FI110214B - Projisointipinta - Google Patents

Description

PROJISOINTIPINTA . . _ Λ . .

110214

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetty projisointipinta esimerkiksi videoprojektorilla tai vastaa-5 valla heijastettavaa kuvaa varten.

Ennestään tunnetaan vastaavaan tarkoitukseen heijastinkankaita, joiden heijastava pinta on perusväriltään valkoinen ja siten heijastaa kaikkia värejä. Suurissa tiloissa ja suurta katselukulmaa 10 vaativiin tarkoituksiin käytetään usein mattapintaisia valkokankaita, jotka ovat hyviä yleiskankaita moniin tarkoituksiin. Niiden heijastuskyky on kuitenkin vaativiin tarkoituksiin verraten huono eivätkä ne siten sovi hyvin käytettäväksi valoisissa tiloissa, joissa on paljon hajavaloa. Metallipinnoitetut alumiini-15 tai hopeakankaat sekä ns. helmiäiskankaat antavat mattavalkokan-gasta paremman heijastuskyvyn, mutta ongelmana on paljon kapeampi katselukulma. Suurena ongelmana kaikille ylläesitetyille proji-sointipinnoille on tumman tai aivan mustan värin heijastaminen projisointipinnan vaalealle tai valkoiselle pinnalle. Kuvan mus-20 tat kohdat ovat kohtia, joihin ei kohdistu valoa ollenkaan. Kaikki video- elokuva- ja diaesitykset näyttävät yleensä hyviltä täysin pimeässä, mutta kun katselutilaan tulee ylimääräistä valoa, ·, alkavat heijastettavan kuvan tummat osat näyttää vaaleimmilta.

"! Tätä ylimääräistä valoa kutsutaan yleisesti hajavaloksi. Mitä t'\‘ 25 enemmän hajavaloa tulee, sitä valkoisemmilta tummat kohdat näyt- '·*' tävät ja kuvasta näyttää katoavan kontrasti. Täysin pimeässä huo- neessakin syntyy hajavaloa projisoitaessa kuvaa valkoiselle pin-* · nalle, jolloin tunnetun tekniikan mukaisen valkokankaan kuvan kontrasti on huono, koska mustat kohdat kuvasta ovat valkoisen 30 valkokankaan värisiä. Hajavaloa sisältävissä tiloissa normaali-:··* kontrasti saavutetaan lisäämällä kuvan kirkkautta, jolloin kat- sojien silmät rasittuvat ja samalla tulee myös enemmän hajavaloa, , joka edelleen huonontaa kontrastia.

35 US-patentin nro 5, 864,426 mukaisessa ratkaisussa on tarkoitus pa-: rantaa heijastettavan videokuvan väritasapainoa lisäämällä sini- sen valokomponentin heijastusta. Tämä on toteutettu lisäämällä valkokankaalle sinisiä heijastavia pisteitä tasaisin välein valkoisten standardiprojisointipisteiden väliin, jolloin sinisen va-

Ion heijastus paranee ja vastaavasti punaisen ja vihreän valon heijastus vähenee. Epäkohtana tässäkin ratkaisussa on se, että vaikka sillä pystytään tuottamaan kirkas ja väritasapainoltaan hyvä kuva, niin kuvan mustia osia sillä ei pystytä tuottamaan oi-5 kein. Koska tässäkin heijastinkankaassa on eniten valkoisia pisteitä, näyttävät videokuvan mustat kohdat etupäässä valkoisilta.

US-patentin nro 5,193,015 mukaisessa ratkaisussa on käsitelty myös hajavalon aiheuttamaa ongelmaa. Siinä on heijastinelementti, 10 jossa on useita päällekkäisiä kerroksia, joista kaksi on tarkoitettu heijastamaan punaista väriä, kaksi vihreää väriä ja kaksi sinistä väriä. Heijastinelementissä on lisäksi muita kerroksia. Tämän patentin mukainen ratkaisu ei ole varsinaisesti heijastin-kangas, vaan nestekidetoiminen heijastinelementti, joka on hei-15 jastinkankaaseen verrattuna erittäin kallis, varsinkin suurikokoisena. Lisäksi tällainen heijastinelementti rikkoontuu huomattavasti helpommin kuin keksinnön mukainen projisointipinta, joka voi olla esimerkiksi heijastinkangas tai vastaava.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat ja aikaansaada tunnettuja ratkaisuja parempi heijastuskan-kaassa tai vastaavassa käytettävä projisointipinta, joka on kirk-. ,·. kaudeltaan ja kontrastiltaan hyvä sekä pystyy heijastamaan kuvan tummat kohdat ennestään tunnettuja ratkaisuja paremmin, varsinkin S·'·' 25 silloin, kun katselutilassa on kontrastia huonontavaa hajavaloa.

Tällöin keksinnön mukainen projisointipinta soveltuu erinomaisen hyvin mm. suuriin julkisiin tiloihin, joissa tarvitaan suuri • · katselukulma ja ylimääräisen valon takia hyvä kontrasti. Lisäksi on tarkoitus aikaansaada edullinen ja luotettava sekä mahdolli-·’’· 30 simman yksinkertainen, kestävä ja toimiva ratkaisu, jota voi käyttää nykyisten helppokäyttöisten valkokankaitten tilalla. Kek-: ,·, sinnön mukaiselle projisointipinnalle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön '!* muille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä on esitetty ’,· ' 35 muissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on se, että parantamalla kuvan 110214 3 tummaa osa-aluetta, pystytään tuottamaan kontrastiltaan moninkertaisesti nykyisiä projisoituja kuvia parempi kuva, joka on erinomaisen hyvä kuva myös silloin, kun katselutilassa on hajavaloa. Etuna on myös se, että kuvaan saadaan tummuutta myös jonkin 5 verran valaistussa tilassa. Lisäksi kuvan väritasapaino on hyvä. Samoin etuna on se, että keksinnön mukainen projisointipinta saadaan aikaan edullisin tuotantokustannuksin, koska projisointipin-nan rakenne on suhteellisen yksinkertainen.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin yhden sovellutusesimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, j ossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista ratkaisua vinosti edestä.

15

Keksinnön mukainen projisointipinta 1 poikkeaa rakenteeltaan tunnetuista ratkaisuista mm. siinä, että siinä ei ole ollenkaan valkoista pintaa. Projisointipinta koostuu erivärisistä vierekkäisistä värielementteinä olevista väripisteistä, jotka ovat 20 kaikki kooltaan yhtäsuuria ja jotka ovat pinnalla tasaisin välimatkoin. Kukin yksittäinen piste on yksivärinen. Pisteet ovat vä-reiltään punainen, vihreä ja sininen, eli ns. RGB-värit. Pisteet . on ryhmitetty siten, että vaakarivillä on ensin punainen piste 2, jonka vieressä ilman rakoa on vihreä piste 3 ja vastaavasti tämän 25 vieressä, edelleen ilman rakoa on sininen piste 4. Tämän jälkeen on taas punainen piste, jne. Vastaavasti seuraava alempi rivi alkaa sinisellä pisteellä 4, jota seuraa punainen piste ja vihreä '··’ piste. Seuraava alempi rivi alkaa vihreällä pisteellä, jota seu raa vastaavasti sininen piste ja punainen piste. Myöskään allek-30 kaisten rivien välissä ei ole rakoja. Koko proj isointipinnan ‘i(_: tehollinen pinta-ala on valmistettu tällaisella väripisteryhmi- ; tyksellä, jonka seurauksena pinta ei ole vaalea, vaan näyttää kaukaa katsottuna tumman harmaalta.

• » V '· 35 Väripisteet saadaan projisointipinnalle jollakin tunnetulle tek- nilkalla. Ne voidaan ruiskuttaa pieninä pisaroina, painaa tai tulostaa tarkoitukseen sopivalla laitteella tai ne voidaan tehdä 4 110214 kutomalla projisointikangas käyttämällä lankoina kyseisiä värejä. Oleellista on tasavälisyys ja mahdollisimman sama koko kaikilla pisteillä. Pisteiden ei välttämättä tarvitse olla kovin pieniä, koska suurikokoisella projisointipinnalla ja kaukaa katsottuna ne 5 yhdistyvät tummanharmaaksi väriksi suhteellisen suurikokoisena-kin. Tämä helpottaa projisointipinnan valmistamista väripisteiden osalta.

Väripisteiden muoto voi vaihdella projisointipinnan valmistusta-10 vasta riippuen. Yksi hyvä muoto on neliö tai suorakaide, jolloin erillisten pisteiden väliin ei jää mitään rakoja. Mikäli proji-sointipinta on kudottu, väripisteiden muoto riippuu kutomista-vasta ja käytetyistä langoista.

15 Videoprojektori lähettää yleensä punaista, vihreää ja sinistä valoa, jotka kohdistetaan projisointipintaan siten, että saadaan syntymään monivärinen kuva, joka heijastuu pinnasta katsojille. Keksinnön mukainen projisointipinta soveltuu erinomaisen hyvin juuri videoprojektorikäyttöön, koska pinnalla olevat värielemen-20 tit ovat juuri samoja värejä, joita videoprojektori lähettää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että projisointipintaa ei voitai-/ si käyttää diaprojektorin tai elokuvaprojektorin kanssa tai esi- . .·, tettäessä värillisiä tai musta-valkoisia kalvoja. Keksinnön mu- ,V, kainen projisointipinta käy näihin käyttötarkoituksiin aivan yhtä 25 hyvin tuottaen kirkkaan ja kontrastiltaan hyvän kuvan.

• I

’ ’ Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu edellä '··' esitettyyn esimerkkiin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettävi en patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä projisointipinnan ra- » 30 kenne voi poiketa edellä esitetystä esimerkiksi siten, että väri-' : pisteiden ryhmitys on erilainen kuin on edellä kuvattu. Eriväri- ; |·( set pisteet voivat olla vierekkäin vaakasuunnassa, mutta pysty- suunnassa voi olla aina samanväriset pisteet allekkain. Lisäksi rakenne voi erota siinä, että kaikkia kolmea väriä ei ole yhtä V ·' 35 paljon, vaan tarvittavasta sovellettavuudesta riippuen jotakin : väriä voi olla enemmän tai vähemmän kuin kahta muuta väriä. Tämä voi olla toteutettu joko väripisteiden suurempana tai pienempänä 5 110214 lukumääränä, tai sitten suurempina tai pienempinä väripisteinä. Voi olla myös niin, että kaikkien eriväristen väripisteiden lukumäärä tai koko on erilainen. Lisäksi on mahdollista vielä jonkin muun lisävärin käyttö mainitun kolmen värin lisäksi.

5

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa puhutaan projisointipinnasta, joka voi olla materiaaliltaan mikä tahansa sopiva pintamateriaa li. Voidaan esimerkiksi ajatella, että projisointipinta joko yksin tai siihen liitetyn sopivan taustamateriaalin kanssa muodos-10 taa kokonaisuuden, jota voidaan kutsua heijastinkankaaksi.

i * » * · ♦ * »

> I

' * ' ' i ‘ » i ! * »

t I

Claims (7)

1. Projisointipinta (1) pinnalle projisoitavan kuvan, kuten videokuvan tai vastaavan katselemiseksi, tunnettu siitä, että pro-5 jisointipinnan heijastava pinta koostuu vähintään kolmea eri väriä olevista värielementeistä (2 - 4), jotka on sijoitettu proji-sointipinnalle vierekkäin koko projisointipinnan heijastavan pinnan peittämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen projisointipinta, tunnettu siitä, että projisointipinnan heijastava pinta koostuu vähintään kolmea eri väriä olevista värielementeistä (2 - 4), jotka on sijoitettu vuorotellen vierekkäin sekä vaaka- että pystysuunnassa koko projisointipinnan heijastavan pinnan peittämiseksi. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen projisointipinta, tunnettu siitä, että värielementit ovat kooltaan keskenään oleellisesti yhtäsuuria sekä väreiltään punainen (2), vihreä (3) ja sininen (4), ja ovat sijoitetut oleellisesti kiinni toisiinsa. 20

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen projisointipinta, tunnettu siitä, että värielementit (2-4) ovat suhteellisen pieniä ·. proj isointipinnan (1) kokoon nähden ja peittävät tasaisesti koko proj isointipinnan heijastuspinnan sekä vaaka- että pystysuunnassa 25 siten, että vaakasuunnassa punaista elementtiä seuraa aina vihreä elementti, vihreää sininen ja sinistä taas punainen elementti, ja *···* että pystysuunnassa punaista elementtiä seuraa sininen elementti, 1. sinistä vihreä ja vihreää taas punainen elementti.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen projisointipinta, ·:·; tunnettu siitä, että värielementit (2-4) on maalattu, painettu tai tulostettu projisointipinnan heijastavaan pintaan.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen proj isointipinta, ·;*’ 35 tunnettu siitä, että värielementit (2-4) koostuvat erivärisistä : i : langoista tai vastaavista, joista projisointipinnan heijastava pinta on kudottu.

7 110214