FI109522B - Salibandymailan lapa - Google Patents

Description

1 109522

Salibandymailan lapa

Keksinnön kohteena on salibandymailan lapa, johon kuuluu ruiskuvalamalla muovista valmistettu jäykkä reunakehys, jossa on reikiä ja/tai ripojen ympä-5 röimiä ohutseinäisiä osa-alueita, ja reunakehyksen rajoittama, myös keskialue, jonka vastakkaiset pinnat muodostavat pääasialliset kontaktipinnat palloa lyötäessä, keskialueen ollessa paksuudeltaan ohuempi kuin reunakehys ja varustettu rekillä ja/tai ripojen ympäröimillä ohutseinäisillä osa-alueilla.

10 Hakijan suomalaisessa patenttijulkaisussa 101939 on esitetty salibandymailan lapa, jossa keskialueen pääasiallisen kontaktipinnan muodostaa kimmoisa jännerakenne tai jänteillä reunakehykseen liitetty levy. Vaikka jänneraken-teella saavutetaankin kimmoisa ja ohut keskialue, sen valmistaminen on hankalaa ja lisäksi tehollinen kontaktipinta-ala jää pieneksi kun kontakti palloon 15 tapahtuu vain lankamaisten jänteiden alueella. Levymäisellä keskiosalla varustettu suoritusmuoto antaa ison kontaktipinta-alan, mutta rakenne on hankala valmistaa ja lisäksi ilmenee ongelmia yritettäessä välttää jännerakenteen / · ·. aiheuttama epäjatkuvuuskohta kontaktipinnan muodossa keskialueen ja reu- ...: nakehyksen välillä.

20 • ·

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainittua tyyppiä oleva salibandymailan lapa, jolla on ohut ja kimmoisa keskialue, mutta jolla ei esiinny edellä mainittuja jännerakenteesta johtuvia epäkohtia valmistustekniikan ja : · ’ ·: kontaktipinta-alan suhteen.

25 !.: i Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnöllä oheisessa patenttivaatimuksessa 1 :···: esitettyjen tunnusmerkkien perusteella. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa . ·; on esitetty keksinnön edullisia sovellutusmuotoja.

30 Kun keksinnön mukaisen lavan keskialue on ohut ja kimmoisa ja tarjoaa samalla suuren kontaktipinta-alan, saavutetaan seuraavat edut: 2 109522 pitkä kontaktiaika suuri kontaktialue, jolloin pallo ei lommahda, ja 5 - pienet energiahäviöt palloa lyötäessä.

Pallon takaisinponnahdusvoima lisääntyy vähäisten energiahäviöiden ja suuren kontaktipinta-alan seurauksena. Kontaktiaika lisääntyy, koska lavan kontaktipinta joustaa pallon kontaktin paineen seurauksena. Pieniin energiahävi-10 öihin vaikuttaa myös se, että ohutseinäisen pallon joustavuuteen sovitettu joustava keskialue liittyy jäykkään reunakehykseen.

Em. osatekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena aikaansaadaan mailan parantunut herkkyys tai tuntuma ja vaihtelevilla asteilla hallittava takaisinkim-15 mahdus palloa iskettäessä, jolloin pallon hallinta ja lyöntitarkkuus paranevat ja lähtönopeus lisääntyy.

t · · *

Seuraavassa keksinnön viittä eri suoritusmuotoa selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: • · 20

Kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista : ’: *: lapaa sivulta nähtynä ja

Kuvio 2 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa II-II otettua leikkausta; 25 •. j - Kuvio 3 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista lapaa ja

Kuvio 4 esittää kuviosta 3 pitkin viivaa IV-IV otettua leikkausta; 30 Kuvio 5 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaista lapaa sivulta nähtynä ja 3 109522

Kuvio 6 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa VI-VI otettua leikkausta;

Kuvio 7 esittää keksinnön neljännen suoritusmuodon mukaista lapaa sivulta nähtynä ja leikkauksina A-A, B-B, C-C ja D-D; 5

Kuviot 8 ja 9 esittävät kuvion 7 mukaista lapaa takaa ja päältä nähtynä; ja

Kuvio 10 esittää keksinnön viidennen suoritusmuodon mukaista lapaa sivulta nähtynä.

10

Aluksi selostetaan kaikille suoritusmuodoille yhteiset piirteet, joita on merkitty samoilla viitenumeroilla. Lavan reunakehys 1 on suhteellisen paksu (vrt. paksuus SI) ja siinä on suhteellisen suuria reikiä 2, joiden keskimääräinen koko on noin 1,7 cm2, vaihdellen esim. rajoissa 1,1 - 3,2 cm2. Reiät 2 voivat olla 15 ainakin osalla reunakehää 1 myös molemminpuolisia syvennyksiä, joita kuvassa 7 on merkitty viitenumerolla 2' ja joiden väliin jää ohuet seinämät. Seuraavassa todellisten kontaktipintojen ripavälejä tarkastellaan reikinä, vaikka niissä olisikin ohut väliseinä.

• · • t : 20 Reunakehys 1 rajoittaa keskialuetta 3, 3', jonka vastakkaiset pinnat muodos- • » tavat pääasialliset kontaktipinnat palloa lyötäessä. Keskialueen 3, 3' osuus lavan kokonaispinta-alasta on alle 0,7, sopivimmin alle 0,6 ja edullisesti alueella 0,2 - 0,5 esim. 1/3. Keskialueen 3, 3' minimipaksuus S2 on alle 45%, edullisesti noin 30% reunakehyksen 1 ulkoreunan paksuudesta SI. Tällöin ’...: 25 reunakehys 1 on riittävän jäykkä ja keskialue 3 riittävän ohut ja kimmoisa, jotta iskutilanteessa keskialueeseen 3 osuvan pallon seinämä ei lommahda.

.,Käytännössä paksuus S2 voi olla vain hieman paksumpi (esim. 2,5 - 4 mm) :* .: kuin pallon seinämäpaksuus (1,5 -1,8 mm), jolloin saavutetaan optimaalinen : ’ ’ · j jousto sekä pallolle että lavan keskialueelle 3. Pallon kupera muoto vastustaa 30 joustoa luonnollisesti hieman enemmän kuin loivasti koverapintainen lapa-alue.

4 109522

Myös keskialue 3 on varustettu rei'illa 4 ja/tai ohutseinäisillä ripojen ympä-röimillä osa-alueilla. Keskialueen reikien 4 keskimääräinen koko on kuitenkin enintään 60%, edullisesti 50 - 30%, sopivimmin 40 - 30% reunakehyksen 1 reikien 2 keskimääräisestä koosta. Reikien 4 keskimääräinen koko on esim.

5 noin 60 mm2 ja yhdessä lavassa reikien 4 koko voi vaihdella minimikoosta 7 mm2 maksimikokoon 80 mm2 tai enintään 100 mm2. Keskialueen reikien keskimääräinen koko on edullisesti alle 0,7 cm2, (tyypillisesti siis noin 0,6 cm2). Kun pieniä reikiä 4 on paljon, niiden väliin jää suuri määrä tiheässä olevia kontaktipintoja tai ripoja, jotka muodostavat suhteellisen tasaisen kon-10 taktipinnan. Lisäksi reikien 4 väliin jäävä kontaktipinta-ala pinta-alayksikköä kohti, eli ripojen pinta-alan %-osuus pienireikäisellä verkkoalueella 3, 3' on edullisesti yli 50%, esim. noin 60%, jolloin vastaavasti reikien pinta-ala-osuudeksi jää alle 50%, edullisesti noin 40%. Pallon ja lavan kosketuksessa muodostuva suuri kontaktipinta-ala osaltaan pienentää iskuun liittyviä ener-15 giahäviöitä, kun voimat palloon jakautuvat tasaisesti ja isohkolle alueelle. Lisäksi pienireikäisyydestä seurauksena oleva suuri ja tasainen kontaktipinta-ala parantaa pallon hallintaa ja iskutarkkuutta.

»

IMI

• I · •

Em. ominaisuuksista huolimatta keksinnön mukaisen lavan paino ei ole li-: 20 sääntynyt, koska keskialue on tavanomaista ohuempi ja reunakehyksessä on

* I

suuret kevennysreiät 2, joiden osuus reunakehyksen koko pinta-alasta on esim. noin 50%.

*. * * i Kuvioiden 1 - 4 suoritusmuodot eroavat kuvioiden 5 ja 6 suoritusmuodosta 25 siinä, että keskialue 3, 3' on erotettu reunakehyksestä 1 ohennetulla raja-! i vyöhykkeellä 5, mikä edelleen lisää keskialueen 3, 3' kimmoisuutta tai vaih- ! :: toehtoisesti mahdollistaa jäykempien tai joustavampien materiaalien käytön I [ suhteessa kuvioiden 5 ja 6 rakenteeseen. Rajavyöhyke 5 voi olla myös epä- | jatkuva siten, että se on osalla pituuttaan läpimenevä rako, jolloin reunake- 30 hän 1 ja keskialueen 3, 3' välille saadaan lisää joustavuutta.

5 109522

Kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuodossa ohuen rajavyöhykkeen 5 erottama keskialue 3' on eri materiaalia kuin reunakehys 1, joka on kiinnitetty ulkonevalla laipalla 6 keskialueen 3' reunauraan. Keskialueen materiaalin joustavuus voidaan valita reunakehyksen materiaalin joustavuudesta riippumatta. Voidaan 5 valmistaa joustavuudeltaan erilaisia keskialueita 3', jolloin mailan ominaisuuksia voidaan vaihdella. Tämän lisäksi voidaan keskialue 3, 3' jakaa pituussuunnassaan esim. kahteen tai kolmeen osa-alueeseen, jotka eroavat toisistaan materiaalin, reikäjaon tms. ominaisuuksien osalta.

10 Suoritusmuodosta riippumatta ehyen kontaktipinnan osuus keskialueella 3, 3' voi olla yli 50% pinta-alasta.

Kuvioissa 7 - 9 esitetty suoritusmuoto eroaa kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuodosta lähinnä reikien 2 ja 4 muotoilun osalta. Erityisesti ohuen keskialueen 15 3' (3) reikien 4 muoto on kärjellään seisova vino neliö tai vino suunnikas ja reiät 4 on sijoitettu toisiinsa nähden siten, että niiden väliin muodostuu suo-ralinjaiset ristikkojänteet 3r. Täten saadaan kimmoisa verkkorakenne, jossa ‘; ristikkojänteisiin 3r syntyy esijännitys, kun muovimateriaali jäähtyy ruisku- • « puristuksen jälkeen. Myös tässä suoritusmuodossa reunakehä 1 ja keskialue : 20 3' voidaan tehdä eri materiaaleista. Keskialueen paksuus voi vaihdella välillä * · ; 2,5-4 mm, kun reunakehän 1 paksuus vaihtelee vastaavasti välillä 8-12 mm. Rajavyöhykettä 5 (leveys esim. noin 2 mm) ja keskialuetta ympäröivän | rei'ittämättömän reunavyöhykkeen puolta leveyttä (esim. noin 1,5 mm) ei ole :· j laskettu mukaan määritettäessä ripojen tai verkkojänteiden ja reikien pinta- ...: 25 alojen suhteellisia osuuksia, jotka ovat samat kuin aiemmin on esitetty, siis : ‘: keskialueen osalta esim. noin 60% / 40% ja reunakehän osalta esim. noin O 50%/50%.

: Tässä suoritusesimerkissä lavan kokonaispinta-ala on 190 - 200 cm2, ke- 30 hysosan 1 kokonaispinta-ala on 110 -120 cm2, pienireikäisen keskialueen 3, 3’ kokonaispinta-ala on 60 - 70 cm2 ja em. rajavyöhykkeen 6 109522 (leveys 2 + 1,5 mm) pinta-ala on 14 -15 cm2. Kehysreikien 2 kokonaispinta-ala on 50 - 60 cm2 ja keskialueen 3, 3' reikien 4 kokonaispinta-ala on 20 - 30 cm2, esim. noin 26 cm2.

5 Kuvion 10 suoritusmuoto eroaa kuvioiden 7 - 9 suoritusmuodosta ainoastaan siten, että keskialueen reiät 4 ovat erikokoisia kolmioita, jotka on sijoiteltu kannat vastakkain ja kyljet vierekkäin siten, että muodostuu diagonaaliset r i st i kkoj ä n teet 3r ja lisäksi kaksi pitkittäissuuntaista jännettä 3a, jotka ulottuvat yhtä jatkuvana keskialueen 3' (3) koko pituudelle. Nämä pitkittäisjänteet 10 3a voivat olla myös hieman koholla muusta keskialueen 3' (3) pinnasta toisella tai molemmilla lavan sivuilla. Tällöin keskialueen vastakkaisten kontaktipintojen, jotka muodostuvat pitkittäisjänteistä, välinen paksuus voi olla edellä esitettyä suurempi, mutta edelleen keskialueen keskimääräinen paksuus jää alle 45%, sopivimmin alle 40% reunakehyksen paksuudesta.

! 15

Kaikki esitetyt suoritusmuodot voidaan valmistaa tavanomaiseen tapaan ruis-kuvalutekniikalla.

Keksinnön mukaisesti toteutettu lapa toimii seuraavasti. Kun pallon ja lavan • · : 20 välinen kontaktipaine kasvaa erilaisissa pallon käsittely- ja lyöntitilanteissa, • · . pallon kontaktipinta 3 joustaa yhä enemmän ja enemmän ja muotoutuu pal- lon ulkomuodon mukaisesti. Tämä edelleen lisää kontaktipinta-alaa. Näin ollen, kun paine kasvaa, kuorma jakautuu tasaisesti laajemmalle ja laajemmal-' ‘.: le pinta-alalle ja pallon seinämä voi vastustaa luhistumista normaaleissa käyt- .; 25 tötilanteissa. Jos pallon seinämä luhistuu tai lommahtaa, seurauksena oleva ; plastinen myötääminen merkitse energiahäviötä.

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että keskialueen pienisilmäinen ja tasa-: ’ ,! pintainen verkko, joka muodostaa joustavan kontaktipinnan jäykässä kehyk- 30 sessä, antaa pitkän kontaktiajan, suuren kontaktipinta-alan ja pienet ener- 7 109522 giahäviöt, täten aikaansaaden lisääntyneen herkkyyden ja kimmahdusvoi-man.

i I * ·

) · « t I I I

l i $ * I ( * I I t lit ti· > i »

I * I t I

t II I > I , t

I · I

t I » I i * * ! » · * I · »

Claims (10)

1. Salibandymailan lapa, johon kuuluu ruiskuvalamalla muovista valmistettu jäykkä reunakehys (1), jossa on reikiä (2) ja/tai ripojen ympäröimiä ohut- 5 seinäisiä osa-alueita, ja reunakehyksen (1) rajoittama, myös ruiskuvalamalla muovista valmistettu keskialue (3, 3'), jonka vastakkaiset pinnat muodostavat pääasialliset kontaktipinnat palloa lyötäessä, keskialueen (3, 3') ollessa paksuudeltaan ohuempi kuin reunakehys (1) ja varustettu rei'i!lä ja/tai ripojen ympäröimillä ohutseinäisillä osa-alueilla, tunnettu siitä, että keskialueen 10 (3) reikien (4) ja/tai ohutseinäisten osa-alueiden keskimääräinen koko on enintään 60%, edullisesti 50 - 30% reunakehyksen (1) reikien (2) keskimääräisestä koosta, että keskialueella (3, 3') ehyen kontaktipinnan osuus on yli 50% pienireikäisen keskialueen (3, 3') pinta-alasta, ja että keskialueen (3) minimipaksuus vastakkaisten kontaktipintojen välillä on alle 45%, sopivimmin 15 alle 40% reunakehyksen (1) paksuudesta.

2. Salibandymailan lapa, johon kuuluu ruiskuvalamalla muovista valmistettu jäykkä reunakehys (1), ja reunakehyksen (1) rajoittama, myös ruiskuva-lamalla muovista valmistettu keskialue (3, 3'), jonka vastakkaiset pinnat I !···. 20 muodostavat pääasialliset kontaktipinnat palloa lyötäessä, keskialueen (3, 3') * * * I ...: ollessa paksuudeltaan ohuempi kuin reunakehys (1) ja varustettu reilllä ja/tai ripojen ympäröimillä ohutseinäisillä osa-alueilla, tunnettu siitä, että keski-alueen (3) reikien (4) ja/tai ohutseinäisten osa-alueiden keskimääräinen koko on enintään 0,7 cm2, maksimikoon ollessa enintään noin 1 cm2, sopivimmin 25 enintään 0,8 cm2, keskialueella (3, 3') ehyen kontaktipinnan osuus on yli 50% pienireikäisen keskialueen (3, 3') pinta-alasta, ,ja että keskialueen (3) ;·' keskimääräinen paksuus vastakkaisten sivupintojen välillä on alle 45%, sopi- !.: : vimmin alle 40% reunakehyksen (1) paksuudesta. 0 109522 y

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lapa, tunnettu siitä, että keskialueen (3, 3') paksuus vaihtelee välillä 2,5 - 4 mm, kun reunakehän (1) paksuus vaihtelee vastaavasti välillä 8 -12 mm.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen lapa, tunnettu siitä, että pienireikäisen keskialueen osuus lavan pinta-alasta on alle 0,7, edullisesti alle 0,6 ja sopivimmin alueella 0,2 - 0,5.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen lapa, tunnettu siitä, että 10 keskialueen (3, 3') reikien (4) keskimääräinen koko on alle 0,7 cm2, edullisesti noin 0,6 cm2, ja että reunakehyksen (1) reikien (2) keskimääräinen koko on noin 1,7 cm2, vaihdellen rajoissa 1,1 - 3,2 cm2.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen lapa, tunnettu siitä, että 15 keskialueen (3, 3') vastakkaisten kontaktipintojen välinen minimipaksuus on noin 0,3 kertaa reunakehyksen (1) ulkoreunan paksuus.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lapa, tunnettu siitä, että .t keskialue (3, 3') on erotettu ohennetulla rajavyöhykkeellä (5) reunakehykses- !·-. 20 tä (1). * I t

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen lapa, tunnettu siitä, että : T: pienireikäinen keskialue (3, 3') on eri materiaalia kuin reunakehys.

8 109522

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lapa, tunnettu siitä, että ohennettu • ’ ’ i rajavyöhyke (5) on epäjatkuva siten, että se on osalla pituuttaan läpimenevä ;·' rako.

10 109522