteitse kytkeytyneenä tukiasemaan (Base : : Transceiver Station, BTS) 125. Tukiasemajärjestelmä 105 koostuu tu- ,: kiasemaohjaimesta (Base Station Controller, BSC) 130 ja sen alaisuudessa ·: 25 olevista tukiasemista 125, sekä transkooderi-siirtonopeussovittimesta (Trans- coding and Rate Adaptation Unit, TRAU) 135. Matkaviestinkeskuksen (Mobile ·. Services Switching Centre, MSC) 140 alaisuudessa on yleensä useita tu kiasemaohjaimia 130. Matkaviestinkeskus 140 on yhteydessä toisiin matkapu-helinkeskuksiin ja kauttakulkukeskukseen (Gateway Mobile Services Switching I 30 Centre, GMSC) 145. Kauttakulkukeskuksen 145 kautta GSM-verkko liittyy 'ν’ myös muihin verkkoihin, kuten yleiseen puhelinverkkoon PSTN, toiseen mat- : kapuhelinverkkoon PLMN, ISDN-verkkoon ISDN. Verkonhallintajärjestelmän : ·: 115 tehtävänä on valvoa ja ohjata järjestelmän resursseja ja tallentaa niiden ,·[·, käyttöä ja suoritusta koko järjestelmässä. Standardein määritettyä rajapintaa * · 35 tukiasemajärjestelmän 105 ja verkon alijärjestelmän 100 välillä kutsutaan A- > · • a · 5 115104 rajapinnaksi, ja matkaviestimen ja tukiasemajärjestelmän välillä Um-rajapinnaksi.

Matkaviestimen 110 tilaajatiedot on tallennettuna pysyvästi järjestelmän kotirekisteriin (Home Location Register, HLR) 150 ja väliaikaisesti sii-5 hen vierailijarekisteriin (Visitor Location Register, VLR) 155, jonka alueella matkaviestin 110 kulloinkin sijaitsee. Kotirekisteriin 150 välitetään tieto siitä, minkä vierailijarekisterin 155 alueella matkaviestin 110 sijaitsee. Verkon alijärjestelmä käsittää tyypillisesti myös tunnistuskeskuksen (Authentication Centre,

AuC) tilaajan tunnistukseen tarvittavien tietojen ylläpitämiseksi, ja laitetunnus-10 rekisterin (Equipment Identity Register, EIR) laitetunnistustietojen ylläpitämiseksi.

Keksintö on sovellettavissa kaikkiin tietoliikennejärjestelmien lisäar-vopalveluihin, joiden käyttöön liittyy ainakin yksi tilaajatietokantaan tehtävä kysely. Esimerkkeinä tällaisista lisäarvopalveluista voidaan mainita USSD-15 palveluun (Unstructured Supplementary Service), tekstiviestipalveluun (Short Message Service, SMS), tai multimediasanomapalveluun (Multimedia Messaging Service, MMS) perustuvat lisäarvopalvelut ja pakettikytkentäistä tiedonsiirtoa hyödyntävät sovellukset, kuten sähköinen maksaminen. Keksintöä kuvataan seuraavassa GSM-standardissa määritetyn USSD-palvelun avulla keksin-20 töä tähän sovellusesimerkkiin kuitenkaan rajoittamatta.

USSD-palvelu on GSM-jäijestelmään määritetty tiedonsiirtomuoto, joka mahdollistaa matkaviestimen MS ja matkaviestinverkon operaattorin mää-: rittelemän yksikön välisen, muulle verkolle läpinäkyvän tiedonsiirron. Matka

viestinverkko voi milloin tahansa lähettää verkkoon rekisteröityneelle matka-·: 25 viestimelle MS USSD-sanoman informaation välittämiseksi tilaajalle. USSD

sallii matkaviestimen ja palvelusovelluksen liikennöidä keskenään merkkijonoin tavalla joka on läpinäkyvä matkaviestimelle ja välillä oleville verkkoelementeille. Esimerkiksi tulevat puhelut voidaan reitittää numeroon 123456 näppäilemäl-lä *21 *#123456#. USSD:tä voidaan käyttää kapeakaistaisena siirtotienä radio-: 30 tien ylittäviin ja lisäarvoa tuottaviin sovelluksiin. USSD-kyselyt, -tiedonannot ja -vasteet sisältävät USSD-merkkijonon, kuten suosituksessa GSM 03.38 määri-: tellään.

:··: USSD-signalointi voidaan aloittaa matkaviestimen tai verkon puolel- ta. Matkaviestinverkko voi lähettää milloin tahansa USSD-sanoman verkkoon M 35 kirjautuneelle matkaviestimelle lähettääkseen informaatiota tilaajalle. Tämä operaatio voi olla kysely (joka pyytää matkaviestintä tuottamaa informaatiota) 6 115104 tai tiedonanto (joka ei vaadi informaatiota matkaviestimen vasteessa). Mitään USSD.n asennusta etukäteen ei tarvita, vaikka USSD:tä käyttävät palvelut on ehkä asennettava etukäteen.

Yllä mainittujen ETSI:n suositusten mukaan USSD-signalointi tapah-5 tuu matkaviestimen ja matkaviestinkeskus/vierasrekisterin MSC/VLR (Mobile services Switching Centre/Visitor Location Register) tai kotirekisterin HLR (Home Location Register) välillä. Se tukee korkeintaan 160 tavua käyttäjän dataa sanomaa kohti. (Yläraja voi olla alle 160 tavua alemmista protokollakerrok-sista riippuen). Lyhytsanomapalvelusta SMS (Short Message Service) poike-10 ten, USSD:hen ei kuulu tallenna-ja-välitä -toiminnallisuutta: matkaviestimelle päättyvät USSD-sanomat toimitetaan matkaviestimelle välittömästi tai toimitus epäonnistuu (esim. koska matkaviestintä ei tavoiteta).

Kuviossa 2 on esitetty vastaavalla tasolla kaaviokuva eräästä kolmannen sukupolven matkaviestinjäijestelmän rakenteesta. Kuviossa 2 kuvattu 15 3GPP (3rd Generation Partnership Program) R99-vaiheen arkkitehtuuri, joka oletettavasti jatkokehityksen ja seuraavien vaiheiden myötä tulee kehittymään edelleen. Järjestelmän kuvaus kuitenkin tarkoitettu havainnollistamaan olennaisin keksinnön suoritusmuotoa, eikä sitä siten tule tulkita keksinnön suojapiiriä rajoittavasti. On myös huomattava, että vaikka kuviossa 1 ja kuviossa 2 esiintyvien 20 2G- ja 3G-verkkoelementtien nimitykset ja lyhenteet saattavat olla samoja, niiden toiminnallisuudet voivat poiketa toisistaan merkittävästi.

3G tuo mukaan matkaviestintään uuden radioliityntärajapinnan : WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access). R99-verkko käsittää runko verkon (Core Network, CN) , radioliityntäverkon (Radio Access Network, RAN), i 25 ja matkaviestimen (User Equipment, UE). Runkoverkko jakautuu kahteen osaan, runkoverkon piirikytkentäiseen osaan (CN Circuit Switched Domain, CN CS Do-*. main) 210, joka käsittää kuvion 1 verkkoalijärjestelmää vastaavat, piirikytkentäi siä palveluita toteuttavat matkaviestinkeskukset ja kauttakulkukeskukset, ja runkoverkon pakettikytkentäiseen osaan 220 (CN Packet Switched Domain, CN PS 30 Domain), joka käsittää pakettikytkentäisistä yhteyksistä vastaavat yhdy-skäytäväsolmut (Gateway GPRS Support Node, GGSN) ja operointisolmut 'i (Serving GPRS Support Node, SGSN). Keskeinen 3G-suunnittelunvaatimus on : ί kuitenkin ollut mahdollisuus vaiheittaiseen siirtymiseen ja siten rinnakkainen yh- '.t teistoimintamahdollisuus GSM-verkon kanssa. Tämän aikaansaamiseksi GSM- • · 35 ja WCDMA-radiorajapintoja on tyypillisesti sovitettu käsittämään yleislähetystie-toa ympäröivistä toisen radioliityntäteknologian tukiasemista.

7 115104

On oletettavaa, että piirikytkentäisten yhteyksien osuus matkaviestinnässä vähenee jatkuvasti, ja pakettimuotoinen kommunikaatio vastaavasti lisääntyy. 3GPP All-IP-skenaariossa kaiken radioliityntäverkosta tulevan liikenteen oletetaan olevan IP-muodossa (Internet Protocol), jolloin runkoverkon rakenteen 5 kaavaillaan eri vaiheiden jälkeen muuntuvan yksiosaiseksi. Runkoverkon rakenteella sinänsä ei kuitenkaan ole keksintöön olennaista vaikutusta.

WCDMA-radiorajapintaa toteuttava radioliityntäverkon osa (UMTS (Universal Mobile telecommunications System) Terrestrial Radio Access Network, UTRAN) 230 käsittää yhden tai useampia radioverkko-ohjaimia (Radio 10 Network Controller, RNC) 235, jotka ohjaavat yhtä tai useampaa tukiasemaa (BS) 240. Standardein määritettyä rajapintaa runkoverkon ja radioliityntäverkon välillä kutsutaan lu-rajapinnaksi, ja matkaviestimen 245 ja radioliityntäverkon välillä Uu-rajapinnaksi.

Matkaviestimen 245 yhteyksissä yksi radioliityntäverkon 230 radb-15 verkko-ohjain 235 toimii palvelevana radioverkko-ohjaimena. Joissakin verkkotopologioissa radioverkko-ohjain voi olla liitettynä yhteen tai useampaan runkoverkkoon, esimerkiksi yksi RNC voi periaatteessa liittyä useampaan SGSN-elementtiin.

Runkoverkko käsittää myös toisen sukupolven järjestelmistä tutut ti-20 laajarekisterit, tunnistuskeskukset ja laitetunnusrekisterit. Näiden lisäksi runkoverkossa on lisäarvopalvelualusta 255 ja mahdollisesti muihin toiminnallisuuk-siin, kuten CAMEL, WAP (Wireless Application Protocol), MexE (Mobile Exe-: cution Environment) ja USAT (UMTS SIM Application Toolkit) liittyviä verk- ,: koelementtejä.

·: 25 Kuviossa 3 on esitetty suoritusmuoto keksinnönmukaisesta ratkai- susta kuvioiden 1 ja 2 havainnollistamassa ympäristössä. Esimerkkinä käyte-tään tilannetta, jossa pyritään yhdenmukaistamaan toisen sukupolven (2G) matkaviestinjärjestelmän tilaajan käyttökokemusta kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinverkossa. Kuviossa vasemmalla puolella on 2G-järjestelmän ele-: 30 menttejä ja kuviossa oikealla puolella on 3G-järjestelmän elementtejä, ja niiden välillä on keksinnön toteuttamiseen tarvittavia elementtejä. Kuvion 3 mukaisen *: ratkaisun toiminnallisuuksia on lisäksi havainnollistettu kuvion 4 signalointikaa- *: violla. On otettava huomioon, että kuvioissa on esitetty vain keksinnön havain nollistamisen kannalta tarpeelliset osat, joten alan ammattilaiselle on selvää, 35 että todelliset matkaviestinjärjestelmät sisältävät merkittävästi osia, joita kuvi- * oissa ei ole näytetty. Kuvion 3 lohkokaavio esittää keksinnön ymmärtämisen 8 115104 kannalta olennaiset loogiset yksiköt ottamatta kantaa osien fyysiseen arkkitehtuuriin. Esitetyt matkaviestinverkon elementit voidaan sisällyttää yhdessä ohjattavaan samaan fyysiseen laitteistoon, tai ne voidaan jakaa useampaan eri lait-teistokokoonpanoon poikkeamatta vaatimusten rajaamasta suojapiiristä.

5 Esitetyssä suoritusmuodossa tilaaja antaa sinänsä tunnetulla tavalla toisen sukupolven matkaviestimeltä 310 2G-lisäarvopalveluun liittyvän määrityksen, joka toimitetaan (vaihe 4.1) USSD-palveluna tukiasemajärjestelmän 315 välityksellä verkon alijärjestelmän 320 matkaviestinkeskukseen 325, ja tallennetaan kotirekisteriin 330 ja/tai lisäarvopalvelualustaan 335. Lisäarvopalve-10 lun käsittelyn yhteydessä matkaviestinkeskus 325 generoi tapahtumasta toi-mintotietueen, joka esillä olevassa suoritusmuodossa käsittää esimerkiksi seu-raavat tiedot: IMSI (International Mobile Subscriber Identity) Kansainvälinen mat- 15 kaviestintilaajan tunnus MSISDN (Mobile Subscriber International ISDN Number) Matkaviestinti laajan kansainvälinen ISDN-numero SS_CODE Lisäarvopalvelun tunniste SS_ACTION Lisäarvopalvelutoiminteen tunniste 20

Kuviossa 2 esitettyjen signalointiyhteyksien lisäksi 2G-verkon alijär-jestelmän ja 3G-runkoverkon välille on esillä olevassa suoritusmuodossa toteutettu sovelluspalvelin 340, joka on laitteisto sovellustason konversioiden suorit-tamiseksi näiden kahden eri matkaviestinjärjestelmän välillä. Keksinnönmukai-j 25 sessa järjestelyssä matkaviestinkeskuksen ja sovelluspalvelimen 340 välillä on liityntä, esimerkiksi FTP-yhteys, jonka kautta matkaviestinkeskuksen tuottama toimintotietue siirretään (vaihe 4.2) sovelluspalvelimelle 340. Sovelluspalvelin on sovitettu tunnistamaan 2G-järjestelmästä vastaanottamastaan tiedosta lisä-arvopalveluiden toimintotietueet ja välittämään (vaihe 4.3) ne välitinpalvelimel-; 30 le 345. Välitinpalvelin on sovitettu erottamaan vastaanotetusta toimintotietu- eesta tilaajan tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, esimerkiksi IMSI ja/tai : MSISDN, ja tarkistamaan niiden perusteella onko tilaajan lisäarvopalvelua tar- : peen käsitellä yhteneväisen tilaajakokemuksen kannalta (vaihe 4.4). Tällainen tarkistus voi perustua esimerkiksi sovelluspalvelimen muistiin tallennettuun lu-35 etteloon käsittelyä edellyttävistä tilaajista, tilaajanumeron vaihteluvälinä annet-tuun määritykseen, tai vaihtoehtoisesti tarkistus voidaan jättää tekemättä, joi- 9 115104 loin keksinnönmukainen toimintosarja toteutetaan kaikkien välitinpalvelimen 345 vastaanottamien tietueiden yhteydessä.

Väiitinpalvelin 345 on yhteydessä myös yhteen tai useampaan sisäiseen tai ulkoiseen numerotietokantaan 350, joissa ylläpidetään tietoa tilaa-5 jän tunnisteista ja tilaajan tunnisteeseen liittyvästä kotirekisteristä. Esimerkki tällaisesta tietokannasta on numeron siirrettävyyden tarjoamiseksi ylläpidettävät tietokannat. Väiitinpalvelin 345 on sovitettu lähettämään numerotietokantaan 350 kyselyn (vaihe 4.5), joka sisältää tilaajan tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, ja vastaanottamaan (vaihe 4.6) numerotietokannan palauttaman tiedon 10 kyseisen tilaajan kotirekisteristä.

Väiitinpalvelin 345 on lisäksi sovitettu erottamaan toimintotietueesta lisäarvopalvelun identifioivan tunnisteen ja lisäarvopalvelutoiminteen identifioivan tunnisteen, esimerkiksi SS_CODE ja SS_ACTION. Lisäarvopalvelun identifioivan tunnisteen perusteella väiitinpalvelin 345 kuvaa (askel 4.7) 2G-verkon 15 palvelun 3G-verkon palveluksi. Esillä olevassa suoritusmuodossa mainittu ku-vausvaihe on suhteellisen yksinkertainen, sillä USSD-lisäarvopalvelut on suunniteltu toteutettavaksi pääosin sellaisenaan myös 3G-verkossa. Näin ollen 2G-verkon palvelu kuvautuu olennaisesti samaksi 3G-verkon palveluksi, ja kuvaus käsittää tilaajan tunnistavien numerosarjojen kuvaaminen 3G-verkon käy-20 täntöjen mukaiseksi. Tällaisessakin tapauksessa on kuitenkin mahdollista, että lisäarvopalvelu toiseen verkkoon siirrettynä tulee käsittämään uusia toiminteita : tai vaihtoehtoja.

*: On myös mahdollista, että osa 2G-verkon lisäarvopalveluista kor- vautuu 3G-verkossa saman tarpeen toteuttavalla, mutta toisenlaisena toimin- » : 25 tosarjana toteutettavana palveluna tai palveluina. Tällöin keksinnönmukainen toiminto edellyttää vaihetta, jossa tällainen 2G-verkon palvelu kuvataan 3G-verkon toiseksi palveluksi tai toisiksi palveluiksi, ja mainittu kuvaus tallennetaan välitinpalveltmelle 345 tulevien verkkojen välisten palveluiden kuvausten , mahdollistamiseksi.

* · ; 30 Eräs esimerkki tavasta kuvauksen järjestämiseksi on tallentaa väli- tinpalvelimelle 345 taulukolla 1 havainnollistetun tyyppinen kuvaustaulukko, i jonka avulla kuvaus verkkojen välisten lisäarvopalveluiden toiminteiden väli- | sestä suhteesta on suoraan saatavilla yhdellä hakutoiminnolla. Taulukon en simmäisessä sarakkeessa on lueteltu 2G-verkon lisäarvopalvelun SERV1 toi-35 minteet SERV1ACT1, SERV1ACT2, SERV1ACT3, lisäarvopalvelun SERV2 toiminne SERV2ACT1, ja lisäarvopalvelun SERV3 toiminne SERV3ACT1.

10 115104

Taulukon toisessa sarakkeessa on lueteltu vastaavat 3G-verkon lisäarvopalvelun srv1 toiminteet srvlactl, srv1act2, srv1act3, lisäarvopalvelun srv2 toiminteet srv2act1, srv2act2 ja lisäarvopalvelun srv3 toiminne srv3act1, joihin mainitut 2G-verkon lisäarvopalveluiden toiminteet kuvautuvat. Taulukossa esiintyväl-5 lä termillä ’null’ on havainnollistettu sitä vaihtoehtoa, että jokin 2G-verkon lisäarvopalvelu ei kuvaudu 3G-verkon lisäarvopalveluksi. Alan ammattilaiselle on selvää, että tapoja kuvauksen järjestämisen on useita, eikä kuvaustavan valinta ole oleellinen keksinnön suojapiirin kannalta.

2G__3G_ SERV1ACT1 srvlactl_ SERV1ACT2 srv1act2_ SERV1ACT3 srv1act3_ SERV2ACT1 srv2act1 +srv1 act2 SERV3ACT1 srv3act1_ SERV3ACT2 null 10

Tyypillisesti toimintotietue käsittää vain osan palvelun käyttöönottamisen, tai jo käyttöönotetun palvelun mukauttamisen edellytetyistä tiedoista.

Kun vastaava 3G-verkon palvelu on määritetty, välitinpalvelin onkin sovitettu muodostamaan kyseiseen lisäarvopalveluun liittyvän sanoman, joka käsittää 15 pyynnön puuttuvista lisäarvopalvelutoiminnon parametreista. Välitinpalvelin : 345 lähettää kyseisen sanoman tilaajan kotirekisteriin (askel 4.8) ja vastaanot taa kotirekisterin palauttaman vastaussanoman (askel 4.9). Vastaanotetun i vastaussanoman perusteella välitinpalvelin muodostaa (askel 4.10) 3G-verkon lisäarvopalveluun liittyvän palvelun päivityspyyntösanoman, ja lähettää (askel 20 4.11) sen 3G-verkon runkoverkon välityksellä palvelualustalle 360.

Edellä mainitun puhelunsiirtoesimerkin yhteydessä GSM-verkon . matkaviestimen 310 tilaaja siirtää tulevat puhelunsa numeroon 123456 näppäi- !t lemällä *21 *#123456#. Edellä kuvatun menettelyn ansiosta, kun matkaviesti men 310 tilaaja ottaa käyttöönsä 3G-tilaajalaitteen 370, puheyhteydet ohjautu- » 25 vat suoraan hänen aiemmin tekemänsä soitonsiirron mukaisesti.

i Kuvion 5 lohkokaaviossa havainnollistetaan kuvion 3 palvelimien ’ , 340 ja 345 toiminnallista rakennetta Alan ammattilaiselle on selvää, että kuvi- ? » ossa 3 esiintyvät sovelluspalvelin 340 ja välitinpalvelin 345 ovat olennaisesti elektronisia osia ja piirijärjestelyitä käsittävistä laitteistoista ja laitteiston osien 11 115104 toimintaa ohjaavasta ohjelmistosta muodostuvia kokonaisuuksia, joilla on useita mahdollisia toteutustapoja. Palvelin 340, 345 käsittää suorittimen tai suori-tinvälineet 51, eli osan joka voi sisältää aritmeettis-loogisen yksikön, joukon rekistereitä ja ohjauspiirejä. Suoritinvälisiin on liitetty muistivälineet 52, eli tietovä-5 line, jonne voidaan tallentaa konekoodista tietoa, ohjelmia, tai tilaajatietoja. Tietovälineet tyypillisesti käsittävät muistiyksiköitä, joihin on mahdollista sekä lukea että kirjoittaa (luku-kirjoitusmuisti, RAM) ja muistiyksiköitä, joiden tietoa voidaan vain lukea (lukumuisti, ROM). Palvelin sisältää myös liitäntäyksikön, joka käsittää ottovälineet 53 tiedon vastaanottamiseksi palvelimen suorittamia 10 toimintoja varten, ja antovälineet 54 palvelimen käsittelemien tietojen tulostamiseksi palvelimelta eteenpäin, esimerkkinä ottovälineistä voidaan mainita palvelinlaitteistoon sisällytetty pistoyksikkö, joka toimii käsittelevänä yhdyskäytävänä sen ulkoisiin kytkentäpisteisiin johdetulle tiedolle.

Palvelimen käyttäjän ohjaus- ja valvontatoiminnan mahdollistami-15 seksi palvelin voi lisäksi sisältää käyttöliittymän 55, joka välityksellä palvelin voi vastaanottaa käyttäjän antamia komentoja, ja tulostaa haluttuja tietoja käyttäjän saataville. Käyttöliittymä käsittää tyypillisesti syöttölaitteen, josta esimerkkinä voidaan mainita näppäimistö, kosketusnäyttö, mikrofoni, tai vastaava. Käyttöliittymä käsittää tyypillisesti myös ainakin yhden tulostuslaitteen, josta esi-20 merkkinä voidaan mainita kirjoitin, näyttöruutu, kovaääninen tai vastaava. Suo-ritinvälineet 51, muistivälineet 52, liityntäyksikkö 53, 54 ja käyttöliittymä 55 ovat • · · ’ ’·* liitetty sähköisesti keskenään vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tietoon koh- ' : distuvien toimenpiteiden suorittamiseksi järjestelmällisesti ennalta määritetty- ' I · jen, olennaisesti ohjelmoitujen toimintosarjojen mukaisesti. Keksinnönmukai-25 sessa järjestelmässä tällaiset toimenpiteet käsittävät edellä ja seuraavassa esitettyjen palvelimen toiminnallisuuksien suorittamisen.

Kuviossa 6 on havainnollistettu suoritusmuotoa keksinnönmukaisesta > · menetelmästä. Ensimmäisessä vaiheessa haluttu lisäarvopalvelu aktivoidaan (vaihe 61) ensimmäisessä verkossa. Aktivoinnin seurauksena aktivointitapahtu-30 masta tuotetaan toimintotietue (vaihe 62), joka siirretään (vaihe 63) ensimmäi-·’ seen ja toiseen verkkoon liitetylle välitinpalvelimelle. Välitinpalvelin kuvaa (vaihe ” 64) ensimmäisen verkon palvelun toisen verkon palveluksi. Välitinpalvelin myös 'i erottaa (vaihe 65) toimintotietueesta tilaajan tunnistavat tiedot, ja generoi niiden perusteella kyselyn tietoa tilaajia vastaavista kotirekistereistä ylläpitävään tieto-! 35 kantaan (vaihe 66). Tämän jälkeen välitinpalvelin kyselee (vaihe 67) tilaajan koti- ’ rekisteristä lisäarvopalveluun ja lisäarvopalvelutoiminteeseen liittyvät tiedot, jotka 12 115104 eivät käyneet ilmi vastaanotetusta toimintotietueesta. Vastaanotettujen tietojen perusteella välitinpalvelin siirtää mainittuun lisäarvopalveluun liittyvät tiedot toisen verkon palvelualustalle (vaihe 68).

Alan ammattilaiselle on selvää, että esitetty ratkaisu mahdollistaa 5 useita eri suoritusmuotoja. Toimintotietue voidaan siirtää ensimmäisestä verkosta välitinpalvelimelle sovelluspalvelimen välityksellä tai vaihtoehtoisesti matkavies-tinkeskus voidaan sovittaa siirtämään lisäarvopalveluihin liittyvät toimintotietueet suoraan välitinpalvelulle. Sovelluspalvelin ja välitinpalvelin voidaan myös integroida yhdeksi verkkoelementiksi. Mainittu järjestely voidaan myös suorittaa joko 10 ensimmäisestä verkosta toiseen verkkoon, toisesta verkosta ensimmäiseen verkkoon tai kumpaankin suuntaan, eli ensimmäisestä verkosta toiseen verkkoon ja toisesta verkosta ensimmäiseen verkkoon. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

t · * » 1 · * · > f i * · * · 'il*

· I

Claims (15)

115104

1. Menetelmä tilaajan palvelukokemuksen yhtenäistämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ensimmäisen tietoliikenneverkon ja toisen tietoliikenneverkon, sekä ensimmäiseen ja toiseen tietoliikenneverkkoon liitetyn 5 verkkosolmun, ensimmäisen tietoliikenneverkon ominaisuuksien mahdollistaessa ensimmäisen joukon lisäarvopalvelulta, ja toisen tietoliikenneverkon ominaisuuksien mahdollistaessa toisen joukon lisäarvopalvelulta, kunkin lisäarvopalvelun käsittäessä yhdistelmän tietoliikenneverkon toiminnallisia ominaisuuksia, jotka on säädettävissä tilaajakohtaisesti aktivoitavien lisäarvopalvelun toi-10 minteiden välityksellä, jossa suoritetaan (61) ensimmäisessä tietoliikenneverkossa ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toiminteen aktivoiva toimintosarja; tunnettu siitä, että: tuotetaan (62) ensimmäisessä tietoliikenneverkossa toimintotietue, 15 joka käsittää ainakin tiedon lisäarvopalvelun aktivoitavan toiminteen tunnistamiseksi; siirretään (63) tieto kuvauksen tuloksena saadusta toisen joukon lisäarvopalvelun toiminteesta toiseen tietoliikenneverkkoon; kuvataan (64) ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toiminne toisen 20 joukon lisäarvopalvelun toiminteeksi; ja . . suoritetaan (67) toisessa tietoliikenneverkossa mainitun toisen jou- ’; ; ‘ kon lisäarvopalvelun toiminteen toteuttava toimintosarja.

‘ ’ 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: 25 sisällytetään (4.1) toimintotietueeseen tilaajan tunnistetieto; *: määritetään (4.4) toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen aktivoi- : miseksi tarvittavat tiedot; tarkistetaan (4.4) onko toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen ak-:. tivoimiseksi tarvittavat tiedot käytettävissä; •, 30 vasteena sille, että tiedot eivät ole käytettävissä: määritetään (4.5, 4.6) tilaajan tunnistetiedon perusteella tilaajan ko- : tirekisteri; : kysellään (4.8, 4.9) tilaajan kotirekisteristä tarvittavat toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen aktivoimiseksi tarvittavat tiedot. ! 35

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan kuvauksista ensimmäisen joukon lisäarvopalveluiden 115104 toiminteiden ja toisen joukon lisäarvopalveluiden toiminteiden välillä kuvaus-taulukko; ja tallennetaan mainittu kuvaustaulukko verkkosolmuun.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että sisällytetään (4.1) toimintotietueeseen tilaajan tunnistetieto; määritetään (4.4) toimintotietueesta ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun tunnistavan tiedon perusteella vastaava toisen joukon lisäarvopalvelu; tarkistetaan (4.4) onko vastaava toisen joukon lisäarvopalvelu jo ak- 10 tivoitu toisessa tietoliikenneverkossa; vasteena sille, että mainittua toisen joukon lisäarvopalvelua ei ole i aktivoitu: määritetään (4.5, 4.6) tilaajan tunnistetiedon perusteella tilaajan kotirekisteri; 15 kysellään (4.8, 4.9) tilaajan kotirekisteristä tarvittavat toisen verkon lisäarvopalvelun aktivoimiseksi tarvittavat tiedot.

5. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen tietoliikenneverkon (310, 315, 320, 325, 330, 335) ja toisen tietoliikenneverkon (355, 360, 370, 380), sekä ensimmäiseen ja toiseen tietoliikenneverkkoon liitetyn verk- 20 kosolmun (345), ensimmäisen tietoliikenneverkon ominaisuuksien mahdollistaessa ensimmäisen joukon lisäarvopalvelulta, ja toisen tietoliikenneverkon omi-. naisuuksien mahdollistaessa toisen joukon lisäarvopalvelulta, lisäarvopalvelun : käsittäessä yhdistelmän tietoliikenneverkon toiminnallisia ominaisuuksia, jotka on säädettävissä tilaajakohtaisesti aktivoitavien lisäarvopalvelun toiminteiden • · 25 välityksellä, tunnettu siitä, että: *. ensimmäisen tietoliikenneverkon verkkoelementti (335) käsittää vä- . . lineet ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toiminteeseen liittyvän toiminto- tietueen tuottamiseksi vasteena ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toimin-, teen aktivoivalle toimintosarjalle, joka toimintotietue käsittää ainakin tiedon ak- ’;;; 30 tivoitavan toiminteen tunnistamiseksi; ja välineet toimintotietueen siirtämiseksi ‘·; *’ ensimmäiseen ja toiseen tietoliikenneverkkoon liitettyyn verkkosolmuun (345); :··: mainittu verkkosolmu (345) käsittää välineet ensimmäisen joukon li- ; · · · säarvopalveiun toiminteen kuvaamiseksi toisen joukon lisäarvopalvelun toimin teeksi; ja välineet tiedon kuvauksen tuloksena saadusta toisen joukon lisäar- * · ’; * 35 vopalvelun toiminteesta siirtämiseksi toisen tietoliikenneverkon verkkoelement- • : tiin (360); 115104 toisen tietoliikenneverkon verkkoelementti (360) käsittää välineet mainitun toisen joukon lisäarvopalvelun toiminteen toteuttavan toimintosarjan käynnistämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 5 ainakin toinen ensimmäisestä ja toisesta tietoliikenneverkosta on matkaviestin- järjestelmä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, jossa toinen ensimmäisestä ja toisesta tietoliikenneverkoista toteuttaa toisen sukupolven GSM-matkaviestinjärjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia ja toinen ensimmäisestä 10 ja toisesta tietoliikenneverkoista toteuttaa kolmannen sukupolven WCDMA-matkaviestinjärjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen verkko ovat yhden operaattorin hallinnassa olevat erilaiset päätelaiterajapinnat tarjoavat verkot.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että ensimmäinen ja toinen verkko ovat kahden eri operaattorin hallinnassa olevat erilaiset päätelaiterajapinnat tarjoavat verkot.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen verkko ovat kahden eri operaattorin 20 hallinnassa olevat samanlaisen päätelaiterajapinnan tarjoavat verkot.

11. Verkkosolmu (345) tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää en- ’ ·* simmäisen tietoliikenneverkon (310, 315, 320, 325, 330, 335) ja toisen tietolii- ; : kenneverkon (355, 360, 370, 380), ensimmäisen tietoliikenneverkon ominai- : suuksien mahdollistaessa ensimmäisen joukon lisäarvopalvelulta, ja toisen tie- 25 toliikenneverkon ominaisuuksien mahdollistaessa toisen joukon lisäarvopalve-luita, lisäarvopalvelun käsittäessä yhdistelmän tietoliikenneverkon toiminnalli- * : siä ominaisuuksia, jotka on säädettävissä tilaajakohtaisesti aktivoitavien lisäar vopalvelun toiminteiden välityksellä, tunnettu siitä, että mainittu verkkosolmu (345) käsittää : 30 välineet (51, 53) ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toimintee- seen liittyvän toimintotietueen vastaanottamiseksi ensimmäisen tietoliikenne-verkon verkkoelementiltä, joka toimintotietue käsittää ainakin tiedon aktivoita- *: van toiminteen ja tilaajan tunnistamiseksi; välineet (51, 52) ensimmäisen joukon lisäarvopalvelun toiminteen !: ’ 35 kuvaamiseksi toisen joukon lisäarvopalvelun toiminteeksi; ja 115104 ί 16 i ! välineet tiedon kuvauksen tuloksena saadun toisen joukon lisäarvo palvelun toiminteen siirtämiseksi (51, 52, 54) toisen tietoliikenneverkon verkkoelementtiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkosolmu (345), tun-5 n e 11 u siitä, että verkkosolmu lisäksi käsittää: välineet (51, 52) toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen aktivoimiseksi tarvittavien tietojen määrittämiseksi; välineet (51, 52, 53, 54) sen tarkistamiseksi, onko toisen verkon lisäarvopalvelun toiminteen aktivoimiseen tarvittavat tiedot käytettävissä; ja 10 välineet (51, 52), jotka vasteena sille, että tiedot eivät ole käytettä vissä: määrittävät tilaajan tunnistetiedon perusteella tilaajan kotirekisterin; ja kyselevät tilaajan kotirekisteristä tarvittavat toisen verkon lisäarvo-15 palvelun toiminteen aktivoimiseksi tarvittavat tiedot.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen verkkosolmu, tunnettu siitä, että verkkosolmu (345) lisäksi käsittää: välineet (51, 52) kuvaustaulukon muodostamiseksi kuvauksista ensimmäisen joukon lisäarvopalveluiden toiminteiden ja toisen joukon lisäarvo-20 palveluiden toiminteiden välillä; välineet mainitun kuvaustaulukon tallentamiseksi. v.:

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen verkkosolmu, tun- .: ; n e 11 u siitä, että verkkosolmu lisäksi käsittää: välineet (51, 53; 55) kuvaustaulukon vastaanottamiseksi kuvauksis-; · · 25 ta ensimmäisen joukon lisäarvopalveluiden toiminteiden ja toisen joukon lisä- ’ · ’: avopalveluiden toiminteiden välillä; . välineet (51, 52) mainitun kuvaustaulukon tallentamiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkosolmu, tunnettu siitä, että verkkosolmu (345) lisäksi käsittää: 30 välineet (51, 52) vastaavan toisen joukon lisäärvopalvelun määrit tämiseksi ensimmäisen joukon lisää rvopalvelun tunnistavan tiedon perusteella; :1: välineet (51, 52, 53, 54) sen tarkistamiseksi onko toisen joukon lisä- ; : avopalvelu jo aktivoitu toisessa tietoliikenneverkossa; välineet (51, 52), jotka vasteena sille, että mainittu toisen joukon li-35 säavopalvelu ei ole aktivoitu: 115104 määrittävät tilaajan tunnistetiedon perusteella tilaajan kotirekisterin; kyselevät tilaajan kotirekisteristä tarvittavat toisen verkon lisäarvopalvelun aktivoimiseksi tarvittavat tiedot. 115104