FI111593B - Liikennekanavan antomenetelmä matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

111593

Liikennekanavan antomenetelmä matkaviestinjärjestelmässä

Tekninen alue

Esillä oleva keksintö käsittää menetelmän matkaviestinjärjestelmässä 5 liikennekanavan antamiseksi matkaviestin asemalle, joka pyytää sijaintinsa rekisteröintiä matkaviestinjärjestelmään maantieteellisesti kiinteässä verkossa, jolloin matkaviestin hallitsee ainakin osaa useista mahdollisista toiminnoista matkaviestinjärjestelmässä ja jolloin kutsuva tilaaja pyytää yhteyttä verkon kautta matkaviestimelle, joka menetelmä käsittää seuraavat menetelmäaskeleet: 10 - matkaviestin pyytää access-menetelmän avulla signalointikanavaa verkolta, - verkko antaa signalointikanavan ja lähettää tietoja tästä kanavasta matkaviestimelle, - matkaviestin kytkeytyy signalointikanavalle ja pyytää rekisteröintiä, 15 - verkko rekisteröi matkaviestimen sijainnin ja lähettää toisaalta hy- väksymissanoman siitä, että verkko hyväksyy matkaviestimen, toisaalta puhe-lunmuodostussanoman siitä, että pyydetty puhelu odottaa, - matkaviestin kontrolloi puhelunmuodostussanomaa ja vahvistaa, että pyydetty yhteys hyväksytään.

20 Keksintö käsittää myös vastaavan menetelmän matkaviestinjärjes telmässä tietoliikennekanavan antamiseksi matkaviestinasemalle, joka pyytää sijaintinsa rekisteröintiä matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteässä verkossa, kun matkaviestin pyytää yhteyttä verkon kautta kutsutulle tilaajalle.

Tekniikan taso 25 Matkaviestinasemat, jotka sisältyvät matkaviestinjärjestelmään, voivat omata keskenään erilaisia ominaisuuksia mitä tulee esimerkiksi matkaviestimen radiotehoon, mitä taajuuksia matkaviestin hallitsee tai voiko matkaviestin hyödyntää jotakin salausalgoritmia. Jopa järjestelmän maantieteellisesti kiinteällä verkolla voi olla eri maantieteellisten alueiden sisällä vastaavalla tavalla erilaisia 30 ominaisuuksia. Matkaviestimet ja maantieteellisesti kiinteä verkko vaihtavat radiosanomia toistensa ominaisuuksista, niin että matkaviestinjärjestelmän kapasiteetti voidaan hyödyntää tehokkaasti, kun radioyhteyksiä verkon ja matkaviestinten välillä muodostetaan.

Yleinen kuvaus siitä, kuinka matkaviestinjärjestelmä on rakennettu, 35 esitetään suosituksessa GSM 01.02 -versio 3.0.0. Maantieteellisesti kiinteä verkko on rakennettu matkaviestinkytkentäkeskuksista, jotka on toisaalta kytket- 2 111593 ty televerkkoon, esimerkiksi yleiseen televerkkoon, toisaalta kytketty useisiin tukiasemajärjestelmiin. Maantieteellisesti verkko on jaettu rekisteröintialueisiin, jossa kussakin on useita soluja. Tukiasemajärjestelmä sisältää useita tukiradio-asemia ja voi palvella yhtä tai useampia rekisteröintialueita.

5 Yleinen kuvaus siitä, kuinka liikennekanava annetaan matkaviestin- järjestelmässä esitetään julkaisussa "CME 20 Sysien Training Document", EN/LXT 120 226 R1A, Ericsson Radio Systems AB 1991. Eurooppalaisille matkaviestinjärjestelmälle, GSM-järjestelmälle, tämä kanavananto on tarkemmin spesifioitu dokumentissa ETSI/GSM 04.08 -versio 3.13.0. Yleisesti voidaan tätä 10 kanavanjakoa kuvata seuraavalla tavalla. Matkaviestin pyytää sijaintinsa rekisteröintiä verkossa esimerkiksi silloin, kun matkaviestimen virrat kytketään päälle tai matkaviestin tulee tukiradioasemien toimintasäteelle rekisteröintialueella. Kutsukanavan avulla matkaviestin pyytää signalointikanavaa, verkko antaa sellaisen ja matkaviestin kytkeytyy tälle kanavalle. Matkaviestin ilmoittaa signaloin-15 tikanavalla tietyistä ominaisuuksistaan ensimmäisessä luokitussanomassa, esimerkiksi teholuokkansa. Matkaviestin saa verkolta hyväksymisen, signalointi-kanava puretaan ja matkaviestin kuuntelee. Jos matkaviestin tämän jälkeen haluaa yhteyttä, suoritetaan uusi menetelmä, johon kuuluu kutsu, signalointikanavan antaminen ja liikennekanavan antaminen yhteyttä varten. Tässä menetel-20 mässä matkaviestin ilmoittaa loput ominaisuuksistaan toisessa kasvatetussa luokitussanomassa, esimerkiksi mitä taajuuksia matkaviestin hallitsee ja kykeneekö matkaviestin vastaanottamaan niin kutsutun lyhytsanoman.

Voi tapahtua, että matkaviestin pyytää rekisteröintiä ja samanaikaisesti pyytää saada käyttää signalointikanavaa rekisteröinnin yhteydessä liiken-25 nekanavan muodostamiseksi yhteyttä varten. Esimerkiksi matkaviestimen käyttäjä kytkee virran päälle ja samanaikaisesti valitsee etsityn tilaajan numeron. Voi tapahtua niin, että verkolla on yhteyspyyntö joltakin tilaajalta matkaviestimelle, kun matkaviestin pyytää rekisteröintiä. Järjestelmä haluaa tällöin kytkeä liikennekanavan matkaviestimen ja verkon välistä yhteyttä varten.

e.

30 Keksinnön julkistaminen 1

Keksinnön mukaisesti kiinnitetään huomiota siihen, että GSM-spesifioidussa matkaviestinverkossa esiintyy ongelmia yhteydenmuodostuksessa, kun se liittyy suoraan rekisteröintiin. Verkko saa matkaviestimen rekisteröinnin yhteydessä niukasti tietoa matkaviestimen kapasiteetista ensimmäisen luoki-35 tussanoman avulla. Jos verkolla on yhteyspyyntö, niin tämä yhteys muodostetaan ilman että matkaviestin antaa lisäinformaatiota kapasiteetistaan. Jos sen 3 111593 sijaan matkaviestin pyytää yhteyttä rekisteröinnin yhteydessä, siirretään täydellinen informaatio matkaviestimen kapasiteetista verkkoon. Tukiasemajärjestelmällä, joka suorittaa kanavan antamisen, ei kuitenkaan ole pääsyä tähän informaatioon. Kasvatettaessa järjestelmän mahdollisuuksia uusilla tai laajemmilla 5 toiminnoilla, esimerkiksi ajankohtaisessa GSM-järjestelmän taajuuskaistan kasvattaminen AF = 10 MHz verran, tulevat mukana saatavat toiminnot huonosti hyödynnetyiksi. Verkko ja tietyt matkaviestimet saavat suuremman kapasiteetin sitä kautta, että ne varustetaan mukana saatavilla toiminnoilla, esimerkiksi uudella taajuuskaistalla tai kyvyllä vastaanottaa lyhytsanomia. Tätä uutta kapasi-10 teettia ei voida käyttää yksinkertaisella tavalla radioyhteyden muodostuksessa yhdessä rekisteröinnin kanssa. Jotta kaikki matkaviestimen toiminnot voitaisiin täysin hyödyntää, täytyy, GSM-järjestelmän mukaisessa, tähän asti olleessa signalointimenetelmässä, rekisteröintimenetelmä päättää ja muodostaa uusi signalointikanava. Tämä pidentää puhelunmuodostusaikaa rekisteröinnin yhtey-15 dessä. Jos rekisteröinnin yhteydessä muodostettu signalointikanava säilytetään, jotta ei pidennetä puhelunmuodostusaikaa, kaikkia matkaviestimen toimintoja ei hyödynnetä.

Ongelma ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että verkko jo muodostetulla signalointikanavalla rekisteröintimenetelmän aikana kysyy matkavies-20 timeltä mitä toimintoja se hallitsee. Vaihtoehtoisesti tukiasemayksikkö saa verkon muilta osilta, esimerkiksi matkaviestinkeskuksesta, tietoa siitä mikä kapasiteetti matkaviestimellä on hyödyntää tulevia tai laajennettuja toimintoja. Keksinnöllä on ne piirteet, jotka tulevat esille oheisista patenttivaatimuksista.

Kuvioiden selitys 25 Keksinnön suoritusesimerkki tullaan lähemmin kuvaamaan alla liitty en kuvioihin, joissa kuvio 1 kaavamaisesti esittää soluihin jaetun matkaviestinjärjestelmän maantieteellisen rakenteen, kuvio 2 esittää kaavamaisesti tukiasemayksikön, 30 kuvio 3 esittää kaavion, jossa on aikavälejä aikajakoisessa radioka navassa, kuvio 4 esittää signaalisekvenssin yhdessä aikavälissä, kuvio 5 esittää kaavion loogisen, aikajakoisen radiokanavan rakenteesta, 35 kuvio 6 esittää tunnetun rekisteröintimenetelmän vuokaavion, kuvio 7 esittää tunnetun puhelunmuodostusmenetelmän vuokaavion, 4 111593 kuvio 8 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesta menetelmästä verkon pyytämän yhteyden muodostamiseksi, kuvio 9a esittää vuokaavion keksinnön mukaiselle menetelmälle matkaviestimen pyytämän yhteyden muodostamiseksi, 5 kuvio 9b esittää vuokaavion vaihtoehtoiselle keksinnön mukaiselle menetelmälle matkaviestimen pyytämän yhteyden muodostamiseksi, kuvio 10 esittää ensimmäisen luokitussanoman lohkokaavion, kuvio 11 esittää toisen, laajennetun luokitussanoman lohkokaavion, kuvio 12 esittää matkaviestinaseman lohkokaavion ja 10 kuvio 13 esittää matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteän verkon lohkokaavion.

Edulliset suoritusmuodot

Kuvio 1 esittää matkaviestinjärjestelmän, jossa on kaksi erillistä rekis-teröintialuetta R1 ja R2, maantieteellisen rakenteen. Matkaviestinasema MS, jo-15 ka haluaa siirtää liikennettä matkaviestinjärjestelmän kautta, täytyy rekisteröityä yhteen tällaiseen rekisteröintialueeseen, kuten alla tullaan lähemmin selittämään. Rekisteröintialueet on jaettu soluihin C, joissa kussakin on tukiradioase-ma BTS. Tukiradioasemat on johtojen 11 kautta kytketty tukiasemaohjainyksi-köihin BSC. Nämä on johdoilla 12 liitetty matkaviestinkeskukseen MSC, joka 20 puolestaan on liitetty julkiseen televerkon keskukseen VX. Kiinteä tilaaja Ab julkisessa televerkossa on liitetty keskukseen VX. Tukiradioasemat BTS, tu-kiasemaohjainyksiköt BCS, matkaviestinkeskukset BSC ja yhdysjohdot 11 ja 12 muodostavat yhdessä matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteän verkon. Matkaviestin MS on kuviossa 1 esitetty kolmessa eri paikassa, joita on 25 merkitty A, B, ja D.

Kuviossa 2 esitetään yksinkertainen lohkokaavio maantieteellisesti kiinteän verkon osasta. Matkaviestinkeskus MSC on johdolla 12 liitetty tukiasemajärjestelmään BSS. Tämä käsittää tukiradioaseman BTS, jotka on johdoilla 11 liitetty tukiasemaohjainyksikköön BSC.

30 Erilliset matkaviestinjärjestelmät on ainakin periaatteessa maantie teellisesti siten rakennettuja, kuten on esitetty kuviossa 1 ja 2. Tämä pätee myös eurooppalaiselle matkaviestinjärjestelmälle, joka on lähemmin esitetty yllä mainitussa GSM-suosituksessa GSM 01.02. Tälle matkaviestinjärjestelmälle on annettu taajuuskaista F = 890 -960 MHz, joka on jaettu suureen määrään taajuus-35 pareja, joita pääosin hyödynnetään duplekskanavina. GSM-järjestelmän taajuudet on puolestaan ajallisesti jaettu kahdeksaan peräkkäiseen aikaväliin, kuten 5 111593 esitetään kuviossa 3. Kuviossa merkitään aikaa viitteellä T ja aikavälit on numeroitu 0-7. Useimpia taajuuksia hyödynnetään liikenneyhteyksien kytkemiseksi kiinteiden ja liikkuvien tilaajien välillä, esimerkiksi puhuttuja sanomia tai dataa varten. Pienempää osaa kanavista käytetään signalointitarkoitukseen verkon ja 5 matkaviestinten välillä.

Kuvio 4 esittää GSM-järjestelmän signaalisekvenssin SS yhdelle tällaiselle signalointikanavalle, niin kutsutulle yleislähetyskanavalle, jota merkitään BCCH. Tämä kanava on yksisuuntainen ja lähetetään jatkuvasti tukiradioasemil-ta BTS eri taajuuksilla eri soluissa C tietyllä alueella. Signalointisekvenssi SS lä-10 hetetään aikavälissä, jolla on numero 0, ja on jaettu kahteen puoliskoon. Kuvion vasen puolisko, vasemmalle katkoviivasta, on yhteinen kaikille soluille rekiste-röintialueella, R1 tai R2. Tämä osa signaalisekvenssiä SS sisältää esimerkiksi sekvenssin LAC, joka identifioi rekisteröintialueen. Oikeanpuoleinen osa sekvenssiä SS sisältää osan Cl, jossa identifioidaan solu C.

15 Edelleen kuviossa 5 esitetään signalointikanava, jota tavallisesti mer kitään SDCCH. Kuten kuviossa 3 merkitään aikaa viitteellä T ja aikavälejä numeroilla 0-7. Kanava SDCCH on ns. looginen kanava, joka muodostuu neljästä aikavälinumerosta 0, kuten esitetään kuviossa katkopisteviivoilla. Ryhmä, jossa on neljä aikaväliä kanavassa SDCCH, toistuu tasaisin aikavälein ja kuvion 1 20 matkaviestin M hyödyntää sitä. Välissä olevia useita neljän 0-aikavälin ryhmiä voidaan hyödyntää muihin tarkoituksiin, esimerkiksi signalointiin muille matkaviestimille. Täytyy huomata, että signalointikanava SDCCH on kaksisuuntainen ja sillä on kaksi eri taajuutta kommunikointiin matkaviestin-verkko-suunnassa sekä verkko-matkaviestin-suunnassa.

25 Jotta matkaviestin voisi saada teleyhteyden kuviossa 1 esitetyn ver- ; kon kautta, matkaviestimen täytyy olla rekisteröityneenä nykyisessä rekisteröin- tialueessa. Tämä rekisteröinti suoritetaan, kun matkaviestin MS aktivoidussa tilassa lähestyy sijainnista A rekisteröintialuetta R1 ja tulee yhden tukiaseman BTS toimintasäteelle. Rekisteröinti suoritetaan myös silloin, kun matkaviestin on 30 rekisteröintialueella, paikassa B, ja tällöin aktivoidaan, tai kun aktivoitu matkaviestin siirretään paikkaan D ja ylittää rekisteröintialueen R2 rajan. Rekisteröinnin päämääränä on antaa verkolle tietoa siitä, missä kohdassa verkkoa matkaviestin on ja että verkko voi kontrolloida matkaviestimen kuuluvuutta. Matkaviestin antaa myös verkolle tiettyjä tietoja siitä, mitä toimintoja se hallitsee, esimer-35 kiksi tehokapasiteettinsa ja mitä salausalgoritmeja matkaviestin kykenee käyttämään.

6 111593

Kuten mainittiin, keksintö kiinnittää huomion niihin ongelmiin, joita esiintyy rekisteröinnin yhteydessä yllä annetussa GSM-spesifioidussa matkaviestinjärjestelmässä, jos matkaviestin ja verkko samanaikaisesti rekisteröinnin kanssa pyytää, että pitäisi muodostaa yhteys esimerkiksi puhelua tai datasiirtoa 5 varten. Keksinnön selittämiseksi lähemmin tullaan rekisteröinti ja puhelunmuodostus kuvaamaan alla kuvioiden 6-11 yhteydessä seuraavissa neljässä erilaisessa tapauksessa: - rekisteröinti ilman puheluyhteyden muodostamista - puheluyhteyden muodostaminen loppuunsaatetun rekisteröinnin jäl- 10 keen - rekisteröinti yhdessä verkon pyytämän puheluyhteyden muodostuksen kanssa - rekisteröinti yhdessä matkaviestimen pyytämän puheluyhteyden muodostuksen kanssa.

15 Rekisteröinti ilman yhteydenmuodostusta, kuvio 6

Kuvio 6 esittää vuokaavion, jossa on toimintolohkoja. Lohkot kuviossa oikealla on kehystetty pistekatkoviivoilla ja kuuluvat verkkoon, merkittyinä MSC & BSS, ja kehystetyt lohkot vasemmalla kuuluvat matkaviestimeen MS. Nuolilla varustetut viivat oikean ja vasemman kuvapuoliskon välillä esittävät ra-20 dioyhteyksiä. Lohkossa 21 tukiradioasema BTS lähettää yleislähetyskanavalla BCCH. Matkaviestin MS haluaa rekisteröintiä, kuten yllä kuvattiin, esimerkiksi sen vuoksi, että matkaviestimen käyttäjä kytkee matkaviestimen tehon päälle tai matkaviestin on paikassa B, kuten esitetään lohkossa 22. Matkaviestin kuunte-lee tällöin kanavaa BCCH ja pyytää kutsumenetelmän avulla kutsukanavalla 25 RACH, Randon Access Channel, yhteyttä signalointikanavalla SDCCH. Matkaviestin ottaa tämän jälkeen kuuntelutilan ja kuuntelee kanavaa, joka on merkitty CCCH, Common Control Channel, jonka tukiradioasema BTS lähettää. Verkko tarkkailee kutsukanavaa RACH ja vastaanottaa tällä kanavalla matkaviestimeltä MS signalointikanavaa SDCCH koskevan pyynnön, kuten esitetään lohkossa 30 23. Verkko valitsee ja aktivoi tämän jälkeen signalointikanavan SDCCH ja lähet tää tämän kanavan tiedot, esimerkiksi taajuudet ja aikavälin, matkaviestimelle MS kanavalla CCCH. Kanavalla CCCH matkaviestin MS vastaanottaa signalointikanavaa SDCCH koskevat tiedot, kuten esitetään lohkossa 24. Matkaviestin MS kytkeytyy nyt annetuille taajuuksille ja aikaväliin signalointikanavalla 35 SDCCH, joka on kaksisuuntainen. Kanavalla SDCCH matkaviestin MS lähettää pyynnön tulla verkon rekisteröimäksi. Tämä pyyntö sisältää ensimmäisen luoki- 7 111593 tussanoman MSCM 1, Mobile Station Class Mark 1, joka on merkityksellinen esillä olevan keksinnön ymmärtämisen kannalta. Tämä sanoma on lähemmin määritelty GSM-suosituksessa GSM 04.08 -versio 3.13.0 ja kuvataan kuvion 10 lohkokaaviolla. Luokitussanomalla on binaarinen kahdeksanpaikkainen lohko 5 31, joka kertoo, että se on luokitussanoma MSCM 1. Se osa luokitussanomaa MSCM 1, joka siirtää rekisteröintipyynnön, muodostuu lohkosta 32, joka kertoo matkaviestimen tarkistusaseman, lohkosta 33, joka kertoo valitseeko matkaviestin jonkin tietyn salausalgoritmin, ja lohkosta 34, joka kertoo matkaviestimen teholuokan. Lohkoa 31 ei siirretä rekisteröintipyynnön yhteydessä. Verkko vas-10 taanottaa matkaviestimen MS rekisteröintipyynnön lohkon 25 mukaisesti. Tämän jälkeen tapahtuu signaalinvaihto MS ja verkon välillä signalointikanavalla SDCCH. Tätä vaihtoa ei ole lähemmin kuvattu kuviossa 6, vaan ainoastaan vihjattu kahdella nuolella. Signaalin vaihto sisältää esimerkiksi verkon kontrolloinnin siitä, että matkaviestin MS on oikeutettu liikennöimään verkossa. Tämän signaa-15 Iin vaihdon lähempien yksityiskohtien osalta viitataan suositukseen GSM 04.08. Verkko hyväksyy matkaviestimen MS ja välittää signalointikanavalla SDCCH, että matkaviestimen MS rekisteröintipyyntö on hyväksytty. Matkaviestin MS vastaanottaa hyväksynnän pyyntöönsä lohkon 26 mukaisesti. Lohkon 27 mukaisesti verkko lähettää signalointikanavalla SDCCH matkaviestimelle MS sanoman sii-20 tä, että signalointikanava puretaan ja suorittaa itse tämän purkamisen. Matkaviestin, joka on nyt rekisteröitynyt verkkoon, purkaa signalointikanavan lohkon 28 mukaisesti ja kuuntelee kanavaa CCCH lohkon 29 mukaisesti.

Pitää huomata, että tämän kohdan mukainen rekisteröinti seuraa GSM-suosituksen mukaista tunnettua menetelmää. Annettu signalointikanava, 25 jolla on yleisesti käytetty nimitys SDCCH, voidaan korvata muilla samanlaisilla loogisilla kanavilla.

Puheluyhteyden muodostaminen loppuunsaatetun rekisteröinnin jälkeen, kuvio 7

Kuvio 7 on jaettu oikeaan ja vasempaan puoliskoon samalla tavoin 30 kuin kuvio 6. Matkaviestimen edellytetään olevan rekisteröityneenä verkossa ja kuvion 1 tilaaja Ab haluaa suorittaa puhelun matkaviestimen MS kanssa. Tilaaja Ab kytketään julkisen televerkon kautta sen keskusten VX avulla matkaviestin-järjestelmään maantieteellisesti kiinteään verkkoon, jotta se voitaisiin kytkeä matkaviestimeen MS. Tämä kuuntelee yllä esitetyn mukaisesti kanavaa CCCH, 35 kuten lohkolla 29 kuviossa 7 esitetään. Myös tässä kuviossa oikeanpuoleiset lohkot kuuluvat maantieteellisesti kiinteään verkkoon ja vasemmanpuoleiset loh- 8 111593 kot matkaviestimeen MS. Lohkon 41 mukaisesti tukiradioasema BTS lähettää hakusignaalin matkaviestimelle MS kanavalla CCCH, nk. paging-signaalin. Matkaviestin MS vastaanottaa hakusignaalin lohkon 42 mukaisesti ja pyytää ja saa annetun signalointikanavan SDCCH, kuten kuvattiin kuvion 6 yhteydessä, lohkot 5 22, 23 ja 24. Näitä merkitään kuviossa ainoastaan kanavilla RACH ja SDCCH ja lohkolla 43. Matkaviestin MS vastaa hakusignaaliin annetulla kanavalla SDCCH lohkon 44 mukaisesti. Tämä vastaus sisältää toisen, laajennetun luokitussano-man MSCM 2, Mobile Sation Class Mark 2, joka on erityisen merkityksellinen esillä olevan keksinnön ymmärtämisen kannalta. Luokitussanoma on lähemmin 10 määritelty GSM-suosituksessa GSM 04.08 -versio 3.13.0 ja kuvataan uudelleen kuvion 11 lohkokaaviossa. Luokitussanomassa on binaarinen, 8-paikkainen lohko 51, joka kertoo, että se on luokitussanoma MSCM 2. Se osa luokitussano-maa, joka lähetetään vastauksen yhteydessä, muodostuu lohkoista 52 - 59, joista lohko 52 kertoo informaation pituuden. Matkaviestimen MS tarkistusasema, 15 salausmahdollisuudet ja teholuokka annetaan vastaavasti lohkoissa 53, 54 ja 55. Lohko 56, joka on merkitty kuviossa rasteilla, on varalohko, lohko 57 kertoo voiko matkaviestin MS vastaanottaa lyhytsanomia SM ja lohko 58 kertoo mitkä taajuudet matkaviestin MS hallitsee. Lopuksi lohko 59 on varalohko. Kuviossa 7 lohko 45 esittää edelleen, että tukiaseman ohjainyksikkö BSC verkossa vas-20 taanottaa, lukee ja tallentaa sanomat matkaviestimeltä MS ja lähettää ne edelleen matkaviestinkeskukselle MSC. Tämän jälkeen tapahtuu signaalivaihto verkon ja matkaviestimen MS välillä signalointikanavalla SDCCH, jota merkitään ainoastaan kaksisuuntaisilla nuolilla kuviossa. Tällä signaalin vaihdolla kontrolloidaan esimerkiksi matkaviestimen oikeuksia. Signaalin vaihto päättyy siihen, 25 että matkaviestin hyväksytään ja tukiaseman ohjainyksikkö BSC antaa yhteyden puhelukanavalla SPEECH. Sitä kautta, että laajennettu luokitussanoma MSCM 2 sisältää informaatiota niistä taajuuksista, jotka matkaviestin MS hallitsee, tukiaseman ohjainyksikkö BSC voi valita kaikkien annettujen taajuuksien joukosta.

Jos sekä matkaviestin MS ja verkko käyttää yllä mainittua tulevaa taajuuskaistaa 30 AF = 10 MHz, tukiaseman ohjainyksikkö voi tällöin valita kanavan myös tältä kaistalta. Matkaviestin MS vastaanottaa tiedot puhelukanavasta SPEECH lohkon 46 mukaisesti, kytkeytyy tälle kanavalle ja purkaa signalointikanavan SDCCH.

Menetelmä, joka kuvattiin kuvion 7 yhteydessä, puhelunmuodostus 35 aikaisemmin loppuunsaatetun rekisteröinnin jälkeen, on tunnettu GSM-suosituksesta. Laajennettu luokitussanoma MSCM 2 sisältää kuvion 11 mukai- 111593 g sesti informaatiota siitä, kuinka matkaviestin MS hallitsee lyhytsanoman SM sisältää jopa reservitilaa muille toiminnoille, jotka saattavat erottaa eri matkaviestimiä. Verkko saa luokitussanoman MSCM avulla tietoja kaikista näistä toiminnoista matkaviestimessä MS ja voi hyödyntää niitä.

5 Rekisteröinti yhdessä verkon pyytämän puheiuyhteyden muo dostuksen kanssa, kuvio 8

Kuten kuviossa 6 ja 7 on kuvio 8 jaettu oikeaan ja vasempaan puoliskoon matkaviestintä MS sekä vastaavasti verkkoa MSC ja merkkiä BSS varten. Kuvion 8 mukainen menetelmä antaa keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon.

10 Menetelmä seuraa kuvion 6 kuvausta lohkoon 26 asti se mukaan lukien, jossa lohkossa matkaviestin MS vastaanottaa verkolta sanoman, että verkko hyväksyy matkaviestimen rekisteröintipyynnön. Verkossa odottaa puhelu tilaajalta Ab, minkä vuoksi signalointikanavaa SDCCH ei pureta verkon toimesta lohkon 61 mukaisesti. Kanavalla SDCCH verkko informoi matkaviestintä MS siitä, että pu-15 helu tullaan muodostamaan. Matkaviestin vastaanottaa lohkossa 62 sanoman puhelunmuodostuksesta ja suorittaa tarpeelliset ohjaukset. Matkaviestin hyväksyy puhelunmuodostuksen ja informoi verkkoa tästä signalointikanavalla SDCCH. Kuten kuvion 6 selityksestä ilmenee, matkaviestin MS on lähettänyt ensimmäisen luokitussanoman MSCM 1, joka ei sisällä mitään informaatiota sii-20 tä, mitä taajuuksia matkaviestin hallitsee. Myöskään mitään muuta taajuusinfor-maatiota ei ole lähetetty matkaviestimeltä MS. Keksinnön mukaisesti verkko asettaa nyt kysymyksen matkaviestimelle MS siitä, mitä taajuuksia tai muita toimintoja se hallitsee, kuten esitetään lohkossa 63. Kysymys välitetään matkaviestimelle MS signalointikanavalla SDCCH. Matkaviestin vastaanottaa 25 kysymyksen ja lähettää lohkon 64 mukaisesti pyydetyt tiedot verkolle kanavalla SDCCH. Taajuusinformaatio luetaan ainakin tukiasemaohjainyksikössä BSC, joka lohkon 65 mukaisesti valitsee puhelukanavan SPEECH puheluyhteyttä varten tilaajalta Ab matkaviestimelle MS. Tämä kanava voidaan valita koko siltä taajuusalueelta, jonka matkaviestin MS hallitsee. Matkaviestin vastaanottaa in-30 formaatiota annetusta kanavasta lohkon 66 mukaisesti, purkaa signalointikanavan SDCCH ja kytkeytyy annetulle puhelukanavalle SPEECH puheluyhteyttä varten.

Esimerkin mukaisesti verkko on kysynyt matkaviestimeltä minkä taajuusalueen se hallitsee. Kuten yllä on mainittu, on ajankohtaista kasvattaa GSM-35 järjestelmän taajuuskaistaa AF = 10 MHz verran suosituksen GSM 05.05 -version 4.1.0 mukaisesti ja eri matkaviestimillä voi tämän vuoksi olla erilainen 10 111593 taajuuskapasiteetti. Matkaviestimet voivat lisäksi erottua toisessa asiassakin, esimerkiksi hyväksytäänkö lyhytsanoma SM vai ei. Verkko asettaa tällöin keksinnön mukaisesti matkaviestimelle kysymyksen hallitseeko se myös tämän toiminnon. Verkko voi myös kysyä hallitseeko matkaviestin muita toimintoja, joilla 5 ainoastaan tietyt matkaviestimet tulevaisuudessa tullaan varustamaan. Tällaisia tulevaisuuden toimintoja voivat olla sellaiset, jotka siirretään laajennetun luoki-tussanoman MSCM 2 mukana ja joille on varattu tila kuvion 11 mukaisesti.

Verkon kysymys lohkossa 63 siitä, mitä taajuuksia tai muita toimintoja matkaviestin MS hallitsee, ja matkaviestimen vastaus tähän kysymykseen loh-10 kossa 64 voidaan suoritusesimerkin mukaisesti muodostaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti verkko siirtää sanoman, jossa on suora kysymys matkaviestimen hallitsemista toiminnoista, esimerkiksi hallituista taajuuksista. Sanoma sisältää tarpeellisen elementin GSM 04.08 mukaisesti, esimerkiksi sanoman tyypin, ja antaa otsikon "kysymys hallituista taa-15 juuksista". Matkaviestin vastaa tähän sanomaan omalla sanomallaan, jossa on otsikko "vastaus taajuuskysymykseen" ja joka sisältää kysytyn taajuusinformaa-tion. Toisen vaihtoehdon mukaisesti verkko kysyy matkaviestimen luokitusta lähettämällä sanoman, jossa on otsikko "luokituskysely". Tällä sanomalla matkaviestin MS aloittaa luokituksen muuttamisproseduurin, joka on spesifioitu GSM 20 04.08 -versiossa 3.11.0 ja jota nimetään "Classmark Change proseduuri". Tällä proseduurilla matkaviestin lähettää toisen, laajennetun luokitussanoman MSCM 2, joka korvaa ensimmäisen luokitussanoman MSCM 1, joka lähetetään lohkosta 24 kuviossa 6.

Rekisteröinti yhdessä matkaviestimen pyytämän puheluyhtey-25 den muodostuksen kanssa, kuvio 9a ja kuvio 9b Tämä menetelmä antaa keksinnön toisen suoritusmuodon. Tässä suoritusmuodossa verkkoa ei voida katsoa yksiköksi, vaan on tarpeellista tehdä ero matkaviestinkeskuksen MSC ja tukiaseman järjestelmän välillä, jotta keksintö ymmärrettäisiin. Kuvio 9a ja kuvio 9b sisältää tämän vuoksi kumpikin kolme 30 kehystettyä saraketta, joissa on lohkoja, jolloin vasemmanpuoleinen sarake viittaa matkaviestimeen MS, keskimmäinen sarake tukiasemajärjestelmään BSS ja oikeanpuoleinen sarake viittaa matkaviestinkeskukseen MSC. Menetelmä seuraa kuvion 6 selitystä lohkoon 24 asti se mukaan lukien. Siinä matkaviestin MS lähettää kuten yllä pyynnön tulla rekisteröidyksi ja tämä pyyntö sisältää ensim-35 mäisen luokitussanoman MSCM 1. Lisäksi matkaviestin lähettää annetulla signalointikanavalla SDCCH verkolle tiedon haluaako matkaviestin MS tehdä puhe- 11 111593 lunmuodostuksen tilaajalle Ab. Menetelmä jatkuu tämän jälkeen kuten on kuvattu lohkojen 25 ja 26 yhteydessä. Verkko ei kuitenkaan pura signalointikanavaa SDCCH, koska matkaviestin on ilmoittanut, että se toivoo puhelua. Kuvion 9a lohkon 70 mukaisesti matkaviestin MS lähettää signalointikanavalla SDCCH tie-5 dot siitä yhteydestä, jota halutaan, esimerkiksi että se on puhelu- tai datayhteys. Lisäksi lähetetään toinen, laajennettu luokitussanoma MSCM 2. Tukiasemajärjestelmä BSS vastaanottaa tämän informaation ja lähettää sen edelleen matka-viestinkeskukselle MSC lukematta tai tallentamatta informaatiota, kuten esitetään lohkossa 71. Tämä on GSM-suosituksen mukaista ja kuvataan kuviossa si-10 ten, että kanavan SDCCH viiva kulkee lohkon 71 läpi. Matkaviestinkeskus MSC vastaanottaa luokitussanoman MSCM 2 lohkon 72 mukaisesti ja suorittaa tarpeelliset tarkistukset. Lohkossa 73 matkaviestinkeskus MSC pyytää, että tu-kiasemaohjainyksikkö BSC tukiasemajärjestelmässä BSS antaa puhelukanavan SPEECH tälle matkaviestimen MS pyytämälle puheluyhteydelle. Lohkossa 74 15 tukiasemaohjainyksikkö BSC vastaanottaa tämän kanavanantopyynnön. Keksinnön mukaisesti tukiasemaohjainyksikkö BSC pyytää tällöin informaatiota matkaviestinkeskukselta MSC siitä, mitä taajuuksia matkaviestin MS hallitsee. Matkaviestinkeskus MSC vastaanottaa tämän pyynnön lohkossa 75 ja lähettää pyydetyn informaation tukiaseman ohjainyksikölle BSC. Tämä valitsee puhelu-20 kanavan SPEECH pyydettyä yhteyttä varten lohkon 76 mukaisesti ja lähettää informaation tästä puhelukanavasta matkaviestimelle MS signalointikanavalla SDCCH. Matkaviestin MS kytkeytyy tälle annetulle puhelukanavalle SPEECH lohkon 77 mukaisesti ja purkaa signalointikanavan SDCCH. Tukiaseman oh-jainyksikkö BSC kytkee alas signalointikanavan SDCCH lohkon 78 mukaisesti.

25 Keksinnön mukaisen vaihtoehdon mukaan matkaviestinkeskus MSC

voi lähettää taajuusinformaation tukiaseman ohjainyksikölle BSC ilman tätä koskevaa pyyntöä tukiaseman ohjainyksiköltä. Matkaviestinkeskus MSC lähettää taajuusinformaation samanaikaisesti kanavanantopyyntönsä kanssa lohkossa 73. Tukiaseman ohjainyksikkö BSC vastaanottaa taajuusinformaation ja voi, ku-30 ten havainnollistetaan katkoviivalla lohkojen 74 ja 76 välissä, suoraan valita puhelukanavan. On myös keksinnön puitteissa, että matkaviestinkeskus MSC antaa taajuusinformaation tukiaseman ohjainyksikölle BSC ennen kuin puhelu-kanavaa pyydetään. Tämä näytetään katkoviivalla lohkojen 72 ja 74 välillä.

Kun matkaviestin MS pyytää puhelua tilaajan Ab kanssa rekisteröity-35 misensä yhteydessä, tukiaseman ohjainyksikkö BSC voi muunnelman mukaan pyytää taajuusinformaatiota matkaviestimeltä MS, kuten tullaan kuvaamaan ku- 12 111593 vion 9b yhteydessä. Menetelmä vastaa aluksi kuvion 9a selitystä. Lohkossa 70 lähetetään informaatiota halutusta yhteystyypistä yhdessä toisen luokitussano-man MSCM 2 kanssa tukiaseman järjestelmän BSS kautta, lohko 71, matka-viestinkeskukselle MSC, lohko 72. Se pyytää, että puhelukanava annetaan loh-5 ko 73, ja tämä pyyntö lähetetään tukiaseman ohjainyksikölle BSC lohko 74. Tukiaseman ohjainyksikkö BSC pyytää nyt, keksinnön mukaisen menetelmän muunnelman mukaisesti, taajuusinformaatiota matkaviestimeltä MS. Tämä pyyntö lähetetään signalointikanavalla SDCCH matkaviestimelle lohkon 79 mukaisesti. Matkaviestin MS vastaanottaa lähettämällä signalointikanavalla 10 SDCCH pyydetyn taajuusinformaation tukiaseman ohjainyksikölle BSC, joka vastaanottaa informaation lohkossa 80. Tukiaseman ohjainyksikkö suorittaa nyt matkaviestinkeskuksen MSC pyytämän kanavan annon ja lähettää informaation tästä annetusta puhelukanavasta SBEECH matkaviestimelle MS signalointi-kanavalla SDCCH. Matkaviestin MS kytkeytyy annetulle puhelukanavalle 15 SPEECH lohkon 81 mukaisesti ja purkaa signalointikanavan SDCCH. Tukiase-mayksikkö purkaa lohkon 82 mukaisesti signalointikanavan SDCCH.

Kuvioon 8 liittyen kuvataan keksintö, kun verkko pyytää yhteyttä matkaviestimelle MS. Tällöin kuvataan kuinka esimerkiksi taajuusinformaatio siirretään verkolle joko sanomilla "kysely hallituista taajuuksista" ja "vastaus taajuus-20 kyselyyn" tai sanomilla "luokituskysely" ja vastauksena "Classmark Change proseduuri". Taajuusinformaatio siirretään vastaavalla tavalla, kun matkaviestin haluaa muodostaa yhteyden tilaajan Ab kanssa, kuten kuvattiin kuvion 9a ja 9b yhteydessä. Tässä tapauksessa matkaviestinkeskus MSC antaa informaatiota tukiaseman ohjainyksikölle BSC ilman, että esikysely, lohkosta 72 suoraan loh-25 koon 74, lähetetään ainoastaan vastaussanomat.

Sanomat, jotka yllä kuvatulla tavalla vaihdetaan radiokanavien yli muodostetaan tunnetulla tavalla matkaviestimessä MS sekä verkossa. Varustelu voidaan täten lyhyesti kuvata liittyen kuvioon 12 ja kuvioon 13.

Kuvio 12 esittää lohkokaavion matkaviestinasemalle MS, joka suorit-j 30 taa keksinnön mukaisen menetelmän. Matkaviestinasemalla MS on antenni 710 ja lähetin 720 on liitetty antenniin ja sitä ohjataan ohjauslogiikkayksiköllä 750. Lähetin on liitetty signaaliprosessoriyksikköön 740. Vastaanotin 730 on myös liitetty antenniin ja käyttää aikajakomultipleksointia yhdessä lähettimen 720 kanssa. Myös vastaanotin 730 on liitetty signaaliprosessoriyksikköön 740. Laitteisto 35 modulointia sekä demodulointia ja korjausta varten on sisällytetty lähettimeen 720 ja vastaanottimeen 730. Signaaliprosessoriyksikkö 740 suorittaa mm. kana- 13 111593 vakoodauksen ja koodauksen purun sekä puhutun informaation signaalin käsittelyn sisääntulevassa ja uloslähtevässä suunnassa. Signaaliprosessoriyksikkö 740 on tämän vuoksi liitetty mikrofoniin ja kuulopuhelimeen, lohko 741, ja ohja-uslogiikkayksikköön 750. Nämä on puolestaan liitetty lohkoon 730, joka sovittaa 5 signaalit lohkosta 760, joka sisältää näppäimistön ja näyteikkunan. Keksintö realisoidaan ohjauslogiikkayksikön 750 datan ja ohjelman sekvenssien muodossa. Se valvoo fyysistä signaalitasoa ja valvoo mm. sitä siirtoa, joka liittyy yhteyksien muodostukseen ja kanavan vaihtoon. Esimerkkinä tästä valvonnasta esitetään lohko 751 ohjauslogiikassa, joka käsittelee luokitussanomien MSCM1 ja 10 MSCM2 valvontaa.

Kuvio 13 esittää lohkokaavion matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteästä verkosta. Laitteisto kuvion 13 mukaisissa lohkoissa on samalla tavalla kuin kuviossa 2 jaettu tukiradioasemiin BTS, tukiaseman ohjainyksikköön BSC ja matkaviestinkeskukseen MSC. Tukiradioasemalla on kaksi antennia 810 15 ja 811, joista antennia 810 käytetään vastaanottoon ja antennia 811 käytetään lähetykseen. Lähetin 820 on liitetty antenniin 811 ja sitä ohjataan lähetinoh-jainyksiköllä 852 tukiaseman ohjainyksikössä BSC. Lähetin on myös liitetty sig-naaliprosessoriyksikköön 840 tukiaseman ohjainyksikössä BSC. Vastaanotin 830 tukiradioasemassa BTS on liitetty antenniin 810 ja signaaliprosessoriyksik-20 köön 840. Laitteisto modulointia sekä demodulointia ja korjausta varten on sisällytetty lähettimeen 820 ja vastaanottimeen 830. Signaaliprosessoriyksikkö 840 sisältää kanavakoodauksen ja koodauksen purkamisen sekä puhutun informaation signaalin käsittelyn ulos menevässä ja sisään tulevassa suunnassa. Signaa-liprosesoriyksikkö 840 on myös liitetty BCM-yhteysadaptoriin 860 ja ohjainlogiik-25 kayksikköön 850. Tämä on puolestaan liitetty lähetinohjainyksikköön 852. Mat-L kaviestinkeskuksella MSC on ohjainlogiikkayksikkö 870, joka on liitelty PCM- yhteyssovittimeen 880. Tämä on liitetty PCM-yhteyssovittimeen 860 tukiasema-ohjainyksikössä BSC johdon 12 kautta. Keksintö realisoidaan datan ja ohjel-masekvenssien muodossa ohjainlogiikkayksiköissä 850 ja 870. Nämä valvovat 30 fyysistä signaalitasoa ja valvovat sitä siirtoa, joka mm. liittyy yhteyksien muodostukseen ja kanavan vaihtoon. Esimerkkinä tästä valvonnasta esitetään lohkot 851 ja 871 ohjainlogiikkayksiköissä, jotka suorittavat valvonnan ja matkaviestimeltä MS vastaanotettujen luokitussanomien MSCM1 ja MSCM2 käsittelyn.

Keksinnöllä on etuja, kun yhteyden muodostusta pyydetään suoraan 35 yhdessä matkaviestimen MS rekisteröinnin kanssa verkossa. Kaikkia toimintoja, jotka matkaviestin hallitsee, voidaan täysin hyödyntää. Esimerkiksi voidaan mat- 14 111593 kaviestimen koko taajuusaluetta hyödyntää annettaessa kanava SPEECH yhteyttä varten. Toisia toimintoja, kuten lyhytsanomaa SM, voidaan hyödyntää yhteyden aikana. Tämä voi tapahtua ilman että rekisteröinnin yhteydessä muodostettu signalointikanava SDCCH puretaan ja muodostetaan uudelleen, mikä 5 säästää yhteyden muodostusaikaa.

Claims (6)

15 111593

1. Menetelmä matkaviestinjärjestelmässä annettaessa liikennekana-va (SPEECH) matkaviestinasemalle (MS) joka pyytää sijaintinsa rekisteröintiä 5 matkaviestinjärjestelmä maantieteellisesti kiinteässä verkossa (MSC & BSS), jolloin matkaviestin (MS) hallitsee ainakin osaa joukosta mahdollisia toimintoja matkaviestinjärjestelmässä ja jolloin kutsuva tilaaja (Ab) pyytää yhteyttä verkon kautta matkaviestimelle (MS), joka menetelmä käsittää seuraavat menetelmä-vaiheet: 10. matkaviestin (MS) pyytää kutsumenetelmän avulla verkolta kanavaa (SDCCH) signalointia varten, - verkko antaa signalointikanavan (SDCCH) ja lähettää tiedot tästä kanavasta matkaviestimelle (MS), - matkaviestin (MS) kytkeytyy signalointikanavalle (SDCCH) ja pyytää 15 rekisteröintiä, - verkko (MSC & BSS) rekisteröi matkaviestimen (MS) aseman ja lähettää hyväksymissanoman siitä, että verkko hyväksyy matkaviestimen (MS), sekä yhteydenmuodostussanoman siitä, että pyydetty yhteys odottaa, ja - matkaviestin (MS) tarkistaa yhteydenmuodostussanoman ja vahvis-20 taa, että pyydetty yhteys hyväksytään, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää seuraavat mene-telmävaiheet: - verkko (MSC & BSS) kysyy matkaviestimeltä (MS), mitä toiminnoista, ainakin mitä taajuusaluetta (F, aF) se hallitsee, 25. matkaviestin (MS) ilmoittaa, mitä toiminnoista se hallitsee, - verkko (MSC & BSS) osoittaa liikennekanavan (SPEECH) pyydetylle yhteydelle taajuusalueelta, jota matkaviestin (MS) kykenee käyttämään, ja lähettää signalointikanavan (SDCCH) välityksellä osoittamista koskevat tiedot matkaviestimelle (MS).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolloin matkaviestin (MS) on tallentanut toisen luokitussanoman (MSCM2), joka käsittää osan matkaviestinjärjestelmän toiminnoista ja joka lähetetään verkolle (MSC & BSS), kun kutsuva tilaaja (Ab) etsii matkaviestintä (MS) loppuunsaatetun rekisteröinnin ja puretun signalointikanavan jälkeen, tunnettu siitä, että verkon (MSC &

35 BSS) kysely siitä, mitä toimintoja matkaviestin (MS) hallitsee, käsittää pyynnön lähettää tämä toinen luokitussanoma (MSCM2). 16 111593

3. Menetelmä matkaviestinjärjestelmässä annettaessa liikennekana-va (SPEECH) matkaviestinasemalle (MS), joka pyytää sijaintinsa rekisteröintiä matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteässä verkossa (MSC & BSS), joka verkko käsittää matkaviestinkeskuksen (MSC) ja ainakin yhden tähän liite- 5 tyn tukiaseman ohjainyksikön (BSC), joka antaa kanavia pyydetyille yhteyksille, jolloin matkaviestin (MS) hallitsee ainakin osan joukosta mahdollisia toimintoja matkaviestinjärjestelmässä ja jolloin matkaviestin (MS) pyytää yhteyttä verkon kautta kutsutulle tilaajalle (Ab), joka menetelmä käsittää seuraavat menetelmä-askeleet: 10. matkaviestin (MS) pyytää hakumenetelmän avulla verkolta signa lointikanavaa (SDCCH), - verkko antaa signalointikanavan (SDCCH) ja lähettää tiedot tästä kanavasta matkaviestimelle (MS), - matkaviestin (MS) kytkeytyy signalointikanavalle (SDCCH) ja pyytää 15 sekä rekisteröintiä että lupaa muodostaa yhteys kutsuttuun tilaajaan (Ab), - verkko (MSC & BSS) rekisteröi matkaviestimen (MS) aseman ja lähettää hyväksymissanoman siitä, että verkko hyväksyy matkaviestimen (MS), - matkaviestin (MS) ilmoittaa signalointikanavalla (SDCCH) verkolle, mitä toimintoja, ainakin minkä taajuusalueen (F, aF) matkaviestin (MS) hallitsee, 20. verkko (MSC & BSS) vastaanottaa matkaviestimeltä (MS) tiedot mat kaviestimen hallitsemista toiminnoista ja tallentaa nämä tiedot matkaviestinkes-kukseen (MSC), tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää seuraavat mene-telmäaskeleet: 25. tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) saa matkaviestinkeskukselta (MSC) tietoja siitä, mitä toimintoja matkaviestin (MS) hallitsee, - matkaviestinkeskus (MSC) pyytää, että tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) antaa liikennekanavan (SPEECH) pyydetylle yhteydelle, ja - tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) osoittaa liikennekanavan 30 (SPEECH) matkaviestimen (MS) hallitsemalta taajuusalueelta, ja lähettää signalointikanavan (SDCCH) välityksellä osoittamista koskevat tiedot matkaviestimelle (MS).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) saa tiedot siitä, mitä toimintoja matkavies- 35 tin (MS) hallitsee matkaviestinkeskuksen (MSC) pyynnössä, jossa pyydetään tu- 17 111593 kiaseman ohjainyksikköä (BSC) antamaan liikennekanava (SPEECH) pyydetylle yhteydelle.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) sanoman avulla pyytää matkaviestinkes- 5 kukselta (MSC) tietoja siitä, mitä toimintoja matkaviestin (MS) hallitsee.

6. Menetelmä matkaviestinjärjestelmässä annettaessa liikennekanava (SPEECH) matkaviestinasemalle (MS), joka pyytää sijaintinsa rekisteröintiä matkaviestinjärjestelmän maantieteellisesti kiinteässä verkossa (MSC & BSS), joka verkko käsittää matkaviestinkeskuksen (MSC) ja ainakin yhden tähän liite- 10 tyn tukiasemaohjainyksikön (BSC), joka antaa kanavia pyydetyille yhteyksille, jolloin matkaviestin (MS) hallitsee ainakin osan joukosta mahdollisia toimintoja matkaviestinjärjestelmässä ja jolloin matkaviestin (MS) pyytää yhteyttä verkon kautta (MSC & BSS) kutsutulle tilaajalle (Ab), joka menetelmä käsittää seuraa-vat menetelmävaiheet: 15. matkaviestin (MS) pyytää hakumenetelmän avulla verkolta (MSC & BSS) signalointikanavaa (SDCCH), - verkko antaa signalointikanavan (SDCCH) ja lähettää tiedot tästä kanavasta matkaviestimelle (MS), - matkaviestin (MS) kytkeytyy signalointikanavalle (SDCCH) ja pyytää 20 sekä rekisteröintiä että lupaa muodostaa yhteys kutsuttuun tilaajaan (Ab), - verkko (MSC & BSS) rekisteröi matkaviestimen (MS) sijainnin ja lähettää hyväksymissanoman siitä, että verkko hyväksyy matkaviestimen (MS) ja matkaviestin saa muodostaa yhteyden, - matkaviestin (MS) ilmoittaa signalointikanavalla (SDCCH) verkolle 25 (MSC & BSS), mitä toiminnoista, ainakin minkä taajuusalueen (F, äF), matka- ; v, viestin (MS) hallitsee, ja - verkko (MSC & BSS) vastaanottaa matkaviestimeltä (MS) tiedot matkaviestimen (MS) hallitsemista toiminnoista ja tallentaa nämä tiedot matka-viestinkeskuksessa (MSC), 30 tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää seuraavat mene telmävaiheet: - matkaviestinkeskus (MSC) pyytää, että tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) antaa Hikennekanavan (SPEECH) pyydetylle yhteydelle, - tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) pyytää tietoja matkaviestimeltä 35 (MS) signalointikanavalla (SDCCH) siitä, mitä toimintoja, ainakin minkä taajuusalueen (F, aF), matkaviestin (MS) hallitsee ja 18 111593 - tukiaseman ohjainyksikkö (BSC) osoittaa liikennekanavan (SPEECH) taajuusalueelta, jota matkaviestin kykenee käyttämään, ja lähettää signalointikanavan (SDCCH) välityksellä osoittamista koskevat tiedot matkaviestimelle (MS). 5 19 111593