FI110740B - Neuvottelupuhelu - Google Patents

Description

1 110740

Neuvottelupuhelu

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy neuvottelupuhelun (conference call) muodostamiseen erityisesti digitaalisissa tietoliikennejärjestelmissä.

5 Lyhytsanomakeskustelussa (chat, SMS-chat) keskusteluryhmän muodostaa jollekin tietoliikennejärjestelmän palvelimelle tiettyyn ryhmään kirjautuneet tilaajat. Palvelimen vastaanotettua yhden ryhmän jäsenen lähettämän lyhytsanoman palvelin lähettää sen edelleen kaikille ryhmään kuuluville muille aktiivisille jäsenille.

10 Neuvottelupuhelulla (conference calling) puolestaan tarkoitetaan puhelinyhteyteen perustuvaa kolmen tai useamman osallistujan välistä teleneuvottelua (teleconference), jossa useita tilaajia kytketään samaan puheluun. Tällaista puhelua kutsutaan usein neuvottelupuheluksi (konferenssipuhelu) tai ryhmäpuheluksi. Neuvottelupuhelu voidaan muodostaa joko välittäjän toimesta 15 tai käyttäjän itsensä käynnistämänä.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on yhdistää sanomakeskusteluryhmään mahdollisuus muodostaa myös neuvottelupuhelu ryhmän jäsenten välille.

Tämä tavoite ja muut keksinnöt edut saavutetaan patenttivaatimuk-20 sen 1 mukaisella menetelmällä, patenttivaatimuksen 5 mukaisella tietoliikennejärjestelmällä ja patenttivaatimuksen 9 mukaisella viestivällä palvelimella. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

··.·. Keksintö perustuu siihen, että sanomakeskustelu ja neuvottelupu- 25 helu liitetään toiminnallisesti toisiinsa siten, että sanomakeskustelusta voidaan ’ siirtyä yksinkertaisella tavalla ryhmän jäsenten väliseen neuvottelupuheluun lähettämällä viestivälle palvelimelle ennalta määrätty sanoma, joka toimii neu-*···’ vottelupuhelupyyntönä. Palvelin reagoi neuvottelupuhelupyyntöön muodosta malla neuvottelupuhelun ryhmän aktiivisten jäsenten välille. Puhelun päättyes-·, ; 30 sä tilanne palautuu takaisin keskustelutilaan. Keksinnön avulla voidaan tavan- omaisen sanomakeskusteluryhmän toiminnallisuutta laajentaa merkittävästi. Keksintö mahdollistaa muodostaa mielivaltaisia keskusteluryhmiä, jotka voivat '··’·. vaivattomasti siirtyä sanomakeskustelusta neuvottelupuheluun ja takaisin.

Keskusteluryhmät voivat olla käyttäjien tai palveluntarjoajan määriteltävissä, :.v 35 jolloin ne ovat tietoliikenneoperaattoreista riippumattomia. Kuitenkin neuvotte- 2 110740 lupuhelu muodostuu ennalta määrätyn ryhmän välille yhdellä sanomalla ilman monimutkaisia neuvottelupuhelumäärittelyjä puhelun alussa. Palvelin voi kuitenkin hyödyntää tietoliikenneverkon olemassa olevia neuvottelupuheluratkai-suja esimerkiksi älyverkkopalvelun muodossa, jonka palvelin Hipaisee vas-5 taanottaessaan mainitun sanoman. Palvelin voi myös itse toimia neuvottelu-puhelun kytkentäpisteenä, jolloin se on täysin riippumaton tietoliikenneverkosta. Keksinnön erään etuna on se että se ei vaadi erityistä päätelaitetukea vaan keksintö toimii kaikilla päätelaitteilla, jotka kykenevät lähettämään ja/tai vastaanottamaan lyhytsanomia.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa tietoliikennejärjestelmää, jossa keksintöä voidaan soveltaa; 15 Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaista tietokantaa;

Kuvio 3 esittää vuokaavion sanomakeskustelun perustamisesta;

Kuvio 4 esittää vuokaavion sanomakeskustelusta; ja

Kuvio 5 esittää vuokaavion neuvottelupuhelun muodostamisesta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 20 Kuvio 1 esittää yleistä järjestelmäkaaviota tietoliikennejärjestelmäs tä, jossa keksintöä voidaan soveltaa. Viisi tilaajaa ANN (MS1, Mobile Stati-on1), HENRY (MS2), LISA (MS3), JOHN (MS4) ja MAX (MS5) on kytkeytynyt tietoliikennejärjestelmään, tässä tapauksessa digitaaliseen matkaviestinjärjes-telmään eli GSM (Global System for Mobile Communications) -järjestelmään.

25 Matkaviestimet MS1 - MS5 voivat olla tavanomaisia lyhytsanomapalvelulla va-rustettuja matkaviestimiä. Vaikkakin seuraavassa keksintöä kuvataan lyhytsanomien ja lyhytsanomapalvelun avulla, sanoma voi käsittää ainakin yhden seuraavista sanomista: lyhytsanoman, pikasanoman (instant message) sähköpostisanoman, multimediasanoman, yhtenäisen sanoman (unified messa-\’*i 30 ging message), WAP-sanoman (WAP, Wireles Apllication Protocol), tai SIP- sanoman (SIP; Session Initiation Protocol). Päätelaitteet voivat myös olla pää-telaitteita varustettuna pikasanoma-, sähköpostisanoma-, multimediasanoma-, ,···. yhtenäissanoma-, VVAP-sanoma- tai SIP-sanomapalvelulla.

GSM-järjestelmä voi olla liittyneenä suoraan Internetiin. Lisäksi v.: 35 GSM-järjestelmä on liitetty keksinnön mukaiseen pikaviestipalvelimeen 3 110740 SERVER kautta. Pikaviestipalvelin SERVER on kytketty GSM-verkkoon tavallisen lyhytsanomakeskuksen tapaan, mutta tämän lisäksi GSM-verkosta palvelimelle SERVER voi olla kytkettävissä puhekanavat neuvottelupuhelun muodostamiseksi, kuten selitetään. Pikaviestipalvelin voi olla myös kytketty äly-5 verkkoon, esimerkiksi älyverkon ohjauspisteen SCP (Service Control Point), jolloin pikaviestipalvelin voi käynnistää neuvottelupuhelun GSM-verkossa älyverkkopalveluna. Työasema (WS, Work Station) kuvaa Internet-työasemaa, jonka avulla käyttäjä tai pikaviestipalvelun tarjoaja voi palvelimen SERVER In-ternet-käyttöliittymän kautta muokata palvelimen ryhmäasetuksia tai osallistua 10 IP-puhelimella (IP, Internet Protocol, IP telephone, Voice over IP) ryhmän toimintaan. Käyttäjä voi käyttää työaseman WS tilalla myös tavanomaista matkaviestintä MS, jossa on Internet-selain ja mahdollisuus muodostaa datayhteys Internetiin. Käyttäjä voi myös mahdollisesti muokata käyttäjätietojaan lyhytsanomien avulla Internet-käyttöliittymän sijasta tai vaihtoehtona. DB (data-15 base) kuvaa esimerkiksi pikaviestipalvelimen yhteyteen sijoitettavaa tietokantaa.

Kuvio 2 esittää esimerkin tietokannan DB tarkemmasta rakenteesta. Kahteen lyhytsanomakeskusteluryhmään G1 ja G2 (G, Group) on rekisteröity yhteensä viisi tilaajaa, alias-niminä Henry, Lisa, John, Max ja Ann. Jokaisen 20 ryhmän jäsenen kohdalle on tietokantaan tallennettu käyttäjien nimet, puhelinnumerot, status-tiedot ja mahdolliset huomioitavat seikat (note).

Operaattorin niin salliessa, tilaaja voi itse aktivoida tai luoda pika-viestiryhmän esimerkiksi erityisen GENERATE -viestin avulla. Erään vaihtoeh-toisen toimintatavan mukaan ryhmän voi muodostaa palveluntarjoaja oman t »» : 25 käyttöliittymänsä kautta. Näin yleensä tapahtuu, kun joku ryhmän jäsenistä il- moittautuu palvelun tilaajaksi ja ilmoittaa ryhmän muut jäsenet. Palvelun jous-tavan käytön kannalta on kuitenkin edullista, että yksi tai useampia ryhmän jä-.*··. senistä nimetään pääkäyttäjäksi (master), jolla on oikeus muuttaa ryhmän jä- ,·’··. seniä ja heidän oikeuksiaan. Tämä voi edullisesti tapahtua kiinteältä työase- I · 30 malta WS Internet-selaimella, jolla otetaan yhteys palvelimen Server WWW . . (World Wide Web) sivustolle. Tällöin käyttäjän oikeudet tarkistetaan esimer- kiksi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Vastaavasti muutokset voidaan tehdä ·;·' myös matkaviestimellä, jossa on selain ja mahdollisuus Internet-yhteyteen.

·’·*: Samalla tavoin myös ryhmän alkuperäinen rekisteröinti on voitu tehdä Interne- .·*·.. 35 tin kautta palveluntarjoajan Internet-sivujen ohjeiden mukaisesti. Tällöin rekis teröinnin tehnyt käyttäjä muodostuu pääkäyttäjäksi saadessaan käyttäjätun- 4 110740 nukset ja salasanat. Etuna on, että palvelutarjoajan henkilökunnan tarve vähenee. Vaihtoehtoisesti tilaajat on voitu rekisteröidä ryhmiksi esimerkiksi Internetin kautta palveluntarjoajan Internet-sivujen ohjeiden mukaisesti. On myös mahdollista, että pääkäyttäjällä on ainakin rajoitetusti mahdollisuus muokata 5 ryhmätietoja myös lyhytsanomien avulla. Kaikilla ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus rekisteröidä itsensä aktiivisiksi tai ei-aktiivisiksi lähettämällä erityinen Lo-gin-sanoma.

Kuviossa 2 Henry, Lisa, John ja Ann ovat lähettäneet ryhmän osoitteeseen eli puhelinnumeroon 050-123456-2 aktivoitumislyhytsanoman LOGIN, ίο joten he ovat aktiivisessa keskustelutilassa (logged), mutta Max on ilmoittanut statuksekseen ’’absent”. Kyseinen status on määritelty siten, että hänelle voidaan lähettää tekstiviestejä, mutta koska hän ei ole aktiivisessa tilassa hän ei halua osallistua mahdolliseen lyhytsanomakeskustelusta siirtyvään neuvottelupuheluun. Tieto Maxin poissaolosta ja sen syystä saatetaan lähettää vasta-15 uslyhytsanomassa muille ryhmän jäsenille, kun nämä lähettävät lyhytsanomia palvelimelle tai käynnistävät neuvottelupuhelua. Myös muut kuin tässä esitetyt tilat ovat mahdollisia.

Kuvion 2 tietokannassa DB (Database) on esitetty kaksi ryhmää, nimittäin ryhmät G1 ja G2. Ensimmäiseen ryhmään G1 kuuluvat Henry, Lisa ja 20 John. Toiseen ryhmään G2 kuuluvat ensimmäisen ryhmän jäsenten lisäksi Max ja Ann. Tällöin ryhmän G1 jäsenten kommunikoidessa keskenään vain kyseiseen ryhmään kuuluvat jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan keskusteluun. Samoin ryhmän G2 jäsenten kommunikoidessa keskenään vain kysei-• ' seen ryhmään G2 kuuluvat jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan keskuste- :T: 25 luun.

Vaihtoehtoisesti neuvottelupuhelua perustettaessa CALL -viestin lähettäjä voi halutessaan määritellä, keiden ryhmän jäsenten kanssa hän ha-,··*. luaa muodostaa neuvottelun. Tämä voi tapahtua esimerkiksi lähettämällä ly- hytsanoman CALL ALIAS, missä ALIAS kuvaa ryhmän jäsenten nimiä. Esi-30 merkiksi CALL LISA HENRY ANN osoittaa, että neuvottelu halutaan muodostaa jäsenten LISA HENRY ja ANN kanssa.

• Eri ryhmillä on luonnollisesti eri osoitteet. Niinpä kuviossa 2 ryhmän G2 osoite on eri kuin ryhmän G1 osoite. Edellä olevasta voidaan myös huoma- ta, että käyttäjä voi kuulua samanaikaisesti useampaan kuin yhteen ryhmään , · ·. 35 ja siis vastaanottaa esimerkiksi lyhytsanomia useammasta kuin yhdestä kes- 5 110740 kusteluryhmästä. Neuvottelupuhelussa ollessaan useammassa kuin yhdessä ryhmässä oleva käyttäjä voi vaihdella neuvottelua.

Kuvio 3 esittää vuokaaviona niitä toimenpiteitä, joita voidaan tehdä ennen lyhytsanomakeskustelun aloittamista. Vaiheessa 3-2 perustetaan palve-5 Iin SERVER esimerkiksi matkaviestinjärjestelmän lyhytsanomakeskuksen yhteyteen. Kyseinen pikaviestipalvelin voidaan perustaa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Vaiheessa 3-4 perustetaan edellä mainittuun palvelimeen ryhmä ly-hytsanomakeskustelua varten varaamalla sille muistitilaa palvelimelta. Tämän jälkeen palveluntarjoaja voi avata ryhmän vaiheessa 3-6.

10 Lyhytsanomakeskusteluryhmät voivat olla suljettuja ryhmiä tai avoimia ryhmiä. Esimerkkeinä suljetuista ryhmistä ovat yrityksen johtoryhmä, kerho tai koripallojoukkue. Esimerkkinä avoimesta ryhmästä on kaikille avoin rupattelulinja (0700-rupattelu).

Palvelimen, ryhmän perustamisen ja ryhmän avaamisen jälkeen 15 ryhmän jäsenet voidaan rekisteröidä rekisteröityä vaiheessa 3-8 kyseiselle pikaviestipalvelimelle esimerkiksi edellä kuvatuilla tavoilla. Kuvio 4 esittää vuo-kaavion lyhytsanomakeskustelusta. Siinä vaiheessa 4-2 jokin pikaviestipalve-limelle perustetun ryhmän jäsenistä lähettää pikaviestipalvelimelle perustetun ryhmän osoitteeseen ennalta määrätyn lyhytsanoman, esimerkiksi tekstiä si-20 sältävän viestin, ns. tekstiviestin. Vaiheessa 4-4 palvelin vastaanottaa lyhytsanoman ja lähettää sen vaiheessa 4-6 välittömästi kaikille ryhmään rekisteröityneille tilaajille. Tekstiviestin lähettäjän ei siis tarvitse lähettää tekstiviestiä jokaiselle ryhmän jäsenelle erikseen vaan hän lähettää lyhytsanoman ainoas-·/taan kerran pikaviestipalvelimelle, joka jakaa sen ryhmän muille tilaajille.

25 Ennen lyhytsanoman lähetystä voidaan lyhytsanomaa lähettävän jäsenen oikeus lyhytsanoman lähettämiseen tarkastaa. Rutiini voi käsittää tar-.;· kastuksen esimerkiksi siitä, onko lyhytsanomaa lähettävällä jäsenellä tarpeeksi .*··. rahaa lyhytsanoman/lyhytsanomien lähettämiseen. Myös pikaviestipalvelimella /··’·. voi olla erilaisia tarkistusrutiineja esimerkiksi siitä, kuka ryhmän jäsenistä voi t · 30 vastaanottaa tietyltä henkilöltä välitetyn viestin. Avoimen tai suljetun ryhmän , . sisällä voi siis olla myös toisia avoimia tai suljettuja ryhmiä. Lisäksi eri ryhmien ';//· jäsenillä voi olla lyhytsanomien lähetykseen tai vastaanottamiseen liittyviä prio- riteetteja.

Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisesti pikaviesti- • · .···. 35 ryhmään rekisteröityneiden kesken voidaan muodostaa nopeasti ja yksinker taisesti neuvottelupuhelu. Tätä neuvottelupuhelun muodostamista esittää ku- 6 110740 vion 5 vuokaavio. Siinä vaiheessa 5-2 joku ryhmän jäsenistä lähettää palvelimen osoitteeseen, esimerkiksi E. 164, lyhytsanoman CALL. Tällöin pikaviesti-palvelin voi tarkastaa vaiheessa 5-4, onko aloitteen tehnyt tilaaja rekisteröitynyt kyseisen ryhmän jäseneksi ja/tai onko kyseisellä jäsenellä oikeus muodos-5 taa kyseistä neuvottelualoitetta. Mikäli kyseinen jäsen on rekisteröitynyt ja kyseisellä jäsenellä on oikeus muodostaa neuvottelualoite, aloitetaan neuvotte-lupuheluyhteyden muodostaminen. Tällöin vaiheessa 5-6 voidaan tarkastaan, onko palvelimen ensimmäiseksi kutsuma ryhmän jäsen aktiivinen, t.s. haluaako hän olla mukana neuvottelupuhelussa. Aktiivisuus voidaan tarkastaa esi-10 merkiksi tilaajan status-tiedoista, lähettämällä kyseiselle tilaajalle tekstiviesti ja odottamalla tilaajan vastausta tähän tai soittamalla tilaajalle ja odottamalla hänen vastausta tähän.

Mikäli kutsuttu jäsen haluaa olla mukana neuvottelussa, muodostetaan puhelu vaiheessa 5-8 esimerkiksi älyverkkoa hyväksikäyttäen. Tällöin pi-15 kaviestipalvelin Server Hipaisee älyverkon ohjauspisteessä älyverkkopalvelun, joka ohjaa GSM-verkon kytkemään kutsutulle tilaajalle puheyhteyden ohjauspisteen SCP antamien ohjeiden mukaisesti, mutta jättää puheyhteyden odottamaan muiden puheyhteyksien kytkemistä pikaviestipalvelimelle. Tämän jälkeen palvelin Server Hipaisee puhelunmuodostuksen kaikille muille ryhmän ak-20 tiivisille jäsenille käymällä läpi vaiheet 5-10, 5-6, 5-8, minkä jälkeen älyverkkopalvelu ohjaa GSM-verkon kytkemään odottavat puhelut yhdeksi neuvottelu-puheluksi.

Älyverkkopalvelun ja GSM-neuvottelupuhelun sijasta pikaviestipal-' velin Server voi ensin muodostaa yksittäiset puhelut palvelimen ja ryhmän V : 25 kunkin aktiivisen jäsenen välille ja sitten kytkee puhelut toisiinsa neuvottelupu- v : heluksi palvelimessa. Tällöin vaaditaan mahdollisuus muodostaa puheyhtey- *·.* i det GSM-verkosta palvelimelle sekä jonkinlainen kytkin palvelimessa, mutta toisaalta palvelin ei tarvitse älyverkkoliitäntää eikä älyverkkopalvelua. Tällöin keksinnön mukainen palvelin on mahdollisimman riippumaton varsinaisesta 30 tietoliikenneverkosta.

. , : Mikäli neuvottelupuhelunaloitteen tehnyt tilaaja ei ole rekisteröitynyt tai kyseisellä jäsenellä ei ole oikeutta muodostaa kyseistä neuvottelualoitetta, ·;** neuvottelupuhelun aloitusrutiini lopetetaan vaiheessa 5-15. Mikäli kutsuttu ti- : ’/· laaja ei ole aktiivinen, siirrytään vaiheesta 5-6 vaiheeseen 5-10, jossa tarkaste- 35 taan onko ryhmään liittyneenä muita käyttäjiä, joita voitaisiin kutsua. Mikäli .‘_ käyttäjiä on jäljellä, siirrytään takaisin vaiheeseen 5-6.

7 110740

Mikäli samanaikaisten tilaajien määrää rajoittaa neuvottelupuhelussa olevien tilaajien lukumäärä, voi se samalla antaa rajoituksen lyhytsanoma-keskusteluryhmän maksimikoolle.

Neuvottelupuhelu päättyy, kun kaikki tilaajat normaaliin tapaan lo-5 pettävät puhelunsa matkaviestimeltään käsin. Yksittäinen tilaaja voi poistua neuvottelusta lopettamalla puhelunsa muiden ryhmän jäsenten jatkaessa. Kun neuvottelupuhelu on lopetettu, tilaajat voivat jatkaa lyhytsanomien vaihtoa tai milloin tahansa käynnistää uuden neuvottelupuhelun yllä kuvatulla tavalla.

Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisen menetel-10 män laskutus voidaan toteuttaa monin tavoin. Näitä ovat esimerkiksi: - aloitteen tehnyt CALL-viestin lähettäjä maksaa kaikki puhelut; - neuvottelupuheluun osallistuvat maksavat vastatessaan oman osuutensa; - kiinteä kuukausimaksu.

15 Ryhmän jäsenet voivat siis siirtyä lyhytsanomakeskustelusta neu vottelupuheluun yksinkertaisesti yhdellä lyhytsanomaviestillä. Myös siirtyminen pois neuvottelupuhelusta on yksinkertaista. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että jokainen neuvottelupuheluun osallistuja lopettaa oman puhelunsa tai sulkee puhelimensa. Vaihtoehtoisesti yksi ryhmän jäsenistä lähettää palve-20 limen osoitteeseen viestin END, jolloin pikaviestipalvelin lopettaa koko ryhmää tai osaryhmää koskevan neuvottelupuhelun. Myös neuvottelupuhelun lopetta-misrutiineihin voi sisältyä erilaisia lupa- ja prioriteettitarkastuksia.

Keksinnön erään etuna on se että se ei vaadi erityistä päätelaitetu-kea vaan keksintö toimii nykyisillä päätelaitteilla, jotka kykenevät lähettämään • I t : 25 ja/tai vastaanottamaan lyhytsanomia.

’· Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- ·:·: nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- :' * ‘: muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- ’ . la patenttivaatimusten puitteissa.

30 t · • ·

Claims (12)

1 I tilaajia, sanomapalvelimen, johon on perustettu ainakin yksi tilaajaryhmä, > I » * *,’· jossa on kaksi tai useampia tilaajia, jotka kykenevät keskustelemaan keske- 35 nään sanomien välityksellä siten, että tietoliikennejärjestelmän palvelin vas- t * I · i i » s * 1. i 9 110740 taanottaa sanomakeskusteluun osallistuvan tilaajan sanoman ja lähettää sen edelleen muille kyseiseen ryhmään kuuluville tilaajille, tunnettu siitä, että sanomapalvelin on vasteelleen ennalta määrätylle sanomalle, jonka joku tilaajaryhmän tilaajista lähettää palvelimelle neuvottelupuhelun muodos-5 tamiseksi tilaajaryhmään aktiivisiksi kirjautuneiden tilaajien välille.

1. Menetelmä neuvottelupuhelun muodostamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, jossa menetelmässä: - tietoliikennejärjestelmään liitetylle palvelimelle perustetaan ainakin 5 yksi tilaajaryhmä, jossa on kaksi tai useampia tilaajia; perustettuun ryhmään kirjautuneet tilaajat keskustelevat keskenään sanomien välityksellä siten, että tietoliikennejärjestelmän palvelin vastaanottaa sanomakeskusteluun osallistuvan tilaajan sanoman ja lähettää sen edelleen muille kyseiseen ryhmään kuuluville tilaajille, tunnettu siitä, että 10 sanomakeskustelusta siirrytään neuvottelupuheluun siten, että joku tilaajaryhmän tilaajista lähettää palvelimelle ennalta määrätyn sanoman, joka sanoma toimii signaalina palvelimelle neuvottelupuheluun siirtymiseksi, palvelin muodostaa neuvottelupuhelun tilaajaryhmään aktiivisiksi kirjautuneiden tilaajien välille vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman 15 vastaanottamiselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut sanomat käsittävät ainakin yhden seuraavista: lyhytsanoman, pi-kasanoman (instant message), sähköpostisanoman, multimediasanoman, yhtenäisen sanoman (unified messaging message), WAP-sanoman (WAP, Wire- 20 less Application Protocol), tai SIP-sanoman (SIP, Session Initiation Protocol).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanot-'·’ ' tamiselle. käynnistää älyverkkopalvelun, joka ohjaa tietoliikennejärjestelmän v : 25 kytkemään neuvottelupuhelun palvelimen ilmoittamien tilaajien välille. v

: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, » : että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanot-; 1 ’: tamiselle, muodostaa yksittäiset puhelut palvelimelta kullekin tilaajaryhmän ak- 30 tiiviselle jäsenelle ja kytkee puhelut neuvottelupuheluksi palvelimessa.

: 5. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanoma käsittää ainakin yhden seuraavista: lyhytsanoman, pikasanoman (instant message) sähköpostisanoman, multimediasanoman, yhtenäisen sanoman (unified messaging message), WAP-sanoman (WAP, Wireless Appli- 10 cation Protocol), tai SIP-sanoman (SIP, Session Initiation Protocol).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanottamiselle. käynnistää älyverkkopalvelun, joka ohjaa tietoliikennejärjestelmän 15 kytkemään neuvottelupuhelun palvelimen ilmoittamien tilaajien välille.

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanottamiselle, muodostaa yksittäiset puhelut palvelimelta kullekin tilaajaryhmän ak-20 tiiviselle jäsenelle ja kytkee puhelut neuvottelupuheluksi palvelimessa.

8 110740 Patenttivaati m ukset

9. Sanomapalvelin, joka kytketty tietoliikennejärjestelmään ja johon on perustettu ainakin yksi tilaajaryhmä, jossa on kaksi tai useampia tilaajia, ·' jotka kykenevät keskustelemaan keskenään sanomien välityksellä siten, että : tietoliikennejärjestelmän palvelin vastaanottaa sanomakeskusteluun osallistu- v · 25 van tilaajan sanoman ja lähettää sen edelleen muille kyseiseen ryhmään kuu- ·:·*: luville tilaajille, tunnettu siitä, että : * ‘ : sanomapalvelin on vasteelleen ennalta määrätylle sanomalle, jonka joku tilaajaryhmän tilaajista lähettää palvelimelle neuvottelupuhelun muodos- *»* tamiseksi tilaajaryhmään aktiivisiksi kirjautuneiden tilaajien välille. • t ; 30

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sanomapalvelin, tunnettu siitä, että mainittu sanoma käsittää ainakin yhden seuraavista: lyhytsanoman, ';·* pikasanoman (instant message), sähköpostisanoman, multimediasanoman, • yhtenäisen sanoman (unified messaging message), WAP-sanoman (WAP, Wireless Application Protocol), tai SIP-sanoman (SIP, Session Initiation Proto- 35 col). t I · > » I ίο 110740

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanottamiselle, käynnistää älyverkkopalvelun, joka ohjaa tietoliikennejärjestelmän 5 kytkemään neuvottelupuhelun palvelimen ilmoittamien tilaajien välille.

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että palvelin, vasteena mainitun ennalta määrätyn sanoman vastaanottamiselle, muodostaa yksittäiset puhelut palvelimelta kullekin tilaajaryhmän ak-10 tiiviselle jäsenelle ja kytkee puhelut neuvottelupuheluksi palvelimessa. • · • » · • 1 · · * · 11 110740