FI112576B - Laskutuksen järjestäminen yhteislähetyspalveluita tarjoavassa tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

112576

Laskutuksen järjestäminen yhteislähetyspalveluita tarjoavassa tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietoliikennepalveluiden laskutukseen yhteislähetys-5 palveluita tarjoavassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää myös erillisen paluuyhteyden päätelaitteelta.

Uusia digitaalisia yhteislähetys- eli broadcast-verkkoja on kehitetty eri puolilla maailmaa radio- ja televisiolähetysten välittämiseksi. Kyseisiä verkkoja ovat mm. digitaalinen radioverkko DAB (Digital Audio Broadcasting) ja di-10 gitaalinen televisioverkko DVB (Digital Video Broadcasting). DAB- ja DVB-järjestelmät käsittävät myös kaksisuuntaisia, vuorovaikutteisia palveluita, jotka mahdollistavat esimerkiksi maksullisten palveluiden tilaamisen tai palveluun liittyvän palautetiedon lähettämisen verkon päätelaitteelta käsin. Tällaisia vuorovaikutteisia palveluita ovat esimerkiksi sähköinen kaupankäynti, erilaiset pelit 15 ja tilausvideo-palvelut. Tämä edellyttää sitä, että päätelaite käsittää myös välineet paluusuuntaisen yhteyden eli yhteislähetysverkkoon suuntautuvan tiedonsiirron suorittamiseksi. Tällöin päätelaite on tyypillisesti kytketty langallises-ti johonkin kiinteään verkkoon, kuten yleiseen puhelinverkkoon (PSTN, Public Switched Telephone Network), josta on järjestetty edelleen yhteys DAB- tai 20 DVB-verkkoon. Paluuyhteys voidaan myös järjestää kaapelin tai langattoman . yhteyden, kuten langattoman lähiverkon tai matkaviestinverkon, avulla.

•: : Paluuyhteyden avulla voidaan valita yhteislähetyksenä siirrettäväksi : '; erilaista informaatiota, joka voi olla mitä tahansa dataa. Tyypillisesti yhteislähe- : tyksissä välitettävä kuva- tai ääni-informaatio saadaan palveluntarjoajan, kuten .· ·. 25 televisioyhtiön, verkon palvelimilta. Paluuyhteyden kautta voidaan kuitenkin ol- . la yhteydessä myös muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten Internetiin liittyneisiin verkkoihin, ja valita muista verkoista informaatiota lähetettäväksi yhteislähe-.. . tyksenä. Koska Internetiin kytkeytyneiden aliverkkojen ja palvelimien määrä on : ·’ niin valtava, käyttäjä voi hakea hyvin monenlaista informaatiota Internetin kaut- ' . 30 ta. Yhteislähetysten kapasiteetti on erityisesti langattomiin matkaviestinjärjes- telmiin verrattuna korkea, esimerkiksi maanpäällisissä DVB-lähetyksissä (ter-;. restriaalilähetyksissä) jopa 22 Mbit/s kanavanippua (multiplex) kohti. Näinollen päätelaite voi ottaa yhteyttä Internetin kautta eri palvelimiin ja vastaanottaa palvelimista dataa nopean yhteislähetyksen kautta. Vaikka kyseessä on yh-35 teislähetys, vastaanottajaksi voidaan rajoittaa yksi päätelaite salaamalla yh- 112576 2 teislähete niin, että ainoastaan kyseinen päätelaite kykenee salauksen purkamaan.

Tämän hakemuksen yhteydessä termillä laskutus tarkoitetaan toimenpiteitä laskutustietojen keräämiseksi palveluiden käytöstä ja toimenpiteitä 5 laskutustietojen käsittelemiseksi (charging). Päätelaitteen laskutuksella tarkoitetaan päätelaitteen oikeutettuun käyttäjään tai hänen laskunsa maksavaan tilaajaan kohdistuvaa laskutusta. Laskutus voi käsittää myös varsinaisen maksajan veloittamisen (billing).

Julkaisussa JP 09-307564 on esitetty tietoliikennejärjestelmää, joka 10 käsittää yhteislähetyspalveluita tarjoavan jakeluverkon ja paluukanavan tarjoaman paluuverkon, jossa palvelupyyntö päätelaitteesta voidaan lähettää kapeakaistaista paluukanavaa käyttäen ja suuren datamäärän informaatio voidaan välittää päätelaitteelle laajakaistaista yhteislähetysverkkoa käyttäen.

Tyypillisesti yhteislähetyspalveluiden laskutus järjestetään niin, että 15 yhteislähetyspalveluiden tarjoaja tekee käyttäjän kanssa tehdyn sopimuksen tietyksi ajaksi, jonka perusteella käyttäjä voi vastaanottaa yhteislähetyspalveluita. Yhteislähetyspalveluiden tarjoaja voi esimerkiksi antaa käyttäjälle älykortin, jonka käsittämillä salauksen purkuavaimilla salaus saadaan purettua kuukauden ajan. Jos käyttäjä haluaa saada palveluita sen jälkeen, hänen on teh-20 tävä uusi sopimus. Palveluita voi tyypillisesti käyttää niin paljon kuin haluaa, kunhan kiinteä maksu on maksettu.

v.: Paluuyhteyden laskutuksesta huolehtii paluuyhteyden tarjoaja, joka on tyypillisesti eri taho kuin yhteislähetyspalveluiden tarjoaja. Esimerkiksi yh-, teislähetyspalveluiden tarjoaja voi olla yleisradioyhtiö ja paluuyhteyden tarjoaja .· 25 voi olla paikallinen puhelinyhtiö.

: ’ Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on, että yhteislähetyspalve- . luiden laskutus on varsin joustamaton, eli yhteislähetyspalveluiden tarjoajalla ei ole juurikaan ole erilaisia laskutusmahdollisuuksia. Edelleen eräänä ongel-.. . mana tunnetussa tekniikassa on, että paluuyhteydestä ja yhteislähetyspalve- 30 luista laskutetaan erikseen.

Keksinnön lyhyt selostus . · · . Keksinnön tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa yhteislähetys- : palveluiden laskutusta. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja jär- ' ·: >: jestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaa- 35 timuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

3 1125/6

Keksintö perustuu siihen, että päätelaitetta laskutetaan tarpeen mukaan yhteislähetyksissä välitettävän informaation lähteen perusteella. Tätä tarkoitusta varten määritetään yksi tai useampia palvelualueita, jotka käsittävät palveluosoitteita. Palveluosoitteella tarkoitetaan palvelun, kuten uutispalvelun 5 tai kotisivun, sijainnin identifioivaa tunnistetta, joka keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan on URL-tunniste (Uniform Resource Locator). Päätelaitetta laskutetaan edullisesti silloin, kun paluuyhteyden avulla valitun yhteis-lähetyksenä siirrettävän informaation lähde ei kuulu palvelualueeseen ja vastaavasti päätelaitteen laskutus voidaan lopettaa, kun informaation lähde kuulo luu taas palvelualueeseen.

Laskutus voidaan keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen mukaisesti aloittaa ja lopettaa paluuyhteyden kohdeosoitteen tai yhteislähe-tyksenä siirrettävän informaation lähdeosoitteen perusteella. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan paluuyhteys ja yhteislähetyksenä paluuyh-15 teyden avulla valittu informaatio siirretään ainakin loogisesti saman palvelimen kautta, jolloin paluuyhteyden avulla valitun informaation siirtoa hallitaan keskitetysti ja yhteislähetyspalveluiden laskutus voidaan aktivoida paluuyhteyden kohdeosoitteen perusteella. Vielä erään edullisen suoritusmuodon mukaan paluuyhteyden laskutustiedot välitetään yhteislähetyspalveluiden laskutustiedot 20 käsittävään tietokantaan.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on se, että yhteislähetyksenä välitettävää informaatiota voidaan laskuttaa erityisesti in-: formaation lähteen perusteella. Yhteislähetyspalveluiden tarjoaja voi monipuo- : : listaa laskutusta määrittämällä, mistä lähteestä siirrettävästä informaatiosta ' 25 laskutetaan ja mistä ei. Yhteislähetyspalveluita voidaan esimerkiksi tarjota il- man lisälaskutusta, jos siirrettävä informaatio on palveluntarjoajan sisäisen verkon käsittämästä palvelusta ja palveluntarjoaja voi näin kannustaa käyttäjiä esimerkiksi omalle WWW-aloitussivulleen (portaali). Palveluntarjoaja voi kek-,. . sinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan räätälöidä vuorovaikutteisten :30 yhteislähetyspalveluiden tarjontaa eri käyttäjille käyttäjäkohtaisten palvelualueiden ja mahdollisten muiden laskutusohjeiden perusteella. Siirrettävästä in-:Y: formaatiosta voidaan laskuttaa siirretyn datamäärän tai käytetyn ajan perus- ; " : teella. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan paluuyhteyden ja yhteislähetyspalveluiden käytöstä aiheutuvat kustannukset voidaan keskittää ;; _ * 35 yhden veloituksen piiriin.

, 112576 4

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista 5 tietoliikennejärjestelmää; kuvio 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista tietoliikennejärjestelmää, jossa paluuyhteys on järjestetty UMTS-verkon kautta ja yhteislähetyspalveluita tarjoaa DVB-T-verkko; kuvio 3 havainnollistaa laskutusta hoitavan palvelimen perusele- 10 menttejä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää yhteislähetyksiä päätelaitteelle tarjoavan verkon ja paluuyhteyden päätelaitteelle tarjoavan verkon. Seuraavassa kuvataan keksinnön 15 erästä edullista suoritusmuotoa kuvion 1 avulla, jossa päätelaitteelle voidaan välittää yhteislähetyksenä informaatiota Internetin välityksellä.

Päätelaite TE vastaanottaa yhteislähetyksiä jakeluverkosta BN. Tyypillisesti yhteislähetys käsittää elektronisen ohjelmaoppaan (EPG, Electronic Programming Guide) avulla esitettäviä tietoja palveluista ja ohjelmista, joita 20 käyttäjä voi valita. Tiedot on edullisesti esitetty päätelaitteessa TE selaintyyp-pisen käyttöliittymän avulla, jossa eri informaatiolähteet on linkitetty (vrt. hyperlinkit WWW-selaimessa). Tiedot voidaan jakaa palveluihin, jotka eivät vaadi paluuyhteyden avaamista ja palveluihin, jotka vaativat paluuyhteyden avaami-, - sen. Paluuyhteys on myös avattava, jos käyttäjä haluaa saada palveluita muu- · . 25 alta kuin yhteislähetyspalveluita tarjoavan BSP:n verkosta.

. Käyttäjän halutessa vaikuttaa lähetettäviin yhteislähetyspalveluihin, päätelaitteelta TE voidaan muodostaa paluuyhteys yhteislähetyspalveluita tar-,, . joavan BSP:n verkkoon. Käyttäjä voi esimerkiksi haluta jonkin tietyn ohjelman : lähetettäväksi BSP:n verkosta tai toisaalta käyttäjä voi haluta siirtää informaa- 30 tiota Internetiin yhteydessä olevalta palvelimelta S3, S4 nopean yhteislähetyk-: : : sen kautta. Käyttäjä voi tällöin välittää pyynnön paluuyhteyden muodostami- ;seksi johonkin muuhun verkkoon, esimerkiksi pyynnön paluuyhteyden muodostamisesta Internetin kautta tiettyyn palvelimeen palvelun identifioivan URL-’;;; ’ tunnisteen perusteella.

112576 5

Internet-pohjaisissa verkoissa IP-protokolla on varsinainen verkkoprotokolla, jonka tehtävänä on osoitteellisen IP-pakettien reitittäminen läh-deasemalta kohdeasemalle. IP-verkkoprotokollan päällä ajetaan kuljetusprotokollaa TCP (Transmission Control Protocol) tai UDP (User Datagram Proto-5 col), joita molempia voidaan keksinnön mukaisessa järjestelmässä käyttää. Kuljetusprotokolla hoitaa datapakettien siirron lähdeportilta kohdeportille. TCP tarjoaa sovelluksille luotettavat yhteydet eli TCP paloittelee sovelluksilta tulevan informaation IP-paketteihin, hoitaa datan perille ehjänä ja oikeassa järjestyksessä, uudelleenlähettää hävinneet ja vioittuneet datapaketit ja hoitaa myös 10 vuonohjauksen. UDP sen sijaan on TCP:tä kevyempi kuljetusprotokolla, joka ei vastaa datapakettien perillepääsystä eikä oikeellisuudesta, eikä näinollen vaadi kuittausta pakettien perillemenosta. UDP on siten epäluotettava kuljetusprotokolla, joka jättää virheen- ja oikeellisuudentarkistuksen sovellusohjelman vastuulle, mutta sopii paremmin reaaliaikaisuutta edellyttäville palveluille. 15 UDP-protokolla sopii hyvin sovelluksiin, joissa vastaanottimen muistiin voidaan siirtää monen käyttäjän toivomaa informaatiota ilman tarvetta paluuyhteyden kautta suoritettavaan välittömään kuittaukseen.

URL-tunnisteen perusteella voidaan määrittää Internetiin yhteydessä olevan palvelimen käsittämän palvelun nimi, sijainti ja protokolla, jonka 20 avulla palvelua voidaan käyttää. Palvelu voi olla esimerkiksi WWW-sivu tai tiedonsiirto tietyn IP-osoitteen tiedostopolusta. URL voi identifioida tarvittavan Y.: protokollan, kuten HTTP-protokolla (HyperText Transfer Protocol), palvelimen host-osoitteen, tyypillisesti DNS-osoitteen (Domain Name System) ja tiedosto-: ; nimen. DNS-osoitteen perusteella saadaan varsinainen IP-osoite, jossa palve- : . : 25 lu sijaitsee.

Päätelaitteelta TE voidaan muodostaa yksi- tai kaksisuuntainen tie-, ·. donsiirtoyhteys paluuverkon RN kautta RSP:n kanssa tehdyn sopimuksen mu kaisesti. Paluuyhteys voi olla järjestetty langattomasti esimerkiksi GSM-verkon .. . (Global System for Mobile communications) tai langattoman lähiverkon kautta.

30 Toisaalta paluuyhteys voidaan järjestää myös langallisen verkon, kuten kaape-' liverkon, PSTN-verkon (Public Switched Telephone Network) tai ISDN-verkon : Y: (Integrated Services Digital Network) kautta. Päätelaite TE käsittää tarpeelliset toiminnot sekä paluuyhteyden muodostamiseksi että yhteislähetysten vastaanottamiseksi edullisesti integroituna samaan laitteeseen. Päätelaitteeseen 35 TE on esimerkiksi älykortille tallennettuna BSP:n verkon tunniste. Tällöin pää- β 112576 telaitteen TE käyttäjän halutessa vaikuttaa yhteislähetyspalveluihin, TE välittää pyynnön paluuyhteyden muodostamiseksi BSP:n verkkoon.

Yhteislähetyspalveluita tarjoava palveluntarjoaja BSP on tyypillisesti eri taho kuin paluuyhteyden tarjoava palveluntarjoaja RSP. Tällöin paluuyhteys 5 voidaan joutua järjestämään myös muiden verkkojen kuin paluuverkon RN kautta (ei kuvattu). Paluuyhteys voidaan muodostaa esimerkiksi GSM-pää-telaitteen ja SIM-kortin (Subscriber Identity Module) avulla GSM-operaattorin verkkoon, joka SIM-kortin tunnistamisen jälkeen voi muodostaa yhteyden toisen teleoperaattorin ISDN-verkkoon, josta yhteys voidaan edelleen muodostaa 10 BSP:n verkkoon. Yhteys BSP:n verkkoon voi olla järjestetty myös Internetin kautta.

BSP hoitaa yhteislähetyspalveluiden tarjoamisen jakeluverkon BN kautta päätelaitteelle TE tyypillisesti ennalta sovitun sopimuksen mukaisesti. Koska BSP on yleensä myös sisällöntarjoaja, BSP:n verkkoon voi kuulua pal-15 velimia S1, S2, joista voidaan välittää esimerkiksi videokuvaa ja ääntä yhteis-lähetyksenä jakeluverkon BN kautta.

Kun BSP:n verkko saa yhteydenmuodostuspyynnön, se edullisesti tarkastaa päätelaitteen TE käyttäjän oikeuden vuorovaikutteisiin yhteislähetyspalveluihin esimerkiksi kysymällä käyttäjätunnistetta ja -salasanaa. Käyttäjän 20 tunnistus voidaan hoitaa välittämällä pyyntö yhteislähetyksenä päätelaitteelle TE ja välittämällä tunniste paluuyhteyden kautta tai tunnistus voidaan hoitaa :kokonaisuudessaan kaksisuuntaisen paluuyhteyden kautta.

:": Käyttäjän tunnistamisessa voidaan käyttää älykorttia, joka käsittää : .· BSP:n luovuttamat tunnistamisessa tarvittavat avaimet ja algoritmit. Älykor- 25 teissä on tyypillisesti erillinen käyttäjän identifiointi, kuten PIN-tunniste (Per-"sonal Identification Number), jolloin ainoastaan oikean tunnisteen tietävä käyt-. ·. täjä voi älykorttia käyttää. Samaa älykorttia voidaan käyttää sekä RSP:n että BSP:n suorittamissa käyttäjän tunnistuksissa. On myös mahdollista, että käyt-.. . täjän tunnistus suoritetaan vain kerran sekä paluuyhteyttä että yhteislähetys- ,,; ‘ 30 palveluiden tarjoamista varten.

Jos käyttäjällä on oikeus vaikuttaa yhteislähetyspalveluihin, pääte-: V: laite TE voi välittää BSP:n verkkoon varsinaisen palvelupyynnön, joka määrit tää käyttäjän haluaman palvelun, kuten tilausvideon BSP:n palvelimelta tai WWW-palvelimen osoitteen. Palvelupyyntö voi olla esimerkiksi päätelaitteen 35 TE käsittämän HTTP-sovelluksen välittämä.

7 112576 Päätelaitteen TE interaktiivisten yhteislähetyspalveluiden tarjonnan kontrollointi on edullisesti hoidettu keskitetysti palvelimen CS kautta, joka vastaanottaa paluuyhteyden kautta saatuja palvelupyyntöjä tietojen välittämiseksi yhteislähetyksenä BSP:n verkosta. CS:n kautta välitetään edullisesti myös 5 päätelaitteelle TE tarkoitettu tiedonsiirto. CS voi hoitaa myös käyttäjän tunnistamisen, käyttäjän mahdollisten palveluprofiilien mukaisen palveluiden muokkauksen ja laskutuksen hoitamisen.

CS:n toimintojen suorittamiseen voidaan käyttää useita erillisiä palvelimia ja tietokantoja, toimintoja voi olla hajautettuna jopa eri verkkoihin. Esi-10 merkiksi käyttäjän tunnistus, siirrettävien tietojen osoitteiden tarkkailu ja varsinainen laskutustietojen kerääminen ja prosessointi voidaan toteuttaa eri palvelimissa.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan päätelaitteelta TE saatu palvelupyyntö välitetään yhteislähetyspalveluiden tarjontaa hoitavalle 15 palvelimelle CS. Palvelupyyntö on tyypillisesti TCP/IP-protokollaa (Transmission Control Protocol/lnternet Protocol) hyödyntävän sovelluksen välittämä palvelupyyntö, joka on kohdistettu yhteislähetyspalveluille spesifisen sovelluksen käsittävään palvelimeen S1, S2 tai ulkopuoliseen palvelimeen S3, S4. Päätelaitteessa yhteislähetyspalveluiden tarjoamista hoitava sovellus voi esimerkiksi 20 välittää palvelupyyntönä BSP:n välittämien ohjelmatietojen mukaisen videon välittämiseksi yhteislähetyksenä URL-tunnisteen perusteella. CS käsittää väli-: neet pyynnön kohteen määrittämiseksi palvelupyynnön käsittämän palve- ‘:" luosoitteen perusteella ja välittää pyynnön kohteeseensa, jos käyttäjällä on oi- : : keus palvelua saada. CS tarkastaa edullisesti myös laskutuksen kyseiselle :' ·,: 25 palvelupyynnölle myöhemmin kuvatun tavan mukaisesti.

Jos palvelupyyntö kohdistuu BSP:n verkon käsittämän palveluosoit-teeseen, esimerkiksi tilausvideopalveluun tai WWW-portaalisivulle, CS voi välittää pyynnön palvelun tarjoavalle palvelimelle. BSP:n palvelin voi toteuttaa .. . pyynnön, esimerkiksi hakea URL-tunnisteen perusteella muististaan käyttäjän 30 pyytämän videon siirrettäväksi yhteislähetyksenä tai välittää portaalisivun päätelaitteelle TE laskuttaen tarpeen mukaan.

Päätelaitteen TE käyttäjällä voi olla kuitenkin tarve saada tietoa muualta kuin BSP:n käsittämistä palvelimista. Jos palvelupyyntö on kohdistettu jonkin toisen verkon palvelimeen, BSP voi edelleen välittää palvelupyynnön 35 toiseen verkkoon. Jos palvelupyyntö on Internetiin, CS edullisesti allokoi päätelaitteelle TE IP-osoitteen, jonka perusteella päätelaite ja palvelupyyntö voi- 8 112576 daan identifioida. Jos päätelaitteelle TE on määritetty kiinteä IP-osoite, CS voi käyttää myös sitä. Päätelaitteen IP-osoite voidaan ottaa käyttöön jo käyttäjän tunnistamisen yhteydessä ja se liitetään edullisesti käyttäjätunnisteeseen ja käyttäjätietojen mukaiseen salausavaimeen.

5 CS voi välittää palvelupyynnön palveluosoitteen mukaiselle palveli melle, esimerkiksi palvelimelle S3. Internet-palvelupyyntö edullisesti käsittää URL-tunnisteen, jonka perusteella IP-osoite saadaan selville. Jos CS ei toimi yhteyspisteenä Internetiin (Internet access point), se voi välittää pyynnön mahdollisesti erillisen Internet-palveluntarjoajan yhteyspisteelle, joka hoitaa 10 pyynnön välityksen oikeaan IP-osoitteeseen.

Jos yhteydenmuodostus onnistuu pyynnön mukaisesti, palvelimesta S3 välitetään informaatiota pyynnön määrittelemään IP-osoitteeseen, eli edullisesti CS:n allokoimaan päätelaitteen TE dynaamiseen IP-osoitteeseen. Koska allokoitu IP-osoite kuuluu CS:n osoiteavaruuden piiriin, päätelaitteelle TE 15 kohdistettu informaatio vastaanotetaan palvelimella CS. Informaatio voi käsittää esimerkiksi WWW-sivun tai FTP-protokollan (File Transfer Protocol) avulla siirrettävän tiedoston (jos kyseessä on TCP/IP-pohjainen tiedonsiirtoyhteys, TCP-yhteys täytyy muodostaa ennen tiedostonsiirtoa). BSP voi välittää päätelaitteelle TE kohdistetun informaation yhteislähetyksenä verkon BN kautta.

20 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan yhteislähetyk senä välitettävää informaatiota voidaan laskuttaa eri tavoin riippuen informaation lähteestä. Tätä tarkoitusta varten laskutusta hoitavaan verkkoelementtiin ; : määritetään edullisesti yksi tai useampia palvelualueita ja mahdollisesti muita tarvittavia laskutusohjeita.

• 25 Yhteislähetyspalveluiden tarjoaja BSP voi määrittää palvelimen CS

. muistiin yhden tai useamman palvelualueen, joka käsittää edullisesti ne palve- luosoitteet, joista saatua informaatiota ei erikseen laskuteta. Kun informaatiota siirretään palvelualueen ulkopuolelta, laskutetaan päätelaitetta TE. Palvelu-,, . alue voi käsittää myös palvelimia BSP:n ulkopuolelta, esimerkiksi paluuyhtey- 30 den tarjoajan RSP palvelin S5 voi kuulua palvelualueeseen. Palvelimeen CS voidaan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan määrittää palvelu osoitteet URL-tunnisteiden perusteella. Helpomman päivitettävyyden takia pal-velimeen CS kannattaa määrittää ne palveluosoitteet, joista siirrettyä informaatiota ei laskuteta. Koska laskutus määräytyy palveluosoitteen perusteella, 35 voidaan hyvinkin tarkasti määrittää mistä laskutetaan ja mistä ei. Saman palvelimenkin sisällä voi olla palveluita, joista laskutetaan ja toisia palveluita joista 9 112576 ei laskuteta, jolloin BSP voi halutessaan laskuttaa myös verkkoonsa kuuluvien palvelimien käsittämistä palveluista.

Palveluosoitteet voidaan edelleen määritellä myös palvelimien verkko-osoitteina, jolloin palvelualue voidaan määrittää kattamaan kaikki määrite-5 tyistä IP-osoitteista saatavat palvelut. Palveluntarjoaja BSP voi tällöin tarjota tiedonsiirron BSP.n palvelimista ilmaiseksi esimerkiksi kuukausimaksuun kuuluvana palveluna, mutta BSP:n ulkopuolelta siirrettävästä tiedosta laskutetaan erikseen.

CS voi edullisesti aloittaa ja lopettaa laskutuksen paluuyhteyden 10 kohdeosoitteen tai yhteislähetyksenä siirrettävän informaation lähdeosoitteen perusteella. Pääsääntöisesti paluuyhteyden kohdeosoitteella tarkoitetaan käyttäjän valitseman paluuyhteyden kautta välitetyn palvelupyynnön käsittämää palveluosoitetta, jonka mukaiseen verkko-osoitteeseen muodostetaan yhteys. Palveluosoite voi olla esimerkiksi palvelimen S3 sisältämän palvelun URL-15 tunniste. Lähdeosoite ilmaisee siirrettävän informaation palveluosoitteen.

Jos laskutuksen aktivoiminen perustuu paluuyhteyden kohdeosoit-teeseen, CS alkaa laskuttaa päätelaitetta TE yhteislähetyksenä siirrettävästä informaatiosta, kun paluuyhteyden kohdeosoite ei kuulu palvelualueeseen. Laskutuksen aktivoinnin perustuessa informaation lähdeosoitteeseen, palvelin 20 CS määrittää yhteislähetyksenä siirrettäväksi tulevan informaation lähdeosoitteen ja laskuttaa päätelaitetta TE, jos lähdeosoite ei kuulu palvelualueeseen. ·. .·’ Jos päätelaitetta laskutetaan informaation lähdeosoitteen perusteella, paluuyh- '· teyden ei välttämättä tarvitse kulkea CS:n kautta. Kun CS alkaa laskuttaa yh teislähetyksenä siirrettävästä informaatiosta, päätelaitteen TE käyttäjälle väli-: · 25 tetään edullisesti tieto laskutuksesta ja mahdollisesti myös maksun suuruudes- : ta.

Palvelualueet, kuten muutkin laskutusohjeet, voivat olla määritelty kaikille käyttäjille samoiksi tai ne voidaan määrittää tilaussopimuksen yhtey-.. . dessä käyttäjäkohtaisesti. Jos BSP on määrittänyt käyttäjäkohtaisia lasku- 30 tusohjeita, käyttäjän tunnistamisen perusteella saadun identiteetin mukaisesti ‘ voidaan hakea talletetut laskutusohjeet, joiden perusteella CS laskuttaa pääte- ; V: laitetta tarpeen mukaan. Edelleen laskutuksen kannalta voi muodostua ryh- : * : miä, esimerkiksi saman perheen kolme eri käyttäjää/päätelaitetta.

Muiden laskutusohjeiden perusteella voidaan määrittää lähinnä ve-‘ ' 35 loituksen suuruus. Laskutusohjeet käsittävät edullisesti tietoja laskutustyypistä, tariffeista ja laskutettavista tilaajista. Yhteislähetyspalveluiden käytöstä voi- 10 112576 daan laskutustyypin mukaan laskuttaa ainakin siirrettävän datamäärän tai käytetyn ajan perusteella. Laskutusohjeet voivat käsittää myös eri tariffeja eri osoitteille, jolloin eri lähteistä tulevaa informaatiota voidaan hinnoitella eri tavoin.

5 Jos laskutus perustuu siirrettävään datamäärään, BSP käsittää si nänsä jo tunnetun tekniikan mukaiset välineet siirrettävän datamäärän laskemiseksi. BSP määrittää yhteislähetyspalveluna siirrettäväksi tarkoitetun informaation datamäärän käyttäjäkohtaisesti ja edelleen määrittää asiakkaalle kohdistuvan veloituksen. Edullisesti laskutus hoidetaan niin, että käyttäjä jou-10 tuu maksamaan ainoastaan palvelualueen ulkopuolelta tulevan datasta. Laskutus voidaan edullisesti hoitaa palvelimella CS, joka kerää tietoja siirretystä datamäärästä ja määrittää laskutustiedot siirretystä informaatiosta laskutusoh-jeiden avulla. Datamäärään perustuva laskutus voi olla ainoa järkevä laskutustapa, sillä yhteislähetysverkon kapasiteetti saattaa vaihdella huomattavasti.

15 Koska yhteislähetysverkossa siirrettävää liikennettä joudutaan tark kailemaan verkonhallinnan takia, myös laskutusta varten tarvittava datamäärä-tieto voidaan kerätä osana verkonhallintaa. Siirrettävän tiedon määrää tarkkai-leva palvelin voidaan asettaa keräämään päätelaitteelle TE kohdistuvan informaation datamäärätiedon ja välittämään sen laskutusta hoitavalle palvelimelle 20 CS. Näin datamäärätietojen keräämiseksi yhteislähetyksenä siirrettävästä tiedosta ei välttämättä tarvita uusia verkkoelementtejä. Datamäärätietojen välit-,. tämisen ohessa voidaan välittää myös tieto informaation lähdeosoitteesta.

Jos yhteislähetyspalveluista laskutetaan aikapohjaisesti, BSP asettaa käyttäjäkohtaisen aikalaskurin laskutuksen perustaksi. Laskutus toteute-.· 25 taan edullisesti niin, että aikalaskuri mittaa ajan, jolloin verkossa on resursseja käytössä laskutettavan datan välittämiseksi yhteislähetyksenä. Eli aikalaskuri voidaan aktivoida, kun paluuyhteyden avulla valittu laskutettava informaatio siirretään jakeluverkkoon BN ja aikalaskuri voidaan poistaa, kun käyttäjälle kohdistuvaa informaatiota ei välitetä enää jakeluverkkoon BN. Aikapohjainen 30 laskutustietojen määritys voidaan myös toteuttaa palvelimella CS.

Kun yhteislähetyksenä välitetystä informaatiosta on muodostettu käyttäjä- tai päätelaitekohtainen laskutustieto (ajan tai datamäärän perusteel-, la), voidaan suorittaa varsinainen veloitus. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa käyttäjää voidaan veloittaa millä tahansa tunnetulla tekniikalla, joista tärkeim-35 pinä voidaan mainita veloitus tililtä (debit), veloitus jälkikäteen (credit) tai ennakkoon maksetun kortin veloittaminen (pre-paid).

„ 1125/6

Laskutus voidaan eri laskutustietoja yhdistämällä hoitaa niin, että käyttäjää veloitetaan sekä paluuyhteyden käytöstä että vuorovaikutteisista yh-teislähetyspalveluista. Tällöin paluuyhteyden tarjoajan RSP verkosta ja mahdollisesti muista välillä olevista verkoista välitetään edullisesti tietyin väliajoin 5 paluuyhteydestä kertyvät laskutustiedot BSP:n verkkoon. Eri laskutustiedot voidaan ennalta sovitun tavan mukaisesti kerätä yhteen käyttäjäkohtaiseen tietokantaan DB, jonka perusteella käyttäjää voidaan veloittaa keskitetysti. Käyttäjälle voidaan laskutustietojen perusteella esimerkiksi lähettää yksi lasku, joka käsittää kiinteän kuukausimaksun yhteislähetyspalveluista, vuorovaikutteisesti 10 valitun informaation siirrosta yhteislähetyksenä kertyneen maksun ja maksun paluuyhteyden käytöstä.

CS edullisesti tarkkailee yhteislähetyksenä siirrettävän informaation palveluosoitetta aiemman kuvauksen mukaisesti toteutuksesta riippuen siirrettävän informaation lähdeosoitteen tai paluuyhteyden kohdeosoitteen perus-15 teella. Päätelaitetta TE laskutetaan edullisesti niin kauan, kunnes CS havaitsee, että yhteislähetyksenä siirrettävän informaation palveluosoite kuuluu ennalta määritettyyn palvelualueeseen. Päätelaitteelta TE voidaan käyttäjän aloitteesta myös välittää pyyntö maksullisten yhteislähetyspalveluiden poistamiseksi, jolloin maksullista informaatiota ei enää välitetä eikä päätelaitetta las-20 kuteta. Kun informaatiota välitetään palvelualueeseen kuuluvasta osoitteesta, laskutustietoja ei tarvitse kerätä. Jos käyttäjälle on palvelimeen CS määritetty : useita eri palvelualueita, niin päätelaitetta TE ei edullisesti laskuteta, jos infor- : maation lähde kuuluu johonkin palvelualueeseen.

Laskutuksen järjestäminen keksinnön mukaisesti mahdollistaa ; 25 huomattavia etuja, erityisesti yhteislähetyspalveluiden tarjoaja voi jopa käyttä- * jäkohtaisesti ohjailla käyttäjien palvelunvalintaa eri palvelualueiden ja tariffien . perusteella.

Informaation siirto yhteislähetyksenä päätelaitteelle TE verkon BN kautta voidaan keksinnön mukaan suorittaa millä tahansa yhteislähetysteknii- ‘ 30 kalla sinänsä jo tunnetun tekniikan mukaisesti. Eräitä tärkeitä yhteislähetys- , . standardeja ovat DVB, DAB ja ATSC (Advanced Television Systems Commit- V; tee). Edelleen yhteislähetys voidaan toteuttaa satelliittilähetyksenä, terrestriaa- lilähetyksenä tai kaapelilähetyksenä.

Päätelaitteelle TE yhteislähetettävä audiovisuaalinen informaatio :.: 35 voidaan pakata bittimäärän vähentämiseksi, jolloin erityisesti videokuvan pak kauksessa säästetään huomattavasti kapasiteettia. Videoinformaation, audio- 112576 12 informaation ja muun datan koodaus voidaan toteuttaa yhtenäisen standardin mukaisesti. Myös IP-paketit voidaan muuntaa käytettävän koodauksen mukaiseen siirtomuotoon. Päätelaitteelle TE tarkoitettu lähete multipleksoidaan muiden siirrettävien lähetteiden kanssa, koodataan ja moduloidaan siirtotiestä 5 riippuen.

Yhteislähetyksiä vastaanottavana päätelaitteena TE voi olla esimerkiksi ns. Set-Top Box (STB). STB-laitteen avulla voidaan nykyisten analogisten TV- ja radiovastaanottimien avulla vastaanottaa digitaalisia broadcast-lähetyksiä tai Internet-palveluita. Päätelaite TE voi myös olla integroitu tietoko-10 neeseen esimerkiksi erilaisten PC-vastaanottokorttien avulla.

Päätelaitteessa TE vastaanotettu yhteislähetys demoduloidaan, dekoodataan ja demultipleksoidaan. Näin saatu tyypillisesti lähdekoodattu lähete voidaan edelleen purkaa varsinaiseksi informaatioksi esimerkiksi purkamalla MPEG-2 koodaus.

15 Edullisesti yhteislähetetty informaatio on salattu niin, että ainoas taan paluuyhteyden välityksellä informaation valinnut päätelaite TE voi salauksen purkaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi välittämällä salauksen purkamiseen tarvittavat avaimet päätelaitteelle TE. Salauksen purkuun tarvittavat avaimet on edullisesti tallennettu älykortille, jolloin käyttäjä voi helposti vaihtaa 20 päätelaitetta. Kun päätelaitteelle TE välitetään yhteislähetyksenä informaatiota, BSP:n verkko salaa informaation TE:n purkuavainta vastaavalla sa-lausavaimella.

Kun kyseessä on TCP/IP- tai UDP/IP-protokollan (User Datagram Protocol) mukainen Internet-datan siirto, päätelaite TE edelleen rekonstruoi IP-25 paketit ja välittää ne porttinumeron perusteella oikeille sovelluksille, esimerkiksi FTP- tai HTTP-sovelluksille. BSP:n suorittaman salauksen lisäksi siirrettävä informaatio voi olla salattu sovellustasolla esimerkiksi julkisen avaimen salaus-tekniikkaa (public-key encryption) hyödyntäen. Koska yhteislähetysverkko tarjoaa erinomaisen keinon välittää dataa suurelle määrälle päätelaitetta, infor-30 maation vastaanottajana voi olla myös joukko päätelaitteita. Internetistä saatua dataa voidaan välittää yhteislähetyksenä esimerkiksi IP-multicast-palvelun avulla. Tällöin laskutus kuitenkin edullisesti kohdennetaan päätelaitteeseen, joka on paluuyhteyden avulla yhteislähetyksenä siirrettävän informaation valinnut.

35 Seuraavassa on kuvion 2 avulla kuvattu esimerkinomaisesti järjes telmää, jossa yhteislähetyspalvelut tarjotaan DVB-järjestelmän terrestriaaliver- 112576 13 kon (DVB-T) avulla ja paluuyhteys on järjestetty kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmän UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) mukaisen verkon avulla. Kuviossa 2 ei ole tarkemmin kuvattu muita verkkoja kuin UMTS-ja DVB-T-verkot.

5 Paluuyhteyden tarjoajan RSP UMTS-verkko perustuu ydinverkon osalta GSM/GPRS-järjestelmään (General Packet Radio Service). Päätelaitteen MS lähetin/vastaanotin on kaksisuuntaisessa yhteydessä tukiaseman BS lähetin/vastaanottimen kanssa. Päätelaite MS käsittää myös USIM-sovel-luksen, jonka perusteella käyttäjä tunnistetaan. UMTS-tukiasemajärjestelmä 10 RAN (Radio Access Network) käsittää yhden tai useamman tukiaseman BS (Base Station), joiden käytettävissä olevia radiotaajuuksia ja kanavia tukiasemaohjain RNC (Radio Network Controller) kontrolloi.

Piirikytkentäisille palveluille tukiasemaohjaimet RNC on kytketty matkaviestinkeskukseen MSCA/LR, joka huolehtii piirikytkentäisten palvelui-15 den yhteydenmuodostuksesta ja reitittämisestä oikeisiin osoitteisiin. Tässä käytetään apuna kahta tietokantaa, jotka käsittävät tietoa käyttäjistä: kotirekisteriä HLR ja vierailijarekisteriä VLR (Visitor Location Register). Tyypillisesti vierailijarekisteri VLR on toteutettu osana matkaviestinkeskusta MSC/VLR. Vastaavasti pakettikytkentäisille palveluille on käytössä operointisolmu SGSN 20 (Serving GPRS Support Node), joka käyttää apunaan kotirekisteriä HLR.

Matkaviestinkeskus MSCA/LR on yhteydessä välitystoiminnon IWF (Interworking Function) kautta muihin tietoliikenneverkkoihin ON, kuten ISDN-j verkkoon (Integrated Services Digital Network) tai PSTN-verkkoon (Public

Switched Telephone System). Yhdyskäytäväsolmu GGSN (Gateway GPRS : 25 Support Node) hoitaa yhteydet muihin verkkoihin ON, kuten Internetiin.

Yhteislähetyksenä siirrettävän informaation valitsemiseksi paluuyhteys voidaan muodostaa yhteislähetyspalveluiden tarjoajan BSP verkkoon, jossa vuorovaikutteisia yhteislähetyspalveluita kontrolloiva CS edullisen suoritusmuodon mukaisesti sijaitsee. Päätelaite MS, matkaviestinkeskus MSCA/LR 30 tai operointisolmu SGSN voivat käsittää asetukset, joiden perusteella yhtey-denmuodostuspyyntö Internetiin ohjataan palvelimeen CS, joka voi toimia In-ternet-yhteyspisteenä. Käyttäjän mahdollisesti muista verkoista valitsema informaatio välitetään BSP:n verkkoon, joka käsittää edullisesti laskutuspalveli-men CS, muita palvelimia S1, S2 ja varsinaisen DVB-T-verkon DVBTNW.

35 DVBTNW-verkossa päätelaitteelle MS siirrettävä informaatio, kuten IP-paketit, muunnetaan DVB-datavuoksi (ES, Elementary Stream), joka on 14 1 12576 tunnistettavissa PID-tunnisteesta (Packet Identifier) ESENC. DVB-järjestelmässä voidaan dataa siirtää MPEG-2-standardin mukaisesti tai omalla PID-tunnisteella erotettavissa olevana datavuonaan. DVB-järjestelmässä dataa voidaan siirtää monella eri tavalla, erillisinä paketteina tarpeen mukaan tai 5 periodisina lähetyksinä teksti-tv:n tapaan (data carousels). Eri vaihtoehtoja datasiirron järjestämiseksi DVB-järjestelmässä on kuvattu DVB-standardissa EN 301 192, ”DVB specification for data broadcasting”, versio 1.2.1.

Datavuo edelleen virhekoodataan EENC käyttämällä FEC-koo-dausta (Forward Error Coding), multipleksoidaan MUX ja monikantoaaltomo-10 duloidaan MOD käyttämällä OFDM-modulointia (Orthogonal Frequency Division Multiplex, eri konstellaatiot mahdollisia) ja välitetään lähetystaajuudella siirtotielle TR. DVB-järjestelmän datasiirrossa lähetteen Sl-kehys (Service Information) käsittää palveluiden tunnistetiedot, joiden perusteella päätelaite MS löytää halutun palvelun DVB-lähetteestä. Palvelut voidaan salata CA-sa-15 lauksella (Conditional Access) ja lisäksi edullisesti käytetään vielä erillistä henkilökohtaista salausta, jonka purkamiseen tarvittava avain on edullisesti talletettuna älykortille. Päätelaitteen MS käsittämä DVB-T vastaanotin vastaanottaa yhteislähetyksen ja välittää saadun informaation oikealle sovellukselle.

Kuviossa 3 on havainnollistettu laskutusta hoitavan palvelimen CS 20 peruselementtejä. CS käsittää ainakin prosessorin CPU, muistia MEM ja lii-kennöintiväylän I/O. Prosessori CPU muodostaa CS:n varsinaisen toiminnallisuuden ja hoitaa laskutuksen ja muut sille edullisesti ohjelmallisesti määritetyt toiminnot käyttäen hyväkseen muistia MEM ja liikennöintiväylää I/O. CPU voi tallettaa muistiin MEM erityisesti palvelualueeseen kuuluvat palveluosoitteet ja 25 muut laskutukseen tarvittavat tiedot ja vastaavasti CPU voi hakea muistista MEM esimerkiksi käyttäjäkohtaiset laskutusohjeet, kuten palvelualueen, kun käyttäjä haluaa valita paluuyhteyden avulla yhteislähetyspalveluita. Liikennöin-tiväylän I/O kautta CS voi olla yhteyksissä muihin palvelimiin ja erityisesti tarkkailla yhteislähetyksenä välitettävän informaation lähdettä laskutuksen aloitta-30 mistä tai lopettamista varten. Edullisesti myös paluuyhteyden kautta päätelaitteelta siirrettävä tieto välitetään palvelimen CS kautta, jolloin CPU voi määrittää laskutuksen tarpeen paluuyhteyden kohdeosoitteen perusteella. Jos lopullinen lasku määritetään palvelimessa CS, CPU voi kerätä laskutuksen perustana olevat tiedot, kuten siirretyn bittimäärän ja tariffin, liikennöintiväylän I/O ja 35 muistin MEM avulla, laskea päätelaitteelle laskutustiedon siirretystä informaatiosta kerättyjen tietojen perusteella ja tallettaa laskutustiedon muistiin MEM.

112576 15 CPU voi myös välittää laskutustietoja liikennöintiväylän I/O kautta muihin verk-koelementteihin, esimerkiksi tietokantaan DB.

Keksintö voidaan toteuttaa myös niin, että yhteislähetyspalveluiden laskutuksesta huolehditaan paluuyhteyden tarjoajan RSP verkossa. Tällöin yh-5 teislähetyksenä siirrettäväksi tarkoitettu informaatio välitetään paluuverkkoon laskutuksen hoitavan elementin kautta, josta se välitetään edelleen yhteislähe-tysverkkoon.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-10 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (15)

16 1 12576

1. Menetelmä laskutuksen järjestämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden päätelaitteen (TE; MS), yhteislähetyspalveluita välittävän jakeluverkon (BN) ja paluuyhteyden tarjoavan paluuverkon (RN), 5 jossa järjestelmässä ainakin yksi päätelaite (TE; MS) on järjestetty valitsemaan yhteislähetyksenä siirrettävä informaatio paluuyhteyden avulla, tunnettu siitä, että määritetään yhteislähetyspalveluina välitettäville tiedoille ainakin yksi palvelualue, joka käsittää yhden tai useampia palveluosoitteita, 10 määritetään päätelaitteen (TE; MS) paluuyhteyden avulla valitse man yhteislähetyksenä siirrettävän informaation lähdeosoite ja laskutetaan päätelaitetta (TE; MS) sen valitsemasta mainitusta informaatiosta vasteena sille, että mainitun informaation lähdeosoite ei kuulu mainittuun ainakin yhteen palvelualueeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään ainakin yhden päätelaitteen (TE; MS) käyttäjälle käyttäjäkohtaiset laskutusohjeet, jotka käsittävät mainitun ainakin yhden palvelualueen, 20 tarkastetaan päätelaitteen (TE; MS) käyttäjän oikeus yhteislähetys- , palveluiden käyttöön ennen mainitun informaation siirtoa yhteislähetyspalvelu- na, välitetään mainittu informaatio päätelaitteelle (TE; MS) yhteislähetyksenä vasteena sille, että päätelaitteen (TE; MS) käyttäjällä on oikeus yhteis-: 25 lähetyspalveluiden käyttöön ja ' * laskutetaan päätelaitetta (TE; MS) käyttäjäkohtaisten laskutusoh- . * jeiden niin määritellessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu j * : siitä, että 30 määritetään palveluosoitteet URL-tunnisteiden perusteella. . ’ 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet- tu siitä, että ' ; ‘ välitetään paluuyhteyden kautta päätelaitteelta (TE; MS) siirrettävä : : ; tieto ja mainittu informaatio laskutusta mainitun ainakin yhden palvelualueen : ” : 35 perusteella hoitavan palvelimen (CS) kautta. 17 112576

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitetään paluuyhteyden käytöstä syntyvät laskutustiedot yhteislä-hetyspalveluiden laskutustiedot käsittävään tietokantaan (DB).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskutetaan päätelaitetta (TE; MS) mainitun informaation siirtoon käytetyn ajan perusteella.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, t u n -10 nettu siitä, että laskutetaan päätelaitetta (TE; MS) mainitun informaation bittimäärän perusteella.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 yhteislähetyspalveluja tarjoava jakeluverkko (BN) on DVB-T-verkko ja paluuyhteyden tarjoava paluuverkko (RN) on langaton tietoliikennejärjestelmä, kuten UMTS-järjestelmä.

9. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden päätelait-20 teen (TE; MS), yhteislähetyspalveluita välittävän jakeluverkon (BN) ja paluuyhteyden tarjoavan paluuverkon (RN), jossa järjestelmässä ainakin yksi päätelai- : " te (TE; MS) on järjestetty valitsemaan yhteislähetyksenä siirrettävä informaatio .;: paluuyhteyden avulla, tunnettu siitä, että . . , jakeluverkko (BN) tai paluuverkko (RN) käsittää ainakin yhden las- 25 kutuspalvelimen (CS) paluuyhteyden avulla valittujen yhteislähetyspalveluiden laskuttamista varten, : ’, mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty määrittämään yhteislä- *’ hetyspalveluina välitettäville tiedoille ainakin yksi palvelualue, joka käsittää yh den tai useampia palveluosoitteita, i V 30 mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty määrittämään päätelait- teen (TE; MS) paluuyhteyden avulla valitseman yhteislähetyksenä siirrettävän . v. informaation lähdeosoitteen ja mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty laskuttamaan päätelaitetta (TE; MS) sen valitsemasta mainitusta informaatiosta vasteena sille, että :35 mainitun informaation lähdeosoite ei kuulu mainittuun ainakin yhteen palvelu-alueeseen. 112576

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty määrittämään ainakin yhden päätelaitteen (TE; MS) käyttäjälle käyttäjäkohtaiset laskutusohjeet, jotka 5 käsittävät mainitun ainakin yhden palvelualueen, jakeluverkko (BN) on järjestetty tarkastamaan päätelaitteen (TE; MS) käyttöön oikeus yhteislähetyspalveluiden käyttöön ennen paluuyhteyden avulla valitun informaation siirtoa yhteislähetyspalveluna, jakeluverkko (BN) on järjestetty välittämään mainittu informaatio 10 päätelaitteelle (TE; MS) yhteislähetyksenä vasteena sille, että päätelaitteen (TE; MS) käyttäjällä on oikeus yhteislähetyspalveluiden käyttöön ja mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty laskuttamaan päätelaitetta (TE; MS) käyttäjäkohtaista laskutusohjeiden niin määritellessä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, 15 tunnettu siitä, että paluuverkko (RN) on järjestetty välittämään paluuyhteyden kautta päätelaitteelta (TE; MS) siirrettävä tieto mainitun laskutuspalvelimen (CS) kautta ja jakeluverkko (BN) on järjestetty välittämään mainittu informaatio mainitun laskutuspalvelimen (CS) kautta.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen tietoliikennejärjes telmä, tunnettu siitä, että paluuverkko (RN) on järjestetty välittämään paluuyhteyden käytöstä syntyvät laskutustiedot yhteislähetyspalveluiden laskutustiedot käsittävään tietokantaan (DB).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen tietoliikennejärjes- ‘; telmä, tunnettu siitä, että mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty laskuttamaan päätelaitetta (TE; MS) mainitun informaation siirtoon käytetyn ajan perusteella.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen tietoliikennejärjes-30 telmä, t u n n ett u siitä, että mainittu laskutuspalvelu (CS) on järjestetty laskuttamaan päätelai-, v. tetta (TE; MS) mainitun informaation bittimäärän perusteella

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen tietoliikennejärjes-telmä, tunnettu siitä, että 35 yhteislähetyspalveluja tarjoava jakeluverkko (BN) on DVB-T-verkko ja paluuyhteyden tarjoava paluuverkko (RN) on langaton tietoliikennejärjestelmä, kuten UMTS-järjestelmä. 112576