FI114080B

FI114080B - Pinnoitettu siemen ja menetelmä siemenen pinnoittamiseksi

Info

Publication number: FI114080B
Application number: FI20011328A
Authority: FI
Inventors: Jari Peltonen; Eija Saarikko
Original assignee: Kemira Agro Oy
Priority date: 2001-06-21
Filing date: 2001-06-21
Publication date: 2004-08-13
Also published as: WO2003000030A1; ZA200309301B; EE200400017A; SK15632003A3; EP1397033A1; FI20011328A0; RU2003136073A; HUP0400254A2; DK1397033T3; BR0210341A; US20040152596A1; UA76465C2; NO20035606D0; DE60215163D1; RU2294079C2; PL366830A1; DE60215163T2; BG108371A; CZ20033494A3; FI20011328A

Description

114080

Pinnoitettu sienien ja menetelmä siemenen pinnoittamiseksi - Ytbelagt frö och forfarande för ytbeläggning av ett frö

Keksintö koskee pinnoitettua siementä, jossa on pinnoite kasvin ravinteiden fosfori-5 hyötysuhteen ja mahdollisesti myös hivenamehyötysuhteen parantamiseksi kasvin kasvun alkuvaiheessa, ja menetelmää siemenen pinnoittamiseksi sekä menetelmää kasvin fosforihyötysuhteen ja mahdollisesti myös hivenamehyötysuhteen parantamiseksi ja kasvin kasvun edistämiseksi kasvin kasvun alkuvaiheessa.

Sillä, miten nopeasti kasvin juuret saavuttavat lannoitteen, on suuri merkitys kasvin 10 kyvylle käyttää hyväkseen lannoitteen ravinteita ja kasvin ensimmäisten kolmen vii kon aikana tapahtuvan alkukehityksen ja kasvun onnistumiseen.

Lannoitteista kasveihin siirtyvien pääravinteiden (N, K, P, Ca, S, Mg) määrä eli ravinteiden hyötysuhde vaihtelee tavallisesti muutamasta prosentista 70-80 prosenttiin. Erityisesti fosforin hyötysuhde on alhainen, ollen noin 5-20 %. Hivenravintei-15 den (B, Co, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn, Cl) hyötysuhde on usein vielä tätäkin pienempi.

Lannoitteen levitystavalla eli sillä, miten kauas siemenestä lannoite sijoitetaan, on vaikutusta kasvin kykyyn hyödyntää ravinteita. Kauas siemenestä, esimerkiksi 6 ,‘St cm:n päähän siitä sijoitetun lannoitteen ravinteet voivat ehtiä reagoimaan maaperän ·*·.· mineraalien kanssa ja muodostamaan niukkaliukoisia yhdisteitä jo ennen kuin kas- * · : v. 20 vin juuret ovat saavuttaneet lannoitteen sijoituspaikan.

• « * ' Kun esimerkiksi fosforilannoitus tapahtuu edellä kuvatusti perinteisenä hajalevityk- ’:: senä maan pinnalle tai sekoitettuna maan pintakerrokseen, fosforin hyötysuhde on • · · 5-10 %. Jos lannoitus tapahtuu rivi- tai nauhalevityksenä määräetäisyydelle siemenestä, fosforin hyötysuhde on noin 10 %.

• · * · · • · ... 25 Jonkin verran parempi fosforin hyötysuhde saavutetaan, kun fosforilannoite sijoite- ‘taan siemenen välittömään läheisyyteen tai kun siemen on päällystetty lannoitteella. LI.’· Tällöin hyötysuhteet ovat vastaavasti 15 % ja 20 %.

«t · « · * · "* Kasvin siemenien pinnoittaminen eri syistä on ollut tunnettua tekniikkaa jo kauan.

On olemassa erilaisia pinnoituskäsittelyjä alkaen yksinkertaisesta ja perinteisestä » » 30 viljelykasvien siementen peittauksesta torjunta-aineilla kasvitautien ja tuhohyönteisien torjumiseksi. Tällöin siemenet sellaisenaan on käsitelty hienoksi jauhetulla tehoaineella tai sitä sisältävällä jauheseoksella, tai tehoaine on liuotettu tai lietetty 2 114080 sopivaan liuottimeen, usein veteen tai orgaaniseen liuottimeen ja siemenet on sitten käsitelty saadulla liuoksella tai lietteellä.

Siemenien pinnoittamista on käytetty myös viivyttämään siemenien itämistä. Polymeerejä on käytetty kiinnitysaineena myös siementen pinnoittamiseen muilla tavoin 5 vaikuttavilla aineilla. Pinnoittaminen voi parantaa esimerkiksi siementen kykyä sietää kuivuutta, kuumuutta, maaperän suolaisuutta tai muita ulkoisia stressitekijöitä.

Pinnoittamisen avulla esimerkiksi kevyet riisin siemenet saadaan painavammiksi; jolloin ne eivät niin helposti kulkeudu veden tai tuulen mukana, katso esimerkiksi US-patenttijulkaisu 4 192 095.

10 On myös yleisesti tunnettua lisätä pinnoitteeseen ravinteita edistämään kasvien kasvua.

Nurmikasvien siemeniä on käsitelty esimerkiksi kalkilla tai talkilla nurmen perustamisen varmistamiseksi (Scott 1975). Siementen pinnoittamista ravinteilla käsitellään useissa tutkimuksissa (esim. Heydecker and Coolbear 1977, Rebafka ym. 1983, 15 Scott ym. 1987). Suurimpina ongelmina ovat olleet siementen huono itävyys, erityisesti, kun öljyä on käytetty kiinnitysaineena, ja ravinteiden huono kiinnittyminen siemenien pinnalle, kun on käytetty vesiliuoksia.

.’i:: Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on tehty runsaasti tutkimustyötä. On kokeiltu • · · : monia erilaisia kiinnitysainekoostumuksia ravinteiden tai muiden kasvien kasvua :·.·. 20 edistävien aineiden tai koostumusten kiinnittämiseksi kasvin siementen pinnalle.

Erityisesti on kokeiltu erilaisten polymeerien soveltuvuutta. Tunnettua on esimer-: kiksi siemenien pinnoittaminen vesiliukoisilla polymeereillä, kuten tärkkelys, me- : tyyliselluloosa tai arabikumi. Suurimpana epäkohtana on suuri vesimäärä, joka liit tyy näiden mainittujen polymeerien käyttöön. Suuren vesimäärän käsittely edellyttää 25 erityislaitteistoa ja pinnoitusprosessi on hidas. Siementen kostumisen estämiseksi .···. siemenet joudutaan usein kuivaamaan alhaisessa lämpötilassa. Edellä mainitut po- * · * lymeerit muodostavat usein kovan, helposti murtuvan pinnoitteen siemenen ympäril- le.

• · · • · • · ·

Patenttijulkaisu WO 9325078 kuvaa siementen pinnoittamiseen käytetyn koostu-’ ’ 30 muksen, joka sisältää jotakin polysakkaridihydrolysaattia, esimerkiksi karboksime-tyyliselluloosa- tai karboksimetyylitärkkelyshydroksylaattia. Näiden vesiliuokset voidaan ruiskuttaa myös melko konsentroituina vesiliuoksina (30 %) siementen pintaan.

3 114080

Ei-vesiliukoisten polymeerien käyttö yleensä taas edellyttää orgaanisen liuottimen käyttöä, jolloin suuri liuotinmäärä voi edistää polymeerin tunkeutumista siemeneen. Siementen käsittelyyn voidaan myös käyttää näiden polymeerien vesisuspensioita. Esimerkiksi CA PLUS 112:17756 (PL 146138) ja CA PLUS 122:49097 (PL 5 159474) kuvaavat tällaista sovellusta.

US-patenttijulkaisussa 4 251 952 kuvataan siementä, joka on pinnoitettu veteen liukenemattoman polymeerin ja sokerin seoksella. Käytetyt polymeerit ovat erilaisia kaupallisia poly- tai kopolymeerejä.

Jo edellä mainittujen epäkohtien lisäksi tunnettujen menetelmien haittapuolena voi 10 myös olla pinnoitettujen siementen pinnan tahmeus, joka aiheuttaa siementen liimautumista toisiinsa ja tekee siemenistä huonosti valuvia. Myös siementen käsittelyssä tarvittavat laitteistot likaantuvat helposti. Liian kostea pinnoite taas voi saada aikaan siementen ennenaikaisen itämisen.

Hakijan ei-julkisesta hakemuksesta PCT/FI00/01143 tunnetaan siemenpinnoite, joka 15 käsittää vesipitoisen kiinnitysaineen, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fer-mentointisivutuotetta, erityisesti melassia, ja mahdollisesti emulgoitua öljyä, sekä lannoitejauheen. Tässä julkaisussa on kuvattu kenttäkokeiden tuloksia, jotka on saatu monokaliumfosfaatilla pinnoitetuilla ohransiemenillä sekä monokaliumfosfaatilla ja ureafosfaatilla pinnoitetuilla tomaatinsiemenillä. Tähän julkaisuun nähden kek-. ·. 20 sinnön tarkoituksena on löytää eri kasvilajille optimaalinen lannoite ja lannoitemää rä, joka vuorosuhteessa vesipitoisen kiinnitysaineen kanssa tuottaa optimaalisen yhdysvaikutuksen orastumis-prosentin ja fosforin oton välillä.

': Esillä olevan keksinnön mukaisesti on aikaansaatu pinnoitettu siemen, jossa on pin- * noite kasvin ravinteiden fosforihyötysuhteen parantamiseksi kasvin kasvun alkuvai- ; : 25 heessa, joka siemen on ohran-, vehnän-, auringonkukan-, rypsin-, herneen- tai to- maatinsiemen, joka pinnoite käsittää •;;; i) vesipitoisen kiinnitysaineen, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fer- ’ · ’ mentointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirappia tai niiden : : seosta, ja emulgoitua öljyä, sekä 30 ii) lannoitejauheen, joka ohransiemenen osalta on monokaliumfosfaattia, .* : vehnänsiemenen osalta on monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaat- •; “: tia, auringonkukansiemenen osalta on monokaliumfosfaattia, rypsinsie- menen osalta on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, herneen- 4 114080 siemenen osalta on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai to-maatinsiemen osalta on monokaliumfosfaattia tai ureafosfaattia, ja jossa pinnoitettu siemenessä käytetään 0,5-5 paino-osaa (w/w) kiinnitysainetta ja 1-25 paino-osaa (w/w) lannoiteainetta per 100 paino-osaa (w/w) siemeniä.

5 Keksinnön mukaisesti on myös mahdollista käyttää edellä mainittujen lannoiteainei-den seoksia.

Pintakäsiteltävien siementen koko ja pinnan laatu, jotka ovat kasvilajikohtaisia ominaisuuksia, vaikuttavat siihen, kuinka paljon kiinnitysainetta tarvitaan halutun lan-noitejauhemäärän kiinnittämiseksi siemenen pinnalle. Edullisesti käytetään 1-3 pai-10 no-osaa (w/w) kiinnitysainetta ja 3-15 paino-osaa (w/w) lannoiteainetta per 100 paino-osaa (w/w) siemeniä.

Erityisen edullisia keksinnön mukaisia pinnoitettuja siemeniä ovat pinnoitettu oh-ransiemen, joka sisältää 4-10 paino-% monokaliumfosfaattia, pinnoitettu vehnän-siemen, joka sisältää 3-6 paino-% monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia 15 tai niiden seosta, pinnoitettu auringonkukansiemen, joka sisältää 8-14 paino-% monokaliumfosfaattia, pinnoitettu rypsinsiemen, joka sisältää 5-20 paino-% monokal-siumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai niiden seosta, pinnoitettu herneensiemen, joka sisältää 3-7 paino-% monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai niiden seosta, tai pinnoitettu tomaatinsiemen, joka sisältää 5-15 paino-% monokaliumfos- * 20 faattia tai ureafosfaattia tai niiden seosta.

: Mainittu kiinnitysaine voi sisältää 30-100 paino-% (w/w) nestemäistä maatalous- tai : fermentointisivutuotetta ja aina 50 paino-%:iin (w/w) saakka öljyä, mahdollisen : loppuosan ollessa vettä. Öljyn määrä on edullisesti aina 30 paino-%:iin (w/w) saak ka. Edullisesti mainittu kiinnitysaine sisältää 30-70 paino-% (w/w) nestemäistä maa-25 talous- tai fermentointisivutuotetta, 10-30 paino-% (w/w) öljyä ja 20-60 paino-% (w/w) vettä.

: ’ ": Mainittu nestemäinen maatalous- tai fermentointisivutuote voi siten olla melassia, ' . kuten juurikas- tai ruokomelassia, vinassia tai siirappia tai niiden seos. Mainitut si- ,,, vutuotteet sisältävät vaihtelevia määriä vettä.

< 30 Mainittu kiinnitysaine voi myös sisältää siementen pinnoituksessa perinteisesti kiin- » . nitysaineina käytettyjä, tekniikan tason kuvauksessakin mainittuja polymeerejä.

5 114080

Mainittu kiinnitysaine voi nestemäisen maatalous- tai fermentointisivutuotteen lisäksi sisältää emulgoitua öljyä, joka tyypillisesti on öljy/vesi-emulsio. Tällainen emulsio valmistetaan öljystä, vedestä ja dispergointiaineesta. Dispergointiaineena voidaan käyttää tavanomaisia tähän tarkoitukseen soveltuvia dispergointiaineita.

5 Mainittu kiinnitysaine voi myös muodostua pelkästä vesipitoisesta, nestemäisestä maatalous- tai fermentointisivutuotteesta.

Mainittu kiinnitysaine voi myös sisältää tavanomaisia säilöntäaineita ja/tai pH-säätöaineita.

Mainittu öljy on edullisesti biohajoavaa tai helposti biohajoavaa kasvi- tai eläinöljyä 10 tai mineraaliöljyä, kuten valkoöljyä, tai niiden seos.

Mainittu lannoitejauhe voi edellä mainittujen spesifisten lannoiteaineiden lisäksi sisältää esimerkiksi hivenravinteita ja/tai hivenaineita. Kilogrammassa lannoitetta voi olla esimerkiksi magnesiumia 5-200 g, sinkkiä 1-50 g, mangaania 1-50 g, natriumia 30-200 g ja/tai seleeniä 1-20 mg. Lannoitejauhe voi myös sisältää muita kasvin kas-15 vuun vaikuttavia aineita, kuten pestisidiä ja/tai kasvunsäädettä ja/tai -edistäjää.

Mainitun lannoitejauheen partikkelikoko on tyypillisesti 1-100 pm, edullisesti 10-50 pm.

Keksinnön mukaisesti on myös aikaansaatu menetelmä kasvin siemenen pinnoitta-; miseksi, joka siemen on ohran-, vehnän-, auringonkukan-, rypsin-, herneen- tai to- 20 maatinsiemen, jossa menetelmässä ‘:": a) pinnoitettavia siemeniä viedään siementen käsittelyyn sopivaan laitteistoon, _ b) lisätään vesipitoista kiinnitysainetta, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fermentointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirappia tai niiden seosta, ja emulgoitua öljyä siten, että siementen pinnalle muodostuu kiinni- • · *; 25 tysainekerros,

I

’ ; c) lisätään lannoitejauhetta, joka kun pinnoitettava siemen on ohransiemen on . , monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on vehnänsiemen on mono- * · ‘ kaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on au ringonkukansiemen on monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on : · · 30 rypsinsiemen on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, kun pinnoi tettava siemen on hemeensiemen on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfos- 6 114080 faattia tai kun pinnoitettava siemen on tomaatinsiemen on monokaliumfosfaattia tai ureafosfaattia, jolloin muodostuu pinnoite, ja että vaiheessa a) käytetään 100 paino-osaa (w/w) pinnoitettavia siemeniä, vaiheessa b) 0,5-5 paino-osaa (w/w), edullisesti 1-3 paino-% (w/w) kiinnitysainetta, 5 ja vaiheessa c) 1-25 paino-osaa (w/w), edullisesti 3-15 paino-% (w/w) lannoi-teainetta.

Menetelmä ei vaadi erityislaitteistoa, vaan siementen käsittely voidaan suorittaa missä tahansa siementen käsittelyyn soveltuvassa laitteistossa, jopa betonimyllyssä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edellä määriteltyjä kiinnitysaineita 10 ja lannoitejauhetta sekä ainemääriä. Siemenet on voitu käsitellä tunnettuja menetelmiä käyttäen esimerkiksi pestisidillä jo ennen keksinnön mukaista pintakäsittelyä. Pestisidin ja/tai kasvunsääteen ja/tai -edistäjän lisäys voi tapahtua myös keksinnön mukaisen kiinnitysainekäsittelyn jälkeen ennen lannoitejauheen lisäystä tai vasta lannoitejauhekäsittelyn jälkeen tai sen kanssa samanaikaisesti.

15 Keksinnön mukaisesti on myös mahdollista toistaa edellä mainittu keksinnön mukainen menettely, jolloin voidaan kasvattaa lannoitekerroksen paksuutta siemenen ympärillä.

Jos siemenet halutaan pilleröidä, lisätään vettä sekä savimineraalia keksinnön mukaisen käsittelyn jälkeen tai sen kanssa samanaikaisesti.

20 Keksinnön mukaisesti on vieläpä aikaansaatu menetelmä kasvin fosforihyötysuhteen ' . parantamiseksi ja kasvin kasvun edistämiseksi kasvin kasvun alkuvaiheessa, jossa [ menetelmässä kasvin siemen, joka on ohran-, vehnän-, auringonkukan-, rypsin-, herneen tai tomaatinsiemen, pinnoitetaan pinnoitteella, joka käsittää i) vesipitoisen kiinnitysaineen, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fermen-25 tointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirappia tai niiden seosta, ja mah-’ · ·. dollisesti emulgoitua öljyä, sekä ·; «· ii) lannoitejauheen, joka kun pinnoitettava siemen on ohransiemen on monoka- *, liumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on vehnänsiemen on monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on auringonkukansiemen on ‘ 30 monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on rypsinsiemen on monokalsium- • fosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on hemeensiemen on 7 114080 monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, tai kun pinnoitettava siemen on to-maatinsiemen on monokaliumfosfaattia tai ureafosfaattia, siten, että pinnoitettu siemen sisältää 100 paino-osaa (w/w) siemeniä, 0,5-5 paino-osaa (w/w) kiinnitysainetta ja 1-25 paino-osaa (w/w) lannoiteainetta.

5 jolloin mainitulla pinnoitteella voidaan korvata osa kasvin tarvitsemasta, tavanomaisesti pinta- tai rivilannoituksena annetusta fosforilannoitteesta, erityisesti kasvin alkukehityksen aikana.

Tässä keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edellä määriteltyjä kiinnitysai-neita ja lannoitejauhetta sekä ainemääriä.

10 Erityisen edullisia keksinnön mukaisia pinnoitettuja siemeniä ovat seuraavat (prosentit ovat paino-% laskettuna siemenen painosta): ohransiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 4-10 % MKP:a vehnänsiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 3-6 % MKP:a tai MCP:a auringonkukansiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 8-14 % MKP:a 15 - rypsinsiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 5-20 % MCP:a tai DCP:a herneensiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 3-7 % MCP:a tai DCP:a tomaatinsiemen, joka sisältää 1-3 % kiinnitysainetta ja 5-15 % MKP:ta tai ureafosfaattia : Seuraavat esimerkit on tarkoitettu kuvaamaan keksintöä yksityiskohtaisemmin.

: .: 20 Esimerkki 1 ,,.,: Öljy/vesi-emulsioon lisätyn melassin vaikutus vehnän siementen orastumiseen

Tutkittiin siementen pintakäsittelyyn käytetyn öljy/vesi-emulsion sisältämän melas-simäärän vaikutusta vehnän jyvien orastumiseen peltomailla tehdyissä orastumisko-;i* keissa, kun siemenet oli käsitelty eri suhteissa melassia, vettä ja öljyä sisältävillä :' ”: 25 emulsioilla.

Koetta varten valmistettiin sarja eri määriä melassia sisältäviä öljy/vesi-emulsioita. Kussakin emulsiossa oli 25 tilavuus-% (v/v) biohajoavaa öljyä sekä lisäksi niin pal-,·*·. jon melassia, että valmiissa emulsioissa öljy/vesi-tilavuussuhde melassiin oli 4:0, 3:1,2:2, 1:3 ja 0:4.

8 114080

Emulsion viemiseksi siementen pinnalle siemenet käsiteltiin kaupallisessa siementen koepeittauslaitteessa (Hege). Kustakin pintakäsitellystä siemenerästä kylvettiin 4 x 100 siementä itämään peltomaalla täytettyihin 1 litran muovipurkkeihin 4 cm:n syvyyteen. Verranteena oli 100 käsittelemätöntä, vastaavasti kylvettyä siementä. Ku-5 takin purkkia kasteltiin määräajoin maan kosteuden pitämiseksi vakiona. Kun kylvöstä oli kulunut 11 päivää, määritettiin orastumisprosentti käyttäen ISTA:n määrittämällä standardilla 5.4.A.3. Siementen pinnalle viedyn öljy/vesi-emulsion melassi-määrän vaikutus vehnän siementen orastumiseen esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1 10 Vesipitoisen öljyn ja melassin seossuhteen vaikutus vehnän orastumiseen

Koejäsen_Orastumis-% Käsittelemätön__93_

Melassi__93_

Melassi: vesi + öljy (1:3)__89_

Melassi: vesi + öljy (2:2)__95_

Melassi: vesi + öljy (3:1)__94_

Vesi + öljy__81_ *. Tulokset osoittavat, että melassin lisääminen öljy/vesi-emulsioon tehostaa merkittä- ‘. västi vehnän orastumista. Lisäksi esimerkin mukaisille emulsioilla tutkittiin lannoi- .! ,* tejauheen kiinnittymistä siemenen pinnalle. Havaittiin, että melassi/öljy/vesi-emul- : ·’ 15 sio kiinnitti lannoitejauheen tasaisesti ja paremmin kuin pelkkä öljy/vesi-emulsio ja tekninen laatu oli parempi.

• ” · Esimerkki 2 • ·

Kasvilajin ja fosforilannoitteen lähteen ja määrän vaikutus orastumiseen

Suoritettiin joukko kokeita, joiden tarkoituksena oli löytää eri kasvilajille orastumi- • , 20 sen kannalta optimaalinen lannoite ja lannoitemäärä. Näissä kokeissa eri kasvilajien ] / siemeniä käsiteltiin esimerkissä 1 esitetyllä tavalla käyttäen kiinnitysainetta, joka • · ;·* sisälsi 12,5 paino-% (w/w) öljyä, 37,5 paino-% (w/w) vettä ja 50 paino-% (w/w) : *: *: melassia. Kiinnitysainetta käytettiin 2% siementen painosta. Tällä tavalla käsitellyt ·;··: siemenet pinnoitettiin monokaliumfosfaatilla (MKP), monokaliumfosfaatilla 25 (MCP), dikalsiumfosfaatilla (DCP) tai ureafosfaatilla (UP). Käytetyt lannoitemäärät 9 114080 on esitetty suluissa prosentteina seuraavassa taulukossa 2. Nämä prosentit ovat paino-% siemenen painosta laskettuna.

Orastumiskokeet suoritettiin peruslannoitetulla kasvualustalla, joka oli sama sekä verranteelle että koejäsenille. Orastumiskokeiden tulokset on esitetty taulukossa 2, 5 jossa numeroarvot ilmoittavat orastumis-%. Taulukossa 2 on myös ilmoitettu paras kasvin fosforinotto laji- ja lannoitekohtaisesti tähdellä.

Taulukko 2

Fosforilannoitelähteen vaikutus eri kasvilajien orastumiseen pinnoitettaessa siemenet keksinnön mukaisesti 10

Kasvilaji___Fosforilannoite__

Pinnoit- MKP MCP DCP UP

tamaton __verranne_____

Ohra__94__93 (6 %) 1 90 (6 %) 95 (8 %) ei sovi

Vehnä__91__85 (4 %) 1 92 (4 %) 86 (5 %) ei sovi

Auringonkukka__87__87 (10 %) 1 82 (10 %) 85 (14 %) ei sovi_

Rypsi__100__85(8%) 98(8%)1 97(14%)1 ei sovi • : Herne__97__95(4%) 98(4%)1 100(5%)1 ei sovi : ·: Tomaatti 79 80 (10 %) 1 74 (10%) 74 (10%) 82 (10 %) 1

Tulokset osoittavat, että keksinnön mukaista siementen pinnoitustapaa käyttäen pa-. . ras yhdysvaikutus koskien kasvin orastumista ja fosforin ottoa ohralle saavutetaan ' ‘ MKP.llä, vehnälle MKP:llä ja MCP:lla, auringonkukalle MKP:lla, rypsille MCP:lla 15 ja DCP:lla, herneelle MCP:lla ja DCP:lla sekä tomaatille MKP:llä ja ureafosfaatilla.

10 114080

KIRJALLISUUS

Heydecker, W and Coolbear, P. 1977. Seed treatments for improved performance - survey and attempted prognosis. Seed Sci. and Technol. 5:353-425.

Rebafka, F.-P., Batino, A. and Marschner, H. 1993. Phosphorus seed coating in-5 creases phosphorus uptake, early growth and yield of pearl millet (Pennisetum glau-cum (L). R. Br.) grown on an acid sandy soil in Niger, West Africa. Fert. Res. 35: 151-160.

Scott, J.M. 1975. Effects of seed coating on establishment. N.Z. Journal of Agricultural Research 18:59-67.

10 Scott, J.M., Jessop, R.S., Steer, R.J. and McLachlan, G.D. 1987. Effect of nutrient seed coating on the emergence of wheat and oats. Fert. Res. 14: 205-217.

International Seed Testing Association (ISTA). 1996. Seed Sci. & Technol. 24, Supplement. International Rules for seed testing. Zurich, Switzerland. 1 · ♦ · • ·

Claims

114080

1. Pinnoitettu siemen, jossa on pinnoite kasvin ravinteiden fosforihyötysuhteen parantamiseksi kasvin kasvun alkuvaiheessa, joka siemen on ohran-, vehnän-, auringonkukan-, rypsin-, herneen- tai tomaatinsiemen, tunnettu siitä, että pinnoite käsit- 5 tää i) vesipitoisen kiinnitysaineen, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fermen-tointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirappia tai niiden seosta, ja emul-goitua öljyä, sekä ii) lannoitejauheen, joka ohransiemenen osalta on monokaliumfosfaattia, vehnän-10 siemenen osalta on monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia, auringonkukansiemenen osalta on monokaliumfosfaattia, rypsinsiemenen osalta on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, hemeensiemenen osalta on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai tomaatinsiemenen osalta on monokaliumfosfaattia tai ureafosfaattia; 15 ja että pinnoitettu siemen sisältää 100 paino-osaa (w/w) siemeniä, 0,5-5 paino-osaa (w/w) kiinnitysainetta ja 1-25 paino-osaa (w/w) lannoiteainetta.

2. Ytbelagt frö enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det är ett ytbelagt korn-frö, som innehäller 4-10 vikt-% monokaliumfosfat, ett ytbelagt vetefrö, som innehäller 3-6 vikt-% monokaliumfosfat eller monokalciumfosfat eller en blandning av dessa, ytbelagt solrosfrö, som innehäller 8-14 vikt-% monokaliumfosfat, ytbelagt 5 rypsfrö, som innehäller 5-20 vikt-% monokalciumfosfat eller dikalciumfosfat eller en blandning av dessa, ytbelagt ärtfrö, som innehäller 3-7 vikt-% monokalciumfosfat eller dikalciumfosfat eller en blandning av dessa, eller ett ytbelagt tomatfrö, som innehäller 5-15 vikt-% monokaliumfosfat eller ureafosfat eller en blandning av dessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnoitettu siemen, tunnettu siitä, että se on pinnoitettu ohransiemen, joka sisältää 4-10 paino-% monokaliumfosfaattia, pinnoi- ‘ tettu vehnänsiemen, joka sisältää 3-6 paino-% monokaliumfosfaattia tai monokal- “· 20 siumfosfaattia tai niiden seosta, pinnoitettu auringonkukansiemen, joka sisältää 8-14 ; paino-% monokaliumfosfaattia, pinnoitettu rypsinsiemen, joka sisältää 5-20 paino- % monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai niiden seosta, pinnoitettu her-’ i neensiemen, joka sisältää 3-7 paino-% monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia :tai niiden seosta, tai pinnoitettu tomaatinsiemen, joka sisältää 5-15 paino-% mono-25 kaliumfosfaattia tai ureafosfaattia tai niiden seosta. • < · * · 114080

3. Ytbelagt frö enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att nämnda fixe- ringsmedel innehäller 30-90 vikt-% (w/w) av en flytande jordbruks- eller fermente-ringsbiprodukt och 10-50 vikt-% (w/w) olja, varvid den eventuella äterstoden är vat-ten, företrädesvis 30-70 vikt-% (w/w) av en flytande jordbruks- eller fermenterings-biprodukt, 10-30 vikt-% (w/w) olja och 20-60 vikt-% (w/w) vatten.

4. Ytbelagt frö enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att nämnda olja är biodegraderbar eller en lätt biodegraderbar vegetarisk eller animalisk olja eller en mineralolja, sä som vitolja, eller en blandning av dessa.

5. Ytbelagt frö enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att parti-kelstorleken hos nämnda gödselpulver är 1-100 μηη, företrädesvis 10-50 μιη. ·[ 20 6. Förfarande för att ytbelägga ett växtfrö, vilket frö är ett korn-, vete-, solros-, : ryps-, ärt eller tomatfrö, kännetecknat av att a) fröen som skall beläggas förs tili en anläggning som är lämplig för fröbehand- . ling, b) vattenhaltigt fixeringsmedel tillsätts, som innehäller en flytande jordbruks- el-25 ler fermenteringsbiprodukt, som är melass, vinass eller sirap eller en blandning av dessa, och emulgerad olja, sä att det bildas ett skikt av fixeringsmedel pä ytan av fröen, * · ' ’ c) gödselpulver tillförs, dä fröet som skall ytbeläggas är ett komfrö är monokali- :,, .· umfosfat, dä fröet som skall ytbeläggas är ett vetefrö är monokaliumfosfat eller mo- . ’: ·. 30 nokalciumfosfat, dä fröet som skall ytbeläggas är ett solrosfrö är monokaliumfosfat • » · , ’,,: dä fröet som skall ytbeläggas är ett rypsfrö är monokalciumfosfat eller dikalcium- » » fosfat, dä fröet som skall ytbeläggas är ett ärtfrö är monokalciumfosfat eller dikalci- 114080 umfosfat eller da fröet som skall ytbeläggas är ett tomatfrö är monokaliumfosfat el-ler ureafosfat, varvid en beläggning bildas; och att i skedet a) används 100 viktdelar (w/w) frö som skall beläggas, i skedet b) 0,5-5 viktdelar (w/w) fixeringsmedel, och i skedet e) 1-25 viktdelar (w/w) gödsel-5 medel.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pinnoitettu siemen, tunnettu siitä, että mainitun lannoitejauheen partikkelikoko on 1-100 pm, edullisesti 10-50 pm.

6. Menetelmä kasvin siemenen pinnoittamiseksi, joka siemen on ohran-, vehnän-, 5 auringonkukan-, rypsin-, herneen- tai tomaatinsiemen, tunnettu siitä, että a) pinnoitettavia siemeniä viedään siementen käsittelyyn sopivaan laitteistoon, b) lisätään vesipitoista kiinnitysainetta, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fermentointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirapia tai niiden seosta, ja emulgoitua öljyä siten, että siementen pinnalle muodostuu kiinnitysainekerros, 10 c) lisätään laimoitejauhetta, joka kun pinnoitettava siemen on ohransiemen on monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on vehnänsiemen on monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on auringonkukansiemen on monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on rypsinsiemen on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on hemeen-15 siemen on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai kun pinnoitettava siemen on tomaatinsiemen on monokaliumfosfaattia tai ureafostaattia, jolloin muodostuu pinnoite; ja että vaiheessa a) käytetään 100 paino-osaa (w/w) pinnoitettavia siemeniä, vai-] heessa b) 0,5-5 paino-osaa (w/w) kiinnitysainetta, ja vaiheessa c) 1-25 paino-osaa '· 20 (w/w) lannoiteainetta. : 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kiin- : nitysaine sisältää 30-90 paino-% (w/w) nestemäistä maatalous- tai fermentointi- . ·, sivutuotetta ja 10-50 paino-% (w/w) öljyä, mahdollisen loppuosan ollessa vettä, edullisesti 30-70 paino-% (w/w) nestemäistä maatalous- tai fermentointisivutuotetta, ,. 25 10-30 paino-% (w/w) öljyä ja 20-60 paino-% (w/w) vettä. * * I » » 5 : ’ : 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ; *' öljy on biohajoavaa tai helposti biohajoavaa kasvi- tai eläinöljyä tai mineraaliöljyä, kuten valkoöljyä, tai niiden seos. I »

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att nämnda fixeringsmedel innehäller 30-90 vikt-% (w/w) flytande jordbruks- eller fermenteringsbiprodukt och 10-50 vikt-% (w/w) olja, varvid den eventuella äterstoden är vatten, företrädesvis 30-70 vikt-% (w/w) flytande jordbruks- eller fermenteringsbiprodukt, 10-30 vikt-% 10 (w/w) olja och 20-60 vikt-% (w/w) vatten.

8. Förfarande enligt patentkrav 6 eller 7, kännetecknat av att nämnda olja är en biodegraderbar eller en lätt biodegraderbar vegetarisk eller animalisk olja eller en mineralolja, sä som vitolja, eller en blandning av dessa.

9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 6-8, kännetecknat av att partikelstor-15 leken hos nämnda gödselpulver är 1-100 μπι, företrädesvis 10-50 μηι.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että *’: 30 mainitun lannoitejauheen partikkelikoko on 1-100 pm, edullisesti 10-50 pm.

10. Menetelmä kasvin fosforihyötysuhteen parantamiseksi ja kasvin kasvun edistämiseksi kasvin kasvun alkuvaiheessa, tunnettu siitä, että kasvin siemen, joka on 114080 ohran-, vehnän-, auringonkukan-, rypsin-, herneen- tai tomaatinsiemen, pinnoitetaan pinnoitteella, joka käsittää i) vesipitoisen kiinnitysaineen, joka sisältää nestemäistä maatalous- tai fermen-tointisivutuotetta, joka on melassia, vinassia tai siirappia tai niiden seosta, ja emul- 5 goitua öljyä, sekä ii) lannoitejauheen, joka kun pinnoitettava siemen on ohransiemen on monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on vehnänsiemen on monokaliumfosfaattia tai monokalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on auringonkukansiemen on monokaliumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on rypsinsiemen on monokalsium- 10 fosfaattia tai dikalsiumfosfaattia, kun pinnoitettava siemen on hemeensiemen on monokalsiumfosfaattia tai dikalsiumfosfaattia tai kun pinnoitettava siemen on tomaatinsiemen on monokaliumfosfaattia tai ureafosfaattia, ja että pinnoitettu siemen sisältää 100 paino-osaa (w/w) siemeniä, 0,5-5 paino-osaa (w/w) kiinnitysainetta ja 1-25 paino-osaa (w/w) lannoiteainetta, 15 jolloin mainitulla pinnoitteella voidaan korvata osa kasvin tarvitsemasta, tavanomaisesti pinta- tai rivilannoituksena annetusta fosforilannoitteesta, erityisesti kasvin alkukehityksen aikana. , : 1. Ytbelagt frö med en ytbeläggning som förbättrar fosfornyttoeffekten hos väx- 20 tens näringsämnen under begynnelseskedet av växtens tillväxt, vilket frö är ett korn-, vete-, solros-, ryps-, ärt- eller tomatfrö, kännetecknat av att ytbeläggningen ’ innefattar i) ett vattenhaltigt fixeringsmedel innehällande en flytande jordbruks- eller fer-menteringsbiprodukt, som är melass, vinass eller sirap eller en blandning av dessa, 25 och emulgerad olja, samt «•il » | ' · · * ii) ett gödselpulver som beträffande kornfrö är monokaliumfosfat, beträffande ve- •: · · · tefrö är monokaliumfosfat eller monokalciumfosfat, beträffande solrosfrö är mono- kaliumfosfat, beträffande rypsfrö är monokalciumfosfat eller dikalciumfosfat, beträffande ärtfrö är monokalciumfosfat eller dikalciumfosfat eller beträffande tomat- ' -' * 30 frö är monokaliumfosfat eller ureafosfat; * · » * » och att det ytbelagda fröet innehäller 100 viktdelar (w/w) frön, 0,5-5 viktdelar (w/w) fixeringsmedel och 1-25 viktdelar (w/w) gödselmedel. 114080

10. Förfarande för att förbättra fosfornyttoeffekten hos växter och för att befrämja växtens tillväxt under begynnelsskedet, kännetecknat av att växtfröet som är ett kom-, vete-, solros-, ryps-, ärt- eller tomatfrö ytbeläggs med en beläggning som in- > :, · nefattar 20 i) ett vattenhaltigt fixeringsmedel innehällande en flytande jordbruks- eller fermenteringsbiprodukt, som är melass, vinass eller sirap eller en blandning av dessa, ’ och emulgerad olja, samt ii) ett gödselpulver, da fröet som skall ytbeläggas är ett kornfrö är monokaliumfosfat, da fröet som skall ytbeläggas är ett vetefrö är monokaliumfosfat eller mono-,:. 25 kalciumfosfat, da fröet som skall ytbeläggas är ett solrosfrö är monokaliumfosfat da , · · ’, fröet som skall ytbeläggas är ett rypsfrö är monokalciumfosfat eller dikalciumfosfat, ’' * da fröet som skall ytbeläggas är ett ärtfrö är monokalciumfosfat eller dikalciumfos- ’ *" ·’ fat eller da fröet som skall ytbeläggas är ett tomatfrö är monokaliumfosfat eller urea- :: fosfat, I I I * · ’·* 30 och att det ytbelagda fröet innehäller 100 viktdelar (w/w) frö, 0,5-5 viktdelar (w/w) : : fixeringsmedel och 1-25 viktdelar (w/w) gödselmedel, 114080 varvid nämnda ytbeläggning kan ersätta en del av den fosforgödsel som växten be-höver och som vanligen ges som yt- eller radgödsling, särskilt under begynnelseske-det av växtens utveckling. * I ( ' · I I I 1 t · * · li»