FI110208B - Pehmeäteräksinen ammus - Google Patents

Description

110208

PEHMEATERÄKSINEN AMMUS

Tämän keksinnön kohteena on luoti tai ammus tuliaseita, mieluiten rihlapiippuisia, varten ja tarkemmin sanottuna 5 teräksestä valmistettu ammus, teräksen käyttö tällaisen ammuksen valmistamiseksi ja menetelmä mainitun ammuksen valmistamiseksi.

Tämä kansainvälinen hakemus perustuu vireillä olevaan kan-10 Salliseen ruotsalaiseen hakemukseeni nro 92 01967-8, josta etuoikeutta vaaditaan vastaaville tunnusmerkeille.

Hallitsevana materiaalina rihlapiippuisille aseille tarkoitetuissa luodeissa on enimmäkseen lyijy (Pb), jota useimmi-15 ten ympäröi kuparisinkkilejeeringistä tai galvanoidusta teräksestä tehty vaippa. Yhtäältä vaippa suojaa pehmeää lyijysydäntä ulkoista deformaatiota vastaan ja toisaalta mahdollistaa ampumisen moderneille tuliaseille tyypillisillä suurilla lähtönopeuksilla. Näillä nopeuksilla vaipaton 20 luoti jättäisi kitkalämmön seurauksena piippuun lyijyä.

Lisäksi metsästyksessä vaippa lisää luodin tehoa säilyttä-: mällä lyijysydämen muodon luodin tunkeutuessa riistaeläi- meen ja siten mahdollistaa toivotun, syvän tunkeuman. Tämän ···. jälkimmäisen aspektin merkitys on harjoitus- ja kilpa-am- ’•25 munnassa tietenkin vähäinen.

*;;; Vaipallinen lyijyluoti valmistetaan useissa vaiheissa.

*·’’ Vaippa-aihiot meistetään vaippalevystä ja muodostetaan hoi kiksi kahdella tai useammalla puristusoperaatiolla. Lyi-:,::30 jysydän, johon mahdollisesti on lisätty antimonia kovuuden v · parantamiseksi, muovataan suippojen reikien kautta tarkan koon saamiseksi ja kylmämuovataan mahtumaan vaippaan. Lii-,···. täntäoperaatiossa lyijysydän sovitetaan vaipan sisälle, jolloin sydämen ja vaipan keskinäinen tiiviys on äärimmäi-v ’ 35 sen tärkeää, koska ilmataskujen esiintyminen tekisi luodin epätasapainoiseksi ja siten heikentäisi osumatarkkuutta. Liitäntäoperaatiossa käytetään useita työkaluja, yleensä enintään kuutta, joiden välillä luoteja ja vaippoja operaa- 110208 tion aikana siirrellään, ja lopuksi valmiit luodit tarkastetaan esim. kaliiperin ja painon suhteen.

Vaipallista lyijyluotia on saatavissa useina toteutuksina, 5 joiden yhteinen piirre on, että erilaisilla muotoiluilla, erityisesti vaipan konstruktioon liittyvillä, on pyritty lisäämään luodin tehoa ja tunkeutumiskykyä metsästyksessä. Enintä osaa tuliaseiden patruunoista käytetään kuitenkin harjoitus- ja kilpa-ammuntaan, jossa ominaisuudet kuten 10 nopea tappavuus eivät ole tärkeitä. Tietenkin tähtäimen säätöä ja etäisyyden mittausta varten metsästyskivääreillä suoritetaan jonkin verran tarkkuusammuntaakin myöhemmin metsästykseen käytettävillä patruunoilla, mutta tämä erityinen rata-ammunta muodostaa vain pienen osan harjoitus-15 ja kilpa-ammunnassa ammuttujen kiväärinpatruunoiden kokonaismäärästä. Ottaen huomioon, että yksistään yksi kä-siasepatruunoiden valmistaja myy Ruotsin markkinoilla suunnilleen viisi miljoonaa patruunaa tarkkuusammuntaa varten, ja tietäen, että niin paljon kuin 90-95% luodin painosta on 20 lyijyä, käsittää helposti, että huomattavat määrät tätä myrkyllistä metallia leviää vuosittain ympäristöön ja että kaikki toimenpiteeet tämän saastumisen rajoittamiseksi ja vähentämiseksi ovat tietenkin äärimmmäisen tarpeellisia.

t · 1 2 3 · « 2

* » · i i I

,:.25 Sileäpiippuisia aseita (haulikoita) varten markkinoilla on lyijyhaulille vaihtoehtoja, vaikkakin lyijyhauli on edelleenkin hallitsevana. Mutta kivääreitä, pistooleja ja re-. , volvereita varten ei ole saatavilla lyijytöntä vaihtoehtoa, ; · joka täyttäisi ampujien teholle ja myyntihinnalle asettamat 3 '30 vaatimukset.

*****

Siksi tämän keksinnön yhtenä tarkoituksena on aikaansaada käsiaseammus, jonka lyijysisältö on minimaalinen, jonka » » » ‘ myyntihinta on yksinkertaisen valmistusprosessin ansiosta ‘.‘35 vaipalliseen lyijyluotiin verrattuna alhainen ja jolla on edelleen hyvät tarkkuusammuntaominaisuudet.

3 110208

Toinen tavanomaisen luodin haittapuoli, joka ilmenee tark-kuusammunnassa, on se, että mennessään maalitaulun läpi luoti aikaansaa repeytyneen, reunoiltaan rosoisen reiän, joka usein tekee osuman tulkinnan vaikeaksi ja edellyttää 5 reikätulkin käyttämistä sen määrittämiseksi, mihin maalitaulun renkaaseen osuma on katsottava kuuluvaksi.

Siksipä tämän keksinnön toisena tavoitteena on aikaansaada pienten aseiden ammus, jonka muoto aikaansaa sen, että am-10 mus mennessään maalitaulun läpi tekee sylinterimäisen reiän, jonka reunat ovat terävät ja selvät.

Nämä tavoitteet saavutetaan pienten aseiden ammuksella, jolla on oheisissa vaatimuksissa esitetyt tunnusmerkit.

15

Seuraavassa keksintöä kuvaillaan yksityiskohtaisemmin, jolloin viitataan oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 on osittain leikattu sivukuva keksinnön mukaisesta 20 ammuksesta, ♦ * « * • · * . · * kuvio 2 esittää tavallisten vaipallisten lyijyluotien puh-komaa maalitaulua, ► * :.25 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisten ammusten puhkomaa maa- » » » « litaulua ja , , kuvio 4 esittää toisen suoritusmuodon keksinnön mukaisesta · ·;; * ammuksesta.

‘30 * ·;··: Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen ammuksen tai luodin, I”. johon kokonaisuutena viitataan viitenumerolla 1. Luoti 1 .h käsittää torpedo-osan 2 ja ohjausosan 3. Kehällään oh- ' jausosa 3 käsittää ympäri ulottuvat urat ja ulkonevat har- ’•••‘35 jät 4, joiden tehtävänä on aikaansaada tiukka tiivistys luodin ja rihlapiipun välille ja siten estää ruudin palo-kaasuja ohittamasta luotia. Urat on järjestetty, jotta har- 4 110208 jojen (4) materiaali pääsisi "pakenemaan", kun rihlapiipun harjat puristavat niitä. Kuvion 1 suoritusmuodossa siirty-mäosa, joka sijaitsee torpedo-osan 2 ja ohjausosan 3 välissä, käsittää olakkeen, jossa on kalteva etusivu 5, jonka 5 kulma a pystyakseliin 1 nähden on 25-35°, mieluiten 30°.

Edelleen ohjausosa 3 käsittää viistetyn takareunan 6. Kuvion 1 suoritusmuodossa torpedo-osa on teräväkärkinen, mutta luoti voi vaihtoehtoisesti olla muodostettu siten, että kärki on ontto, suippokaarinen, litteä tai pyöreä.

10

Luonnollisestikaan keksinnön mukainen ammus ei rajoitu kuviossa 1 esitettyyn malliin, vaan sille voidaan antaa mikä tahansa haluttu muoto, joka täyttää tunkeutumiskyvylle tai pysäytysteholle asetetut erityiset vaatimukset.

15

Luoti 1 on umpinainen ja valmistettu teräksestä, jossa hiilen (C) osuus on alhainen (korkeintaan 0,40 %) ja joka mielellään sisältää lyijyä (Pb). Lyijy parantaa teräksen leik-kuutehoa (suhteellinen leikkuuteho), joka nousee standardi-20 maisen koneenrakennusteräksen leikkuutehoindeksistä 100 : (DIN 9SMn23 tai SS 1912) lyijyä sisältävän erikoisteräksen ·;>*: leikkuutehoindeksiin 150 (DIN 9SMnPb28 tai BX 1914). Tässä keksinnössä lyijypitoisen erikoisteräksen hyvää työstettä- I f ,*, vyyttä hyödynnetään mieluiten sorvissa sorvaamalla tapahtu- ,,.25 vassa, myyntihinnaltaan kilpailukykyisen käsiaseluodin val- mistuksessa.

i

Edullisesti teräkseen voidaan lisätä telluuria (Te). Tel- * . > ; ·' luuria sisältävän vapaasti leikkaavan teräksen teollinen :30 hyödyntäminen on rajoitettua, mutta sitä käytetään esim.

i ·...! autonrenkaan nastoihin ja sitä myy Boxholm, Ruotsi, tuo- tesymbolilla 1914-04+Te ja sitä on saatavissa 0,02-0,04 %:n suuruisen telluuripitoisuuden omaavana. Tämä teräslejeerin-ki sisältää lyijyä 0,15-0,35%.

Niinpä lisäämällä lyijyä ja telluuria teräksen työstettä-vyys paranee, ja tässä keksinnössä telluurin, joka toimii .•‘35 ί ! 110208 yhdessä lejeerinkiin sisältyvän lyijyn kanssa, voiteluvai-kutusta hyödynnetään minimaalisen lyijypitoisuuden omaavan luodin valmistamiseksi, joka ei vahingoita rihlapiippua sen läpi mennessään. Sivumennen sanoen yleisesti uskotaan, että 5 ampumisprosessissa syntyvä kuuma kaasu muodostaa vakavamman uhkan rapauttamalla piippua, erityisesti kartiomaista osaa, joka altistuu kaasulle luodin vapaan lennon aikana, siis ennen kuin luoti on asettunut tiiviisti piippuun, kuin kupari- tai teräsvaipallisen luodin rihlapiippuun kohdistama 10 kitkakulutus. Valmistuksessa luoti 1 työstetään edullisesti sorvissa ja leikataan irti tangosta, joka voi olla halkaisijaltaan jonkin verran pienempi kuin aseen kaliiperi, jotta luoti olisi mahdollista päällystää hapettumista estävällä aineella, kuten kuparilla, sinkillä, nikkelillä tai 15 yhtä tai useampaa näistä metalleista sisältävällä seoksella. Päällys levitetään edullisesti sähkökemiallisesti, mutta se voidaaan aikaansaada myös tavallisella vaippa-aihiolla. Luoti voidaan valmistaa kolmessa tai neljässä vaiheessa automaattisorvissa, joka on varustettu tankoma-20 kasiinisyötöllä ja useille leikkuuterille tarkoitetulla työkalusovittimella. Työstön jälkeen (ja/tai päällystyksen jälkeen) luoti mitataan, rumpukiillotetaan nesteessä, johon , on mahdollisesti lisätty hioma- tai puhdistusainetta, minkä **\ jälkeen päällyste levitetään. Vaihtoehtoinen päällystystäpä 25 on, että levitetään kerros polytetraflurieteeniä (PTFE), ' .·’ joka entisestään vähentää kitkakulutusta, jota esiintyy luodin kulkiessa piipun läpi.

I · · ·

Vaihtoehtoisesti teräs normalisoidaan sen kovuuden vähentä-30 miseksi, esim. siinä tapauksessa, että luoti valmistetaan : kylmänä vedetystä materiaalista. Tätä ei kuitenkaan pidetä tarpeellisena rihlapiipun kitkakulutuksen vähentämiseksi, « < * milloin käytetään telluuripitoista, lyijyä sisältävää te-' ‘ räslejeerinkiä, mutta se voi olla edullista, milloin käyte- 35 tään muita teräslejeerinkejä tai milloin luodille tavoitel-laan jotakin tiettyä ominaisuutta.

6 110208

Vaihtoehtoisessa valmistusprosessissa keksinnön mukainen luoti muodostetaan rullamuodostuslaitteessa, esim. sen tyyppisessä, jota valmistaa ja myy Kinefac Corporation, Wor-chester, Massachusetts, USA. Nämä rullamuodostuslaitteet 5 ovat tehokkaita ja pystyvät tuottamaan keksinnön mukaisen luodin alhaisin yksikkökustannuksin.

Keksinnön mukaisella pehmeäteräksisellä ammuksella on tehty useita ampumakokeita sen määrittämiseksi, mikä ammuksen 10 teho eri olosuhteissa on.

Ensimmäisessä ampumakokeiden sarjassa luoti työstettiin teräksestä, joka sisälsi 0,25 % lyijyä ja 0,04 % telluuria. Luoti päällystettiin ympäröivällä kuparikerroksella, jonka 15 vahvuus oli suunnilleen 10 mikronia. Tässä suoritusmuodossa luodin 1 paino on 62 grainia (4 g) 6,5 mm:n kaliiperissä, kun taas vastaavaa kaliiperia oleva vaipallinen lyijyluoti painaa yleensä 80-160 graania (5-10 g), luodin mallista ja tarkoituksesta riippuen.

20

Odotetusti koeammunta vahvisti, että keksinnön mukainen, suhteellisen kevyt luoti saa verrattain suuren lähtönopeu-. den. Testitiedot osoittavat myös, että luoti 1 saavuttaa tällä alkunopeudella hyvät ampumakasat.

25 ' ··' Koeammunta suoritettiin ulkosalla keskipäivällä, ilman suh- teellisen kosteuden ollessa 40 %. Sää oli hieman pilvinen, tuuli vaihteli 2-8 m/s, leppeistä tuulista sivuttaisiin ’ tuulenpuuskiin. Ampumarata oli 100 metriä pitkä, ja al- 30 kunopeudet mitattiin Ml-mallisella kronografilla. Koetulok-| siä verrattiin samanaikaisesti suoritettuun Smith Veston -laboratoriokokeeseen.

' " Pehmeäteräksinen luoti varustettiin 30 grainin (suunnilleen !...:35 1,95 g) ruutipanoksella, ja se saavutti tällä panoksella •'j*; keskimääräisen lähtönopeuden 952,4 m/s kymmenen laukauksen .···. koesarjassa. Vertailukohteena käytetty tehtaalla panostettu 7 110208 vaipallinen lyijyluoti oli suunnilleen 93 grainin (6 g) painoinen ja saavutti keskimääräisen lähtönopeuden 926,3 m/s 32 grainin (suunnilleen 2,1 g) ruutipanoksella, niin ikään kymmenen laukauksen koesarjassa.

5 LÄHTÖNOPEUS m/s

Pehmeäteräksinen luoti, Vaipallinen lyijyluoti, ladattu käsin ladattu tehtaalla 10 1. 953 1. 932 2. 945 2. 955 3. 951 3. 911 4. 954 4. 922 15 5. 953 5. 923 6. 959 6. 930 7. 960 7. 925 8. 942 8. 933 9. 955 9. 912 20 10. 952 10. 920

Ampumakasojen vertaamiseksi kumpaakin luotityyppiä laukais- . tiin viisi kolmen laukauksen muodostamaa sarjaa. Teräs- • · · *·*·’ luodin ampumakasat ulottuivat silloin 17 mm:stä 22 mm:iin, ] ‘ 25 ja vaipallisen lyijyluodin ampumakasat ulottuivat 17 mm:stä ' 25 mm:iin.

AMPUMAKASAT

i 30 Pehmeäteräksinen luoti Vaipallinen lyijyluoti : 1. 22 mm 1. 25 mm 2. 17 mm 2. 20 mm • 3. 20 mm 3. 22 mm * ‘ 4. 21 mm 4. 17 mm 35 5. 21 mm 5. 18 mm { 8 110208

Osittain hajontaa selittävät koeammunnan aikana esiintyneet epäsäännölliset sivutuulet, mutta vertailutestin tarkkuus-tulokset kuitenkin vahvistavat keksinnön mukaisen luodin tarkkuusammuntasuorituksen kilpailukykyisyyden. Torpedo-5 osan 2 ja ohjausosan 3 välisessä siirtymäosassa olevan kaltevan olakkeen 5 ansiosta saadaan luodille sellainen teho, että se maalitaulun läpi mennessään tekee sylinterimäisen reiän, jossa on siistit reunat, ks. kuvio 3. Vertailun vuoksi on esitetty maalitaulu, johon on ammuttu tavanomai-10 silla, vaipallisilla lyijyluodeilla (kuvio 2). Suoritusmuodossa, jota on käytetty yllämainitussa tarkkuustestissä, luodin 1 olakkeen kaltevuuskulmaksi a pystyakseliin nähden on annettu 30°, jota ilmanvastuksen ja reiänteon kannalta pidetään edullisena viisteenä.

15

Ohjausosan 3 viistetyn takareunan 6, joka mieluiten on pyöristetty tai on 45°:een viistekulmassa, katsotaan omaavan edullisen vaikutuksen luodin lentoon, koska se edistää savukaasujen tasaista ohittamista luodin tullessa ulos pii-20 pusta kiväärin suulla.

Toisessa ampumakokeiden sarjassa pehmeäteräksistä luotia, joka oli valmistettu yllämainitusta telluuria sisältävästä '···’ teräslejeeringistä ja edusti kuviossa 4 esitettyä suoritus- * ’25 muotoa, käytettiin kaliiperissa 0.308 W. Tässä suoritusmuo- • · · • dossa luoti 1’ käsittää harjat 4·, joiden reunat on pyöristi/ tetty, ja pidennetyn, kartiomaisen ohjausosan 31, jossa on ·:* pyöristetty takareuna 6'. Tämä toinen koe tehtiin luodin i * * ’: tehon määrittämiseksi automaattikivääreiden ja konekivää- 30 reiden yhteydessä, ja koe toteutettiin lämpötiloissa, jotka : .·. vaihtelivat -54°C:sta +52°C:een. Koe osoittaa, että keksin- ,·[·] nön mukainen luoti ei ole huonompi kuin tavanomaista tyyp piä oleva vertailuluoti, mitä automaattitulitoimintoon tu-· lee. Ampumisen jälkeen piipuissa ei havaittu jäämämateriaa- 35 lia.

AUTOMAATTITULITOIMINTOKOE

9 110208

Patruunan komponentit

Hylsy: Tavallinen 7,62 hylsy, jossa nalli.

Ruutityyppi: NC 1055 p 86030

Ruutipanos: 45 grainia (suunnilleen 2,92 g). Paine 5 suunnilleen 340 MPa.

Ammus: Kuviossa 4 esitetyn suoritusmuodon mukainen, jolloin patruunan kokonaispituudeksi tulee 70,7 mm. Paino 124 grainia (8,05 g).

10

Automaattikarbiini AK4

Laukauksia Lämpötila Tulinopeus, laukauksia/min 20 +21 730 (vertailupatruuna) 2x20 +21 731 (keksinnön mukainen luoti) 15 20 -54 704 - " - 20 +52 731 - " -

Konekivääri ksp 58 20 +21 670 (vertailupatruuna) 20 2x20 +21 671 (keksinnön mukainen luoti) 20 -54 690 - " - 20 +52 649 - " -

Ollen valmistettu yllämainitunlaisesta teräslejeeringistä ... 25 keksinnön mukainen luoti saavuttaa paremmat ominaisuudet ·; ampumisprosessissa. Laukaisuhetkellä kiväärin luoti ei ai- noastaan altistu korkealle lämpötilalle vaan myös jopa 3.000 kp/cm2:n tai sitä suuremmallekin kaasunpaineelle, V · joka saattaa vahingoittaa tavanomaista lyijyluotia, etenkin 30 vapaan lennon aikana. Keksinnön mukaisella luodilla tämä i haitta samoin kuin se haitta, että rihlapiipun sisällä esiintyy luisuhäviötä, poistuvat.

Keksinnön mukaisen luodin 1 ei pidä katsoa rajoittuvan ku-35 vioissa 1 ja 4 esitettyihin suoritusmuotoihin. Alan asian-tuntijalle on ilmeistä, että luodin muotoon voidaan - mui-den ballististen ominaisuuksien antamiseksi luodille - teh- 10 110208 dä muutoksia, esim. jatkaa ohjausosaa tai torpedo-osaa luodin painon lisäämiseksi tai painopisteeseen vaikuttamiseksi. Edelleen metsästystä varten torpedo-osaa voidaan muunnella luodin hidastamiseksi sen jälkeen, kun se on iskeyty-5 nyt elävään maaliin, esim. muotoilemalla luoti siten, että sen kärki on ontto, suippokaarinen tai litteä. Päällys, joka esitetyissä suoritusmuodoissa on tehty kuparista, voisi myös koostua, kuten yllä on mainittu, sinkistä, nikkelistä tai yhdisteestä, joka sisältää esim. lyijyä ja yhtä 10 tai useampaa näistä metalleista ja/tai polytetra- fluorieteeniä(PTFE). Tällöin polytetra-fluorieteenipäällys voidaan levittää täysin ympäröivänä suojakerroksena tai ohjausosan 3 kehälle järjestettyjen, rihlapiippuun tiiviisti sopivien renkaiden muodossa.

15

Keksinnön mukaisella luodilla saavutetaan hyvin alussa esitetty tarkoitus: aikaansaada luoti, ensisijaisesti harjoitus- ja kilpa-ammuntaan tarkoitettu, joka huomattavasti vähentää lyijyn joutumista ympäristöön. Luodissa 1 oleva 20 lyijymäärä on vain jonkin verran yli 1/400 verrattuna vastaavaan tavanomaiseen luotiin. Valmistamalla luoti käyttämällä telluuria sisältävää erikoisterästä saavutetaan voi-teluvaikutus, joka säästää piippua ja sen harjoja.

* · ... 25 Luodin muotoileminen kuvion 1 suoritusmuodon mukaisesti ·;" täyttää myös toisen tavoitteen: aikaansaada luoti ensisi- jaisesti tarkkuusammuntaan, joka luoti muotoilunsa ansiosta tuottaa yksiselitteiset osumajäljet.

* · · 30 Tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista tutkia luodin 1 : soveltuvuutta metsästykseeen. Kuitenkin luodin kovuuden ja verrattain vähäisen painon vuoksi voidaan teoreettisesti • . ennakoida, mikä luodin teho on sen osuessa riistaeläimeen, ' ’ vaikkakin luoti on ensisijaisesti tarkoitettu tarkkuusam- ‘ · I · '3 5 muntaan.

I I

11 110208

Kehitysprosessissa, jota on koko ajan ohjannut perustavoite löytää korvike lyijyluodille, on harkittu ja testattu useita vaihtoehtoja telluuripitoiselle teräslejeeringille. Niinpä uskotaan, että myös muita metalliseoksia voidaan 5 hyödyntää käsiaseammuksen tuottamiseksi, kuten teräksiä, jotka sisältävät lejeeraavia aineosia, joita käytetään vapaasti leikkaaviksi teräksiksi nimitetyissä laaduissa, esim. piitä (Si), rikkiä (S), fosforia (P) ja mangaania (Mn), joissakin tapauksissa esim. vismutilla (Bi), se-10 leenillä (Se) tai volframilla (W) lisättynä, mieluiten yhdessä lyijyn kanssa. Näitä lisäaineita voidaan käyttää antamaan luodille tiettyjä ominaisuuksia: esimerkiksi suurempi määrä fosforia saa luodin hauraaksi ja taipuvaiseksi hajoamaan osuessaan, jolloin jää vain pieniä kimmokkeita 15 tai ei lainkaan, tai lisäys volfrämiä parantaa tunkeutumis-kykyä. Kuitenkin luodilla, joka on tehty telluurilla lejee-ratusta teräksestä, on mukana olevan lyijyn yhteydessä edullinen voiteluvaikutus luodin mennessä piipun läpi tai luotia työstettäessä, mikä tekee tämän metalliseoksen ää-20 rimmäisen sopivaksi tähän tarkoitukseen.

Keksinnnön mukainen luoti on tässä esitetty ammuksena, joka . ,·, on ensisijaisesti tarkoitettu rihlapiippuihin. Tämä ei kui- tenkaan sulje pois telluuripitoisen erikoisteräksen käyttä-... 25 mistä sileäpiippuisiin aseisiin tarkoitettuun ammukseen ja ·; pyöreiden haulien valmistamiseen.

* * · · 1 i : · »

Claims (12)

12 110208

1. Pienikaliiperisten aseiden ammus tai luoti, jossa on seosterästä oleva umpinainen kappale sekä korroosionesto-päällys, tunnettu siitä, että seosteräs sisältää j telluurilisäyksen (Te).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että telluuria (Te) on lisätty 0,02 - 0,04 %.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että lyijyä (Pb) on lisätty 0,15 - 0,35 %.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että korroosionestopäällys sisältää ainakin yhtä metallia ryhmästä, joka käsittää kuparin (Cu), sinkin (Zn) ja nikkelin (Ni). * « «

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu • · ... siitä, että korroosionestopäällys ainakin osittain sisältää **’ polytetrafluorieteeniä (PTFE) .

• · · ···· 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu *.1 · siitä, että se käsittää torpedo-osan (2, 2') ja ohjausosan (3, 3'), jonka ohjausosan kehälle on järjestetty urat ja : \i harjat (4, 4 ') .

• · *. 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2 tai 3 mukainen ammus, * · 1 tunnettu siitä, että se on muodoltaan pallomainen. » · i · * » · :Y:

8. Telluurilisäyksen (Te) sisältävän seostetun teräksen käyttö pienikaliiperisen ammuksen muodostamiseen. • · ·

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen seostetun teräksen käyttö, jossa telluuria (Te) on lisätty 0,02 - 0,04 % pienikaliiperisen ammuksen muodostamiseksi. 110208 13

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen seostetun teräksen käyttö, jossa lyijyä (Pb) on lisätty 0,15 - 0,35 % pienikalii-perisen ammuksen muodostamiseksi.

11. Menetelmä sellaisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen pienikaliiperisen ammuksen valmistamiseksi, jossa on tel-luuria (Te) sisältävää seostettua terästä oleva umpinainen kappale sekä korroosionestopäällys, tunnettu seu-raavista vaiheista: - ammuskappaleen muodostaminen tankoelementistä, - kappaleen kalibrointi, - kappaleen rumpukiillotus nesteessä, - kappaleen päällystäminen levittämällä kerros, joka sisältää vähintään yhtä metallia metalliryhmästä, joka käsittää kuparin (Cu), sinkin (Zn) ja nikkelin (Ni).

12. Vaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kappaleen päällystysvaihe käsittää ainakin osittain polytetrafluorieteenikerroksen (PTFE) levittämisen. I M t > 14 1 10208