FI109494B - CDMA-solukkojärjestelmiä - Google Patents

Description

, 109494 ; CDMA-solukkojärjestelmiä - Cellulära CDMA-system Tämä keksintö koskee CDMA-solukkojärjestelmiä (CDMA, Code Division Multiple Access), ja erityisesti alasuunnan (downlink) yhteyttä ja tarvetta lähettää signaaleja 5 samanaikaisesti yhdelle tai useammalle matkaviestimelle tukiaseman lähettimeltä.

Olemassa olevissa järjestelmissä käytetään lähetystä, joka käsittää useita yhteen liitettyjä hajaspektrisignaaleja, ja niissä voidaan käyttää ortogonaalisia koodeja pienempien häiriöiden aikaansaamiseksi eri signaalien välillä. Tästä on se haitta, että näiden monen erilaisen signaalin summalla on suuri lähetetyn huipputehon ja keski-10 määräisen lähetystehon välinen suhde, ja tyypillisesti tästä pyrkii muodostumaan Rayleigh-jakautunut vaippakäyrä, kun kyseessä on suuri signaalien lukumäärä. Samaten on minkä tahansa matkaviestimen, jonka on demoduloitava signaalinsa laajakaistaista dataa varten, samanaikaisesti demoduloitava useampia näistä ortogonaa-lisista koodeista. Jos näin ollen esimerkiksi yhden ortogonaalisen koodin perusno-15 peus olisi 8 kbit/s, ja määrätyn matkaviestimen pitäisi käyttää nopeutta 64 kbit/s, niin matkaviestimen olisi demoduloitava kahdeksan koodia samanaikaisesti.

Tämän keksinnön tavoitteena on ratkaista kaksi edellä mainittua ongelmaa niin, että saavutetaan etuja mutkikkuuden ja lähetetyn vaippakäyrätehon suhteen, samalla kun . , ·, säilytetään ortogonaalinen koodirakenne ja mahdollistetaan yksinkertaistettu vas- : 20 taanotin matkaviestimessä.

: Esillä olevan keksinnön mukaan aikaansaadaan CDMA-solukkojärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman ja ainakin yhden matkaviestimen, jolloin matka- : :': viestimet on järjestetty liikennöimään jokaisen tukiaseman kanssa radiotien kautta, :; jolloin tukiaseman sisältämä lähetin lähettää alibittejä sarjamuodossa aikajakoisesti 25 samalle matkaviestimelle tai eri matkaviestimille, jolloin lähetykset ovat ajallisesti , , ·. erotettuja ja luonnostaan ortogonaalisia, jolloin vältetään keskinäiset häiriöt.

*« » :: : Keksinnön erään näkökohdan mukaan alibittien lähetysten ajastus eri käyttäjille se- . ·. : koitetaan bittijakson puitteissa.

‘ · · · * Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan eräät lähetykset ovat binääristen PSK- : *': 30 signaalien muodossa signaalin vaiheessa olevassa komponentissa, ja toiset lähetyk- ; , I set esiintyvät signaalin kvadratuurivaiheisessa komponentissa.

2 109494

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan pilotti signaali lähetetään lähettämällä eräitä alibittejä alikehyksessä tunnettujen alibittien muodossa, niin että ne voidaan koota tunnetulla tavalla kanavaestimaatin saamiseksi.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan tehonsäätö järjestetään keinoin, joiden 5 avulla eräillä yhteyksillä on bittiä kohti vaihteleva määrä alibittejä, joiden määrä voi vaihdella ajallisesti, jolloin vaihtelu toimii tehonsäätönä.

Esillä olevan keksinnön hyvin yksinkertaisia elementtejä selitetään seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: kuva 1 esittää yksinkertaisen järjestelyn, jossa matkaviestimet liikennöivät tukiase-10 maan; kuva 2a esittää kanavan pulssivasteen kanavan reitin 1 osalta; kuva 2b esittää yhdistetyn vastaanottimen vasteen; kuva 3a esittää kanavan pulssivasteen kanavan reitin 2 osalta; kuva 3b esittää yhdistetyn vastaanottimen vasteen; 15 kuva 4 esittää ensimmäisen lähetinmallin; kuva 5 esittää ensimmäisen mallin Rake-prosessorin lähdössä ensimmäisen matkaviestimen osalta; kuva 6 esittää ensimmäisen mallin Rake-prosessorin lähdössä toisen matkaviestimen osalta; 20 kuva 7 esittää toisen lähetinmallin; » * ’·'·' kuva 8 esittää toisen mallin Rake-prosessorin lähdössä ensimmäisen matkaviestimen i osalta; v.: kuva 9 esittää toisen mallin Rake-prosessorin lähdössä toisen matkaviestimen osalta; : : kuva 10 esittää kolmannen lähetinmallin; : 25 kuva 11 esittää kolmannen mallin Rake-prosessorin lähdössä ensimmäisen matka- ;: viestimen osalta; kuva 12 esittää kolmannen mallin Rake-prosessorin lähdössä toisen matkaviestimen .·. osalta; kuva 13 esittääpilottialibitin mallin; 30 kuva 14 esittää kanavan pulssivasteen; :, ’ · I kuva 15 esittää vastaanottimen vasteen; t ’ *t _: kuva 16 esittää pilotin reaalisen TDM-alibitin sovitetun suodattimen lohkokaavion; kuva 17 esittää pilotin kompleksisen TDM-alibitin sovitetun suodattimen lohkokaa-vion; 35 kuva 18 esittää lohkokaavion korrelaattorin ohjausta varten; kuva 19 esittää lohkokaavion valitsinta varten käytettäväksi kuvassa 18; 3 109494 kuva 20 esittää yhdistäjä/purkajan lohkokaavion; kuva 21 esittää bitin alibittisekvenssin ja pitopiirin kirjoitustoiminnat; ja kuva 22 esittää moninkertaisen yhteen/vähennyslasku-piirin lohkokaavion.

Alibittien aikajakomultipleksoinnissa (TDM, time division multiplex) alibitti määri-5 tellään signalointielementiksi, joista n kappaletta yhdessä määrittelee yhden bitin. Annettua signaalia varten alibitit eivät yleensä ole vierekkäin, ja tämän vuoksi bitin alibittien lukumäärä ei enää ole sama kuin kaistanleveyden laajennuskerroin, joka nyt on yhtä suuri kuin alibittien lukumäärä, joka sopii bitin jaksoon annetulla alibi-tin pituudella.

10 Hajaspektrisignaalien osalta jokainen bitti lähetetään näennäissatunnaisen sekvenssin avulla, joka käsittää useita niin sanottuja alibittejä, jolloin n alibittiä yhdessä välittää yhden bitin, jolloin n on kaistanleveyden laajennuskerroin.

Esillä olevassa keksinnössä käytetään alibittien aikajakoista multipleksointia, ja pe-rusmenettelyyn kuuluu tukiaseman lähetin, joka lähettää alibitit sarjamuodossa eri 15 matkaviestimille, yleisesti ottaen muttei välttämättä ajallisesti sekoitetussa (scrambled) järjestyksessä. Näin ollen järjestelmän suoritusesimerkissä peruskehys käsittäisi jakson, jonka aikana yksi bitti lähetetään alimmalla bittinopeudella, ja kun jokainen signaaleista lähetetään alimmalla bittinopeudella, se voisi käsittää esimerkiksi neljä alibittiä, ja jos hajautuskerroin olisi esimerkiksi 128, niin jokainen 32 käyttäjästä 20 lähettäisi alibittinopeudella neljä alibittiä yhden bittijakson aikana. Lähetykset ovat ;' · ’ ajallisesti erillään, ja sen vuoksi ne ovat sinällään ortogonaalisia, joten monitie-ete- ' · ‘: nemisen puuttuessa keskinäiset häiriöt on eliminoitu. Sellaisen järjestelmän alasuun- v.: nassa saattaa olla vaatimuksena, että sovelletaan riippumatonta tehonsäätöä eri käyt- :: täjille lähetettyihin signaaleihin, mutta tämä voidaan tehdä helposti, koska ei ole mi- : ’: 25 tään vaikeuksia tehon muuttamiseksi jonkin määrätyn alibitin lähettämistä varten, : ’: *: koska siihen tarvitaan lineaarinen vahvistin.

Jotta toiselta tukiasemalta vastaanottaviin matkaviestimiin kohdistuvat häiriöt voi-';;;' täisiin jakaa tasaisesti näiden matkaviestimien kesken, ehdotetaan käytettäväksi eri ' · ’ ' matkaviestimille tarkoitettujen alibittien ajallista sekoittamista kehyksen puitteissa, : ’ ·. * 30 niin että mikään matkaviestin ei säännöllisesti vastaanota häiriöitä alibitistä, jotka .'"; lähetetään suurella teholla määrätylle toisella matkaviestimelle, vaan niin että minkä tahansa annetun signaalin osalta häiriöt aina muodostuvat suurella teholla lähetetty-: · ‘ jen signaalien ja pienellä teholla lähetettyjen signaalien sekoituksesta. Tämän järjes- “· telmän eräs mahdollinen sovellutus sisältäisi peruskehyksen jakamisen, esimerkiksi 35 neljän alibitin tapauksessa neljäksi alikehykseksi, ja alibittien sekoittamisen alike- 4 109494 hysten kesken jokaisen käyttäjän osalta. Näin ollen jokaista yhteyttä kohti jokaisessa alikehyksessä lähetettäisiin yksi alibitti jossain mielivaltaisesti sekoitetussa järjestyksessä, ja sitten seuraavassa alikehyksessä seuraava alibitti, ja kun neljäs alibitti on loppu, olisi neljä alibittiä tullut lähetetyiksi. Sekoittaminen voidaan tehdä alan 5 ammattilaiselle tutulla tavalla, mutta käytännön tarkoituksiin saattaa olla yksinkertaisempaa, että lasketaan edeltä käsin joukko (kaikkien mahdollisten sekoitusmatrii-sien sopiva alijoukko) sekoitusmatriiseja ja talletetaan ne lukumuistilaitteeseen. Näennäissatunnaista sekvenssiä käytetään taulukon osoittamista varten sekä tukiasemalla, joka muodostaa lähetettävät signaalit, että jokaisessa matkaviestimessä, 10 joka vastaanottaa signaalin synkronisesti, niin että missä tahansa alikehyksessä lähetin ja jokainen matkaviestimistä hakee sekoitustaulukosta oikean elementin valitakseen alibitin, joka liittyy sen omiin vaatimuksiin vastaanottoa ajatellen.

Tämän keksinnön toisena näkökohtana on se, että osa, tyypillisesti puolet signaaleista lähetetään binääristä PSK-modulointia käyttäen signaalin vaiheessa olevassa 15 komponentissa, ja toinen osa lähetään signaalin kvadratuurikomponentissa. Vaiheessa oleva ja kvadratuurikomponentti voivat käyttää samaa alibitin satunnaistamistau-lukkoa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Usein näihin järjestelmiin on sisällytettävä pilotti. Tämä voidaan myös aikaansaada lähettämällä määrätyt alibitit jokaisessa alikehyksessä tunnettuina alibitteinä, niin 20 että ne voidaan koota tunnetulla tavalla kanavan estimaatin saamiseksi.

• · · * Tämän keksinnön toisena suoritusmuotona on järjestää niin, että määrätyillä yhte- ’. : yksillä on vaihteleva määrä alibittejä, jotka jokaisessa ovat käytössä, mutta joiden : määrä muuttuu ajallisesti hitaasti, jolloin tätä muutosta käytetään tehonsäätönä niin, :,..: että kaukana tukiasemalta olevilla matkaviestimillä on enemmän alibittejä bittiä : : ‘: 25 kohti kuin niillä matkaviestimillä, jotka ovat hyvin lähellä tukiasemaa. Itse asiassa :' : voitaisiin ajatella, että yhteyksillä ei olisi hajautuskerrointa lainkaan, eli yksi alibitti bittiä kohti niillä matkaviestimillä, jotka ovat hyvin lähellä tukiasemaa.

Kuvaan 1 viitaten esitetään tukiasema 4, joka lähettää kahdelle käyttäjälle monitie-: reittejä 1 ja 2 pitkin. Esimerkkinä on kuvassa 2a esitetty reitin 1 monitiekanava.

*;, ’: 30 Kuviin 2a ja 2b viitaten oletetaan hyvin yksinkertainen tapaus, jossa reiteillä on yhtä ‘ · · · ’ suuret amplitudit ja nolla-vaiheensiirto. Kun käsillä on optimaalinen Rake-vastaan- ; ’ · ’: otin, kanavan ja Rake-prosessorin yhdistetty pulssivaste on kuvan 2b mukainen.

: ‘ Samalla tavalla on kuvissa 3a ja 3b esitetty vasteet toisen reitin osalta.

I 109494 5

Kuviin 3a ja 3b viitaten viiveen jakautuma pienenee, kuten voidaan odottaa lyhyemmän radiotien osalta.

Tarkasteltakoon alibiteittäin aikalomitettua lähetystä, jonka hajautuskerroin on neljä. Jokainen bitti jaetaan neljään alijaksoon. Bitin lähetysmalli voisi olla kuvan 4 mu-5 kainen.

Kuvaan 4 viitaten jokaisen alibitin malli vastaa sen matkaviestimen mallia, jolle se lähetetään. Säännöllisesti lomitetussa mallissa välit voisivat vastata lähetystä muille matkaviestimille (ei esitetty).

Tarkastellaan nyt matkaviestimellä 1 tapahtuvaa vastaanottoa reitiltä 1. Matkaviesti-10 mien 1 ja 2 Rake-prosessorien lähdössä oleva signaali on kuvan 4 mallin ja kuvien 2b ja vastaavasti 3b pulssivasteiden konvoluutio. Matkaviestimen 1 vaste on esitetty kuvassa 5.

Kuvaan 5 viitaten nähdään, että monitie-etenemisen vaikutuksena on alibittien välisen häiriön muodostuminen niin, että ei-toivotut alibitit summautuvat puolella amp-15 litudilla toivottujen alibittien päälle.

Tarkastellaan nyt matkaviestintä 2. Vaste on esitetty kuvassa 6. Tässä ei ole alibittien välistä häiriötä, koska ei-toivotut alibitit eivät summaudu toivottuihin alibitti-paikkoihin.

Voitaisiin ajatella, että ongelma poistuisi erilaisella lähetysmallilla. Kuvassa 7 on • 20 esitetty vaihtoehto. Kuvaan 7 viitaten, kuvassa 8 on esitetty tämän ja matkaviesti- :, .: men 1 kanavan konvoluutio.

. , ·. Kuvaan 8 viitaten siinä ei esiinny alibittien välistä häiriötä matkaviestimen 1 osalta.

Matkaviestimen 2 vasteen tarkastelu kuitenkin osoittaa (kuva 9), että nyt tällä on alibittien välistä häiriötä.

. : : 25 Kuvaan 9 viitaten on tietenkin mahdollista, että edellä olevassa tapauksessa muo- : *: dostetaan malli, jolla kumpikaan matkaviestin ei kärsisi alibittien välisestä häiriöstä.

. * . Edellä oleva havainnollistaa kuitenkin, miten vaikeata on täyttää vaatimuksen alibit- ;,, * tien välisten nollahäiriöin osalta samanaikaisesti kahden matkaviestimen yksinker- ; ' täisessä tapauksessa, kun niillä on kaksi monitiereittiä. Yleinen tilanne on paljon 30 mutkikkaampi kuin tämä, koska siihen sisältyy monta matkaviestintä, ja yleensä :' *.: enemmän kuin kaksi monitiekomponenttia. Monissa tapauksissa täydellistä ortogo- naalisuutta ei voitu saavuttaa edes täydellisten tietojen ja ideaalisen lähetysmallin 6 109494 muodostavan algoritmin avulla. Periaatteessa voisi olla mahdollista saavuttaa jokin optimaalinen minimihäiriötilaime. Jopa tämän saavuttamiseksi tukiaseman olisi saatava säännöllisesti tietää monitieprofiilit jokaisesta matkaviestimestä, ennen kuin se muodostaisi lähetysmallin ja välittäisi mallinsa takaisin näille matkaviestimille. Kun 5 monitietilanne muuttuu nopeasti, tämä käy epäkäytännölliseksi, kun merkinannon yleinen kuormitus suuresti ylittää mahdollisen kapasiteettihyödyn.

Vaihtoehtona on, kuten jo mainittiin, että sovelletaan alibittien paikkojen näennäis-satunnaista sekoitusta (jonka matkaviestimet tuntevat). Tätä on havainnollistettu kuvassa 10.

10 Kuvaan 10 viitaten on tälle mallille esitetty Rake-vaste matkaviestimen 1 osalta kuvassa 11.

Kuvaan 11 viitaten vain ensimmäisellä halutulla alibitillä esiintyy alibittien välistä häiriötä. Näin ollen kokoamisen jälkeen päähäiriö on pienentynyt neljännekseen (sen lisäksi että saadaan nelinkertainen hyöty prosessoinnissa). Matkaviestimen 2 15 Rake-vaste on esitetty kuvassa 12.

Kuvaan 12 viitaten tässä tapauksessa vain kolmannella halutulla alibitillä on alibittien välistä häiriötä, jolla saadaan sama hyöty kuin matkaviestimellä 1.

Näin ollen nähdään, että satunnaistamisen vaikutuksena on alibittien keskinäisten •. häiriöiden vaikutusten “jakaminen”. Saattaa näyttää siltä, että tarvittaisiin pelkästään '. 20 ajastuksen satunnaistamista, ja eri käyttäjille tarkoitettujen alibittien paikka pidet- täisiin kiinteänä. Asia olisi näin, jos kaikki signaalit lähetettäisiin samalla teholla.

; ’;' Jos kuitenkin käytetään alasuunnan tehonsäätöä, niin eri alibittien amplitudit vaihte- ' < · ‘ levät. Tällöin käy tärkeäksi, että vältetään esimerkiksi säännöllisiä voimakkaiden ja \heikkojen alibittien välistä häiriötä. Tämä saavutetaan edellyttäen, että alibittien :: : 25 jäqestys sekoitetaan.

., Samalla tavalla kuin olemassa olevissa alasuunnan hajaspektrimenettelytavoissa, ,;: alasuunnan pilotin lähetys on edullista jakaa aikajakoisesti alibittipohjalta, niin että \ 1 sitä voidaan käyttää synkronisointiin ja kanavan estimointiin. Pilottisignaali toteute- : ’ ; taan lisäalibitteinä, joilla on satunnaistettu koodi, mutta ei modulaatiota, ja ne sekoi- :" ‘: 30 tetaan data-alibittien sekaan. Näiden pilottialibittien jonojen osalta on tehtävä vertai- ,.1. lu useammalla viiveellä, niin että saadaan täydellinen kanavan pulssivaste kanavan , ’. koko viivejakautumalla. Ehdotettua toteutusta selitetään esimerkin avulla: 7 109494

Tarkasteltakoon alibittien aikajakojärjestelmää, jonka bittinopeus on 32 kbit/s ja alibittijakso l/fc, jossa fc = 4,096 MHz. Näin ollen bittiä kohti on 128 alibitti-aika-väliä. Jos hajautuskerroin on neljä, niin bittiä kohti on neljä alijaksoa, ja jokaista ali-jaksoa kohti on käytettävissä 32 alibittiä. Oletetaan, että alijaksoa kohti lähetetään 5 kaksi pilottialibittiä (tästä saadaan pilotille enemmän tehoa kuin perusnopeuden signaaleille, ja tästä saadaan etua). Bittijakson pituus on 31 ms. Ihannetilanteessa pilotin sovitetun suodattimen pitäisi pystyä käsittelemään viivehajontaa, joka on noin 15 ms. Näin ollen viivehajonta kattaa kaksi alijaksoa. Tämä tarkoittaa sitä, että millä hetkellä tahansa mihin tahansa näytteeseen voivat vaikuttaa kahden alijakson kautta 10 lähetetyt alibitit. Alijaksojen puitteissa tehdyn alibittien ajoitusten satunnaistamisen takia on annetulla hetkellä kuitenkin tarkasteltava kolmea alijaksoa.

Kuvaan 13 viitaten tarkastellaan siinä esitetyn lähetettyjen pilottialibittien mallia (muitakin liikennealibittejä lähetetään, mutta niitä ei ole esitetty).

Alibitit on merkitty alaviitteillä i,j, jolloin i on alijakson numero ja j on pilottialibitin 15 numero alijaksossa. Päällä oleva numero on ajankohta alijaksossa. Näin ollen esimerkiksi alibitti, joka on merkitty 2,1, on toinen piiottialibitti (nollareferenssi) kolmannessa alijaksossa, ja se varaa alijaksossaan käytettävissä olevan 24:nnen aikavälin.

Oletetaan nyt, että pilotin alibitti signaali vastaanotetaan jollakin määrätyllä matka-20 viestimellä kuvassa 14 (pelkistäen) esitetyn kanavan pulssivasteen kautta. Etenemi-‘ ·: ·' sen perusviive normalisoidaan nollaksi. Tämä tarkoittaa pelkästään sitä, että vas- taanottimen synkronisointiprosessi on jo poistanut tämän viiveen. Tässä tapauksessa •. ·,: vastaanotettu signaali on pilotin alibittimallin ja kuvassa 15 esitetyn pulssivasteen konvoluutio.

;25 Kuvaan 15 viitaten on huomattava, että kaaviossa ei ole esitetty erillisten alibittien vasteiden summausta, koska pilotin alibittien satunnaistamissekvenssi tuottaisi satunnaisia summauksia ja vähennyslaskuja. On myös huomattava, että todellisuudes-‘ : ’ sa määrätyllä hetkellä tarkasteltu bitti myös sisältäisi edellisessä bittijaksossa lähe- :: : tettyjen pilotin alibittien pulssivasteen häntiä. Nämä on selkeyden vuoksi jätetty : 30 pois. 1 ·' Oletettakoon, että vastaanotin ottaa näytteitä tulostaan kerran alibittiä kohti. Ensim- : ’ · ‘: mäisen alijakson ensimmäinen näyte (näyte 0,0) ei sisällä mitään vastetta tämän alikehyksen alibiteille. Yleisessä tapauksessa tätä ei kuitenkaan voi taata. Jos satunnaistamisprosessi oli osoittanut pilotin alibitin paikkaan nolla tässä alikehyksessä, g 109494 niin siitä olisi syntynyt vaste. Näin ollen minkä tahansa alijakson alusta asti on olemassa mahdollisia vasteita siinä oleville pilotin alibiteille. Oletettakoon, että alijakson alussa vastaanotin on satunnaistamisalgoritmin avulla laskenut pilotin alibittien paikat alijaksossa. Ensimmäiseen alijaksossa olevaan näytteeseen liittyvä viiva pilo-5 tin paikassa n olevan alibitin suhteen on -n, eli alibitti ei vielä ole saapunut (paitsi siinä tapauksessa että n=0, jolloin viive on nolla). Ensimmäisessä alijaksossa olevaan näytteeseen m liittyvä viive pilotin paikassa n olevan alibitin suhteen on m-n. Kun näin ollen m=n, niin alibitti aiheuttaa nollaviive-vasteen. Oletettakoon, että pilotin sovitettu suodatin sisältää 64 muistipaikan ryhmän, joka vastaa pulssivasteita 10 välillä nolla... 63. kun m-n=0, niin nollannetta muistipaikkaa tulisi askeltaa joko ylös- tai alaspäin vastaanotetun näytteen perusteella, riippuen lähetetyn alibitin napaisuudesta. Seuraavan näytteen osalta on m-n=l, niin että sama toimenpide voitaisiin kohdistaa alaviitteellä 1 varustettuun muistipaikkaan. Tätä voidaan katsoa vaihtoehtona seuraavasti: 15 Vaihe 1. Alijakson alussa alibittien paikat ja napaisuudet tässä alijaksossa tehdään käytettäviksi (koko edellinen alijakso on käytettävissä tämän tekemiseksi).

Vaihe 2. Jokaisen alijaksossa olevan pilottialibitin osalta alustetaan laskuri arvolla -n, jossa n on alibitin paikka alijaksossa.

Vaihe 3. Jokaisen laskurin osalta: jos laskurin arvo on negatiivinen, ei tehdä mitään; 20 muutoin laskurin osoittamaa muistipaikkaa askelletaan ylöspäin/alaspäin (riippuen • \ alibitin napaisuudesta) näytteen arvolla.

i ’: Vaihe 4. Jokaisen uuden näytteen osalta: askelletaan laskureita arvolla yksi. Jos las- kuri saavuttaa arvon 64, ei tehdä mitään; muutoin toistetaan vaihe 3.

Jäljelle jää kysymys miten/milloin laskureiden yhteenkuuluvuus puretaan. Kuvan 15 25 tarkastelu osoittaa, että määrätyn alibitin aiheuttama vaste yleensä kattaa kolme ali-jaksoa. Näin ollen alijakson nolla alussa osoitettu laskuri voidaan erottaa alijakson ’ kolme alussa, eli laskurit jäävät luonnollisesti aktiivisiksi kolmen alijakson ajaksi, :'; ’: mutta kun laskuri saavuttaa arvon 63, se voidaan erottaa (esimerkiksi tehon säästä- ‘ . miseksi), mutta sitä ei osoiteta uudelleen käyttöön ennen kuin seuraava alijakso al- 30 kaa.

. , Näin ollen nähdään, että kuvatun (realistisen) esimerkin tapauksessa tarvitaan kuusi /: sellaista laskuria, ja jokaisen näytteen osalta tapahtuu keskimäärin neljä yhteen/vä- hennyslaskua, jolloin maksimi on kuusi ja minimi kaksi laskutoimitusta. Vastaava tavanomainen järjestelmä vaatisi 64 yhteen/vähennyslaskua näytettä kohti (koska 9 109494 jokainen näyte on mahdollinen pilottialibitin vaste koko viivehajonnan alalta). Näin ollen alibitti-aikajaon säästöt ovat merkittävät.

Tästä säästöstä huolimatta edellä mainitut toimenpiteet ovat digitaalisessa signaali-prosessoriarkkitehtuurissa suhteellisen mutkikkaat, ja vaativat monta kellojaksoa 5 alibittinäytettä kohti. Kuvassa 16 esitetty porttimatriisiarkkitehtuuri voi kuitenkin käsitellä alibittinäytteen yhden kellojakson aikana, ja kuitenkin sillä on hyvin pieni tehonkulutus.

Kuvaan 16 viitaten esitetään pilotin reaalisen TDM-alibitin sovitetun suodattimen laitteiston toteutus. Se käsittää yhteenlaskua ohjaavan siirtorekisterin 10 ja vä-10 hennyslaskua ohjaavan siirtorekisterin 12. Tulot, jotka on merkitty plus ja miinus 0 ... plus ja miinus 31, esittävät alibittipaikkojen tuloja. Jokaiseen vertailupaikkaan liittyy yhteen/vähennyslaskupiiri 14. Analogia/digitaali-muunninta 18 ohjataan ali-bittinopeuden kellosignaalilla, joka tuodaan tulojohtoon 22. Tämä alibittinopeuden kello johdetaan myös siirtorekisterien 10, 12 tuloon. Jokaisessa rekisterissä, joka 15 liittyy kulloiseenkin yhteen/vähennyslaskupiiriin 14, on lähtö liitetty takaisin yh- j teen/vähennyslaskupiirin 14 tuloon, ja rekisteri muodostaa myös erityisen vertailu- lähdön vertailupaikkaa kohti.

Jokaiseen vertailulähtörekisteriin liittyy yhteen/vähennyslaskupiiri. Tämä voi vaikuttaa huomattavalta lisäkustannukselta, mutta itse asiassa se voidaan hyväksyä 20 kahdesta syystä: . i Alibittinäytteiden tarkkuus on vain neljä bittiä, ja vain noin 16 näytettä verrataan ! '; ennen niiden lukemista ja nollausta. Tämä edustaa toista tärkeätä säästökohdetta . alibitti-aikajaossa, jossa pienempi vertailupituus johtaa lyhyempiin sanapituuksiin.

Näin ollen yhteen/vähennyslaskupiirissä tarvitaan vain kahdeksan bitin tarkkuus.

25 Kun itse asiassa otetaan huomioon rekistereiden porttipiirit, niin yh- teen/vähennyslaskupiirit karkeasti ottaen vain kaksinkertaistavat porttimäärän tällä alueella.

, : : Vaikka jokaisessa 64 vertailurekisterissä on portit yhteen/vähennyslaskua varten, niin jokaista näytettä kohti tapahtuu keskimäärin ainoastaan neljä yhteen/vähenny s-30 laskua. Tämän vuoksi CMOS-toteutuksella saadaan hyvin pieni tehonkulutus.

Arkkitehtuuri voi tehdä pilotin sovitetun suodatuksen yhden ainoan kellon avulla, : joka toimii alibittinopeudella.

10 109494 Tässä arkkitehtuurissa yhteen/vähennyslaskun ohjaus on liittyy syvemmin itse piireihin kuin DSP-lähestymistavassa. Jokaisen alijakson alussa lasketaan kahden pi-lottialibitin paikat. Kummankin tapauksessa, jos alibitti on ykkönen, niin alibitti-paikkalähdön vastaava plussa-tulo asetetaan ylätilaan, muutoin paikan miinus-tulo 5 asetetaan ylätilaan. Muutoin siirtorekistereiden päässä olevat nollat kellotetaan läpi. Näin ollen alijakson aluksi siirtorekisterien ensimmäiset 32 paikkaa sisältävät kaikki nollia, paitsi ne paikat, jotka vastaavat alijakson alibittipaikkoja, joista toinen, alibi-tin napaisuudesta riippuen, sisältää ykkösen.

Jos paikassa nolla on pilottialibitti, se aiheuttaa sen, että sen hetkinen näyte joko 10 summataan tai vähennetään (pilottialibitin napaisuudesta riippuen) rekisteristä ver-tailulähtöä 0 varten. Yhtä kellojaksoa myöhemmin uusi ykkönen on siirtynyt alas yhteen/vähennyslaskua ohjaavan siirtorekisterin läpi, ja aiheuttaa uuden näytteen summaaminen tai vähentämisen (sama toimenpide kuin edellä) rekisteristä vertailu-lähtöä 1 varten, jne. Paikassa n olevan pilottialibitin on odotettava n kellojaksoa, 15 ennenkuin se aiheuttaa yhteen/vähennyslaskun rekisteriin 0. Jollakin näytteellä 63 kellojaksoa ensimmäisen yhteen/vähennyslaskun jälkeen annetun pilottialibitin tarkistusta varten syötetty tulosuure “putoaa pois” siirtorekisterin päästä, eikä sillä sen jälkeen ole mitään vaikutusta.

Edellä oleva selitys on esitetty yhden reaalisen yksinkertaisen vertailun tapausta 20 varten selityksen pitämiseksi yksinkertaisena. Todellinen tarve koskee kuitenkin '. täysin kompleksista vertailua. Tämä johtuu siitä, että eräät pilottialibitit lähetetään I- kanavalla ja toiset Q-kanavalla, ja että itse kanavalla esiintyy mielivaltaista vaiheen- i siirtoa eri reiteillä. Tavallisesti tämä merkitsisi, että piirit nelinkertaistuisivat. Huo- i lellisella suunnittelulla moninkertaistuminen voidaan rajoittaa ainoastaan kaksinker- » ;' 25 täiseksi reaaliseen vertailupiiriin verrattuna.

« ; : Kuvassa 17 on esitetty eräs mahdollinen arkkitehtuuri. Nyt siinä on kaksi paria yh teen/vähennyslaskun ohjausrekistereitä 40, 42, joista toinen pari 40 sisältää ykköset I-koodin pilottialibitin paikoilla ja toinen pari 42 ykköset Q-koodin osalta. Siinä on ; · t myös kaksi rekisteriä ja yhteen/vähennyslaskupiiriä (yksi I-lähtöä ja yksi Q-lähtöä I I · , 30 varten) kutakin vertailijaa varten. Siirtorekisterien lähtö johdetaan loogiseen piiriin t ‘ ·; 52, joka ohjaa sen, summataanko vai vähennetäänkö I- tai Q-signaali I- ja vastaavasti Q-rekisteristä. Tässä on huomattava, että koska kutakin vertailurekisteriä , ·, varten on olemassa vain yksi yhteen/vähennyslaskupiiri, tässä ei voida summata sellaisten alibittien osuuksia, jotka on lähetetty samanaikaisesti sekä I-kanavalla että ‘ ' 35 Q-kanavalla. Alibittien satunnaistamistoiminta voidaan suunnitella niin, ettei tätä koskaan tapahdu. Muutoin vertailija lisää osuuden joko I-kanavan alibitin tai Q- 109494 n kanavan alibitin osalta, riippuen “ristiriita-prioriteetti” -johdon 54 tilasta. Jotta saataisiin menetettyjen alibittien “kohtuullinen” jakautuminen, tätä johtoa voidaan vuorotella ylös ja alas alijaksosta toiseen.

Sekä I- että Q-kanavaa kohti on analogia/digitaali-muuntimet 56, 58, jotka on kyt-5 ketty kaistanpäästösuodattimiin 60 ja vastaavasti 62. Kaistanpäästösuodattimien 60, 62 lähtö on kytketty valintapiirien 64, 66 eri tuloihin, ja niitä käytetään määrittämään mikä lähtö suodattimista 60, 62 kytketään kulloiseenkin yhteen/vähennyslas-kupiiriin 48, 50.

Seuraavassa selitetään kuvassa 17 esitettyjä loogisia piirejä 52 kuvaan 18 ja kuvaan 10 19 viitaten, joka esittää kuvassa 18 käytetyn valitsimen loogisen kaavion.

Kuvaan 18 viitaten ohjauspiiri käsittää TAI-portin 70, jolla on kaksi tuloa, joista toinen on kytketty positiiviseen ja toinen negatiiviseen imaginaariseen pilottisig-naaliin bittipaikan yksi osalta. TAI-portin 70 lähtö on kytketty invertterin 72 tuloon 1 sekä JA-portin 74 tuloon. Invertterin 72 lähtö ja JA-portin 74 lähtö on kytketty TAI- 15 portin 76 kulloiseenkin tuloon, jonka lähtö on kytketty JA-portin 78 tuloon. TAI-portilla 80 on kaksi tuloa, joista toinen on kytketty positiiviseen ja toinen negatiiviseen Q-pilottisignaaliin bittipaikan yksi osalta, ja TAI-portin 80 lähtö on kytketty JA-portin 78 toiseen tuloon. JA-portin 78 lähtö on kytketty invertteriin 82 sekä valitsinten 84, 86, 88 ja 90 kulloiseenkin tuloon. Positiivinen I-pilottisignaali on kyt-20 ketty valitsimen 84 ja valitsimen 88 kulloinkin toiseen tuloon, ja negatiivinen pilot-tisignaali on kytketty valitsimen 86 ja valitsimen 90 kulloinkin toiseen tuloon. Sa-!". maila tavalla positiivinen Q-pilottisignaali on kytketty valitsimen 86 ja valitsimen 88 ; ’ · kulloinkin toiseen tuloon, ja negatiivinen Q-pilottisignaali on kytketty valitsimen 86 ; ‘’ ja valitsimen 90 kulloinkin toiseen tuloon. JA-portin 74 toiseen tuloon on kytketty 25 ristiriita-prioriteetti-signaali.

t · ; ·. Valitsimen 84 lähtö aiheuttaa Q-vertailijan lähdön summaamisen. Valitsimen 86 lähtö aiheuttaa Q-vertailijan lähdön vähentämisen. Valitsimen 88 lähtö aiheuttaa I- . vertailijan lähdön summaamisen. Valitsimen 90 lähtö aiheuttaa I-vertailijan lähdön ;;; vähentämisen. JA-portin 78 lähtöä käytetään ohjaamaan kuvassa 17 esitettyä välit- « · • ‘ 30 sinta, joka on merkitty 64, 66 ja joka määrää I- tai Q-kanavan valitsemisen.

• · * · ... ‘ Viitataan nyt kuvaan 19 ja selitetään valitsinta. Valitsin käsittää JA-portin 92 ja JA- ': ‘ portin 94, joiden lähdöt on kytketty TAI-portin kulloisiinkin tuloihin. JA-portin en- : ‘.r simmäiseen tuloon tuodaan ensimmäinen tulosignaali A ja sen toiseen tuloon valin-

: '. | tasignaali. Samalla tavalla JA-portin 94 ensimmäiseen tuloon tuodaan tulosignaali B

12 109494 ja sen toiseen tuloon valintasignaali. TAI-portin 96 lähdöstä muodostetaan lähtösig-naali lähtöjohdolle 98.

Ymmärretään, että kuvissa 18 ja 19 selitetty piiri edustaa loogista piiriä, jonka toiminta on alan ammattilaiselle tunnettu.

5 Ymmärretään, että kuvien 18 ja 19 selitys on esitetty yhden bittipaikan osalta, ja tämä piiri toistuu jokaisen bittipaikan kohdalla, joita on yhteensä 32.

Rake-yhdistäjän/kokoajan optimaalinen arkkitehtuuri riippuu sovellutuksesta, ja tämän vuoksi päätteen bittinopeudesta. Kustannuksiltaan herkin sovellutus lienee pelkästään puhetta käsittelevä pääte, joka tukee ainoastaan bittinopeutta, joka liittyy 10 bittijakson yhteen alibittijoukkoon. Näin ollen Rake-yhdistäjä/purkajassa voidaan toteuttaa toiminnat, jotka täydentävät pilottialibitin sovitettua suodatinta, niin että saadaan rakenteen huomattava yksinkertaistuminen.

Kuvassa 20 esitetty arkkitehtuuri perustuu siihen, että minkä tahansa vastaanotetun näytteen (näytteenotto alibittinopeudella) signaalikomponentti on lähetetyistä eri 15 alibiteistä tulevien viivästettyjen vasteiden yhdistelmä. Nämä alibitit liittyvät tavallisesti yhteen lähetettyyn bittiin, vaikka näyte bittirajojen lähellä voi sisältää pitkään viivästyneitä alibittejä yhden bitin päästä sekä kohtuullisesti viivästyneitä alibittejä seuraavan bitin alusta. Yleistä tapausta ajatellen on tarkasteltava kahta bittiä kerrallaan, ja useamman kuin kahden bitin tarkastelu tulee kyseeseen vain, jos bittinopeu-20 det ovat suuremmat kuin viivehajonnan käänteisarvo, joka olisi epätodennäköistä , ,: puhepäätteillä.

•, ·. Kuvaan 20 viitaten ohjausrekisterit 100, 102 on järjestetty vastaanottamaan alibitti- 1.! paikka-tulot, jolloin siirtorekisteri 100 käsittelee parilliset paikat ja siirtorekisteri ' ‘; 102 käsittelee parittomat paikat. Siirtorekistereitä ohjataan alibittikellotaajuudella ; ;;* 25 johdon 104 kautta. Rekisteriryhmä 106 on kytketty ohjausrekistereiden 100, 102 eri ' ’ bittipaikkoihin, ja ne on järjestetty tallettamaan reaalisen kanavan estimaatit. Samal la tavalla on rekisteriryhmä 108 kytketty rekistereiden 100, 102 vastaaviin bittipaik-', ·.: koihin, ja niitä käytetään tallettamaan imaginaarisen kanavan estimaatit. Siirtorekis- : : teriryhmän 106 lähtösignaalit on kytketty moninkertaiseen yhteen/vähennyslaskupii- ’ ; 30 rin 110 tuloihin, ja siirtorekisteriryhmän 108 lähtösignaalit on kytketty moninkertai- 1.. ‘ seen yhteen/vähennyslaskupiiiin 112 tuloihin ylemmän ja alemman väyläajurin 105, 107 kautta. Yhteen/vähennyslaskupiireihin 110, 112 on pitopiirien 109 kautta johdettu joukko ohjaussignaaleja johdoilla 114, 116, 118 ja 120. Johdolla 114 on sig-•. i naali, joka edustaa parillista/paritonta bittiä parillisessa alijaksossa. Johdolla 116 on i ,3 109494 signaali, joka edustaa alibitin napaisuutta parillisessa alijaksossa. Johdolla 118 on signaali, joka edustaa parillista/paritonta bittiä parittomassa alijaksossa. Johdolla 120 on signaali, joka edustaa alibitin napaisuutta parittomassa alijaksossa. Näiden signaalin muunnetut versiot johdetaan myös yhteen/vähennyslaskupiireille 110, 112 5 piirin 122 kautta, jota ohjataan alibittikellotaajuudella johdon 104 ja ajuripiirin 124 kautta.

Moninkertaisten yhteen/vähennyslaskupiirien 110, 112 lähdöt johdetaan yhdistäjä-piireille 126, 128. Yhdistäjäpiiri 126 yhdistää moninkertaisen yhteen/vähennyslas-kupiirin 110 lähtö signaalin vastaanottosuodattimen lähdöistä saatuun reaaliseen 10 signaaliin. Samalla tavalla yhdistäjäpiiri 128 yhdistää moninkertaisen yhteen/vähen-nyslaskupiirin 112 lähtösignaalin vastaanottosuodattimen lähdöistä saatuun imaginaariseen signaaliin. Yhdistäjien 126, 128 lähtösignaalit johdetaan summauspiiriin 130, jonka lähtö johdetaan kytkimen 132 kautta parillisen tai parittoman bitin ko-koamispiirin tuloon kulloisenkin bittipaikan osalta. Tässä on ymmärrettävä, että 15 jokaista käsiteltävää bittipaikkaa kohti on parillisen/parittoman bitin kokoaja 134. Johdolta 136 vastaanotetaan parillinen/pariton -ohjaussignaali, joka ohjaa kytkimen 132 toimintaa, joka puolestaan valitsee parillisen/parittoman bitin kokoajan tätä bittipaikkaa varten, jolloin ohjaussignaalia myös käytetään yhteen/vähennyslaskupiirien 110, 112 ohjaamiseksi.

20 Kummankin kokoajan lähdöt syötetään myös takaisin summauspiiriin 130 kytkimen 133 kautta, jolloin kytkintä ohjataan johdolta 136 saadulla signaalilla.

! . Edellä kuvaan 20 viitaten selitettyä yhdistäjä/purkajaa voidaan myös käyttää tavalli sen hajaspektrisignaalin vastaanottimessa, kuten on selitetty patenttihakemuksessa 9423935.7.

; ;': 25 Viitaten taas kuvaan 20, niin toisin kuin täydellisen hajaspektrin yhdistäjä/purkajan ;. toiminnassa, vastaanotetun näytteen kertomiseksi on summattava vain pieni kanava- estimaattien osajoukko.

Jossain alijaksossa vastaanotettujen näytteiden osalta kulloiseenkin näytteeseen on .: : voinut vaikuttaa enintään kolme alibittiä. Nämä alibitit vastaavat yhtä sen hetkisessä : \: 30 alijaksossa, ja yhtä kulloisessakin edellisessä kahdessa alijaksossa, ja alibittipaikko- · ·. jen satunnaistamisen takia on täysin mahdollista, että kaksi alibittiä on lähetetty ajal lisesti lähekkäin. Näin ollen yhden alijakson kattavien kanavaestimaattien joukon osalta on voitava lukea (yhteen/vähennyslaskua varten) enintään kaksi estimaattia.

. ·: Tarkasteltava viivehajonta kattaa kuitenkin kaksi alijaksoa. Näin ollen kanavaesti- ! 109494 14 maatit jaetaan kahdeksi joukoksi, joista kummatkin kattavan yhden alijakson, ja joilla kummallakin on kaksi väylää. Erityistä ohjausta tarvitaan määrittämään kumpi väylä syöttää summaimia. Tämä aikaansaadaan järjestämällä “parittomat” ja “parilliset” ohjauspiirit, jotka muodostuvat siirtorekistereistä 100, 102. Samallatavalla 5 kuin pilotin sovitetussa suodattimessa, kyseessä olevaa vastaanotinta koskeva alibit-tipaikka asetetaan ykköseksi siirtorekisterin yläosassa. Vuorottelevien kehysten alibitit asetetaan kuitenkin vasemman puolen rekistereihin sitten oikean puolen rekistereihin. Tällä on se vaikutus, että alibittejä vastaavat kanavan estimaatit vuorot-televissa alijaksoissa johdetaan vuorotellen alempien ja ylempien väyläajureiden 10 107, 105 kautta. Tällä tavalla voidaan yhdistää kaksi kanavaestimaattia, joiden väli on pienempi kuin yksi alijakso. Yhteensä neljä väylää reaalisia kanavan estimaatteja ja toiset neljä väylää imaginaarisia kanavan estimaatteja varten syöttävät moninkertaisia yhteen/vähennyslaskupiirejä 110, 112. Vaikka annetulla hetkellä näistä ei ole aktiivisina kuin kolme, joustavuus vaatii niiden mukana oloa.

15 On huomattava, että vasemman puolen siirtorekistereillä 100 hoidettu ohjaus on riippumaton alibitin napaisuudesta ja myös siitä, mihin bittiin jokin määrätty estimaatti vaikuttaa. Näin ollen vasemman puolen piirit ainoastaan ohjaavat väylien aktivoimista. Yhteen/vähennyslaskua ohjataan myös oikean puolen piireillä. Samalla kun vasemmalle puolelle asetetaan alibitin ajastus, vastaavan alibitin napaisuus ja 20 bittireferenssi talletetaan kulloisiinkin piireihin neljän piirin pitopiirissä 109. Talletus säilyy, kunnes parillinen tai pariton alibitti seuraavan kerran päivitetään, eli kaksi alijaksoa. Jaksotus tapahtuu näin ollen kuvan 21 esittämällä tavalla.

. _: Kuvaan 21 viitaten ylempi kaavio esittää joukon alijaksoja useamman bitin osalta, jolloin määrätyn päätteen alibitit on merkitty kirjaimella. Ensimmäisen alikehyksen · ·. 25 alussa bitissä 0 alijakson numero on parillinen, joten parilliset bitit päivitetään. Tä- ’'! mä on esitetty kaaviossa “pitopiirien kirjoitustoiminnat”. Ryhmän jokainen merkki ;;; edustaa, järjestyksessä otettuna, kuvan 20 pitopiirin 109 vastaavaa tuloa. X tarkoit- *' taa sitä, että vastaavaa pitopiiriä ei päivitetä. Ensimmäisen päivityksen osalta ensim mäinen bitti asetetaan nollaksi (ottaen merkintätavaksi 0 = parillinen bitti, 1 = pari-:.:.: 30 ton bitti), ja toinen bitti asetetaan alibitin ‘a’ napaisuuden mukaan. Seuraavan alijak- , · '· son alussa parilliset bitit jätetään ennalleen, ja parittomat bitit päivitetään. Bittinu- . ·. : mero on edelleen parillinen, joten parin ensimmäinen on edelleen ‘0’. Parin toinen asetetaan alibitin ‘b’ napaisuuden mukaan, jne. “Pitopiirin tila” -kaavio osoittaa 1: ‘ näiden muutosten kokonaisvaikutukset. Kuvan 20 moninkertaisten yhteen/vähenny s- 35 laskupiirien 110, 112 toimintaa on havainnollistettu kuvassa 22.

15 109494

Kuvaan 22 viitaten on painotettava sitä, että tämän kaavion tarkoituksena on pelkästään elementtien toiminnan kirkastaminen. Käytännössä käytettäisiin paljon tehokkaampaa erittäin voimakkaasti integroitua toteutusta. Kuvan 20 piirin toimintaa voidaan nyt edelleen selvittää kuvaan 22 viitaten. Kuva 22 havainnollistaa moninker-5 täistä yhteen/vähennyslaskupiiriä 110. Piiri 112 on peilikuva. Näiden elementtien kuvassa 20 olevien ohjaustulojen tarkastelu osoittaa, että “pass/comp”-tuloja ohjataan alibittiarvoilla (eli kulloinenkin kanavaestimaatti invertoidaan, jos alibitti on “0”, ja muussa tapauksessa ei). Lopullisen summaimen tulojen aktivointia ohjataan bitti-referenssijohdoilla (eli talletetuilla tiedoilla “parillinen/pariton bitti parillista 10 alijaksoa varten” ja “parillinen/pariton bitti paritonta alijaksoa varten”) yhdessä “invertoinnin aktivoinnin ohjaus”-johdolla, joita ohjataan “parillinen/pariton ohja-us”-johdolla 136 (kuva 20). Kun näin ollen “parillinen/pariton ohjaus”-johto on matalalla, oikeat kanavaestimaatit kootaan kulloistakin “paritonta” bittiä varten; kun “parillinen/pariton ohjaus”-johto on korkealla, oikeat kanavaestimaatti kootaan 15 kulloistakin “parillista” bittiä varten. Tämä johto saa kummatkin arvon kerran jokaista alibittinäytettä kohti, niin että voidaan kokoamiset voidaan tehdä sekä parittomia että parillisia bittejä varten. Kun kokoamiset on muodostettu, ne kerrotaan vastaanotetuilla näytteillä ja kootaan sitten kulloiseenkin bittiin. Lopuksi kun on käsitelty viimeinen näyte, joka voi vaikuttaa määrättyyn bittiin, bittikokoajan sisältö 20 luetaan demodulointia varten ja kokoajan arvo nollataan.

Claims (12)

1. CDMA-solukkojärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman (4) ja ainakin yhden matkaviestimen, jolloin matkaviestimet on järjestetty liikennöimään vähintään yhden mainitun tukiaseman (4) kanssa radiotien kautta, tukiaseman (4) 5 sisältäessä lähettimen lähetysten lähettämiseksi ainakin yhdelle mainitulle matkaviestimelle, mainitun lähetyksen koostuessa sarjamuodossa aikajakoisesti lähetetyistä alibiteistä, jotka ovat ajallisesti erotettuja ja täten luonnostaan ortogonaalisia, jolloin vältetään keskinäiset häiriöt, tunnettu siitä, että lähetin lähettää sarjamuodossa alibittejä eri matkaviestimille, jotka on ajallisesti sekoitettu 10 bittijakson puitteissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin lähettää binääristen PSK-signaalien muodossa signaalin vaiheessa olevassa komponentissa, ja että toiset lähetykset esiintyvät signaalin kvadratuurivaiheisessa komponentissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vastaanotin sisältää pilotin sovitetun suodattimen, jossa jokaiseen vertailua varten järjestettyyn lähtörekisteriin (16; 44,46) liittyy yhteen/vähennyslaskupiiri (14; 48, 50), ja että . ‘ mainittua yhteen/vähennyslaskupiiriä (14; 48, 50) ohjataan kulloisellakin ohjauksen ':.; ’ siirtorekisterillä (10, 12; 40,42), joka on järjestetty vastaanottamaan alibittien ·/ 20 paikkoja vastaavia tulosignaaleja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut yh-teen/vähennyslaskupiirit (14; 48, 50) vastaanottavat kantataajuisen tulosignaalin , : kaistanpäästösuodattimen (20; 60, 62) kautta.

...: 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kantataajuinen ; ; 25 signaali on kompleksinen kantataajuinen signaali, ja jokainen ohjausrekisteri (40) on . · ’ . järjestetty ohjaamaan jokaista yhteen/vähennyslaskupiiriä (48, 50) pilottialibitin paikkojen sijoittamiseksi kompleksisen kantataajuisen signaalin reaaliseen koodiin, ’ ’ · ‘ ja että toinen pari ohjausrekistereitä (42) on järjestetty pilottialibitin paikkojen :: sijoittamiseksi kantataajuisen signaalin imaginaariseen koodiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vertailijoiden muodostamat lähtösignaalit johdetaan rekisterivälineiden ensimmäiseen ryhmään (106) kanavaestimaattien tallettamiseksi reaalisten kanavaestimaattien osalta ja toiseen rekisterivälineiden ryhmään (108) kanavaestimaattien tallettamiseksi imaginaaristen kanavaestimaattien osalta ja että mainittuja rekisterivälineiden 109494 ensimmäistä ja toista ryhmää (106, 108) ohjataan ensimmäisillä ja vastaavasti toisilla rekisterivälineillä (100, 102), jotka sisältävät parillisiin ja vastaavasti parittomiin alibittipaikkoihin liittyvää tietoa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittujen 5 rekisterivälineiden ensimmäisen ja toisen ryhmän (106, 108) sisältämät kanavaestimaatit johdetaan ensimmäisiin ja toisiin yhteen/vähennyslaskuvälineisiin (110, 112) yhteen/vähennys-laskutoimituksen suorittamiseksi reaalisilla kanavaestimaateilla ja imaginaarisilla kanavaestimaateilla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kummankin 10 yhteen/vähennyslaskuvälineen (110, 112) lähtö johdetaan kulloisellekin yhdistäjävälineelle (126, 128) yhdistettäväksi vaiheessa olevaan ja vastaavasti kvadratuurivaiheessa olevaan signaaliin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kummankin yhdistäjävälineen (126, 128) lähtösignaali johdetaan summanneen (130), jonka lähtö 15 johdetaan parillisen tai parittoman bitin kokoajaan (134), joka liittyy sen hetkiseen • ’ bittiin.

‘: 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että summain (130) vastaanottaa toiseen tuloon mainitun parittoman tai parillisen bitin kokoajan •, (134) muodostaman lähdön. v ; 20

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin lähettää pilottisignaalin lähettämällä eräitä alibittejä alikehyksessä : .: tunnettujen alibittien muodossa, niin että ne voidaan koota tunnetulla tavalla •'": kanavaestimaatin saamiseksi. I

:: 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että :, _: 25 tehonsäätö jäljestetään välineillä, joiden avulla yhteyksillä on bittiä kohti vaihteleva määrä alibittejä, joiden määrä voi vaihdella ajallisesti, jolloin vaihtelu toimii t!, ‘: tehonsäätönä. » · 18 109494