FI110746B - Telekommunikaatioverkon muodostaminen - Google Patents

Description

1 110746

Telekommunikaatioverkon muodostaminen

Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy telekommunikaatioverkon muodostamiseen.

5 Keksintö liittyy erityisesti solukkoverkon muodostamiseen.

Tekniikan tausta

Tarkastellessa telekommunikaatioverkon muodostamiseen suunnattua prosessia on syytä huomata kuinka monimutkainen tehtävä se on. 10 Esimerkiksi solukkoverkon muodostamisprosessissa täytyy huolehtia useista asioista. Tukiasemat ja matkapuhelinkeskukset sijoitetaan maantieteelliselle alueelle, radiopeittoalueet määritetään, laitteisto valitaan ja konfiguroidaan, näköyhteysinformaatio (asemien välinen vapaa ilmatila) tutkitaan radiolinkkejä varten, 2 Mbit/s-polut ja virtuaalikontit luodaan ja olemassa olevat tele-15 kommunikaatioverkot otetaan huomioon, mainitaksemme muutama.

Solukkoverkko voi olla kooltaan tuhansia linkkejä ja verkossa voi olla useita tekniikoita. Telekommunikaatioverkon muodostusprosessi on erittäin iteratiivinen prosessi, jossa täytyy tehdä toisiinsa liittyviä päätöksiä. Usein prosessi päätyy umpikujaan. Yleensä tarvitaan virheille altista 20 manuaalista työtä parametrien asettamiseksi verkon laitteiston jokaiselle : V osalle. Tästä johtuen virheet aiheuttavat viivästyksiä käynnissä olevaan prosessiin. Joskus täytyy maksaa sakkoja sovittujen määräaikojen : laiminlyömisestä. On vaikeaa huolehtia solukkoverkon koko •: · ·: muodostamisprosessista. Tällä hetkellä on olemassa useita samansuuntaisia ·: 25 järjestelyjä prosessin hoitamiseksi ja usein tarvitaan manuaalista työtä, mutta .···. ei ole olemassa yhtä ainoaa järjestelyä kaikkien eri tehtävien hoitamiseksi prosessissa. Keksinnön tavoite on lieventää tunnettujen ratkaisujen . epäkohtia. Tämä saavutetaan vaatimuksissa kuvatulla tavalla.

• · · 30 Keksinnön lyhyt yhteenveto : V: Keksintö tarjoaa yhteisen järjestelyn ja menetelmän telekommuni- kaatioverkon muodostusprosessin kaikkien tehtävien hoitamiseksi. Järjestely .· . jaetaan useaan moduuliin, joista jokainen suorittaa tiettyjä tehtäviä. Moduulit työskentelevät yhdessä toistensa kanssa. Käyttäjä valitsee tarvitsemansa '* " 35 moduulit verkon muodostamiseksi. Valinta riippuu muodostettavasta verkos ta. Rutiinitehtävät on automatisoitu järjestelyssä. Verkon iteratiivinen muo- 2 110746 dostaminen on mahdollista. Järjestely tarjoaa liittymän olemassa oleviin verkkoihin.

Kuvioluettelo 5 Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden 1-10 avulla, joista

Kuvio 1 näyttää esimerkin keksinnöllisestä muodostusprosessista vuokaa-viomuodossa, 10 Kuvio 2 näyttää esimerkin loogisesta verkosta,

Kuvio 3 näyttää esimerkin loogisista 2 Mbit/s poluista,

Kuvio 4 näyttää esimerkin linjasysteemeistä,

Kuvio 5 esittää esimerkkiä johtomoduulissa muodostetusta fyysisestä verkosta, 15 Kuvio 6 havainnollistaa esimerkin bitti kaaviosta,

Kuvio 7 havainnollistaa esimerkin radiolähetysyksiköstä ja lopetus-yksiköstä tukiasemassa (BTS),

Kuvio 8 esittää topologian automaattisen luomisen,

Kuvio 9 esittää yhteyksiä ensimmäisellä asemalla vastaten tilannetta ku-20 viossa 8, : Kuvio 10 esittää yhteyksiä toisella asemalla vastaten tilannetta kuviossa 8.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ·:··: Esimerkiksi solukkoverkon muodostamisprosessi alkaa prosessiin 25 tarvittavan informaation keräämisellä. Osa informaatiosta, kuten laitteistodata ,···, (nimet, kapasiteetti, rakenteet, jne.) voidaan syöttää keksinnölliseen järjeste lyyn etukäteen. Osa informaatiosta on prosessikohteista, joten se täytyy syöttää järjestelyyn prosessin alussa. Tällaista informaatiota on: radiopeitto-alue, tukiasemien sijainnit, tukiasemakontrollerit (BSC) ja radiolinkkien näkö-·;** 30 yhteysinformaatiota (LOS, line-of-sight) koskeva sijaintikartoitus.

:Y: Järjestely käsittää viisi solukkoverkon muodostamiseen tarvittavaa moduulia ja jos tarpeen, niin täydentäviä moduuleja. Tarvittavat moduulit .· . ovat: solukko-, johdin-, 2 Mbit/s-; siirto- ja detaljimoduuli. Täydentäviä moduuleja ovat SDH-moduuli, joka muodostaa verkon loogiset *· 35 virtuaalikonttiyhteydet, optinen verkkomoduuli, joka muodostaa optisen verkon fyysisestä verkkotopologiasta valitsemalla optisen risti kytkennän ja käytetyn WDM-laitteiston, laajakaistamoduuli, joka muodostaa 110746 laitteiston, laajakaistamoduuli, joka muodostaa laajakaistayhteyksien loogisen topologian ja laajakaistayhteyksien kapasiteetit, signalointimoduuli, joka muodostaa signalointiyhteyksien loogisen topologian ja signalointiyhteyksien kapasiteetit, PSTN-moduuli, joka muodostaa PSTN-yhteyksien loogisen to-5 pologian ja PSTN-yhteyksien kapasiteetit, välikytkentämoduuli, joka muodostaa loogiset yhteydet käytettyjen eri tekniikoiden loogisten yhteyksien välillä, TETRA-moduuli, joka muodostaa TETRA-yhteyksien loogisen topologien ja TETRA-yhteyksien kapasiteetit ja valopolkumoduuli, joka muodostaa fyysisen verkkotopologian optisista poluista valiten käytetyn laitteiston.

10 Täydentäviä moduuleja tarvitaan esimerkiksi jos solukkoverkko si sältää optisia reittejä.

Verkon muodostusprosessi ei ole helppo tehtävä. Prosessi (ja verkko) voidaan jakaa useaan kerrokseen, kuten fyysiseen ja loogiseen kerrokseen. Fyysinen kerros kuvaa todellista fyysistä verkkoa, johon solmut ja 15 linjat on sijoitettu. Looginen kerros kuvaa loogisia yhteyksiä, kuinka yksittäinen solmu (esimerkiksi tukiasema) käsittää verkon, toisin sanoen kuvaa läpinäkyviä yhteyksiä. Kaikki kerrokset tulee ottaa huomioon toimivan verkon tekemisessä. On käytännöllistä järjestää prosessi niin, että tietty moduuli hoitaa verkon tietyn kerroksen.

20 Solukkomoduuli kuvaa verkon loogista kerrosta, toisin sanoen : matkapuhelinkeskuksia (MSC), tukiasemia ja tukiasemakontrollereita loogisi- ne yhteyksineen. Solukkomoduulin päätehtävät ovat kapasiteettien laskemi- nen ja tukiasemakontrolleri- (BSC) ja matkapuhelinkeskus- (MSC) ryhmien ·:··: luominen, eli mikä tukiasema (BTS) on kytketty mihin tukiasemakontrolleriin .·*·. 25 (BSC) ja mitkä tukiasemakontrollerit (BSC) on kytketty mihin matkapuhelin- ,···. keskuksiin (MSC). Johdinmoduuli kuvaa fyysistä verkkoa: asemia (solmuja ja johdinhaaroja), johtimia, johtimien sisällä olevien kuitu- . jen/johtojen/radiolinkkien määrää, ja näköyhteysinformaatiota. 2 Mbit/s- moduulit kuvaavat G704-kehyksiä verkossa eli loogisia 2 Mbit/s-polkuja sol- ·;·' 30 muissa. Nämä polut muodostetaan tässä moduulissa. Tukiasemakontrollerin : Y: (BSC) keskusterminaaliporttien (ET, exhange terminals) allokointi ja 2 Mbit/s- polkujen aikaväliallokointi tehdään myös tässä moduulissa. Siirtomoduuli on .* , yksityiskohtaisempi kuvaus fyysisestä verkosta. Tämä moduuli esittää solmu- » * · *; jen ja radiolinkkien yksityiskohtaisemmat tiedot, kuten laitteiden nimet ja tyy- • · · '· 35 pit. Siirtomoduulia käytetään vuorovaikutteisesti muiden moduulien kanssa iteratiivisesti päättämään mitkä solmut liitetään yhteen ja miten. Siirtomedia 110746 (radiolinkki, johto, kuitu) valitaan tässä moduulissa laitteiston valinnan mukaisesti. Detaljimoduuli luo yksityiskohtaisen topologian verkosta. Fyysiset yhteydet luodaan laitteiston porttitasolla. Ulkoiset portit yhdistetään laitteiston osien kesken. Sisäiset laitteiston 2 Mbit/s-ristikytkennät muodostetaan kaut-5 takulkuliikenteelie ja päättyvälle liikenteelle. Päättyvässä liikenteessä 2 Mbit/s-yhteydet ovat perustana 8 kbit/s-yhteyksille. 8 kbit/s-yhteydet luodaan 2 Mbit/s-polkujen bittikaavioiden mukaan. Detaljimoduuli tarjoaa yksityiskohtaisen topologian automaattisen muodostamisen.

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta solukkoverkon 10 muodostusprosessista. Prosessi alkaa tuomalla tukiasemien (BTS) ja tuki-asemakontrollereiden (BSC) tiedot radiopeittoalueista ja sijainneista (1) so-lukkomoduuliin (4), jossa tukiasemakontroileri- (BSC) ja matkapuhelinkeskus- (MSC) ryhmät muodostetaan ja jossa muodostetaan myös loogiset yhteydet tukiasemien (BTS) ja tukiasemakontrollereiden (BSC) sekä 15 tukiasemakontrollereiden (BSC) ja matkapuhelinkeskusten (MSC) välillä. Myös loogisten yhteyksien kapasiteetit lasketaan. Kapasiteetin laskenta voi perustua soluihin, erlangeihin tai tilaajiin. Solukkomoduuli ottaa huomioon myös ennakoidun kapasiteetin. Kun tukiasema käsittää esimerkiksi kolme solua muodossa 1+1+1 TRX (kolme sektoria, jokaisen sektorin sisältäessä 20 yhden lähetin-vastanottimen) ja liikenteen ennustetaan kasvavan muotoon : \: 2+2+2 TRX, tuleva käyttö voidaan ottaa huomioon 2 Mbit/s-rakenteiden bitti- '"·* allokaatiossa. (Bittiallokaatio luodaan 2 Mbit/s-moduulissa.) Signalointino- !*·[: peus (signaloinnin kehystyyppi) valitaan myös. Jos on olemassa olevia ver- ·:··· kon osia, niiden tietoja voidaan käyttää syöttötietojen (3) osana solukkomo- .···. 25 duuliin ja myös muihin moduuleihin. Kuvio 2 esittää esimerkin solukkover- .···. kossa muodostetusta loogisesta verkosta.

Radiolinkkien näköyhteystietoja (2) (kuvio 1) koskeva sijaintikartoi- . tus on johdinmoduulin syöttötieto (5). Solmujen sijainnit, johtimet ja johdin- haarat määritellään tässä moduulissa. Näköyhteysinformaatio ja medioiden 30 (kuidut, johdot, johtimen radiolinkit) määrä rekisteröidään johdinmoduulissa.

:Y: Käytössä olevien verkkojen tietoja voidaan käyttää syöttötietoina. Kuvio 5 esittää esimerkkiä johdinmoduulissa muodostetusta fyysisestä verkosta.

. 2 Mbit/s-moduulissa (6) (kuvio 1) muodostetaan loogiset 2 Mbit/s- » » · polut solmujen kesken. Toisin sanoen määritellään mikä 2 Mbit/s-kehys me-** ” 35 nee mihin solmuun tai solmuihin loogista 2 Mbit/s-polkua pitkin. ET- (ex change terminals) porttien allokointi tukiasemakontrollerissa (BSC) eli mikä 5 110746 tai mitkä ET-portit edustavat mitä tukiasemaa (BTS), tehdään tässä moduulissa. 2 Mbit/s-polkujen aikaväliallokointi suoritetaan myös valitsemalla sopiva bittikaavio kullekin ET-portille. On syytä huomata, että vaikka 2 Mbit/s-polkurakenteet muodostetaan tässä moduulissa, todelliset laitteiston tasoyh-5 teydet 2 Mbit/s-poluille tehdään detaljimoduulissa käyttämällä valittuja bitti-kaavioita. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että yleensä tukiasemia (BTS) ei yhdistetä suoraan tukiasemakontrolleriin (BSC), vaan niiden välissä on HUB, joka kokoaa liikenteen tukiasemasta (BTS) tukiasemakontrolleriin (BSC). Myös HUB-ryhmät muodostetaan 2 Mbit/s-moduulissa. Kuvio 3 näyt-10 tää esimerkin loogisista 2 Mbit/s-poluista. Kannattaa huomata, että käyttäjä voi ajatella myös suojarakenteita. Kuvio 6 havainnollistaa esimerkin aikaväli-allokaatiossa käytetystä bittikaaviosta.

Joskus uusi solukkoverkko on suunniteltu käsittämään SDH-solmuja ja linkkejä. Tässä tapauksessa SDH-moduulia käytetään muodos-15 tamaan loogisia VC-4-polkuja ja SDH-solmuja.

Siirtomoduulissa (7) (kuvio 1) valitaan solmut ja radiolinkit, toisin sanoen määritellään jokainen laitteiston tyyppi ja tuote. Valitsemalla laitteisto valitaan myös yksityiskohtainen sisäinen rakenne ja tätä tietoa käytetään detaljimoduulissa. Siirtomoduulia käytetään vuorovaikutteisesti muiden moduu-20 lien kanssa iteratiivisesti päättämään mitkä solmut liitetään yhteen ja miten. : Tässä moduulissa valitaan siirtomedia (radiolinkki, johto, kuitu, kiinteä yh- teys), kapasiteetti ja tyyppi (esimerkiksi STM-4, STM-16). Myös solmujen keskeisten linjasysteemien tyypit (SDH tai PDH) valitaan. Siirtomoduulia voi-·:··: daan myös käyttää varhaiseen reititykseen ilman toisia moduuleja, kuten ;···. 25 esimerkiksi ilman 2 Mbit/s-moduulia. Tämä on tyypillinen tilanne verkon • · * .··. muodostamisen alkuvaiheessa tarvittavien kapasiteettien karkeaksi ymmär tämiseksi. Kuvio 4 näyttää esimerkin siirtomoduulissa muodostetusta linja-. systeemistä.

Siirtomoduulissa on mahdollista valita automaattinen, puoliauto- • > ···' 30 maattinen tai manuaalinen reititys. Yleensä ’’reititys” -termi kuvaa tietovirta- polun (yhteyden) valitsemista kahden päätepisteen välillä. Tässä tekstissä reititys merkitsee prosessia koko verkon tai verkon tietyn osan reitittämiseksi eli kaikkien tietovirtojen reitittämiseksi verkossa tai verkon tietyssä osassa. Reititysprosessit (8) (kuvio 1) liittävät moduulit toisiinsa. Kuvio 1 esittää mo-*· ” 35 duulien väliset tietovirrat, jotka kuljettavat reititys- ja muita tarpeellisia tietoja.

6 110746

Iterointivirrat on esitetty kaarevilla katkoviivoilla. Paksut roomalaisin numeroin merkityt yhtenäiset viivat esittävät reititysjärjestyksiä.

On edullista ajatella verkkoa toistensa päällä olevina kerroksina jokaisen kuvatessa verkon tiettyä tehtäväaluetta. Moduulit esittävät näitä ker-5 roksia. Päällimmäisenä on looginen yhteyskerros (solukkomoduuli) ja alimmaisena on fyysinen kerros (johdinmoduuli). Näiden kerrosten välillä voi olla useita alakerroksia. Niiden lukumäärä riippuu verkon rakenteesta. Solukko-verkon ollessa kyseessä tarvitaan yleensä kaksi alakerrosta: linjasysteemi-kerros (siirtomoduuli), joka kuvaa fyysisen verkon yksityiskohtaisempaa ra-10 kennetta ja 2 Mbit/s-kerros (2 Mbit/s-moduuli), joka kuvaa loogisia 2 Mbit/s-polkuja. Reititysjärjestys on alhaalta ylös niin, että ensimmäinen kerros alimman kerroksen yläpuolella on reititetty alimpaan kerrokseen, toinen kerros alimman kerroksen yläpuolella on reititetty ensimmäiseen kerrokseen alimman yläpuolella ja niin edelleen, kunnes ylin kerros on reititetty sitä 15 alempana olevaan kerrokseen. Reititysjärjestys on merkitty roomalaisin numeroin kuviossa 1. Tämä tarkoittaa, että linjasysteemien (siirtomoduuli) linkit reititetään (I) johtimiin (johdinmoduuli), loogiset 2 Mbit/s-polut (2 Mbit/s-moduuli) reititetään (II) linjasysteemeihin ja loogiset yhteydet (solukkomoduuli) reititetään (III) loogisiin 2 Mbit/s-polkuihin. Reititettäessä liikennettä 20 voidaan ottaa huomioon myös suojaus näkökanta eli ensisijaisen ja toissijai-: V sen polun reitittäminen kanavaa varten. Voidaan sanoa, että tietyn kerroksen reitittäminen sitä alempaan kerrokseen vastaa alemman kerroksen resurs-sien käyttämistä, toisin sanoen alempi kerros tarjoaa resursseja sitä ylempä-•: · ·: nä olevalle kerrokselle.

25 On muistettava, että verkon muodostusprosessilla on iteratiivinen .*··. luonne, joten kaikkia yllämainittuja tehtäviä ei tarvitse tehdä ennen kuin reiti- tystoimenpiteet voidaan suorittaa. Reititystoimenpiteet tarvitsevat topologia-. ja kapasiteetti-informaatiota johdin-, 2 Mbit/s-ja siirtomoduuleista. Niinpä lait- teiston valinta (9) (kuvio 1) voidaan suorittaa siirtomoduulin (5) reititystoi-·*♦’ 30 menpiteiden jälkeen.

:V: Reititystoimenpiteiden ja laitteiston valinnan jälkeen detaljimoduuli (10) (kuvio 1) luo verkon yksityiskohtaisen topologian. Fyysiset yhteydet suoritetaan laitteiston porttitasolla. Ulkoiset portit yhdistetään laitteiston osien • « '; *; kesken. Sisäiset laitteiston 2 Mbit/s ristikytkennät muodostetaan kauttakulku- • · · 35 liikenteelle ja päättyvälle liikenteelle. 8 kbit/s-yhteydet luodaan bittikaavioiden mukaan, kuten kuviossa 6. Kuvio 7 havainnollistaa esimerkin radiolähetysyk- 7 110746 siköstä (71) ja (opetusyksiköstä (71) tukiasemassa (BTS). Radiolinkki (73) kuljettaa 2 Mbit/s-polut (kehykset) radiolinkin toisessa päässä olevaan viereiseen tukiasemaan (BTS) ja pois siitä. Radioväylä (74) kuljettaa ohikytkentä-liikenteen toiseen radiolähetysyksikköön tukiaseman (BTS) toiselle puolelle.

5 Tämän tukiaseman (BTS) kapasiteetti on 2*2 Mbit/s kehystä. Kehykset kuvataan numeroituina laatikkoina (75) radiolähetysyksikön ja lopetusyksikön liittymissä. Kehys 1 kytketään ristiin tukiaseman (BTS) kautta, mutta kehys 2 päätetään lopetusyksikköön. Lopetusyksikkö yhdistetään 8 kbit/s- korttiin (76), joka hoitaa ristikytkennät lopetetun 2 Mbit/s-kehyksen ja yhden tai 10 useamman TRX:n 8 kbit/s-kanavien välillä.

Detaljimoduuli tarjoaa yksityiskohtaisen topologian automaattisen muodostamisen. Vaatimukset automaattisen topologian luomiseksi ovat: reititysprosessin täytyy olla suoritettu loppuun siirto- ja 2 Mbit/s-moduuleissa, loogisten polkujen täytyy olla reititetty alakerroksiin (kuten johdinmoduuliin) ja 15 keskusterminaaliporttiallokaatio (ET) täytyy suorittaa 2 Mbit/s-moduulissa.

Automaattisen topologian luominen tehdään seuraavalla tavalla. Polkualajärjestelmät muodostetaan kuviossa 8 esitetyllä tavalla. Tukiasema-kontrollerin (BSC) (81) 2 Mbit/s-polkujen (kehyks(i)en) johdot ja silmukat muodostavat polkualajärjestelmät. Alajärjestelmät (S1, S2, S3) (ja kehykset) 20 nimetään myötäpäivään tukiasemakontrollerista (BSC) katsoen alkaen ke-: hyksestä 1 (82) ja päättyen viimeiseen kehykseen (83). Polkualajärjestelmät pysyvät sijainnillisesti paikoillaan radiokehyksessä, ensimmäinen alajäijes-i *: telmä (kehys yksi) välissä yksi ja toinen (kehys kaksi) välissä kaksi, jne. Toi- ·:··: sin sanoen alajärjestelmä sijoitetaan radiokehyksen aikaväliin yksi ja toinen 25 alijärjestelmä väliin kaksi, jne. Ensimmäinen verkon alajärjestelmä päätetään .···, tukiasemakontrollerista myötäpäivään katsottuna ensimmäiseen sijaintipaik kaan. Toiset verkon alasysteemit kulkevat läpi. Sijaintipaikassa, johon toinen . alajärjestelmä päätetään, toisen alajärjestelmän 2 Mbit/s kehykset kytketään alas ja päätetään. Toiset alajärjestelmät kulkevat tukiaseman (BTS) läpi. Täl-·;·* 30 lä tavalla keksinnöllinen järjestely valitsee automaattisesti oletusasetukset 2 :V: Mbit/s- ja 8 kbit/s-ristikytkennöille radiolinkkikehysten ja lähetin/vastaanotin- :' ‘: liittymien välille kussakin sijaintipaikassa.

. Kuvio 9 esittää yhteyksiä ensimmäisellä sijaintipaikalla vastaten ti-

t t I

lannetta kuviossa 8, jossa kaksi ensimmäistä 2 Mbit/s-kehystä muodostavat 35 ensimmäisen alajärjestelmän. Radiolähetysyksikkö (91) kuljettaa liikennettä tukiasemakontrollerin (BSC) ja itsensä välillä. Kaksi ensimmäistä 2 Mbit/s-

» · I

8 110746 kehystä kytketään alas ja yhdistetään pääteyksikköön (92), joka kuljettaa 2 Mbit/s-kehykset 8 kbit/s-korttiin. (93). Lähetyskortti yhdistetään myös toiseen radio lähetysyksikköön (94), joka kuljettaa liikenteen toiseen tukiasemakont-rolleriin (BTS) ja pois siitä. (Huomaa, että kuvio 8 näyttää loogiset yhteydet, 5 muuta fyysinen liikenne menee fyysisten radiolinkkien ja lähetysyksikköjen kautta.) Kehykset 3 ja 4 kytketään ristiin ensimmäisen aseman (BTS 1) kautta. Kuvio 10 näyttää ristikytkennät toisella asemalla (BTS 2) kuviossa 8, jossa kehys 3 päätetään ja toiset kehykset kulkevat läpi, vaikka toisia kehyksiä ei käytetäkään toiseen asemaan yhdistetyissä radiolinkeissä (kehykset 1 ja 2 10 päätettiin ensimmäisessä asemassa). Huomaa kuviossa 8, että vain osa 2 Mbit/s-kehyksestä 3 yhdistetään TRX:ään toisella asemalla ja loppu 2 Mbit/s-kehyksestä 3 yhdistetään TRX:ään tukiasemassa 4 (BTS 4), jos molemmat tukiasemat ovat aktiivisia.

Reitityksen jälkeen suoritetaan laitteiston valinta ja yksityiskohtai-15 sen topologian luominen, yksityiskohtainen reititys (11) (kuvio 1), myös detal-jimoduulissa. Yksityiskohtainen reititys tarkistaa detaljimoduulin luodun topologian ja solmujen ristikytkennät verraten niitä aikaisempaan reititykseen. Yksityiskohtainen reititys ei lisää eikä modifioi loogista yhteyttä tai 2 Mbit/s-polkuja. Kuitenkin päätepisteet 2 Mbit/s-kehyksille lisätään, jos ne puuttuvat 20 ja ensisijaisen/toissijaisen 2 Mbit/s-kehyksen päätepisteet tarvittaessa vaih-v> detaan (kytketään alas tai ohikytketään). Yksityiskohtaisen reitityksen jälkeen verkko on muodostettu (12 ) (kuvio 1) ja toteutus voidaan tehdä.

Keksinnöllinen järjestely muodostaa interaktiivisen ympäristön, ; ·’ jossa verkon topologia ja reitit tehdään kerros kerrallaan. On mahdollista * : 25 aloittaa yksinkertaisella topologialla esimerkiksi vain yhdellä kerroksella (ku- ten fyysisellä kerroksella) ja lisätä välikerroksia muodostaen niiden topolo-gian vähitellen toistensa päälle. On syytä huomata, että verkko voi sisältää useita tekniikoita, joten täytyy olla useita moduuleja muodostamassa loogisia ·:··· yhteyksiä jokaiseen tekniikkaan, toisin sanoen voi olla olemassa useita .··. 30 ylimmäisiä moduuleja, joiden yhteydet reititetään alempiin kerroksiin. Perus ideana on kaikkien tärkeiden ratkaisujen jättäminen (kokeneelle) käyttäjälle, '·'·* mutta järjestely auttaa pitkästyttävissä rutiiniasioissa. Keksintö voidaan par- • · · haiten toteuttaa ohjelmistona. Vaikka keksintö kuvataan solukkoverkkoesi-:*·.· merkin valossa, on selvää, että keksintöä voidaan käyttää myös muodosta- .·. : 35 maan toisentyyppisiä telekommunikaatioverkkoja. Muissa tapauksissa täytyy valita sopiva joukko moduuleja verkon muodostamiseksi. Niinpä keksintö ei 9 110746 rajoitu yllä mainittuun esimerkkiin, vaan sitä voidaan käyttää myös muissa ratkaisuissa keksinnöllisen järjestelyn puitteissa.

Claims (20)

110746

1. Järjestely telekommunikaatioverkon muodostamiseksi tunnettu siitä, että järjestely käsittää useita moduuleja, jotka kuljettavat relevanttia informaatiota keskuudessaan, jokaisen moduulin hoitaessa osan 5 muodostettavan verkon muodostuksesta, joukon moduuleja, jotka on valittu telekommunikaatioverkon muodostamiseen ja jotka yhdessä hoitavat telekommunikaatioverkon muodostamisen.

2. Vaatimuksen 1 mukainen jäijestely tunnettu siitä, että joukko moduuleja järjestetään alimmaisesta moduulista, joka muodostaa 10 verkon fyysisen topologian, ylimmäiseen moduuliin, joka muodostaa verkon loogiset yhteydet, niin että alimmaisen ja ylimmäisen moduulin väliset moduulit muodostavat joko tiettyihin tekniikoihin perustuvia verkon fyysisiä topologioita tai tiettyihin tekniikoihin perustuvia verkon loogisia yhteyksiä, jokaisen moduulin tarjotessa resursseja ylemmälle moduulille ja jokaisen moduu-

3. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että erillinen alin moduuli muodostaa fyysisiä solmuja, johtimia ja johdinhaaroja, johtimien sisältäessä useita kuituja, johtoja tai radiolinkkejä, fyysisen topologian sisältäessä radiolinkkien näköyhteysinformaation.

4. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että eril- • t : linen ylin moduuli muodostaa tukiasemakontrolleri- ja matkapuhelinkeskus- ‘: “ ’ ryhmät ja loogisten yhteyksien kapasiteetit.

5. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että -:··· alimman ja ylimmän moduulin välissä on moduuli, joka muodostaa verkon .···. 25 loogiset 2 Mbit/s-yhteydet.

,···. 6. Vaatimuksen 5 mukainen jäijestely tunnettu siitä, että moduuli edelleen muodostaa 2 Mbit/s kehysallokaation keskusterminaaleille (ET) tietyssä tukiasemakontrollerissa (BSC) ja valitsee bittikaavion jokaiselle * · · * * allokaatiolle. ·;·* 30

7. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että ;Y: alimmaisen ja ylimmäisen moduulin välissä on moduuli, joka muodostaa ver- « « :" ’: kon loogiset virtuaalikonttiyhteydet.

> · · , 8. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että * * · *; *; alimmaisen ja ylimmäisen moduulin välissä on moduuli, joka muodostaa fyy- » · · *·'·' 35 sisen verkkotopologian valitsemalla käytetyn laitteiston. 110746

9. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että alimmaisen ja ylimmäisen moduulin välissä on moduuli, joka muodostaa laitteistotasolla yksityiskohtaisen fyysisen verkon topologian valitsemalla yhteydet laitteiston sisällä ja laitteistojen välillä.

10. Vaatimuksen 9 mukainen järjestely tunnettu siitä, että moduuli luo yksityiskohtaisen topologian automaattisesti.

11. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että erillinen ylin moduuli muodostaa laajakaistayhteyksien loogisen topologian ja laaja-kaistayhteyksien kapasiteetit.

12. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että eril linen ylin moduuli muodostaa signalointiyhteyksien loogisen topologian ja signalointiyhteyksien kapasiteetit.

13. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että erillinen ylin moduuli muodostaa PSTN-yhteyksien loogisen topologian ja PSTN- 15 yhteyksien kapasiteetit.

14. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että erillinen ylin moduuli muodostaa TETRA-yhteyksien loogisen topologian ja TETRA-yhteyksien kapasiteetit.

15. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että eril- 20 linen ylin moduuli muodostaa loogiset yhteydet käytettyjen eri tekniikoiden loogisten yhteyksien välillä.

\ 16. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että .. . alimman ja ylimmän moduulin välillä on moduuli, joka muodostaa fyysisen : ·* verkkotopologian optisista poluista valitsemalla käytetyn laitteiston. | ' 25

17. Vaatimuksen 2 mukainen järjestely tunnettu siitä, että alimman ja ylimmän moduulin välillä on moduuli, joka muodostaa optisen verkon fyysisen verkkotopologian valitsemalla optisen ristikytkennän ja käytetyn WDM-laitteiston.

·:·: 18. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että • 30 jokaisen moduulin yhteydet reititetään erikseen alempaan moduuliin alhaalta ylöspäin, niin että ensimmäinen moduuli alimmaisen moduulin yläpuolella reititetään alimmaiseen moduuliin, toinen moduuli alimmaisen moduulin ylä- puolella reititetään ensimmäiseen alimman moduulin yläpuolella olevaan :*·,· moduuliin ja niin edelleen, kunnes ylin moduuli on reititetty sitä alempana : 35 olevaan moduuliin. • I 12 110746

15 Iin käyttäessä alemman moduulin resursseja.

19. Menetelmä telekommunikaatioverkon muodostamiseksi tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: muodostaa osia tehtävistä, jokaisen osan sisältäessä erityisen tekniikan alan verkon loogisten yhteyksien muodostamiseksi tai verkon fyysi-5 sen topologian luomiseksi, järjestää osat automaattisesti alimmasta osasta, joka muodostaa verkon fyysisen topologian, ylimpään osaan, joka muodostaa verkon loogiset yhteydet, niin että alimman ja ylimmän osan väliset osat muodostavat joko verkon fyysisiä topologioita perustuen erityisiin tekniikoihin tai verkon loogisia 10 yhteyksiä perustuen erityisiin tekniikoihin, muodostaa topologiat ja yhteydet jokaisessa osassa, reitittää jokaisen osan yhteydet erikseen alempaan osaan, alhaalta ylöspäin, niin että ensimmäinen osa alimman osan yläpuolella reititetään alimpaan osaan, toinen osa alimman osan yläpuolella reititetään ensimmäi-15 seen osaan alimman osan yläpuolella ja niin edelleen, kunnes ylin osa on reititetty sitä alempaan osaan.

20. Vaatimuksen 19 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että osa, joka automaattisesti muodostaa yksityiskohtaisen fyysisen solukko-verkon topologian laitteistotasolla valitsemalla yhteydet laitteiston sisällä ja 20 laitteiston välillä käsittää vaiheet: muodostaa ketjut tai silmukat 2 Mbit/s loogisista poluista, jotka si-\ sältävät yhden tai useamman 2 Mbit/s-kehyksen tukiasemakontrollerista (BSC) myötäpäivään katsottuna, ’ ·[ nimetä 2 Mbit/s loogiset polut myötäpäivään tukiasema- ‘ ' 25 kontrollerista (BSC) katsottuna alkaen ensimmäisestä kehyksestä ja päät- tyen viimeiseen kehykseen, yhdistää ensimmäisen 2 Mbit/s looginen polku lähetin-vastaanottimiin ja ohikytkeä muut 2 Mbit/s loogiset polut ensimmäiseen tuki-·:··: asemaan (BTS) tukiasemakontrollerista (BSC) myötäpäivään katsottuna, .**; 30 yhdistää toinen 2 Mbit/s looginen polku lähetin-vastaanottimiin ja ohikytkeä muut 2 Mbit/s loogiset polut toiseen tukiasemaan (BTS) tukiase-makontrollerista (BSC) myötäpäivään katsottuna ja niin edelleen, yhdistää viimeinen 2 Mbit/s looginen polku lähetin-vastaanottimiin ja ohikytkeä muut 2 Mbit/s loogiset polut viimeiseen tukiasemaan (BTS) tuki-\ 35 asemakontrollerista (BSC) myötäpäivään katsottuna. i * 110746