FI113620B - Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi - Google Patents

Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI113620B
FI113620B FI20011169A FI20011169A FI113620B FI 113620 B FI113620 B FI 113620B FI 20011169 A FI20011169 A FI 20011169A FI 20011169 A FI20011169 A FI 20011169A FI 113620 B FI113620 B FI 113620B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
inner bark
ethanol
product
modified
bark
Prior art date
Application number
FI20011169A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20011169A0 (fi
FI20011169A (fi
Inventor
Jukka T Salonen
Sari Voutilainen
Meri Vanharanta
Tarja Nurmi
Original Assignee
Jurilab Ltd Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Jurilab Ltd Oy filed Critical Jurilab Ltd Oy
Priority to FI20011169A priority Critical patent/FI113620B/fi
Publication of FI20011169A0 publication Critical patent/FI20011169A0/fi
Publication of FI20011169A publication Critical patent/FI20011169A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI113620B publication Critical patent/FI113620B/fi

Links

Landscapes

  • Medicines Containing Plant Substances (AREA)
  • Coloring Foods And Improving Nutritive Qualities (AREA)

Description

113620
Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi
Keksintö koskee uutta menetelmää mäntypetun modifioimiseksi sekä mainitulla menetelmällä saadun modifioidun petun käyttöä.
5
Pettu, jota kutsutaan myös jälsiksi, on kerros, joka ulottuu esimerkiksi männyllä puisen ytimen ulkopuolelta uloimpaan korkki- tai kaamakerrokseen, ja siihen kuuluu välittömästi puisen ytimen ulkopuolella sijaitseva niin kutsuttu jälsi sekä primaarinen pettu-kerros eli nila, mukaan lukien korkkikuori, joka muodostaa puun niin kutsutun sisäisen 10 kuorikerroksen. Tämän kerroksen paksuus on tavallisesti 1-3 mm. Primaarinen pettu on fysiologisesti elävää ainetta, joka sisältää yhteyttämistuotteita kuljettavia ja varastoivia soluja, kun taas ulkokuori sisältää kuolleita soluja, joiden pääasiallisena tehtävänä on suojata pettua mekaanisesti ja kemiallisesti.
15 Pettua on käytetty kriisien tai nälänhädän aikana ravinnon lisänä, erityisesti jauhon korvikkeena, esimerkiksi leivässä. Suomen puolustusvoimien tieteellisen neuvoston pettu-tutkimuksen yhteydessä on tutkittu petun kemiallista koostumusta ja toksikologiaa (MATINE-tutkimus, 1979). Pettu on erittäin runsaskuituinen, se sisältää noin 60 % kuitua, ja sen energiasisältö on vähäinen. Se sisältää myös mineraaleja, mm. sinkkiä, rau-20 taa, mangaania ja kalsiumia, enemmän kuin esimerkiksi ruis tai vehnä. Lisäksi se sisäl-' ' * tää flavonoideja ja kasvilignaaneja. Pettu sisältää myös monia lipofiilisiä ja hydrofiilisiä ' ·: ’ aineita. Lipofiiliset aineet voidaan uuttaa orgaanisilla liuottimilla, jolloin ne muodosta- | vat uuttuvat aineet. Dikloorimetaaniuutteissa on osoitettu olevan sekä tyydyttyneitä että
Mill tyydyttymättömiä rasvahappoja, kuten esimerkiksi linolihappoa, linoleenihappoa ja • M I | .,, 25 palmitiinihappoa, vapaassa tai esteröityneessä muodossa, hartsihappoja, kuten esimer- * · kiksi dehydroabietiinihappoa, steroleja, kuten esimerkiksi sitosterolia, kampesterolia ja sitostanolia, vahoja ja mono-, di- ja triglyseridejä. Hydrofiiliset aineet voidaan uuttaa . ’ · t vesiliuoksilla, ja näitä ovat esimerkiksi hiilihydraatit, erityisesti sokerit, joista tärkeim- * _ piä sokerikomponentteja ovat glukoosi, arabinoosi, galaktoosi, ksyloosi ja mannoosi.
30
Petussa on erityinen kitkerä maku, joka rajoittaa petun teollista käyttöä. Perinteisesti ': pettua on lämpökäsitelty tai, harvemmin, keitetty ei-toivottujen pihka-, hartsi- ja parkki- 2 113620 aineiden poistamiseksi. Nämä käsittelyt eivät kuitenkaan poista kitkerää makua, joka on ei-toivottava silloin, kun pettua käytetään ruoan tai rehun ravintolisänä suurina määrinä. Olemme nyt kehittäneet uuden menetelmän petun modifioimiseksi siten, että kitkerä maku poistuu, mutta hyödyllisten flavonoidien ja lignaanien määrä säilyy.
5
Hapetusstressillä on merkitystä monissa tärkeissä terveysongelmissa, kuten esimerkiksi sepelvaltimotaudissa, aivoverisuonisairaudessa, syövässä, kohonneessa verenpaineessa, diabeteksessa, kaihisairauksissa, dementiassa ja tulehdussairauksissa. Vapaita radikaaleja muodostuu ympäristön saasteiden, säteilyn, lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksesta 10 sekä kehon oman aineenvaihdunnan tuloksena, ja ne aikaansaavat hapetusstressiksi kutsutun tilan. Ravinnon antioksidanteilla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisen luontaiseen antioksidantti-puolustusjäijestelmään ja näin aikaansaada suojaa näitä sairauksia vastaan.
15 Ateroskleroosin etenemisellä valtimon seinämässä on olennaisen tärkeä merkitys sydänsairauden synnyssä ja se on tärkeä sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja läntisessä maailmassa. Hapettuneet LDL lipoproteiinit (low density lipoproteins) ovat aterogeeni-siä ja niitä pidetään ratkaisevana välivaiheena ateroskleroottisten plakkien muodostumisessa (Chisolm, 2000). Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinnon täydentämi-20 nen antioksidanteilla hidastaa haitallista ateroskleroosin etenemistä (Salonen et ai., 2000), samoin epidemiologiset tiedot viittaavat siihen, että ravinnon antioksidanteilla voidaan vähentää sepelvaltimotautia (Hertog, 1995). Hapetusstressiä lukuun ottamatta hyperkolesterolemia on todennäköisesti ratkaisevin riskitekijä sydänsairauden ennusteessa, ja kasvava todistusaineisto tukee voimakkaasti lipidejä vähentävän hoidon tärke-25 yttä sydänsairauden ehkäisemisessä. Tutkimuksissamme ravinnon täydentäminen pettu-pitoisella ruisleivällä vähensi lipidiperoksidaatiota, mikä osoittaa petun antioksidatiivis-ten yhdisteiden vaikutuksen. Lisäksi pettupitoinen ravinto alensi LDL-kolesterolin kon-sentraatiota, mikä lisää petun hyödyllistä vaikutusta. Petun sisältämä kuitu sitoo toden-! näköisesti lipidejä suolessa ja alentaa siten kolesterolitasoa.
Vapaat radikaalit on yhdistetty myös syövän syntyyn, jossa eräät vaikutukset välittyvät DNA-vaurion kautta. Monien eri flavonoidien on osoitettu ehkäisevän syöpäsolujen 3 113620 kasvua in vitro, ja sama on osoitettu eläintutkimuksissa (Colic, 2000). Petun fenoliyh-disteistä flavonoidit ja lignaanit on yhdistetty syövän ehkäisyyn epidemiologisissa tutkimuksissa (Adlercreutz ja Mazur, 1997). Kuitenkin koska pettujauhossa on erittäin korkea kuitupitoisuus, kuidun syövänvastaiset vaikutukset saattavat olla merkitykselli-5 siä. Näihin kuuluu ulostemassan lisääntyminen, mikä laimentaa promoottoreita ja alentaa suolen pH:ta.
Petun fenoliyhdisteisiin kuuluvat seuraavat ryhmät: lignaanit, flavonit, flavonolit, fla-vanonit, isoflavonit, flavanonoli, Aavaani, Aavanoli, Aavan-3,4-dioli, kalsonit (chal-10 cones), dihydrokalsonit, fenolihapot, joissa on 1-3 hiilen ketju ja fenolienkaan substitu-ointi on erilainen; yleisesti kaikki yhdisteet, jotka sisältävät yhden tai useamman fenoli-renkaan molekyylissä. Kaikkia yhdisteiden yhdistelmiä, aglykoneja, erilaisia konjugaat-teja (so. glykosideja ja estereitä) sekä edellä lueteltujen yhdisteryhmien polymeerejä pidetään mahdollisina petun sisältäminä antioksidantteina.
15
Keksinnön tarkoituksena oli pääasiallisesti kehittää menetelmä petun modiAoimiseksi siten, että petun kitkerä maku poistuu, mutta samalla petun mahdollisten antioksidantti-en konsentraatiot säilyvät hyväksyttävällä tasolla. Näin muokattua pettua voitaisiin sitten käyttää sellaisen valmisteen kuin esimerkiksi ravintolisän kehittämiseen, jossa ei 20 olisi pelkästään keholle tarpeellisia mineraaleja ja kuituja, vaan joka olisi lisäksi herkullisen makuinen ja jolla olisi myös hyödyllinen vaikutus terveyteen. Erityisesti haluttiin kehittää tuote, jolla olisi lipidiperoksidaatiota vähentävä vaikutus, esimerkiksi se vaikut- • taisi parantavasti veren, plasman ja seerumin hapetuksen vastustuskykyyn samoin kuin sillä olisi veren lipidipitoisuuksia alentava vaikutus, erityisesti LDL-kolesterolia alenta-25 va vaikutus. Sellaisen tuotteen nauttimisella olisi siten edullinen vaikutus ateroskleroo-sin ja sepelvaltimotaudin ehkäisyyn.
Koska suurin osa petusta muodostuu liukenemattomasta kuidusta, elintarvikkeiden pet-tulisä voi lisätä merkittävästi kuidun saantia. Kuidun vaikutuksia syöpään ja sydänsai-30 rauteen on edellä käsitelty, mutta petun kuidulla on myös muita terveysvaikutuksia.
• · Diabeteksen hoidossa kuitu auttaa säätelemään veren glukoositasoa, ja ulostemassan lisääminen kuidulla on myös tehokas tapa hoitaa ummetusta. Kuitulisä auttaa myös pai- ^ 113620 non säilyttämisessä samoin kuin painon alentamisessa. Tämä johtuu pääasiassa kylläisyyden tunteesta, joka syntyy kuidun kyvystä sitoa vettä ja vähäisemmässä määrin jopa lipidejä. Painon alentamisen on osoitettu olevan hyödyllistä kohonneen verenpaineen ja hyperkolesterolemian hoidossa, ja siten myös sydänsairauden estämisessä. Keksinnön 5 mukaisesti modifioitu pettu sekä sitä sisältävät koostumukset ovat miellyttävä keino lisätä kuidun saantia.
Pettu sisältää myös suuria määriä kasvilignaaneja, jotka suolen mikrobit muuttavat ente-rolaktoniksi. Tutkimuksessamme seerumin enterolaktonipitoisuus nousi annoksesta 10 riippuvalla tavalla pettujauheella täydennetyllä ruisleivällä verrattuna ei-täydennettyyn ruisleipään. Enterolaktonin suuret pitoisuudet virtsassa on liitetty rintasyövän ja muiden hormonivälitteisten sairauksien alentuneeseen riskiin. Kasvilignaaneilla, joista entero-laktoni on peräisin ja joiden metaboloitunutta muotoa se edustaa, on osoitettu olevan antiviraalisia, bakterisidisiä ja antifungaalisia vaikutuksia. Lisäksi enterolaktonilla on 15 raportoitu olevan heikko estrogeeninen aktiivisuus, ja tämä on antanut aihetta muihin oletuksiin enterolaktonin terveydellisistä hyödyistä osteoporoosin ja dementian ehkäisyssä. Olemme aikaisemmin selostaneet myös akuuttien sepelvaltimotapausten riskin alentuneen miehillä, joilla oli korkea seerumin enterolaktonipitoisuus. Enterolaktoni on difenoliyhdiste, joka siten muistuttaa rakenteellisesti flavonoideja, mikä lisää sen petun , 20 niiden yhdisteiden luetteloon, joilla on mahdollista antioksidatiivista kykyä. Olemme myös osoittaneet yhteyden kohonneen seerumin enterolaktonipitoisuuden ja alentuneen • · ‘ . in vivo lipidin hapetuksen välillä, mikä osoittaa enterolaktonin antioksidanttikyvyn.
. Keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti pettu modifioidaan siten, että suuret kasvi- ,; lignaanien määrät säilyvät tasolla, joka riittää kohottamaan seerumin enterolaktonipitoi- 25 suuksia ja aikaansaamaan halutun terveysvaikutuksen.
:. Siitä syystä keksinnön kohteena on aikaansaada menetelmä mäntypetun modifioimisek- '. si, jossa menetelmässä pettu uutetaan etanolilla, johon on sekoitettu 0-50 % vettä. Myös metanolia tai kloroformia voidaan käyttää. Etanoli on kuitenkin edullinen. Dietyylieette-30 ri, n-butanoli, etyyliasetaatti, n-heptaani, n-heksaani ja sykloheksaani osoittautuivat so-veltumattomiksi petun muokkaamiseen, koska niillä ei saatu haluttua vaikutusta makuun.
t 5 113620
Termillä "modifioitu pettu" tarkoitetaan edellä ja jäljempänä käytettäessä pettua, jotka on modifioitu keksinnön mukaisella menetelmällä. Keksinnön mukaisesti modifioitava pettu voi olla missä tahansa muodossa, esimerkiksi pettujauheen, pettulastujen jne. muodossa.
5
Liuottimen ja petun välinen suhde voi vaihdella suhteesta 201: 1 kg suhteeseen 101:1 kg, ja edullisesti se on 101 liuotinta : 1 kg pettua, kun käytetään puhdasta etanolia. Suuremmat liuotinmäärät ovat käyttökelpoisia silloin, kun etanoli on laimennettu vedellä, jolloin käyttökelpoiset määrät ovat 10 l:n ja 20 l:n välillä etanoli/vettä (vettä 0-50 %): 1 10 kg pettua. Uutto voidaan suorittaa huoneenlämpötilassa, edullisesti kevyesti ravistellen. Uuttoajan ei tulisi ylittää 2 tuntia, ja tätä voidaan käyttää vain käytettäessä vedellä laimennettua etanolia. Kun liuottimena käytetään puhdasta etanolia, maksimaalinen uutto-aika on 30 minuuttia.
15 Uuton jälkeen liuotin suodatetaan pois. Uuttoliuottimen jäännökset voidaan poistaa petusta haihduttamalla. Lopuksi modifioitu pettu kuivataan.
Keksintö koskee myös modifioidun petun käyttöä nieltävän ainekoostumuksen valmistamiseen sellaisten hapetusstressiin ja liikalihavuuteen liittyvien sairauksien ennalta 20 ehkäisyyn ja hoitoon kuin esimerkiksi sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaus, syövät, * · ‘ * kohonnut verenpaine, diabetes, dementia, kaihit ja tulehdussairaudet. Keksinnön mukai- • > · ’ · ’ · | sella menetelmällä modifioitua pettua voidaan käyttää myös sellaisen valmisteen tai , ainekoostumuksen valmistamiseksi, jolla on painoa, verenpainetta, veren lipidiperoksi- . daatiota ja veren LDL-, VLDL- ja kokonaiskolesterolia alentava vaikutus tai seerumin . . 25 tai virtsan enterolaktonia kohottava vaikutus, jossa valmisteessa tai koostumuksessa vaikuttava aine sisältää, so. se on tai se sisältää, keksinnön mukaista modifioitua pettua. : _ Keksinnön mukaan on myös mahdollista, että vaikuttava aine olisi modifioidusta petus- *. ta eristetty tai saatu tuote.
30 Menetelmässä veren lipidiperoksidaation ja veren lipidipitoisuuden, erityisesti LDL-• * kolesterolin, alentamiseksi kohteessa voidaan kohteelle antaa vaikuttava määrä keksin- : nön mukaisesti modifioitua pettua tai siitä saatua tuotetta. Sellaiseen menetelmään kuuluu . · myös esimerkiksi vaikuttavan aineen, modifioidun petun, antaminen eläimille, esimer- kiksi eläimen rehussa, joka sisältää modifioitua pettua tai siitä saatua tuotetta. Sellaisen annon tarkoituksena on esimerkiksi lisätä ruhojen säilytysaikaa teurastuksen jälkeen tai parantaa esimerkiksi kilpahevosten ja -koirien kestävyyttä ja suorituskykyä.
113620 6 5 Termillä "kohde" tarkoitetaan tässä nisäkästä, kuten esimerkiksi ihmistä tai eläintä, erityisesti karjaa tai maatalouseläimiä, kuten esimerkiksi lehmää, hevosta, sikaa, lammasta, vuohta jne.
Modifioitua pettua sisältävä ainekoostumus, jolla on suotuisa terveysvaikutus, voi olla 10 hyödyllisesti mikä tahansa ravinnoksi tai suun kautta otettavaksi soveltuva tuote, kuten esimerkiksi elintarvike, rehu- tai viherrehuvalmiste tai lääkevalmiste tai näiden raaka-aine. Keksinnön suoritustapaesimerkin mukaisesti modifioitua pettua on mahdollista käyttää kuivana jauheena, erityisesti viljan korvikkeena tai viljan lisäravinteena, vilja-pohjaisissa ruoissa tai rehuissa, kuten esimerkiksi pastassa, puuroissa, aamiaismuroissa, 15 välipaloissa, esimerkiksi lastuissa, sekä leipomotuotteissa ja erityisesti leivässä. Myös käyttö maitotaloustuotteissa tai virvoitusjuomissa samoin kuin lihatuotteissa, kuten makkaroissa, on mahdollista. Modifioitua pettua voidaan käyttää sellaisenaan tai sekoitettuna täyteaineisiin, kuten esimerkiksi viljatuotteisiin, ja sitä voidaan esimerkiksi siro-. . telia puuron tai jugurtin päälle, tai modifioitu pettujauhe voidaan puristaa valmisteiksi, ' 20 kuten esimerkiksi pelleteiksi tai tableteiksi, tai se voidaan täyttää kapseleihin, valinnai- ' sesti yhdistettynä oraaliseen käyttöön sopivan lisäaineen kanssa.
Kaiken tyyppisiin tuotteisiin lisättävä modifioidun petun määrä voi luonnollisesti vaihdella tuotteesta riippuen. Sopiva määrä modifioitua pettua, esimerkiksi pettujauhetta, 25 voi useimmilla tuotetyypeillä vaihdella 1-50 tilavuus-%:n välillä, edullisesti 1-30 tilavuuskin välillä. Modifioidun petun 1-40 tilavuuskin määrä esimerkiksi yhdessä 60-90 tilavuuskin kanssa ruisjauhoa on sopiva määrä ruisleivässä siinä mielessä, että sel-. lainen määrä riittää aikaansaamaan halutun vaikutuksen.
30 Modifioidun petun määrä, joka käytetään esimerkiksi ruoan tai rehun lisäravinteena tai annetaan pelletti-, tabletti- tai kapselivalmisteena, voi vaihdella, mutta on sopivasti noin 7 113620 1-50 g päivässä, edullisesti 1-30 g päivässä, 80 kg painavalle kohteelle, esimerkiksi ihmiselle, tai noin 0,01-0,5 g modifioitua pettua / kg kohteen kehon painoa päivässä.
Keksinnön mukaisesti käytettävä modifioitu pettu on perinteisesti saatu männystä, mut-5 ta kysymykseen voivat tulla myös muut puut, kuten esimerkiksi havupuut. Keksinnössä voidaan käyttää mitä tahansa mäntyä, mutta erityisesti pohjoista mäntyä, esimerkiksi Pinus silvestristä tai Firms radiataa, joista pettu saadaan mekaanisesti erottamalla. Pettu saadaan parhaiten kerättyä männystä, johon on kasvanut ohut kuorikerros hikevällä hiekkamaalla. Pettu kerätään yleensä aikaisin kesällä, koska se silloin kasvukauden 10 alussa erottuu helposti.
Mänty kaadetaan ja kaikki oksat hakataan pois. Parhaat pettupuut ovat 50-150 vuotta vanhoja. Puun pinta leikataan sen koko pituudelta noin 45 cm:n kappaleisiin, jotka kappaleet viilletään pitkittäin auki. Sen jälkeen suorakulmaiset pettuarkit erotetaan puusta 15 sopivalla kuoren irrotuslaitteella. Erottelun jälkeen kaarna ja pihka poistetaan sopivalla työkalulla. Tämän käsittelyn jälkeen arkit ovat ohuita ja valkoisia, ja sen jälkeen ne kuivataan, esimerkiksi ympäröivässä ilmassa tai käyttämällä kuivatuskonetta.
·’. . Ennen petun jauhamista pettua voidaan lämpökäsitellä, esimerkiksi noin 150-200 °C:n ' 20 lämpötilassa pettuarkin koosta ja paksuudesta riippuvan ajan, esimerkiksi 15-25 sekun- ' tia, minkä jälkeen pettu siirretään murskaus- ja jauhatuslaitteeseen. Lämpökäsittelyn tarkoituksena on poistaa ei-toivotut pihka-, hartsi- ja parkkiaineet, sekä huolehtia tarpeellisesta hygieniasta.
25 Tämän hakemuksen esimerkeissä keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan aloitta-, maila pettujauheesta. Alan asiantuntijalle on kuitenkin selvää, että menetelmä on käyt-
• I
* · !., tökelpoinen kaikille muille petun muodoille käyttämällä sopivaa määrää sopivaa liuotin- ’ i . ta.
30 Petun muokkaus, jonka seurauksena syntyy neutraalin makuinen ravintolisä, mahdollis- • » '· taa petun käytön merkittävinä määrinä terveyden edistämiseen. Modifoitu pettu on :, ‘ * luonnostaan eräs rikastuneimmista kasviperäisten antioksidatiivisten aineiden muodois- 8 113620 ta. Niinpä antioksidatiiviset terveysvaikutukset voidaan saada melko kohtuullisilla määrillä. Modifioidun petun käytössä maku ei ole kuitenkaan enää este edes suuremmilla annoksilla.
5 Esimerkki 1
Yhdisteet, jotka aiheuttavat petun kitkerän maun, uutettiin puhtaalla etanolilla (99,9 %) käyttämällä liuottimen ja petun suhdetta 101 liuotinta / kg pettua. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa (noin 23 °C) ja uuttoaika oli 30 minuuttia. Pettu uutettiin suljetus-10 sa lasipullossa (vial) käyttämällä vaakaravistinta 200 rpmillä. Uutettu näyte suodatettiin käyttämällä suodatinpaperia ja suppiloa. Uuttopullo huuhdottiin kahdesti etanolilla käyttämällä 10-20 %:n tilavuutta uuttoliuottimen tilavuudesta. Pettu pantiin alumiinikalvolle märän suodatinpaperin kanssa. Uuttoliuottimen haihduttamisen jälkeen pettu raaputettiin varovasti suodatinpaperista ja paperi heitettiin pois. Pettua kuivattiin 30 minuutin 15 ajan 100 °C:ssa inkubaattorissa.
Modifioidun petun ominaisuuksia arvioitiin käyttämällä seuraavia parametreja: maku, . . katekiinien ja lignaanien määrä. Arvioitiin modifioidun petun maku ja suoritettiin kate- kiinien ja lignaanien analyysit. Maku oli mieto eikä alkuperäistä kitkeryyttä havaittu.
‘ ' 20 Maku oli myös pysyvä. Lignaanien määrä oli 65 % alkuperäisestä ja katekiinien määrä oli 73 % alkuperäisestä. Vaikuttavien yhdisteiden määrä on riittävän suuri aikaansaa-, , maan odotetut terveysvaikutukset suositelluilla ravintolisämäärillä. Petun parantunut , · · maku mahdollistaa myös suurien määrien tarjoamisen ilman häiritsevää makua.
I 4 25 Etanolilla testattiin muita liuottimen ja petun suhteita. Lignaanien ja katekiinien hävikki oli suurempaa ja maku parantui vähemmän. Testattiin uutto kloroformilla, dietyylieette-rillä, n-butanolilla, etyyliasetaatilla, n-heptaanilla, n-heksaanilla ja sykloheksaanilla. Nämä liuottimet soveltuivat huonommin petun uuttoon perustuvaan modifiointiin. Kaikissa tapauksissa jäi täyttymättä ainakin yksi kriteeri.
30 1 * Valmistusprosessin aikana pettu kuumennetaan nopeasti tarpeellisen hygienian huoleh timiseksi ja pihka-, hartsi- ja parkkiaineiden poistamiseksi. Kuumennusta tutkittiin pe- 9 113620 tun modifioimiseksi. Käytettiin eri lämpötiloja: 100, ISO, 200 ja 250 °C. Inkubointiaika oli kaikissa lämpötiloissa 30 minuuttia. Petun maku parani 200 °C:ssa kuumennuksen jälkeen. Vaikutus ei ollut pysyvä, ja katekiinien määrä oli 7,4 % alkuperäisestä, mikä on liian vähän terveysvaikutusten aikaansaamiseen. 100 °C:n lämpötila on sopiva uutetun 5 petun kuivaamiseen. Katekiinien tai lignaanien hävikkiä ei havaittu lainkaan, mutta myös kitkerä maku säilyi.
Esimerkki 2 (Koe A) 10 Värvättiin kolme tupakoimatonta, iältään 28-35-vuotiasta miestä osallistumaan 7 päivän ravintolisätutkimukseen. He kuluttivat 140 g pettupitoista ruisleipää päivässä (20 tila-vuus-% pettujauhetta, joka tehtiin kuten edellä on kuvattu Pinus silvestriksestä/Pirms radiatasta, ja 80 tilavuus-% ruisjauhoa). Henkilöt kuluttivat leipää päivän mittaan aloittamalla aamiaisesta. Henkilöt eivät olleet käyttäneet antioksidanttilisäravinteita tai anti-15 biootteja viimeisen 3 kuukauden aikana. Henkilöt eivät myöskään käyttäneet teetä, punaviiniä, antioksidatiivisia vitamiineja (C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni) tai suklaata ravintolisäviikon aikana. Henkilöitä pyydettiin pitämään ruokavalionsa muuttumatto- » mana samoin kuin muut lipideihin tai lipidiperoksidaatioon vaikuttavat tavat.
» • i » 20 Laskimosta otettiin paastoverinäyte ennen ja jälkeen ravintolisän nauttimisen. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus mitattiin entsymaattisella kolorimetrisellä menetelmällä • * » , . (KONE Diagnostics, Espoo, Suomi) sen jälkeen, kun LDL oli saostettu polyvinyylisul- faatilla (Boehringer Mannheim, Mannheim, Saksa). Seerumin kokonaislipidien hapettumisen vastustuskyky mitattiin fosfaattipuskuroidussa suolaliuoksessa, pH 7,4. Hape-25 tus aloitettiin lisäämällä kuparikloridia. Konjugoituneiden dieenien muodostumista seurattiin seuraamalla muutosta 234 nm:n absorbanssilla 30EC:ssä spektrofotometrillä (DU 650, Beckman, Fullerton, Kalifornia). Peroksidoituneiden rasvahappojen konjugoituneet ' * dieenit ovat varhainen merkki lipidiperoksidaatiosta. Absorbanssimuutos rekisteröitiin joka 5 minuutin välein 4 tunnin ajan. Määritettiin hapetusreaktion maksimaalinen nope- • · 30 us (Vmax) sekä aika, joka tarvittiin alusta maksimaalisen reaktionopeuden saavuttami- , ’ seen (lag-aika).
* 10 113620
Kolmella henkilöllä seerumin LDL-kolesteroli (low-density lipoprotein cholesterol) -pitoisuus laski arvosta 2,51 mmol/1 arvoon 1,75 mmol/1 (30 %), arvosta 1,80 mmol/1 arvoon 1,70 mmol/1 (6 %) ja arvosta 2,07 mmol/1 arvoon 1,69 mmol/1 (18 %), keskimääräinen aleneminen oli 18 %, mikä on verrattavissa useimmilla lipidejä alentavilla 5 lääkkeillä saataviin tuloksiin. Samanaikaisesti seerumin hapettumisen lag-aika, seerumin lipidien hapetuksen vastustuskyvyn mitta, nousi 7 päivän ravintolisäjakson aikana 150:stä 215 minuuttiin (43 %), 175:stä 215 minuuttiin (23 %) ja 215:stä 245 minuuttiin (14 %), keskimääräinen nousu oli 27 %. Hapettumisen maksimaalinen nopeus aleni samoilla kolmella henkilöllä arvosta 3,25 mAbs/min arvoon 2,97 mAbs/min (9 %), ar-10 vosta 2,75 mAbs/min arvoon 2,41 mAbs/min (12 %) ja arvosta 2,03 mAbs/min arvoon 1,78 mAbs/min (12 %), keskimääräinen väheneminen oli 11%.
Nämä havainnot osoittavat, että antamalla ihmisille suun kautta petulla täydennettyä leipää, seerumin ja plasman LDL-kolesterolipitoisuus laskee suurusluokan, joka on klii-15 nisesti merkittävä. Ne osoittavat myös sen, että sama ravintolisän käyttö nostaa seerumin lipidien hapettumisen vastustuskykyä määrän, jolla on kliinistä merkitystä.
Esimerkki 3 (Koe B) 20 Seitsemänkymmentäneljä tupakoimatonta 30-69-vuotiasta miestä, joilla oli korkea veren kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesteroli 6-9 mmol/1), osallistuivat neljän viikon . . ravintolisätutkimukseen. Osallistujat satunnaistettiin kolmeen tutkimusryhmään: 31 sai plasebona ruisleipää, 30 ruisleipää, jossa oli 7 % pettujauhetta, ja 14 ruisleipää, jossa oli 14 % pettujauhetta. Neljä viikkoa kestävän tutkimusjakson aikana tutkittavan leivän 25 päivittäinen annos oli 70 g. Terveydenhoitajat ottivat paastoverinäytteet ja 24-tunnin virtsanäytteet ja mittasivat verenpaineen, painon ja vyötärö-lannesuhteen sekä lähtötilassa että 4 viikon tutkimusjakson jälkeisenä aamuna. Koehenkilöitä pyydettiin lopettamaan teen ja punaviinin juonti sekä suklaan tai antioksidatiivisten lisäravinteiden (beetakaroteeni, C- ja E-vitamiini) käyttö neljä viikkoa ennen tutkimusta.
30
Seerumin enterolaktonipitoisuudet määritettiin menetelmällä, joka perustui TR- ' · fluoroimmunomääritykseen (time-resolved fluoroimmunoassay), jossa leimana käytet- „ 113620 tiin europium-kelaattia. Verenpaine niitattiin standardilla elohopeamanometrillä. Paino punnittiin digitaalisella vaa'alla.
Seerumin enterolaktonitasot nousivat 4,9 % plaseboiyhmässä ja 69,6 % ja 113,1 % 5 ryhmissä, jotka saivat 7 % pettua ja vastaavasti 14 % pettua,, jolloin petulla täydennetyn leivän nettovaikutuksena oli 87,2 %:n nousu seerumin enterolaktonitasoissa. Seerumin enterolaktonipitoisuuden keskiarvo ja sen nousun vaihteluväli petun annon aikana oli plaseboryhmällä, 7 %:n petturyhmällä ja 14 %:n petturyhmällä vastaavassa jäijestyk-sessä 3,3 (-5,9... 12,6), 13,1 (-0,4.. .26,6), 30,5 (21,4. .40,0) nmol/1. Havaitsimme myös 10 painon ja verenpaineen alentuneen suurimmalla osalla koehenkilöitä.
Nämä havainnot osoittavat, että antamalla ihmisille suun kautta petulla täydennettyä leipää, enterolaktonin plasmapitoisuus kohoaa tasolle, jolla on kliinistä merkitystä.
12 113620
Kirjallisuusviitteet
Adlercreutz H, Mazur W. Phyto-oestrogens and western diseases. Ann Med 1997; 29: 95-120.
5
Chisolm GM, Steinberg D. The oxidative modification hypothesis of atherogenesis: an overview. Free Radic Biol Med 2000; 28: 1815-26.
Colic M, Pavelic K. Molecular mechanisms of anticancer activity of natural dietetic 10 products. J Mol Med 2000; 78: 333-6.
Hertog MG, Kromhout D, Aravanis C, Blackburn H, Buzina R, Fidanza F, Giampaoli S, Jansen A, Menotti A, Nedeljkovic S, et al. Flavonoid intake and long-term risk of coronary heart disease and cancer in the seven countries study. Arch Intern Med 1995: 27: 15 381-6.
Salonen JT, Nyyssönen K, Salonen R, Lakka H-M, Kaikkonen J, Porkkala-Sarataho, Voutilainen S, Lakka TA, Rissanen T, Leskinen L, Tuomainen T-P, Valkonen V-P, Ris-tonmaa U, Poulsen HE. Antioxidant Supplementation in Atherosclerosis Prevention 20 (ASAP): a randomized trial of the effect of vitamin E and C on 3-year progression of carotid atherosclerosis. J. Intern Med. 2000: 248: 377-386.

Claims (9)

113620
1. Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi, tunnettu siitä, että pettua käsitellään uuttamalla 50 - 100 % etanolilla käyttäen suhdetta 10 - 201 etanolia /1 kg pettua. 5
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pettu uutetaan puhtaalla etanolilla käyttämällä suhdetta 10 1 etanolia /1 kg pettua.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pettu uutetaan etano-10 lilla, suodatetaan, etanolin jäännökset haihdutetaan ja pettu kuivataan.
4. Jonkin edellä mainituista patenttivaatimuksista mukaisella tavalla saadun modifioidun petun tai mainitusta modifioidusta petusta saadun tuotteen käyttö nieltävän ainekoostumuksen valmistamiseksi hapetusstressiin ja liikalihavuuteen liittyvien sairauksien 15 ennalta ehkäisyyn ja hoitoon.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että valmistetaan nieltävä ainekoostumus sepelvaltimotaudin, aivoverisuonisairauden, syöpien, kohonneen verenpaineen, diabeteksen, dementian, kaihien ja tulehdussairauksien ennalta ehkäisyyn ja 20 hoitoon. » • · ’ ‘. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisella tavalla saadun modifoidun petun käyttö, . tunnettu siitä, että valmistetaan sellainen nieltävä ainekoostumus, jolla on painoa, ve- ,, _; renpainetta, veren lipidiperoksidaatiota ja veren LDL-, VLDL- ja kokonaiskolesterolia . · ·. 25 alentava vaikutus tai seerumin tai virtsan enterolaktonia kohottava vaikutus. :. 7. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että nieltävä ainekoos- ‘; tumus on elintarvike tai rehutuote, lääkevalmiste tai näiden raaka-aine. » * >, 30 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että tuote on viljapohjainen tuote, kuten esimerkiksi muro, pasta tai leipomotuote tai välipalatyyppinen tuote. « ,4 113620
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että tuote sisältää 1-50 tilavuus-% modifioitua pettua.
5 Patentkrav
FI20011169A 2001-06-04 2001-06-04 Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi FI113620B (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011169A FI113620B (fi) 2001-06-04 2001-06-04 Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011169A FI113620B (fi) 2001-06-04 2001-06-04 Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi
FI20011169 2001-06-04

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20011169A0 FI20011169A0 (fi) 2001-06-04
FI20011169A FI20011169A (fi) 2002-12-05
FI113620B true FI113620B (fi) 2004-05-31

Family

ID=8561335

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20011169A FI113620B (fi) 2001-06-04 2001-06-04 Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI113620B (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI20011169A0 (fi) 2001-06-04
FI20011169A (fi) 2002-12-05

Similar Documents

Publication Publication Date Title
RU2330678C2 (ru) Композиции и способы лечения рака молочной железы morinda citrifolia и метилсульфонилметаном
JP2007517910A (ja) 脂質タンパク質プロフィルの改善およびHMG−CoA還元酵素の阻害
JPWO2006014028A1 (ja) サツマイモ茎葉抽出物およびその用途
Panghal et al. Cnidoscolus aconitifolius: Nutritional, phytochemical composition and health benefits–A review
KR101144059B1 (ko) 석류 추출물 및 홍삼 추출물을 포함하는 당뇨병 또는비만의 예방 또는 치료용 조성물
KR101919839B1 (ko) 귀뚜라미 효소처리물을 함유하는 간보호 또는 숙취해소용 조성물
Okwu et al. Evaluation of the phytochemical composition of mango (Mangifera indica Linn) stem bark and leaves
WO2009051470A1 (en) Flavour enhancers/food seasoning from seaweeds and a method for producing and uses thereof
JP2013520515A (ja) モリンダ・シトリフォリアおよびイリドイドをベースとする処方物
KR101640258B1 (ko) 적포도 추출물, 녹차 추출물, 대두 추출물 및 l-카르니틴을 유효성분으로 함유하는 항비만 조성물
JP2007016015A (ja) ヒストン脱アセチル化酵素および腫瘍壊死因子変換酵素阻害
KR100552398B1 (ko) 작두콩 추출물을 포함하는 숙취해소용 음료조성물
US8673287B2 (en) Anti-obesity composition containing acacia bark derivative
KR20200058326A (ko) 캐롭 열매 조성물 및 그 제조방법과 용도
KR100973195B1 (ko) 복합 한약재 추출물을 포함하는 심혈관계 질환 예방 또는치료용 조성물
JPH04352726A (ja) 動脈硬化防止剤及び動脈硬化防止作用を有する機能性食品
FI113620B (fi) Menetelmä mäntypetun modifioimiseksi
EP1583547A1 (en) Anti-obesity ingretients from medicinal plants and their composittion
KR101478196B1 (ko) 꾸지뽕을 주성분으로 하는 항산화 및 당뇨병 예방용 조성물
KR101453052B1 (ko) 양파껍질 열수추출물을 유효성분으로 함유하는 당뇨병 및 혈관질환 예방, 개선 또는 치료를 위한 조성물
WO2005099734A1 (ja) 杜仲葉水抽出成分を含むリパーゼ阻害剤
KR101373493B1 (ko) 톳을 유효성분으로 함유하는 비만 또는 고지혈증 및 동맥경화성 혈관계 질환의 예방 및 치료용 조성물
KR101440781B1 (ko) 밀겨 추출물을 이용한 간 기능 개선제 조성물
JP2009221158A (ja) 中性脂肪低減剤および体脂肪増加抑制剤
KR20000018977A (ko) 동아 녹즙 및 그 잔사를 사용하여 제조된 체중 및 혈당 조절용식품조성물 및 그 제조방법

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired