FI113824B - Tietojen välittäminen verkonhallintajärjestelmälle - Google Patents

Description

113824

Tietojen välittäminen verkonhallintajärjestelmälle Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietojen välittämiseen verkkoelementiltä verkonhallintajärjestelmälle.

5 Verkon hallintaa ja tarkkailua varten verkossa on yksi tai useampi keskitetty verkonhallintajärjestelmä (Network Management System, NMS). Verkonhallintajärjestelmän avulla mm. tarkkaillaan reaaliaikaisesti verkon vikoja ja käsitellään hälytyksiä. Verkonhallintajärjestelmä onkin joukko integroituja sovelluksia, joilla voidaan hallita ja valvoa verkossa olevia laitteita. Verkonhal-10 linnan osa-alueita ovat vikojen hallinta (Fault management), käytön hallinta (Accounting management), kokoonpanon hallinta (Configuration management), suorituskyvyn hallinta (Performance management) ja turvallisuuden hallinta (Security management).

Tyypillinen tietoliikenneverkko koostuu suuresta määrästä erilaisia 15 verkkoelementtejä. Esimerkiksi matkaviestinverkko käsittää keskuksia, tukiasemia, siirtosolmuja jne. Vastaavasti lähiverkko (local area network) käsittää tiedostopalvelimia, kirjoitinpalvelimia, keskittimiä (hub), reitittimiä jne. Suuri verkko voi koostua kymmenistä tuhansista verkkoelementeistä. Kukin verkkoelementti puolestaan voi koostua useista itsenäisistä yksiköistä. Tällaisen 20 verkkokonseptin monimutkaisuudesta johtuen verkossa esiintyy päivittäin suuri ·:··: määrä vikoja. Verkkoelementin asetuksista riippuen verkkoelementti voi lähet- .·*·. tää viasta yhden tai useamman vikailmoituksen eli hälytyksen tai sitten viasta .:, ei lähetetä hälytystä ollenkaan.

Kun verkonhallintajärjestelmään tulee hälytys, jota valvontahenkilö I" 25 haluaa tutkia lähemmin, joutuu hän ottamaan etäistunnon (MML-sessio) häly- tyksen lähettäneeseen verkkoelementtiin ja yrittää löytää sieltä vikaan liittyvää *·* * taustatietoa. Varsinainen hälytyskin toki voi sisältää jotain tietoa, mutta häly tyksissä siirrettävät taustatiedot ovat tyypillisesti minimaalisia. Etäistunnossa ,.!: * verkonhallintajärjestelmä joutuu kommunikoimaan erilaisten verkkoelementtien :,., · 30 kanssa niiden ymmärtämällä tavalla niiden sisäisillä komentokielillä, jotka ovat ,·* : esimerkiksi puhelinkeskuksissa valmistaja-ja tyyppikohtaisia. Uusia komento- !.. ‘ kieliversioita syntyy myös saman valmistajan eri puhelinkeskusten järjestelmä tasojen ja uusien ohjelmaversioiden mukana. Rajapintoja ohjausjärjestelmän ‘: ja verkkoelementtien välillä tarvitaan useita.

'.: 35 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on, että optimointi verkon resurssien tehokkaan käytön ja riittävän taustatiedon välillä on erittäin vaikeaa.

2 113824

Jos hälytykseen liitetään erittäin vähän tietoa, operaattori voi joutua ottamaan erillisen etäistunnon (MML-sessio), joka on kankea ja hidas eivätkä hälytykseen liittyvät tiedot välttämättä löydy helposti. Lisäksi hälytyksessä olevat tiedot ovat usein vaikeaselkoisesti esitetty, koska on haluttu minimoida siirrettävä 5 bittimäärä. Jos taas hälytyksissä siirretään riittävästi informaatiota vian vakavuuden toteamiseksi ja taustatietoa vian korjaamiseksi, tuhlataan verkon resursseja, jos operaattori ei käytäkään tietoja. Ongelmana on myös se, että erilaisten verkkoelementtien kanssa joudutaan käyttämään erilaisia rajapintoja. Rajapintojen määrä tullee kasvamaan erityisesti ns. kolmannen sukupolven 10 matkaviestinjärjestelmien kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) sekä IMT-2000 (International Mobile Telecommunications 2000), tullessa markkinoille. Erilaisten rajapintojen hallinta tekee verkonhallintajärjestel-mästä erittäin monimutkaisen.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksinnön tavoitteena on yksinkertaistaa verkonhaliintajärjestelmää ja samalla vähentää verkossa signalointina siirrettyä tietoa siten, että mm. hälytykseen liittyvät tarpeelliset tiedot löytyvät helposti. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä tietojen välittämiseksi verkonhallintajärjestelmälle, jolle on tunnusomaista, että menetelmässä liitetään verkonhallintajärjestelmälle lä-20 hetettävään vasteeseen vähintään yksi osoitin, joka osoittaa paikan, josta löy-·:··: tyy lisätietoa; ja lähetetään vaste verkonhallintajärjestelmälle ennalta määritel- ;; lyn ehdon täytyttyä.

,:, Osoittimella tarkoitetaan tässä tiedon sijaintipaikan tunnusta tai in- "··’·, dikaattoria. Osoitin voi esimerkiksi olla osoite, algoritmi tai koodi osoitteen ge- f!!! 25 neroimiseksi, avainsana, määräpaikka tai tieto lähteestä (source designator).

Keksinnön kohteena on edelleen tietoliikenneverkon verkkoele-v mentti, joka on sovitettu olemaan yhteydessä tietoliikenneverkon verkonhallin- tajärjestelmään lähettämällä sille vasteita ennalta määritellyn ehdon täytyttyä. ;' Verkkoelementille on tunnusomaista, että se on sovitettu liittämään lähetettä- ,: 30 vään vasteeseen osoittimen, joka osoittaa paikan, josta löytyy lisätietoa.

! : Keksinnön kohteena on lisäksi tietoliikenneverkon verkonhallintajär- . / jestelmä, joka on sovitettu vastaanottamaan vasteita tietoliikenneverkon verk koelementeiltä. Verkonhallintajärjestelmälle on tunnusomaista, että se on sovi-: tettu tunnistamaan vasteessa olevan osoittimen, joka osoittaa paikan, josta i 35 löytyy lisätietoa.

3 113824

Keksintö perustuu siihen, että verkkoelementti liittää hälytykseen tai muuhun verkonhallintajärjestelmälle lähettämäänsä informaatioon osoittimen (pointer), jonka avulla verkkoelementti osoittaa paikan, josta löytyy lisätietoa. Tämä lisätieto voi olla esimerkiksi mittaustietoa, diagnostiikkaraportti, peitetyt 5 alemman prioriteetin hälytykset tai hälytyskäsikirjan sivu. Lisätieto voi olla myös kuormitusraportti, nykyinen konfiguraatio tai mikä tahansa verkon tarkkailuun tai analysointiin liittyvä tieto.

Keksintö tarjoaa joustavan ja vähän tiedonsiirtokapasiteettia vaativan tavan välittää lisäinformaatiota operaattorille. Keksinnön etuna onkin, että 10 verkonhallintajärjestelmä saa suorat linkit verkkoelementeissä oleviin lisätietoihin, jolloin siirrettävän tiedon määrä voidaan minimoida ja erilaisten rajapintojen määrittelyä yksinkertaistaa.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa lisätietoa tallennetaan ennalta määritellyssä muodossa ennalta määriteltyyn paikkaan. Tästä 15 on se etu, että jokaiselle verkkoelementille voidaan räätälöidä sille sopivin tallennustapa.

Keksinnön mukaisen menetelmän, verkkoelementin ja verkonhal-lintajärjestelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

20 Kuvioiden lyhyt selostus ·*: Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen :" ‘: yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: ·;·· Kuvio 1 esittää yksinkertaisen lohkokaavion keksinnön mukaisesta .···. tietoliikenneverkosta; 25 Kuviot 2 ja 3 esittävät vuokaaviona verkkoelementin keksinnön mu- I.. kaista toimintaa; ja

Kuvio 4 esittää vuokaavion verkonhallintajärjestelmän toiminnasta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää minkä tahansa tietoliiken-’ : 30 neverkon verkonhallintaan silloin, kun verkkoelementit lähettävät tietoja tilas taan verkonhallintajärjestelmälle lähettämällä esimerkiksi hälytyksiä tai suorituskykymittauksia.

Kuviossa 1 on esitetty pelkistetty lohkokaavio keksinnön mukaisesta verkosta N ja sen verkonhallintajärjestelmästä NMS. Keksinnön mukainen 35 verkko voi olla mikä tahansa verkko, kuten esimerkiksi UMTS-verkko, yleiseu- 4 113824 rooppalainen digitaalinen matkaviestinverkko GSM tai GSM:ään perustuva verkko, digitaalinen monipalveluverkko ISDN, lähiverkko LAN, yleinen puhelinverkko PLMN, jne.

Kuviossa 1 verkonhallintajärjestelmä NMS on kytketty verkon N 5 verkkoelementteihin NE1, NE2, NE3 datasiirtoverkon DCN (data communication network) kautta. Tässä yhteydessä datasiirtoverkko tarkoittaa yleisesti mitä tahansa yhteyttä ja verkkoa, jolla verkonhallintajärjestelmä ja verkkoelementit voidaan liittää toisiinsa. Datasiirtoverkko DCN voi esimerkiksi olla pa-kettikytketty verkko, ethernet-verkko tai TCP/IP-verkko. Keksinnön kannalta ei 10 ole merkitystä minkälaisilla rajapinnoilla tai protokollilla NMS kommunikoi verkkoelementtien kanssa. Käytetty liitäntä ja protokolla voivat vaihdella verkkoelementistä riippuen, kunhan verkkoelementiltä voidaan lähettää vasteita ver-konhallintajärjestelmälle, ja verkonhallintajärjestelmä saa yhteyden vasteessa olevan osoittimen osoittamaan paikkaan.

15 Verkonhallintajärjestelmän laitteistokokoonpano ja perustoiminta voi olla samanlainen kuin tunnetuissa verkonhallintajärjestelmissä, jotka modifioidaan toteuttamaan keksinnön mukaiset toiminnot, joita on kuvattu verkonhallintajärjestelmän osalta tarkemmin kuviossa 4. Verkonhallintajärjestelmä voi olla keskitetty tai hajautettu. Kuviossa 1 esitetty pelkistetty verkonhallintajär-20 jestelmä koostuu neljästä osasta: yhteysosasta CP1 (Communication Part), sovellusosasta AP1 (Application Part), tietokantaosasta DP1 (Data Part) ja "*'·* käyttäjäliittymästä UI (User Interface). Yhteysosa CP1 huolehtii käytönohjauk- sen yhteyksistä verkkoelementteihin. Sovellusosa AP1 huolehtii yhteyksistä ·· käyttäjäliittymän työasemiin. Sovellusosa AP1 sisältää myös käytönohjauksen ;···. 25 sovellukset, jotka liittyvät mm. vian-, konfiguraation ja suorituskyvyn hallin- taan. Tietokantaosaan DP1 on tallennettu verkonhallintadata. Tietokantaosa , DP1 kerää ja tallentaa sovellusosalta AP1 tai yhteysosalta CP1 tulevaa tietoa.

Käyttäjäliittymä UI käsittää yhden tai useampia työasemia, joiden välityksellä operaattori voi hallita koko verkkoa. Operaattori voi käyttäjäliittymän UI välityk-: 30 sellä esimerkiksi tarkkailla verkon toimintaa. Verkonhallintajärjestelmän voi daan toteuttaa erilaisilla palvelimilla ja päätelaitteilla, jotka on liitetty toisiinsa esimerkiksi lähiverkolla.

Verkkoelementit NE1, NE2, NE3 voivat olla mitä tahansa verkon elementtejä. Esimerkiksi matkaviestinverkossa ne voivat olla tukiasemia, mat-35 kapuhelinkeskuksia ja/tai erilaisia rekistereitä, kuten kotirekisteri. Verkkoele-*: mentit voivat myös olla varsinaiseen verkkoon kuulumattomia elementtejä, 5 113824 joille verkonhallintajärjestelmä tarjoaa rajapinnan ja tarkkailun. Tällainen elementti on esimerkiksi lyhytsanomakeskus. Verkkoelementin on oltava osoitettavissa oleva elementti, jotta verkonhallintajärjestelmä voi olla siihen yhteydessä.

5 Viitaten kuvioon 1 siinä on selvyyden vuoksi esitetty vain yksi verk koelementti NE2 yksityiskohtaisemmin. Yksittäinen verkkoelementti NE2 koostuu verkonhallintamielessä agenttiohjelmasta Ag ja hallintatietokannasta MIB (Management Information Base). Jatkossa agenttiohjelmasta käytetään nimitystä agentti. Agentti Ag toimii välittäjänä verkonhallintajärjestelmän ja hal- 10 lintatietokannan välillä. Se mm. vastaanottaa komentopyyntöjä verkonhallin-tajärjestelmältä ja lähettää vastauksina komentovasteita. Agentti Ag voi myös lähettää spontaaneja vasteita verkonhallintajärjestelmälle. Spontaanin vasteen voi generoida esimerkiksi verkkoelementtivalmistajan hallintatietokantaan määrittelemän muuttujan arvon suureneminen kynnysarvoa suuremmaksi.

15 Vasteella (response) tarkoitetaan tässä kaikkea verkkoelementin verkonhallintajärjestelmälle lähettämää informaatiota riippumatta sen lähetyssyystä tai sisällöstä. Agentti ja verkonhallintajärjestelmä käyttävät keskinäisessä tiedonsiirrossaan verkonhallintaprotokollaa, esimerkiksi SNMP tai CMIP. Käytetyllä protokollalla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä keksinnön kannalta.

20 Verkkoelementin toiminnallisia osia ovat yhteysosa CP2, sovel lusosa AP2 ja muisti M. Yhteysosan avulla verkkoelementti vastaanottaa, lä-hettää ja välittää tietoa muiden verkkoelementtien ja verkonhallintajärjestel-:<t>: män kanssa. Agentti hyödyntää yhteysosaa vasteita lähettäessään. Sovel- :· lusosa suorittaa verkkoelementin tehtävät ja toiminnot, kuten agentin. Verk- :***: 25 koelementin laitteistokokoonpanoa ja perustoimintaa ei tarvitse muuttaa. Verk- koelementti vain modifioidaan toteuttamaan keksinnön mukaiset toiminnot, , joita on kuvattu verkkoelementin osalta tarkemmin kuvioissa 2 ja 3. Muisti si- « » » sältää hallintatietokannan MIB ja tarpeelliset tiedostot, kuten esimerkiksi lokitiedoston.

30 Kuten yllä olevasta käy ilmi, keksinnön mukainen verkonhallinta vaatii suhteellisen pieniä muutoksia nykyisiin verkkoelementteihin ja verkon- hallintajärjestelmiin. Muutokset voidaan toteuttaa päivitettyinä ohjelmistorutii- ' ; neina ja/tai sovelluspiireillä (ASIC). Lisäksi joihinkin verkkoelementteihin voi daan tarvita lisää muistia.

; 35 Kuviossa 2 esitetään pelkistetty vuokaavio verkkoelementin keksin- : nön mukaisesta toiminnasta. Kohdassa 201 verkkoelementti suorittaa tehtä- 113824 β vän. Tehtävä voi liittyä verkonhallintaan. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi vian havaitseminen, diagnostiikkaraportin tai kuormitusraportin ajaminen ja hälytyksen lähettäminen. Tehtävän ei kuitenkaan tarvitse liittyä verkonhallintaan, vaan se voi olla vaikka puhelunmuodostuspyynnön välittäminen. Kohdassa 5 202 verkkoelementti tallentaa tehtävään liittyvän tiedon ennalta määriteltyyn paikkaan ennalta määritellyssä muodossa. Tietoa voidaan tallentaa myös useampaan eri paikkaan ja jopa eri muodoissa. Edullisinta on kuitenkin käyttää samaa tallennusmuotoa. Esimerkiksi, jos kyseessä on vian havaitseminen, tallennetaan havaitusta viasta tieto vikatiedostoon esimerkiksi html-muodossa 10 (Hypertext Markup Language). Vikaan liittyvä tieto voidaan tallentaa lisäksi lokitiedostoon. Puhelunmuodostuspyynnön välittäminen tallennetaan edullisesti lokitiedostoon ja diagnostiikkaraportin ajamisen seurauksena syntynyt diag-nostiikkaraportti niille varattuun tiedostoon. Tehtävät ja mitä tietoa mihinkin tallennetaan ja missä muodossa tallennus tehdään, voidaan vapaasti määri-15 teliä. Tietoja voidaan ylläpitää verkossa hajautetusti tai keskitetysti ja osa tiedoista kannattaa ylläpitää verkkoelementissä, osaa tiedoista taas esimerkiksi yhdessä verkkoelementissä.

Kohdassa 203 verkkoelementti tarkistaa, onko tehtävä sellainen, että siitä lähetetään vaste verkonhallintajärjestelmälle. Se, milloin vaste lähe-20 tetään, voidaan vapaasti määritellä erilaisten ehtojen avulla. Esimerkiksi kaikista vioista ei tarvitse lähettää hälytystä, mutta aina diagnostiikkaraportin val-mistuttua siitä lähetetään tieto verkonhallintajärjestelmälle. Yleensä tehtäväs-tä, joka ei liity verkonhallintaan, kuten puhelunmuodostuspyynnön välittämi-·· nen, ei lähetetä vastetta verkonhallintajärjestelmälle. Jos vastetta ei lähetetä, 25 on toiminta suoritettu loppuun.

, Jos verkonhallintajärjestelmälle lähetetään vaste, liittää verkkoele- mentti siihen kohdassa 204 vasteeseen määritellyn osoittimen tai määritellyt osoittimet. Esimerkiksi joihinkin hälytyksiin liitetään ainoastaan vikatiedoston osoitin, mutta joihinkin voidaan liittää vikatiedoston osoittimen lisäksi osoitin 30 verkkoelementin käsikirjan asiaan liittyvään kohtaan. Osoittimet ovat edullisesti Internet- eli URL-osoitteita (uniform resource locator) tai vastaavia osoitteita, • jotka yksilöivät tiedoston tai hakemiston sekä näiden käyttöön tarvittavan yhte- ·. yskäytännön. Saman vasteen eri osoittimet voivat osoittaa eri verkkoelement- teihin eikä osoittimen tarvitse osoittaa lähettäneeseen verkkoelementtiin ollen-35 kaan. Kun osoittimet tai osoitin on liitetty vasteeseen, lähetetään se kohdassa 205 verkonhallintajärjestelmälle.

7 113824

Kaikki edellä kuvion 2 selityksen yhteydessä esitetyt määrittelyt voi tehdä verkkoelementin valmistaja. On myös mahdollista, että operaattori tekee verkonhallintajärjestelmän välityksellä ainakin joitakin määrittelyjä, esimerkiksi lisää suoritusraporttipyyntöön osoittimen paikkaan, jonne haluaa verkkoele-5 mentin tallentavan tiedot. Tällöin verkkoelementti on sovitettu tallentamaan lisätiedot pyynnössä olleen osoittimen osoittamaan paikkaan. Osa määrittelyistä voi olla myös sellaisia, että verkkoelementin valmistaja tekee osan niistä ja operaattori osan. Esimerkiksi valmistaja voi määritellä viat sekä sen, mihin vian havaitseminen tallennetaan ja mitkä osoittimet viasta kertovaan hälytyk-10 seen liitetään ja operaattori määrittelee sen, milloin viasta kertova hälytys lähetetään.

Jossakin suoritusmuodossa kuviossa 2 esitettyä toiminnallisuutta toteutetaan vain verkonhallintaan liittyvien tehtävien yhteydessä. Tällöin voidaan kohdan 203 tarkistus jättää pois, jos verkonhallintajärjestelmälle lähete-15 tään aina vaste.

Jossakin suoritusmuodossa osoitin liitetään vain hälytyksiin ja muut vasteet lähetetään ilman osoitinta. Tällaisessa suoritusmuodossa tarkistetaan kohdan 203 jälkeen, onko vaste hälytys ja mikäli on, siirrytään kohtaan 204 liittämään osoitin hälytykseen.

20 Kuviossa 3 esitetään vuokaaviona yksityiskohtaisempi esimerkki verkkoelementin keksinnön mukaisesta toiminnasta vian havainnoinnin yhtey-dessä. Kuvion esimerkissä oletetaan, että yksi vika voi aiheuttaa useampia :§t’: erilaisia hälytyksiä. Sen lisäksi oletetaan, että tiettyyn vikaan liittyvät hälytykset ·:· tallennetaan samaan vikatiedostoon. Kuvion 3 esimerkissä oletetaan myös, 25 että verkkoelementti hyödyntää hälytysten korrelointia. Korreloinnin ansiosta esimerkiksi viiden hälytyksen asemasta lähetetäänkin yksi hälytys. Keksinnön avulla saadaan helposti selvitys alkuperäiset hälytykset eli se, miksi tämä hä- • » · lytys lähetettiin ja mitä lähetetyn hälytyksen taustalla on.

Kuviossa 3 lähdetään liikkeelle siitä, että verkkoelementissä havai-30 taan vika kohdassa 301. Kohdassa 302 muodostetaan hälytys, joka tallenne-·*’ taan vikatiedostoon A kohdassa 303. Samalla tallennetaan hälytykseen olen- \i naisesti liittyvät tiedot. Tallennettavat tiedot ja vikatiedoston määrittelee esi- ; merkiksi verkkoelementin valmistaja. Tallennus tehdään ennalta määritellyssä muodossa, kuten esimerkiksi html-muodossa. Sen jälkeen tarkistetaan koh-; 35 dassa 304, lähetetäänkö hälytys verkonhallintajärjestelmälle. Toisin sanoen : tarkistetaan, täyttyykö hälytyksen lähettämiseen liittyvä ehto tai joku ehdoista.

8 113824

Keksintö ei mitenkään rajoita ehtojen määrittelemistä. Ehtona voi olla esimerkiksi hälytyksen prioriteetti, vika voidaan määrittää sen tyyppiseksi, että siitä ei lähetetä hälytyksiä tai sitten voidaan määritellä joku kynnysarvo, jonka ylittyessä hälytys lähetetään. Esimerkiksi kynnysarvoksi voidaan määritellä, että joka 5 kymmenes hälytys lähetetään. Ehdoksi voidaan myös esimerkiksi määritellä, että vaihtoehtoisen reitin putoaminen pois aiheuttaa hälytyksen lähettämisen ainoastaan silloin, kun se on ainoa käytössä oleva reitti.

Jos kohdassa 304 havaitaan, että hälytystä ei lähetetä verkonhal-lintajärjestelmälle, tarkistetaan kohdassa 305 aiheuttaako vika muita hälytyk-10 siä. Jos vika aiheuttaa muita hälytyksiä, jatketaan kohdasta 302 muodostamalla seuraava hälytys. Jos kaikki vikaan liittyvät hälytykset on käyty läpi, on toiminta suoritettu loppuun.

Jos kohdassa 304 havaitaan, että hälytys lähetetään verkonhallin-tajärjestelmälle, liitetään kohdassa 306 hälytykseen tiedoston A osoitin, joka 15 on edullisesti Internet-osoitin. Sen jälkeen tarkistetaan kohdassa 307, onko hälytys sellainen, että siihen liitetään myös muita osoittimia. Jos on, liitetään muut osoittimet hälytykseen kohdassa 308 ja lähetetään hälytys verkonhallin-tajärjestelmälle kohdassa 309. Yhdessä hälytyksessä olevien osoittimien ei tarvitse olla samaa tyyppiä ja ne voivat viivata eri verkkoelementteihin. Kun 20 hälytys on lähetetty, siirrytään kohtaan 305 tarkistamaan, liittyykö vikaan vielä muita hälytyksiä, joita ei ole käsitelty.

Jos hälytykseen ei liitetä kuin osoitin tiedostoon A, siirrytään koh-dasta 307 suoraan kohtaan 309, josta jatketaan edellä kuvatulla tavalla.

··· Jossain keksinnön edullisessa suoritusmuodossa voidaan jokainen •« * · .*··. 25 hälytys lähettää verkonhallintajärjestelmälle. Tällaisessa suoritusmuodossa ei ,···. tehdä kohdan 304 tarkistusta vaan siirrytään kohdasta 303 suoraan kohtaan /:·! 306.

• > *

Jossakin keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kaikkiin lähetettäviin hälytyksiin ei aina välttämättä liitetä osoitinta tiedostoon A, vaan esimer-30 kiksi osoitin käsikirjan tiettyyn kohtaan. Tällaisessa suoritusmuodossa jätetään kohta 306 väliin ja kohdassa 308 tarkistetaan, mitkä osoittimet liitetään hälytykseen ja liitetään se/ne kohdassa 309.

. Kuviossa 4 esitetään verkonhallintajärjestelmän keksinnön mukaista toimintaa suoritusmuodossa, jossa verkonhallintajärjestelmä pystyy kommuni-35 koimaan sekä osoittimia sisältävien vasteiden että nykyisten tyyppisten vasteiden kanssa. Tästä on se etu, että verkossa voi olla samanaikaisesti sekä van- 9 113824 hoja verkkoelementtejä, joihin ei vielä ole päivitetty keksinnön mukaista toimintaa, että keksinnön mukaisen toiminnan sisältäviä verkkoelementtejä.

Viitaten kuvioon 4 verkonhallintajärjestelmässä vastaanotetaan kohdassa 401 vaste. Kohdassa 402 tarkistetaan, sisälsikö vaste vähintään yh-5 den osoittimen. Jos vaste ei sisältänyt osoitinta, jatketaan tunnetun tekniikan mukaisesti. Jos vaste sisälsi osoittimen, välitetään kohdassa 403 tieto osoitti-mesta käyttöliittymän välityksellä operaattorille. Esimerkiksi kuvion 3 yhteydessä selitetyn hälytyksen ilmestyessä käyttöliittymän näytölle samalla näytölle ilmestyvät kohdat lisätietoja (osoitin A-tiedostoon) ja manuaali (osoitin kä-10 sikirjaan) tai vain toinen niistä. Tieto osoittimesta/osoittimista voidaan myös piilottaa hälytyksen alle. Sillä, millä tavalla osoitin indikoidaan operaattorille, ei ole keksinnön kannalta merkitystä, kunhan se indikoidaan jollain tavalla viimeistään siinä yhteydessä, kun operaattori alkaa tutkimaan vastetta.

Kohdassa 404 vastaanotetaan käyttöliittymän välityksellä lisätieto-15 pyyntö eli indikaatio siitä, että operaattori haluaa tutustua osoittimen takana olevaan lisätietoon. Operaattori on esimerkiksi näpäyttänyt hiiren painiketta ’’lisätietoja” tai ’’manuaali” -sanan kohdalta. Sen jälkeen kohdassa 405 avataan osoittimen osoittama lisätiedosto. Operaattori saa näin käyttöönsä haluamansa lisätiedot helppolukuisessa ja yksinkertaisessa muodossa eikä hänen tar-20 vitse muodostaa erillistä etäistuntoa. Sen lisäksi hän välttyy hankalalta tiedon etsinnältä ja käsikirjojen selaamiselta. Tämä vähentää operaattorin työtä. Koh-*:·'! tia 404 ja 405 toistetaan aina operaattorin niin indikoidessa. Operaattori voi :"*· esimerkiksi avata näytölleen mittausdatan ja sen kohdan käsikirjasta, jossa

Hl kerrotaan mittausdatan suositusarvot. Kohtien 404 ja 405 toistamista jatke-.···. 25 taan, kunnes operaattori lopettaa vasteen käsittelyn.

Kuvioissa 2, 3 ja 4 esitettyjen kohtien järjestys voi poiketa edellä * * * λ, esitetystä ja kohdat voivat tapahtua rinnakkaisesti. Kohtien välissä voidaan ’·’ suorittaa muita kohtia, joita ei ole esitetty kuvioissa. Osa kuvioissa esitetyistä kohdista voidaan myös jättää pois, esimerkiksi kohdan 402 tarkistus voidaan 30 jättää pois, jos kaikissa vasteissa on osoitin. Edelleen edellä esitettyjä suori-,; tusmuotoja voidaan yhdistää, kunhan lähetettävään vasteeseen liitetään osoi- : tin osoittamaan sitä paikkaa, josta löytyy lisätietoa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-: nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- ; 35 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih della patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (13)

113824

1. Menetelmä tietojen välittämiseksi verkonhallintajärjestelmälle, tunnettu siitä, että menetelmässä liitetään (204, 306, 308) verkonhallintajärjestelmälle lähetettävään 5 vasteeseen vähintään yksi osoitin, joka osoittaa paikan, josta löytyy lisätietoa; ja lähetetään (205, 309) vaste verkonhallintajärjestelmälle ennalta määritellyn ehdon täytyttyä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että menetelmässä vastaanotetaan (401) verkonhallintajärjestelmässä vaste; ja välitetään (403) tieto osoittimesta verkonhallintajärjestelmän käyttäjälle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että menetelmässä vastaanotetaan (404) verkonhallinjärjestelmässä lisätietopyyntö; ja avataan (405) osoittimen osoittamassa paikassa oleva lisätieto.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä 20 suoritetaan (201, 302) verkkoelementissä verkonhallintaan liittyvä -· tehtävä; ja tallennetaan (202, 303) tehtävään liittyvä tieto lisätiedoksi ennalta ,määriteltyyn paikkaan ennalta määritellyssä muodossa.

’···, 5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tun- y.‘.' 25 n e 11 u siitä, että menetelmässä suoritetaan (201, 302) verkkoelementissä verkonhallintaan liittyvä ' ' tehtävä; ja tallennetaan (202, 303) tehtävään liittyvä tieto lisätiedoksi verkon-hallintajärjestelmän määrittelemään paikkaan.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että vaste on verkonhallintajärjestelmälle lähetetty hälytys.

’ 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osoitin on Internet-osoite tai vastaava osoite, joka yk-: silöi paikan lisäksi tarvittavan yhteyskäytännön. 113824

8. Tietoliikenneverkon verkkoelementti (NE1, NE2, NE3), joka on sovitettu olemaan yhteydessä tietoliikenneverkon verkonhallintajärjestelmään (NMS) lähettämällä sille vasteita ennalta määritellyn ehdon täytyttyä, tunnettu siitä, että 5 verkkoelementti (NE1, NE2, NE3) on sovitettu liittämään lähetettä vään vasteeseen osoittimen, joka osoittaa paikan, josta löytyy lisätietoa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että verkkoelementti (NE1, NE2, NE3) on sovitettu tallentamaan lisätietoa ennalta määriteltyyn paikkaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että verkkoelementti (NE1, NE2, NE3) on sovitettu tallentamaan lisätiedon ennalta määritellyssä muodossa.

11. Tietoliikenneverkon verkonhallintajärjestelmä (NMS), joka on sovitettu vastaanottamaan vasteita tietoliikenneverkon verkkoelementeiltä 15 (NE1, NE2, NE3) ennalta määritellyn ehdon täytyttyä vasteen lähettävässä verkkoelementissä, tunnettu siitä, että verkonhallintajärjestelmä (NMS) on sovitettu tunnistamaan vasteessa olevan osoittimen, joka osoittaa paikan, josta löytyy lisätietoa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkonhallintajärjestelmä, 20 tunnettu siitä, että verkonhallintajärjestelmä (NMS) on sovitettu avaamaan osoittimen osoittamassa paikassa olevan lisätiedon vasteena vastaanotetulle i lisätietopyynnölle.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen verkonhallintajärjestel-mä, tunnettu siitä, että verkonhallintajärjestelmä (NMS) on sovitettu tun- .···. 25 nistamaan vasteessa olevan osoittimen, mikäli se on Internet-osoite tai vas- taava osoite, joka yksilöi paikan lisäksi tarvittavan yhteyskäytännön. · * · i ϊ * * » > » 113824