FI113990B - Menetelmä häiriöiden pienentämiseksi vastaanottimessa ja elektroniikkalaite - Google Patents

Description

113990

Menetelmä häiriöiden pienentämiseksi vastaanottimessa ja elektroniikkalaite

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään häiriöiden vaimenta-5 miseksi elektroniikkalaitteen sijainninmääritysvastaanottimessa, jossa toisen antennin kautta vastaanotetaan sijainninmääritysjärjestelmän satelliittien lähettämää signaalia, ja joka elektroniikkalaite käsittää lisäksi ainakin matkaviestimen ja ensimmäisen antennin käytettäväksi ainakin matkaviestimen lähetysantennina. Keksintö kohdistuu lisäksi elekt-10 roniikkalaitteeseen, joka käsittää ainakin matkaviestimen, ensimmäisen antennin käytettäväksi ainakin matkaviestimen lähetysantennina, sijain-ninmääritysvastaanottimen, toisen antennin sijainninmääritysjärjestelmän satelliittien lähettämän signaalin vastaanottamiseksi sijainninmää-ritysvastaanottimeen, ja välineet häiriöiden vaimentamiseksi.

15

Tunnetaan laitteita, joissa käytetään sijainninmääritysvastaanotinta laitteen sijainnin selvittämiseksi. Tällaiset sijainninmääritysvastaanottimet perustuvat pääasiassa satelliittipohjaisiin sijainninmääritysjärjestelmiin. Tällaisissa satelliitteihin perustuvissa sijainninmääritysjärjestelmissä 20 sijainninmääritysvastaanotin pyrkii vastaanottamaan satelliittien lähettämää signaalia, johon on vaihemoduloitu informaatiota, muun muassa satelliittien rataparametrit. Kuitenkin käytännön tilanteissa signaalin 0. voimakkuus sijainninmääritysvastaanottimessa voi olla niin heikko eri- tyisesti sisätiloissa, että signaalin ilmaisu on vaikeaa ja sijainninmääri-25 tystä ei pystytä aina suorittamaan.

Eräs tunnettu paikannusjärjestelmä on GPS-järjestelmä (Global Positioning System), joka käsittää yli 30 satelliittia, joista samanaikaisesti vastaanottimen näkyvissä on tavallisesti korkeintaan 12. Nämä 30 satelliitit lähettävät mm. satelliitin ratatietoa (Ephemeris data) sekä tietoa satelliitin kellonajasta. Sijainnin määrityksessä käytettävä vastaan-: otin päättelee sijaintinsa normaalisti siten, että vastaanottimessa las ketaan useammasta paikannusjärjestelmään kuuluvasta satelliitista .... olennaisesti samanaikaisesti lähetettävän signaalin kulkuaika vastaan- 35 ottimeen. Sijainnin määrittämiseksi on vastaanottimen vastaanotettava :·:· tyypillisesti vähintään neljän näkyvissä olevan satelliitin signaali, jotta sijainti voidaan laskea.

2 113990

Jokainen GPS-järjestelmän toimiva satelliitti lähettää ns. L1-signaalia 1575,42 MHz:n kantoaaltotaajuudella. Tätä taajuutta merkitään myös 154f0, missä f0=10,23 MHz. Lisäksi satelliitit lähettävät L2-signaalia 5 1227,6 MHz:n kantoaaltotaajuudella, eli 120f0. L1-signaalin kantoaaltoa moduloidaan vielä navigointi-informaatiolla 50 bit/s bittinopeudella. Navigointi-informaatio käsittää tietoa satelliitin ’’terveydentilasta” (health), radasta, satelliitin paikalliseen kelloon liittyviä parametreja jne. GPS-järjestelmän satelliiteissa käytetään paikallisena kellona mm. ns. ato-10 mikelloja.

Kehitteillä on laitteita, joissa on sekä sijainninmääritysvastaanotin että välineet matkaviestintoimintojen suorittamiseksi, jolloin laitteella on tavoitteena suorittaa sekä sijainninmääritystä että käyttää laitetta matka-15 viestimenä. Tyypillisesti matkaviestinjärjestelmien käyttöön on varattu taajuusalue 900 MHz:n, 1800 MHz:n ja/tai 1900 MHz:n taajuuden vaiheilta. Joissakin laitteissa on mahdollisuus kytkeytyä kahteen tai jopa kolmeen eri taajuudella toimivaan matkaviestinjärjestelmään.

20 Erityisesti matkaviestimen lähetin muodostaa voimakkaita signaaleja matkaviestinjärjestelmän taajuusalueella sekä myös harmonisilla taa-juuksilla. Tämä häiriösignaali on niin laajakaistaista, että sijainninmää-. rityksessä käytettävän taajuusalueen kohinataso nousee. Esimerkiksi GSM-lähetys tuottaa varsinaisen lähetyssignaalin fGsM ja häiritsevän ’\\\ 25 signaalin fGsMnoise· GSM-lähetyksen aiheuttama laajakaistainen kohina on esitetty kuvassa 1, josta voidaan havaita, että GSM 1800:n aikaan-saama laajakaistainen kohina on merkittävin GPS-kaistalle. Muita • * * GPS-sijainninmääritysvastaanottimen kannalta häiritseviä kohinoita ovat mm. GSM-lähetyksen synnyttämät häiriötaajuudet jotka osuvat ;:· 30 GPS-kaistalle. Nämä häiriösignaalit kytkeytyvät erityisesti matkaviesti- men antennin kautta sijainninmääritysvastaanottimen antenniin, mutta • ·» osa voi kytkeytyä myös laitteen sisällä.

• t 9 • * · · Näin ollen sijainninmääritysjärjestelmän satelliittien signaalin vastaan- : 35 otto on vaikeimmillaan matkaviestimen lähetyksen aikana. Vaikka lait- • ·» teen rakenne on pyritty toteuttamaan siten, että tällaiset häiriösignaalit » · eivät pääsisi leviämään ympäristöön, saattaa laite jossain määrin sä- 3 113990 teillä häiriösignaaleita myös laitteen välittömään läheisyyteen. Tällaisten häiriösignaalien vaimentaminen itse laitteen sisällä on myös ongelmallista. Tällöin tunnetun tekniikan mukaisessa laitteessa häiriösä-teily pääsee sijainninmääritysvastaanottimeen, jolloin sijainninmääri-5 tysvastaanotin ei välttämättä pysty havaitsemaan heikkoja satelliittien lähettämiä signaaleita ja sijainninmääritys ei onnistu. Häiriösäteilyn riittävä vaimentaminen erilaisilla säteilysuojilla ja maadoitusjärjestelyillä itse laitteen sisällä on vaikeaa ja monissa tapauksissa edellyttäisi laitteen koon kasvattamista. Eräissä tunnetun tekniikan mukaisissa lait-10 teissä tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan siten, että sijainninmää-ritysvastaanotinta ei pidetä toiminnassa silloin, kun matkaviestin on toiminnassa. Tämä aiheuttaa käytännön toimintaan hankaluuksia, koska käyttäjän on suljettava matkaviestin sijainninmäärityksen suorittamiseksi. Vastaavasti käyttäjän on suljettava sijainninmääritysvas-15 taanotin silloin, kun hän kytkee matkaviestimen päälle. Koska sijainninmääritys erityisesti heikoista signaalinvoimakkuuksista johtuen vie usein pitkän ajan, jopa useita minuutteja, ei tällaisen laitteen käytettävyys ole erityisen hyvä.

20 Joissakin tapauksissa matkaviestimen sijainninmääritys voidaan suorittaa matkaviestimen ja matkaviestinverkon tukiasemien avulla, mikäli matkaviestinjärjestelmän operaattori on ottanut tällaisen palvelun käyttöön. Tämä järjestelmä on siis operaattorista riippuvainen eikä näin : ollen ole yleiskäyttöinen ratkaisu sijainninmääritysongelmaan. Vielä 25 voidaan tällaisesta ratkaisusta todeta se, että vaikka palvelu olisikin käytössä jonkin matkaviestinoperaattorin matkaviestinverkossa, saattaa operaattori periä palvelun käytöstä korvausta. Käyttäjä ei kuitenkaan välttämättä halua maksaa tällaisen järjestelmän käytöstä.

30 Joissakin maissa on matkaviestimiin tullut tai tulossa pakolliseksi toi-'· ‘ minto, jolla matkaviestimen sijainti voidaan määrittää erityisesti hätä- puhelun aikana. Tällöin matkaviestintä ei saa sulkea sijainninmäärityksen suorittamisen ajaksi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että hätä-.... puhelun yhteydessä sijainninmääritys on tunnetun tekniikan mukaisissa 35 järjestelmissä pyrittävä suorittamaan matkaviestinverkon avulla, mikä : · ei siis aina ole mahdollista.

4 113990

Eurooppalainen hakemusjulkaisu EP 1 091 497 esittää kytkentää, jolla lähetinvastaanottimessa pyritään vaimentamaan lähetyssignaalin aiheuttamat häiriöt vastaanottopolulla ottamalla näytteitä lähetyssignaa-lista ja vähentämällä sopivasti muodostettu kumoamissignaali vastaan-5 otetusta signaalista. Tämän julkaisun mukaisen kytkennän toiminta perustuu siihen, että GSM-signaalista otetaan näyte ja tämä näyte vaihe-siirretään, vaimennetaan ja yhdistetään GPS-antennin vastaanottamaan GSM-signaaliin. Kun nämä signaalit ovat vastakkaisvaiheessa, niin ne kumoavat toisensa. GSM-signaalissa on varsinainen hyötykom-10 ponentti, joka on esim. GSM 1800 ja GPS-kaistalle osuva häiriökom-ponentti. Häiriön kompensointi perustuu siihen, että kompensoidun signaalin taso mitataan RF-ilmaisimella. Kompensointi on kohdallaan, eli vaihe ja vaimennus ovat oikeat silloin, kun RF-ilmaisimen tehoarvo on pienimmillään. Tämä tarkoittaa sitä, että taajuuskomponenteista 15 GSM 1800, joka on tehollisarvoltaan suurin, on kompensoitunut hyvin. Tämä ei kerro sitä, miten GPS-taajuuskomponentti on kompensoitunut. Koska taajuuskomponenteilla GSM1800 ja GPS ovat eri taajuudet, niin vaihesiirto ja vaimennus vaikuttavat eri tavalla näihin taajuuksiin. Kun GPS-taajuuksien vaihe ja vaimennus eivät ole oikeassa suhteessa 20 summaimessa, niin GPS signaalialueella oleva GSM-signaalista tuleva kohina ei kompensoidu. Tätä kompensointia ei voida säätää kohdalleen, koska säätö perustuu RF-ilmaisimen tehon mittaukseen. Tämä 0, tehon mittaus huomioi suurimman tehoarvon, joka on GSM 1800-sig- :‘naalin aiheuttama tehoarvo, eli tämän kantoaalto.

·'*’ 25 .· · Kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO 96/15596 on esitetty eräs kaksisuuntainen (Full Duplex) lähetinvastaanotinratkaisu, jossa lähettimen aiheuttamia signaaleita pyritään kompensoimaan vastaanotto-signaaleista. Kompensointi suoritetaan näytteistämällä lähettimessä 30 muodostettua signaalia ja säätämällä näytteistetyn signaalin vahvis-; ’ tusta ja vaihetta sopivasti. Tämä signaali vähennetään vastaanotto- antennista vastaanotetusta signaalista, ja erotussignaali johdetaan vastaanottimeen. Myös tässä julkaisussa esitetyssä ratkaisussa on EP-julkaisun mukaisen kytkennän kaltaisia puutteita mm. siitä syystä, että 35 tässä järjestelyssä lähettimen ja vastaanottimen taajuuskaistat ovat lä-hes samat. Kompensointi suoritetaan siis suodattamalla saman järjestelmän (esim. GSM 1800) alaslinkin (downlink) eli toisen lähettimen 5 113990 signaalista ylöslinkin (uplink) eli oman lähettimen signaali. Järjestelmä ei toimi riittävän hyvin tilanteessa, jossa GSM-signaalin aiheuttamaa häiriötä pyritään vaimentamaan GPS-signaalista.

5 Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada parannettu menetelmä elektroniikkalaitteessa muodostuvien häiriöiden pienentämiseksi elektroniikkalaitteessa sijaitsevassa sijainninmääritys-vastaanottimessa, jota käytetään sijainninmäärityksessä. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että elektroniikkalaitteessa muodostuvista, 10 sijainninmääritysvastaanottimessa häiriötä aiheuttavista signaaleista, kuten lähettimen muodostamasta signaalista, muodostetaan kompen-sointisignaali, joka välitetään sijainninmääritysvastaanottimeen lähettimen muodostamaan signaaliin nähden olennaisesti vastakkaisvaihei-sena siten, että kompensointisignaali merkittävässä määrin vaimentaa 15 lähettimen muodostaman signaalin vaikutusta sijainninmääritysvas-taanottimessa. Täsmällisemmin ilmaistuna nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että menetelmässä määritetään ainakin yhden elektroniikkalaitteessa syntyvän häiriösignaalin voimakkuus, muodostetaan määritetyn häiriösignaalin 20 voimakkuutta vastaava kompensointisignaali, ja yhdistetään mainittu kompensointisignaali toisen antennin kautta vastaanotettavaan signaaliin, joka yhdistetty signaali johdetaan sijainninmääritysvastaanotti-:V meen. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle elektroniikkalaitteelle on pääasiassa tunnusomaista se, että välineet häiriöiden vaimentamiseksi 25 käsittävät välineet ainakin yhden elektroniikkalaitteessa syntyvän häiriösignaalin voimakkuuden määrittämiseksi, välineet määritetyn häiriö-signaalin voimakkuutta vastaavan kompensointisignaalin muodostamiseksi, ja välineet yhdistetyn signaalin muodostamiseksi yhdistämällä mainittu kompensointisignaali toisen antennin kautta vastaanotettavaan 30 signaaliin, ja välineet yhdistetyn signaalin johtamiseksi sijainninmääri-: * tysvastaanottimeen.

I I

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin verrattuna. Keksinnön mukaisella me-35 netelmällä voidaan lähettimen aiheuttaman säteilyn vaikutusta sijain-:.i. ninmääritysvastaanottimen toimintaan merkittävässä määrin vaimen- taa, jolloin sijainninmääritysvastaanotin voidaan pitää toiminnassa 6 113990 myös silloin kun matkaviestin on toiminnassa. Käyttäjä voi tällöin esim. puhelun aikana selvittää sijaintinsa ja tarvittaessa seurata sijaintinsa muuttumista. Tällöin käyttäjä voi välittää sijaintitietojaan puhelun välityksellä puhelun toiselle osapuolelle, joka voi antaa esim. ajo-ohjeita 5 tiettyyn paikkaan pääsemiseksi. Lisäksi keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesta elektroniikkalaitteesta voidaan sijaintitietoja välittää automaattisesti esim. hätäpuhelun aikana, jolloin avun ohjaaminen oikeaan kohteeseen on helpompaa ja nopeampaa kuin tunnetun tekniikan mukaisia ratkaisuja käytettäessä.

10

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää erästä esimerkkitilannetta häiriöiden esiintymisestä 15 taajuuden funktiona, kuva 2 esittää pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa elektroniikkalaitteessa sovellettavaa häiriöiden vaimennusta, ja 20 kuva 3 esittää pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa elektroniikkalaitteessa sovellettavaa häiriöiden vaimennusta.

« 25 Seuraavassa keksintöä selostetaan käyttäen esimerkkinä kuvassa 2 .· · esitettyä elektroniikkalaitetta 1, joka käsittää matkaviestimen 2 sekä sijainninmääritysvastaanottimen 3. Matkaviestin 2 on esimerkiksi GSM-järjestelmän matkaviestin, joka käyttää 900 MHz:n taajuusaluetta. Si-jainninmääritysvastaanotin 3 on esimerkiksi GPS-järjestelmän satelliit-30 tien lähettämien signaalien vastaanottoon soveltuva vastaanotin. Täl-'· · laisessa sijainninmääritysvastaanottimessa on tavallisesti useita vas- taanottokanavia, jolloin samanaikaisesti voidaan vastaanottaa useamman kuin yhden satelliitin lähettämää signaalia, mikä voi nopeuttaa si-.. jainninmääritystä. On kuitenkin selvää, että keksintöä voidaan soveltaa 35 myös muiden kuin GSM- ja GPS-järjestelmien yhteydessä.

• 7 113990

Kuvassa 2 on tarkemmin esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän toteuttava kytkentä elektroniikkalaitteessa 1 pelkistetysti. Elektroniikkalaitteessa 1 on erillinen antenni matkaviestintä 2 varten sekä sijainninmääritysvastaanotinta 3 varten.

5 Ensimmäistä antennia 4 käytetään matkaviestimen lähetys- ja vas-taanottoantennina. Vastaavasti toista antennia 5 käytetään sijainnin-määritysvastaanottimen 3 vastaanottoantennina. Matkaviestin on yhdistetty syöttölinjalla 6 ensimmäiseen antenniin 4. Tähän syöttölinjaan 6 on kytketty myös ensimmäinen suuntakytkin 7. Tällöin matkaviesti-10 men 2 lähettäessä johdetaan osa ensimmäiseen antenniin 4 johdettavasta signaalista ensimmäisen suuntakytkimen 7 kautta ensimmäiseen kaistanpäästösuodattimeen 18. Tämän ensimmäisen kaistanpäästö-suodattimen 18 päästökaista on asetettu sijainninmäärityksessä käytettävien satelliittien lähettämien signaalien taajuuskaistalle. Tällöin en-15 simmäisen kaistanpäästösuodattimen 18 lähdössä on olennaisesti vain sellaisia matkaviestimessä syntyneitä signaaleita, joiden taajuus on mainitulla päästökaistalla. Nämä signaalit johdetaan edelleen säätöeli-melle 8. Tämän säätöelimen 8 tarkoituksena on säätää suuntakytkimen kautta otettavan lähetyssignaalin voimakkuutta. Säätöelimestä 8 sig-20 naali johdetaan edelleen viivelohkoon 9, jossa signaalia viivästetään sopivan vaihesiirron aikaansaamiseksi. Vaihesiirretty lähetyssignaali johdetaan edelleen toiseen suuntakytkimeen 10, joka on sijoitettu si-:' ‘ jainninmääritysvastaanottimen 3 antennilinjaan 11.

t • .... 25 Satelliittisignaalit vastaanotetaan toisella antennilla 5, minkä jälkeen .· suoritetaan kaistanpäästösuodatus toisessa kaistanpäästösuodatti- messa 12. Tämän toisen kaistanpäästösuodattimen 12 päästökaista on viritetty satelliittien signaalien taajuusalueelle. Ideaalitilanteessa toisen kaistanpäästösuodattimen 12 läpäisevät ainoastaan nämä tällä taa-30 juusalueella olevat signaalit, mutta käytännössä osa tämän taajuusalu-: · ’ een ulkopuolella olevista signaaleista voi päästä toisen kaistanpäästö suodattimen 12 läpi, vaikkakin vaimentuneena. Toinen kaistanpääs-tösuodatin 12 ei pysty erottelemaan signaalin lähdettä, joten sellaisetkin signaalit, jotka ovat kyseisellä taajuusalueella ja ovat lähtöisin • · 35 muusta kuin satelliitista, pääsevät toisen kaistanpäästösuodattimen 12 läpi. Tällöin esimerkiksi matkaviestimen lähettimen harmonisilla taajuuksilla olevia signaaleita voi päästä sijainninmääritysvastaanottimeen 8 113990 3. Toisesta kaistanpäästösuodattimesta 12 signaalit johdetaan suur-taajuusvahvistimelle 13, jossa suoritetaan signaalien vahvistus. Tämän jälkeen toisen antennin 5 kautta vastaanotetut, suodatetut ja vahvistetut signaalit yhdistetään toisessa suuntakytkimessä 10 viivelohkon 9 5 kautta tulevaan signaaliin.

Säätöelimen 8 vaimennus asetetaan siten, että säätöelimen ulostulossa oleva matkaviestimen lähetyssignaali on samaa suuruusluokkaa kuin toisessa suuntakytkimessä 10 vaikuttava, toisen antennin kautta 10 vastaanotettu matkaviestimen lähetyssignaali, joka siis sijainninmääri-tysvastaanottimen kannalta on häiriösignaalia. Vastaavasti viivelohkon 9 vaihesiirto asetetaan siten, että viivelohkon 9 kautta tuleva signaali on olennaisesti vastakkaisvaiheessa toisessa suuntakytkimessä 10 vaikuttavaan matkaviestimen lähetyssignaaliin nähden. Ideaalitilan-15 teessä seuraa tällöin se, että ensimmäisellä suuntakytkimellä 7 otettu signaali olennaisesti kumoaa toisen antennin kautta vastaanotettavan lähetyssignaalin, eli häiriö voidaan eliminoida lähes kokonaan. Käytännössä kuitenkin olosuhteet voivat elektroniikkalaitteen 1 käytön aikana muuttua ja säätöarvot eivät välttämättä täysin vastaa ideaalitilannetta. 20 Kuitenkin keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan tällaisia matkaviestimen aiheuttamia häiriöitä merkittävästi vaimentaa, jolloin ne eivät .,,,: merkittävästi häiritse sijainninmääritysvastaanottimen toimintaa.

•»» ; Oikea vaimennusarvo säätölohkolle 8 ja viive viivelohkolle 9 voidaan • · · 25 määrittää esimerkiksi elektroniikkalaitteen 1 valmistuksen yhteydessä • · *··] kokeellisesti. Tällöin käytetään edullisesti testiympäristöä, jossa voi- daan eliminoida ulkoisten radiotaajuisten signaalien pääsy toiseen an-tenniin 5. Asettamalla matkaviestin 2 lähettämään signaalia, voidaan sijainninmääritysvastaanottimen sisäänmenosta (tai toisen suuntakyt-;:· 30 kimen 10 ulostulosta) mitata matkaviestimen signaalin voimakkuus ja : ajoitus ja käyttää näitä mittausarvoja säätölohkon 8 ja viivelohkon 9 pa rametrien asettamisessa kohdalleen.

Säätölohko 8 voidaan toteuttaa esimerkiksi suurtaajuusvahvistimen (ei 35 esitetty) avulla, jonka vahvistusta voidaan säätää. Säätöelementtinä on ·,: esimerkiksi vastus, jonka resistanssiarvoa muuttamalla suurtaajuus- 113990 9 vahvistimen vahvistus muuttuu. Viivelohko 9 voidaan toteuttaa esim. viivelinjojen avulla.

Sijainninmääritysvastaanottimen vastaanottamaan signaaliin sum-5 mautunut matkaviestimen lähettimen aikaansaama kohina on pääasiassa sellaista, joka ei ole ennustettavissa. Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa myös sellaisen kohinan vaimentamiseksi, joka on suurelta osin ennustettavissa. Eräs tällainen kohinan aiheuttaja on näyttö. Tällöin edellä esitettyjä periaatteita voidaan soveltaa myös joidenkin mui-10 den elektroniikkalaitteen 1 komponenttien aiheuttaman, edullisesti ennustettavissa ja/tai mitattavissa olevan häiriön kompensoimiseksi. Esimerkiksi näyttö, väylät (ei esitetty), suorittimet 14a, 14b, muistivälineet 15a, 15b voivat aiheuttaa sijainninmääritysvastaanottimen 3 toimintaa häiritseviä signaaleita. Kompensoinnin suorittamiseksi mitataan 15 tällaista häiriösignaalia ja generoidaan voimakkuudeltaan olennaisesti yhtä suuri, mutta olennaisesti vastakkaisvaiheinen signaali ja yhdistetään se esim. toisessa suuntakytkimessä 10 antennisignaaliin.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös siten, että 20 suoritetaan kompensointi esimerkiksi sijainninmääritysvastaanottimen 3 suorittimessa 14b, kuten digitaalisessa signaalinkäsittely-yksikössä. Tällaisesta elektroniikkalaitteesta 1 on kuvassa 3 esitetty eräs edullinen ..... esimerkki pelkistetysti. Tämän suoritusmuodon mukaisen elektroniikka- : laitteen sijainninmääritysvastaanottimessa 3 vastaanotetaan signaaleja 25 ja näytteistetään (digitoidaan) nämä signaalit ensimmäisessä analo-gia/digitaalimuuntimessa 16 sinänsä tunnetusti. Lisäksi matkaviestimen lähetyssignaalista otetaan näytteitä esim. ensimmäisellä suuntakytki-mellä 6 ja näytteistetään ne toisessa analogia/digitaalimuuntimessa 17. Sen jälkeen kun toisen antennin 5 kautta vastaanotettu signaali ja mat-·!· 30 kaviestimen lähetyssignaali on näytteistetty, voidaan toisen antennin : *'1: kautta vastaanotetusta signaalista erottaa laskennallisesti häiriösignaa- lin osuus edullisesti suorittimessa 14b, johon näytteistetyt signaalit joh- • · * :;j.: detaan. Kompensointilaskennan suorittaminen vaatii jonkin verran ai- :···: kaa, mutta tällä ei yleensä ole suurta merkitystä, koska paikannuksen : 35 laskennan ei tarvitse olla reaaliaikaista niin kuin matkaviestimen toi- mintojen.

• · 10 113990

Kuvissa 2 ja 3 on elektroniikkalaitteesta 1 esitetty lähinnä nyt esillä olevan keksinnön kannalta keskeiset lohkot. On kuitenkin selvää, että käytännön sovelluksissa elektroniikkalaitteet voivat käsittää muitakin toiminnallisia lohkoja, kuin kuvissa esitetyt. Lisäksi matkaviestimen 2 ja 5 sijainninmääritysvastaanottimen 3 käytännön toteutukset voivat vaihdella, mutta niillä ei sinänsä ole merkitystä tämän keksinnön soveltamisen kannalta.

On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan 10 edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, .vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

»

Claims (12)

113990

1. Menetelmä häiriöiden vaimentamiseksi elektroniikkalaitteen (1) si-jainninmääritysvastaanottimessa (3), jossa toisen antennin (5) kautta 5 vastaanotetaan sijainninmääritysjärjestelmän satelliittien lähettämää signaalia, ja joka elektroniikkalaite (1) käsittää lisäksi ainakin matkaviestimen (2) ja ensimmäisen antennin (4) käytettäväksi ainakin matkaviestimen lähetysantennina, määritetään ainakin yhden elektroniikka-laitteessa (1) syntyvän häiriösignaalin voimakkuus, muodostetaan 10 määritetyn häiriösignaalin voimakkuutta vastaava kompensointisignaa-li, ja yhdistetään mainittu kompensointisignaali toisen antennin (5) kautta vastaanotettavaan signaaliin, joka yhdistetty signaali johdetaan sijainninmääritysvastaanottimeen (3), tunnettu siitä, että mainitun kompensointisignaalin muodostamiseksi suoritetaan mainitulle ainakin 15 yhdelle elektroniikkalaitteessa (1) syntyvälle häiriösignaalille kaistan-päästösuodatus, ja että mainitun kaistanpäästösuodatuksen päästö-kaista asetetaan toisen antennin (5) kautta vastaanotettavan signaalin taajuuskaistalle. . 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä määritetään lisäksi mainitun ainakin yhden signaalin vaihe, jolloin mainitun kompensointisignaalin vaihe asetetaan olennai-• sesti vastakkaiseksi mainittuun ainakin yhden signaalin vaiheeseen nähden. 25

:’ [· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhdistetty signaali muodostetaan vähentämällä mainittu kompensointisignaali mainitusta toisen antennin (5) kautta vastaanotettavasta signaalista. .·. · 30

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhdistetty signaali muodostetaan summaamalla mainittu kompensointisignaali ja mainittu toisen antennin (5) kautta vastaan- ·:··.’ otettava signaali. . y 35 113990

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden häiriösignaalin voimakkuuden määritys suoritetaan matkaviestimen (2) lähettämästä signaalista.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ainakin yksi häiriösignaali näytteistetään, että mainittu toisen antennin (5) kautta vastaanotettava signaali näytteistetään, ja että yhdistetty signaali muodostetaan laskennallisesti mainituista näytteistetyistä signaaleista. 10

7. Elektroniikkalaite (1), joka käsittää ainakin matkaviestimen (2), ensimmäisen antennin (4) käytettäväksi ainakin matkaviestimen (2) lähe-tysantennina, sijainninmääritysvastaanottimen (3), toisen antennin (5) sijainninmääritysjärjestelmän satelliittien lähettämän signaalin vastaan- 15 ottamiseksi sijainninmääritysvastaanottimeen (3), ja välineet häiriöiden vaimentamiseksi, jotka välineet häiriöiden vaimentamiseksi käsittävät välineet (7) ainakin yhden elektroniikkalaitteessa (1) syntyvän häiriö-signaalin voimakkuuden määrittämiseksi, välineet (8, 9,14b) määritetyn häiriösignaalin voimakkuutta vastaavan kompensointisignaalin 20 muodostamiseksi, ja välineet (10) yhdistetyn signaalin muodostamiseksi yhdistämällä mainittu kompensointisignaali toisen antennin (5) kautta vastaanotettavaan signaaliin, ja välineet (11) yhdistetyn signaa- • · Iin johtamiseksi sijainninmääritysvastaanottimeen (3), tunnettu siitä, • · · että mainitut välineet häiriöiden vaimentamiseksi käsittävät lisäksi tl* 25 kaistanpäästösuodattimen (18), jolloin mainitun kompensointisignaalin • · *···' muodostamiseksi on järjestetty suoritettavaksi kaistanpäästösuodatus mainitulle ainakin yhdelle elektroniikkalaitteessa (1) syntyvälle I · · häiriösignaalille, ja että mainitun kaistanpäästösuodattimen (18) pääs-tökaista on asetettu toisen antennin (5) kautta vastaanotettavan sig-:· 30 naalin taajuuskaistalle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen elektroniikkalaite (1), tunnettu siitä, että se käsittää välineet mainitun ainakin yhden signaalin vaiheen määrittämiseksi, ja välineet (9) mainitun kompensointisignaalin vaiheen 35 asettamiseksi olennaisesti vastakkaiseksi mainittuun ainakin yhden signaalin vaiheeseen nähden. 113990

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen elektroniikkalaite (1), tunnettu siitä, että välineet (10) yhdistetyn signaalin muodostamiseksi käsittävät suuntakytkimen mainitun kompensointisignaalin vähentämiseksi mainitusta toisen antennin (5) kautta vastaanotettavasta signaa- 5 lista.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen elektroniikkalaite (1), tunnettu siitä, että välineet (10) yhdistetyn signaalin muodostamiseksi käsittävät suuntakytkimen mainitun kompensointisignaalin ja mainitun toi- 10 sen antennin (5) kautta vastaanotettavan signaalin summaamiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7—10 mukainen elektroniikkalaite (1), tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden häiriösignaalin voimakkuuden määrityksessä on käytetty matkaviestimen (2) lähettämää signaa- 15 lia.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7—11 mukainen elektroniikkalaite (1), tunnettu siitä, että se käsittää välineet (17) mainitun ainakin yhden häiriösignaalin näytteistämiseksi, välineet (16) mainitun toisen anten- 20 nin (5) kautta vastaanotettavan signaalin näytteistämiseksi, ja välineet (14b) erotussignaalin muodostamiseksi laskennallisesti mainituista näytteistetyistä signaaleista. 113990