FI110968B - RF-suodatusratkaisu radiolähetin/vastaanotinta varten - Google Patents

Description

RF-suodatusratkaisu radiolähetin/vastaanotinta varten - RF-filtreringsupplösning för en radiosändtagare 110968 1 ' ! \ , 5 Keksintö koskee yleisesti radiolähetin/vastaanotinten arkkitehtuuria ja erityisesti suodatintekniikan soveltamista radiolähetin/vastaanottimen integrointiasteen kasvattamiseen ja fyysisen koon pienentämiseen.

Tekniikan tason mukainen, kaksisuuntaisesti toimiva ja aika- tai taajuusjakoduplek-10 siä (TDD, Time Division Duplex; FDD, Frequency Division Duplex) käyttävä radiolaite sisältää useita RF- ja välitaajuussuodattimia sekä lähetin- että vastaanotin-puolella. Kuvassa 1 on esitetty tekniikan tason mukainen TDD-radio 10, joka sisältää antenniin 21 kytkettynä duplex-suodattimen 33 lähetys- ja vastaanottosignaalien erottamiseksi toisistaan. Duplex-suodattimen lähtöportti on kytketty pienikohinai-15 seen vahvistimeen (LNA; Low Noise Amplifier) 17 impedanssisovitusverkon 12 kautta. LNA vahvistaa vastaanotettua radiosignaalia. Sitä seuraa toinen kaistanpääs-tösuodatin 18, joka edelleen suodattaa vastaanotettua signaalia. Myös LNA:n ja kaistanpäästösuodattimen 18 välillä on impedanssisovituspiiri 16. Kaikki kuvan im-pedanssisovituspiirit on kuvattu tiettyinä yhdistelminä induktiivisista ja kapasitiivi-20 sista komponenteista, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että myös muunlaisia impedanssisovitusverkkoja on mahdollista käyttää. Suodattimen 18 lähtöportti on kytketty sekoittimeen 11, jossa vastaanotettu signaali sekoitetaan syntetisaattorilta 22 tulevan ensimmäisen injektiosignaalin kanssa. Sekoitustuloksena saatava välitaa-juussignaali (IF) viedään vastaanottimen RF-piirille demodulointia ja muuta jatko- · 25 käsittelyä varten.

Radion 10 lähetinosa sisältää toisen paikallisoskillaattorisignaalin (LO) 26, joka tuotetaan lähettimen etuasteella (ei kuvassa) ja sekoitetaan sekoittimessa 30 ensimmäisen injektiosignaalin kanssa. Sekoittimen 30 lähtö viedään kaistanpäästösuodat-30 timelle 13, joka sijaitsee tavallisesti ennen lähettimen tehovahvistinta 14. Tehovah- • vistimen 14 lähtö on kytketty duplex-suodattimen 33 tuloon impedanssisovituspiirin 19 kautta. Edelleen vastaavanlainen impedanssisovitusverkko 20 löytyy tehovah-vistimen 14 ja kaistanpäästösuodattimen 13 välistä. Tehovahvistimen 14 ja duplex-suodattimen 33 välillä on usein suuntakytkin (ei esitetty), jolla voidaan mitata an-35 tennille menevän signaalin tehotasoa. Duplex-suodattimen 33 antenniportti on kytketty lähetin/vastaanottimen antenniin impedanssisovituspiirin 23 kautta.

110968 2

Kahden peräkkäisen radiotaajuisen signaalin käsittelylohkon eli RF-lohkon (esimerkiksi LNA 17 ja sekoitin 11) ja niiden välisen "off-chip"-suodattimen 18 integrointi on yleensä vaikeaa. Suodatin voi olla esimerkiksi helix-, dielektrinen tai muu vastaava suodatin ja sen käyttö on välttämätöntä esitetyn radiorakenteen 10 toiminnan 5 kannalta. Vaikeus johtuu lähinnä siitä, että jos "off-chip"-suodatin ja RF-lohkot integroidaan samalle substraatille, suodattimen suuri koko edellyttää - IC-tekniikalla toteutettuihin RF-lohkoihin ven attuna - suurikokoisia yhteenkytkentäliuskoja, joiden aiheuttamat sähköiset hajasuureet ja induktiiviset kytkennät huonontavat suodattimen selektiivisyyttä. "Off-chip"-suodattimen käyttö RF-lohkojen välissä tekee 10 rakenteen täydellisen integroinnin käytännössä kannattamattomaksi. Niinpä tekniikan tason mukaiset kannettavat radiolaitteet, kuten matkapuhelimet, koostuvatkin useista keskitetyillä tai diskreeteillä komponenteilla toteutetuista RF-lohkoista, joiden väliin suodattimet kytketään.

15 Diskreettien komponenttien ja suodattimien välisissä rajapinnoissa standardi-impedanssiksi on vakiintunut 50Ω. Suodatin-ja puolijohdevalmistajat sovittavat tuotteidensa tulo- ja lähtöimpedanssit standardiarvoon modulaarisen suunnittelun helpottamiseksi. RF-piirien tulo- ja lähtöimpedanssit olisivat usein edullisesti pienempiä tai suurempia, esimerkiksi LNA:n 17 tuloimpedanssi voi sellaisenaan olla noin 100 20 Ω. Sovitus standardiarvoon täytyy tehdä sovituskytkennällä, joka rakennetaan eril-liskomponenteista tai jonka puolijohdevalmistaja integroi osaksi RF-piiriä. Standar-di-rajapintaimpedanssin edellyttämät sovituskytkennät vievät tilaa, lisäävät häiriöitä ja vaimennusta ja kasvattavat valmistuskustannuksia. Jotta radiolaitteen kokoaja valmistuskustannuksia voitaisiin oleellisesti laskea nykyisestä, tulee kehittää lähe-25 tin/vastaanottimen suodatusratkaisu, joka mahdollistaa mainittujen lohkojen helpomman integroinnin.

Impedanssisovituksia voidaan tarkastella myös antennin ja siihen liitettävän antenni-suodatusratkaisun kannalta. Digitaalisissa tiedonsiirtoverkoissa käytetään yleisesti 30 aikajakomonikäyttöä (TDMA; Time Division Multiple Access), jossa lähetys ja vastaanotto tapahtuvat eri aikaväleissä. Jos lähetys- ja vastaanottotaajuus on sama, signaalien erottamiseen käytetään matkapuhelimessa antennikytkintä, joka kytkee antennin vuorotellen laitteen lähetin-ja vastaanotinhaaraan. Jos lähetys ja vastaanotto tapahtuvat eri taajuuskaistoilla, erottavana yksikkönä voidaan käyttää analogiapu-35 helimissa käytetyn dupleksisuodattimen kaltaista suodatinta. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee kyseeseen myös taajuusjakomonikäyttöä (FDMA Frequency Division Multiple Access) soveltavissa järjestelmissä.

110968 I

3 !

Digitaalisessa taajuusdupleksia (FDD, Frequency Division Duplex) käyttävässä matkapuhelimessa tarvitaan edellä esitetyn RF-kytkimen ohella suodattimia, koska , vastaanottimen tulossa on oltava selektiivisyyttä ja sen on suojattava pienikohinaista esivahvistinta. Lähettimen lähdössä on vaimennettava lähtötaajuuden harmonisia , 5 monikertoja sekä muita harhalähetteitä kuten peilitaajuuksia. Lisäksi suodattimet poistavat lähetinketjun vastaanottimen kaistalle generoimaa kohinaa. Myös lähetys-kaistan alapuoliset taajuudet on vaimennettava erillisellä suodattimena. Aikadup-leksia käyttävässä järjestelmässä, kuten DECTissä (Digital European Cordless Telephone), on eri järjestelyin huolehdittava edellisten lisäksi siitä, että signaalin lähe-10 tyksen aikana vastaanottimen antennia kohti generoimat harhalähetteet vaimentuvat riittävästi.

Riippumatta siitä, käytetäänkö radiolaitteessa antennikytkintä vai pelkkää taajuusse-lektiivistä suodatusta lähetys- ja vastaanottosignaalien erottamiseen, antennin impe-15 danssi on sovitettava siihen liitettyyn kytkin- tai suodatinlohkoon. Standardin mukainen 50Ω:η rajapintaimpedanssi edellyttää jälleen ainakin yhtä impedanssisovi-tuskytkentää, joka kuvassa .1 on merkitty viitenumerolla 23. Tähän kytkentään pätevät sama häviö- häiriö- ja kustannustarkastelut, joite edellä on esitetty koskien piirejä 12, 16, 19 ja 20.

20 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää radiolähetin/vastaanottimen suodatusratkai-su, joka kasvattaa laitteen integrointiastetta poistaen ja/tai vähentäen edellä esitettyjä tekniikan tason epäkohtia. Keksinnön tavoitteena on myös esittää pienikokoinen ja valmistuskustannuksiltaan kohtuullinen radiolaitteen arkkitehtuuri, joka on helposti 25 sovellettavissa toimintataajuuksiltaan ja muilta spesifikaatioiltaan erilaisiin järjestelmiin.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan yhdistämällä lähetin- ja vastaanotinketjujen radiotaajuiset suodattimet yhdeksi rakenteeksi, jossa on portit muiden komponenttien liit-30 tämiseksi. Porttien impedanssit valitaan suodatusyksikköön kuuluvien osien mitoituksella niin, että muut komponentit voidaan liittää niihin ilman erillisiä sovitus- ‘ verkkoja.

. Keksinnön mukaiselle suodatusratkaisulle on tunnusomaista, että se käsittää yhte- 35 näisessä suodatusyksikössä - ensimmäisen suodattimen signaalin suodattamiseksi ennen sen johtamista suoda-tusyksikön ulkopuolelle tiettyyn ensimmäiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponent-tiin ja 4 110968 - toisen suodattimen signaalin suodattamiseksi mainitun ensimmäisen aktiivisen ra-diotaajuuskomponentin läpi johtamisen jälkeen.

Keksintö kohdistuu myös radiolaitteeseen, jossa käytetään edellä kuvatun kaltaista 5 suodatusratkaisua. Keksinnön mukaiselle radiolaitteelle on tunnusomaista, että se käsittää yhtenäisen suodatusyksikön sekä välineet suodatetun signaalin johtamiseksi mainitusta suodatusyksiköstä tiettyyn ensimmäiseen aktiiviseen radiotaajuuskompo-nenttiin ja välineet signaalin johtamiseksi mainitusta ensimmäisestä aktiivisesta ra-diotaajuuskomponentista takaisin mainittuun yhtenäiseen suodatusyksikköön edel-10 leen suodatettavaksi.

Keksintö perustuu siihen, että radioarkkitehtuurin suunnittelun lähtökohdaksi otetaan suodatintekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Nykyaikainen radiotaajuussuoda-tin muodostuu siirtojohtoresonaattoreista, mahdollisista erilliskomponenteista, näitä 15 yhdistävistä siirtolinjoista sekä runkorakenteesta, joka on tavallisimmin pienihäviöi-nen substraattilevy, dielektrinen (tavallisimmin keraaminen) runkolohko tai näiden yhdistelmä. Suodatinkokonaisuutta ympäröi sähköä johtava kotelo. Keksinnön mukaisesti lähetin- ja vastaanotinhaarojen suodattimet integroidaan yhdeksi suodatus-yksiköksi, jossa kaikki osat on koottu samalle pienihäviöiselle substraatille ja ne si-20 jaitsevat yhteisen, häiriöiltä suojaavan kuoren sisäpuolella. Tämä kokonaisuus muodostaa yhden komponentin matkapuhelimen tai muun radiolaitteen piirilevyllä.

Aktiiviset komponentit voidaan toteuttaa erilliskomponentteina, yhtenä GaAs-piirinä tai multichip-moduulina, mikä sinänsä on tunnettua ja kuuluu tekniikan tasoon. Esil-, 25 lä olevassa keksinnössä integroitu suodatusyksikkö käsittää tarvittavat portit aktii visten komponenttien ja antennin liittämiseksi siihen. Suodatusyksikön sisältämät siirtolinjat ja muut piirielimet mitoitetaan siten, että kunkin portin impedanssi vastaa sitä impedanssitasoa, joka siihen liitettävällä komponentilla luonnostaan on. Näin kaikki sovituskytkennät, joilla erilliskomponenttien rajapinnat on sovitettu 50Ω:η 30 standardiarvoon, käyvät tarpeettomaksi. Yksittäisistä suodatusmoduuleista päästään eroon ja koko rakenteen luotettavuus nousee, kokonaispaino laskee ja fyysinen koko pienenee. Lisäksi saavutetaan kustannussäästöjä valmistuksessa. Sähköisen toiminnan kannalta merkittävää on parasiitti Sten elementtien eliminointi, joka johtaa piirien sähköisen toiminnan nopeutumiseen ja kokonaistehonkulutuksen laskuun.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyyn edulliseen suoritusmuotoon ja oheisiin kuviin, joissa 35 « 5 110968 kuva 1 esittää tekniikan tason mukaista radiolaitetta, kuva 2 esittää keksinnön mukaista radiolaitetta, ja , 5 kuva 3 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen erään integroidun suodatusyk- sikön toteutusta.

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuvaan 1, joten seuraa-vassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä 10 kuvaan 2. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuvassa 2 on esitetty lohkokaavio radiolaitteesta, jossa suodatusratkaisu noudattaa keksinnön edullista suoritusmuotoa. Radiolaitteen lähetys-ja vastaanottoketjujen keskeinen osa on integroitu suodatusyksikkö 25, joka sisältää kahdesta suodatinhaa-15 rasta 25a ja 25b koostuvan duplex-suodattimen sekä kaksi kaistanpäästösuodatinta 25 c ja 25 d. Duplex-suodattimen vastaanottohaarassa 25b ja ensimmäisessä kaistan-päästösuodattimessa 25c on portit pienikohinaisen vahvistimen 17 kytkemiseksi siten, että sen tulo kytkeytyy duplex-suodattimeen ja lähtö kaistanpäästösuodattimeen. Vastaavasti toisessa kaistanpäästösuodattimessa 25d ja duplex-suodattimen lähetin-20 haarassa 25a on portit tehovahvistimen 14 kytkemiseksi siten, että sen tulo kytkeytyy kaistanpäästösuodattimeen ja lähtö duplex-suodattimeen. Lisäksi ensimmäisessä kaistanpäästösuodattimessa 25c on portti signaalin johtamiseksi sekoittuneen 11 ja toisessa kaistanpäästösuodattimessa 25d on portti signaalin johtamiseksi sekoitti-mesta 30. Dupleksisuodattimessa on portti antenniin 21 kytkeytymiseksi.

25

Suodatusyksikön 25 edellä mainituilla porteilla on kullakin tietty impedanssitaso. Pienikohinaiseen vahvistimeen 17 liittyvien porttien impedanssitasoa on kuvassa 2 merkitty Zrx:M ja tehovahvistimeen 14 liittyvien porttien impedanssitasoa on merkitty Zxx:llä. Tietyn vahvistimen tulo-ja lähtöportin impedanssitaso ei välttämättä 30 ole sama, jolloin myös suodatusyksikössä tasot on sovitettava erilaisiksi, mutta tässä käytetään selvyyden vuoksi kumpaakin vahvistinta kohti vain yhtä merkintää. Se-' * koittimiin 11 ja 30 kytkeytyvien porttien impedanssitasoa on merkitty Z^illä ja antenniin 21 kytkeytyvän portin impedanssitasoa on merkitty Z^illa.

f 35 Suodattimien 25a - 25d yhdistäminen yhdeksi integroiduksi suodatusyksiköksi tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki näihin suodattimiin liittyvät osat toteutetaan samaa runkorakennetta ja johtavaa suojakoteloa käyttäen. Oletetaan esimerkiksi, että suodattimiksi valitaan dielektrisiin resonaattoreihin perustuvat suodattimet. Tällöin 6 110968 eräs mahdollinen rakenne on kuvan 3 mukainen. Runkorakenne koostuu toisiinsa liittyvistä pienihäviöisestä substraattilevystä 40 ja keraamisesta runkolohkosta 41, joista jälkimmäiseen on sinänsä tunnetulla tavalla muodostettu resonaattorireikiä 42. Keraamisen runkolohkon siihen pintaan, joka tulee substraattilevyä 40 vasten ja joka 5 ei näin ollen näy kuvassa, voidaan muodostaa johdinkuvioita resonaattoreihin 42 kytkeytymiseksi. Substraattilevyn pinnalle on muodostettu siirtojohtoja 43 ja kyt-kentätäpliä 44, joista edelliset välittävät rakenteen sisäisiä kytkentöjä ja jälkimmäisiin kiinnitettävät komponentit vaikuttavat rakenteen sähköisiin ominaisuuksiin. Portit, joiden välityksellä integroitu suodatusyksikkö 25 liittyy antenniin, vahvistimiin 10 ja sekoittimiin, ovat substraattilevyn reunaan ulottuvia johdinliuskoja 45. Rakenteeseen kuuluu ohuesta metallilevystä tai muusta sähköä johtavasta materiaalista valmistettu suojakansi 46.

Kuvan 3 esittämän rakenteen eräässä muunnelmassa kaikki resonaattorit eivät sisälly 15 samaan keraamiseen runkolohkoon, vaan suodatin sisältää useita erillisiä lohkoja. Erillisten lohkojen ansiosta resonaattorit voivat helposti olla eri pituisia, mikä yksi-lohkoisessa suodattimessa edellyttäisi dielektrisen lohkon toiselta päätypinnalta porrasmaista muotoa. Lisäksi resonaattoriryhmät, joiden välillä ei saa olla sähkömagneettista kytkentää, on helppo eristää toisistaan järjestämällä niiden väliin metalloitu 20 kahden lohkon rajapinta. Toisaalta lohkojen määrän kasvaessa myös suodattimen valmistukseen kuuluvien työvaiheiden määrä kasvaa.

Keksintö ei rajoita integroidun suodatusyksikön sisäistä rakennetta. Resonaattoreina voidaan käyttää dielektristen resonaattoreiden lisäksi esimerkiksi heliksi-, liuska-25 johto- tai koaksiaalisia resonaattoreita. Heliksiresonaattoreihin perustuvassa rakenteessa runkorakenteena toimii edullisimmin piirilevy, jonka yhdessä reunassa on sormimaisia ulokkeita, joihin heliksiresonaattorien lieriökelajohtimet kiinnittyvät. Sama piirilevy toimii myös siirtojohtojen ja erilliskomponenttien alustana. Sähköä johtava suojakotelo jakautuu heliksiresonaattorien kohdalla kotelostoksi, jossa reso-30 naattoreita erottavat väliseinät, joissa voi olla kytkentäaukkoja. Heliksiresonaattoreihin perustuvan suodattimen perusrakenne on alalla sinänsä hyvin tunnettu.

Joissain tapauksissa modulaarinen suunnittelu voi edellyttää, että jokin kuvassa 2 integroituun suodatusyksikköön 25 sisältyvistä suodattimista, kuten esimerkiksi 35 kaistanpäästösuodatin 25d, on erillinen osa. Keksinnön mukaista ajatusta on mahdollista soveltaa siten, että vain osa suodattimista kuuluu samaan integroituun raken- • teeseen. Tällöin kuitenkin menetetään osa keksinnön tuomista eduista, koska erilli- * 7 110968 sen suodattimen osalta pätevät samat tekniikan tason haittapuolet, joita on käsitelty edellä tekniikan tason selostuksessa.

Matkapuhelimet ovat tällä hetkellä tärkein kannettavan radiotekniikan soveltamisala.

, 5 Koska maailmalla on käytössä useita erilaisia matkapuhelinjärjestelmiä, on oletetta vaa, että niinsanotut dual-mode-puhelimet eli käyttäjän valinnan mukaan kulloinkin eri järjestelmissä toimivat matkapuhelimet tulevat yleistymään. Vaihtoehtoiset järjestelmät voivat käyttää hyvin erilaisia taajuuksia. Esimerkiksi GSM-ja DECT-jär-jestelmien dual-mode-puhelimessa on oltava sekä 900 MHz:n että 1900 MHz:n ra-10 diotaajuusosat. Esillä olevan keksinnön dual-mode-sovellutuksessa kaikki eri järjestelmien lähetys-ja vastaanottotaajuiset passiiviset suodatinosat tai ainakin merkittävä osa niistä on yhdistetty integroiduksi suodatusyksiköksi, jolloin vältetään jopa kymmenen erillistä impedanssisovitusverkkoa ja useita erillisiä suodatinkomponent-teja. Eri jäijestelmien radiotaajuuksilla toimivat aktiiviset komponentit voidaan 15 edelleen toteuttaa yhtenä GaAs-piirinä tai multichip-moduulina, joka liittyy integroituun suodatusyksikköön impedanssiltaan sopivien signaaliporttien kautta, jolloin rakenteesta tulee ominaisuuksiinsa nähden erittäin pienikokoinen ja kompakti.

Claims (12)

110968

1. Suodatinrakenne (25) radiotaajuisten signaalien suodattamista varten radiolä-hetin/vastaanotinlaitteessa, joka käsittää ensimmäisen aktiivisen radiotaajuuskom-ponentin (17), tunnettu siitä, että suodatinrakenne käsittää yhtenäisessä suodatus- 5 yksikössä - ensimmäisen suodattimen (25b) lähetys- tai vastaanottosuuntaisen signaalin suodattamiseksi ennen sen johtamista suodatusyksikön ulkopuolelle mainittuun ensimmäiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponenttiin ja - toisen suodattimen (25c) samansuuntaisen signaalin suodattamiseksi mainitun en-10 simmäisen aktiivisen radiotaajuuskomponentin läpi johtamisen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että se käsittää mainitussa yhtenäisessä suodatusyksikössä lisäksi impedanssisovitusvälineet mainittuun ensimmäiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponenttiin liittyvien suodatus- 15 yksikön porttien impedanssien sovittamiseksi vastaamaan mainitun ensimmäisen aktiivisen radiotaajuuskomponentin vastaavien porttien impedanssia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että se käsittää mainitussa yhtenäisessä suodatusyksikössä lisäksi 20. kolmannen suodattimen (25d) signaalin suodattamiseksi ennen sen johtamista suo datusyksikön ulkopuolelle tiettyyn toiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponenttiin ja - neljännen suodattimen (25a) signaalin suodattamiseksi mainitun toisen aktiivisen radiotaajuuskomponentin läpi johtamisen jälkeen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että se käsit tää mainitussa yhtenäisessä suodatusyksikössä lisäksi impedanssisovitusvälineet mainittuun toiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponenttiin liittyvien suodatusyksikön porttien impedanssien sovittamiseksi vastaamaan mainitun toisen aktiivisen radiotaajuuskomponentin vastaavien porttien impedanssia. 30

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäinen (25b) ja neljäs (25a) suodatin yhdessä muodostavat duplex-suodatti-men ja mainittu suodatinrakenne käsittää antenniportin signaalien välittämiseksi mainitun duplex-suodattimen ja mainittuun antenniporttiin liitettävän antennin (21) 35 välillä. 110968

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että se käsittää mainitussa yhtenäisessä suodatusyksikössä lisäksi impedanssisovitusvälineet mainitun antenniportin impedanssin sovittamiseksi vastaamaan siihen liitettävän antennin impedanssia. 5

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinrakenne, tunnettu siitä, että se käsittää pienihäviöisen substraattilevyn (40) kytkentöjen (43, 44, 45) tekemiseksi, mainittuun substraattilevyyn liittyvän dielektrisen runkolohkon (41) dielektristen resonaattorien (42) muodostamiseksi sekä sähköä johtavan suojakannen (46) mainittujen 10 substraattilevyn ja runkolohkon peittämiseksi.

8. Radiolähetin/vastaanotinlaite, joka käsittää ensimmäisen aktiivisen radiotaa-juuskomponentin (17), tunnettu siitä, että se käsittää yhtenäisen suodatusyksikön (25) sekä välineet suodatetun lähetys- tai vastaanottosuuntaisen signaalin johtami- 15 seksi mainitusta suodatusyksiköstä mainittuun ensimmäiseen aktiiviseen radiotaa-juuskomponenttiin ja välineet samansuuntaisen signaalin johtamiseksi mainitusta ensimmäisestä aktiivisesta radiotaajuuskomponentista takaisin mainittuun yhtenäiseen suodatusyksikköön edelleen suodatettavaksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen radiolähetin/vastaanotinlaite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen aktiivinen radiotaajuuskomponentti (17) on vastaanotto-ketjun pienikohinainen etuvahvistin.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen radiolähetin/vastaanotinlaite, tunnettu siitä, 25 että se käsittää lisäksi toisen aktiivisen radiotaajuuskomponentin (14) sekä välineet suodatetun signaalin johtamiseksi mainitusta suodatusyksiköstä mainittuun toiseen aktiiviseen radiotaajuuskomponenttiin ja välineet signaalin johtamiseksi mainitusta toisesta aktiivisesta radiotaajuuskomponentista takaisin mainittuun yhtenäiseen suodatusyksikköön edelleen suodatettavaksi. 30

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen radiolähetin/vastaanotinlaite, tunnettu siitä, että mainittu toinen aktiivinen radiotaajuuskomponentti (14) on lähetysketjun teho-vahvistin. i

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen radiolähetin/vastaanotinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää mainittuun yhtenäiseen suodatusyksikköön yhteydessä olevan antennin (21), jolloin mainittu yhtenäinen suodatusyksikkö käsittää välineet (21a, 21b) lähetys- ja vastaanottosignaalien erottamiseksi toisistaan. 10 110968