FI109313B - Sovitelma virtakiskostojen liittämiseksi toisiinsa - Google Patents

Description

109313

Sovitelma virtakiskostojen liittämiseksi toisiinsa

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on sovitelma virtakiskostojen liittämiseksi toisiinsa. Tällainen virtakiskosto käsittää ainakin yhden sähköä johtavan virtakiskon, 5 jonka sisään on muodostettu sen pituussuunnassa kulkeva ontelomainen tila, sekä ontelomaiseen tilaan sovitetut rinnakkain ja oleellisesti toisiaan vasten kiskon pituussuunnassa kulkevat ja kiskon poikittaissuunnassa joustavat jousielimet, ja ainakin yhden koskettimen käsittävän liitinelimen, joka on kytkettävissä virtakis-koon järjestämällä se virtakiskossa olevan aukon kautta jousielimien väliin.

10 Tässä yhteydessä virtakiskostolla tarkoitetaan ratkaisua, jossa on yksi tai useampi virtakisko sähköenergian syöttämiseksi. Toisin sanoen, vaikka tässä yhteydessä puhutaan kiskostosta, ei rakenteessa välttämättä tarvitse olla useaa rinnakkaista virtakiskoa, vaan kiskosta voi myös käsittää ainoastaan yhden virta-kiskon, joka voi toimia esim. jakelukiskona.

15 Keksinnön tausta Sähkönjakelun kojeissa tai kojeistoissa sekä sähkönjakelujärjestelmissä käytetään yleisesti kiskoja tai kiskostoja sähköenergian siirtoon. Virtakiskot ovat yleensä lattakiskoa tai valmistettu erikoisprofiilista. Virtapiirin kojeet tai läh-. . töyksiköt liitetään kiskostoon johtimella. Kiskoliityntä voi olla kiinteä tai irrotettava.

20 Liitinelimet on suunniteltu ottaen huomioon mahdollisten oikosulkuvoimien aiheuttamat rasitukset rakenteelle. Eräs tällainen ratkaisu on esitetty ruotsalaisessa ·’ ·: ·' patenttijulkaisussa SE 462 460.

:.'i Tunnettujen virtakiskostojen eräs epäkohta on se, että niitä on vaikea toteuttaa niin, että kiskosta saadaan hyvin kosteussuojatuksi joka puolelta 25 (erityisesti liitinelimien alueelta). Tunnetut virtakiskostot ovat lisäksi rakenteeltaan sellaisia, että niiden käyttöalue on rajoittunut pelkästään siihen käyttöön, johon ne :\ ; on suunniteltu, tyypillisesti esim. kiskostosta syötettävän lähtöyksikön liittämiseen .···. kiskostoon. Tällaiset rakenteet eivät normaalisti sovellu kiskojen jatkamiseen il man ruuviliitoksia tai erilaisten komponenttien ruuvittomaan (plug-in) liittämiseen : 30 kiskostoon. Kiskostot eivät myöskään ole rakenteeltaan sellaisia, että kiskoston virta-alue olisi helposti laajennettavissa ja missä valokaarioikosulun kiskoston eri : . *. vaihekiskojen välillä olisi estetty normaalissa käyttötilanteessa.

109313 2

Keksinnön lyhyt selostus

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä esitettyihin epäkohtiin ja aikaansaada uusi virtakiskorakenne, joka mahdollistaa (a) tehokkaan komponentin ja lähtöyksikön ruuvittoman liittämisen (b) te-5 hokkaan kosketussuojauksen ja valokaarioikosulun tahattoman estämisen yksinkertaisella tavalla ja (c) kiskoston ja/tai liitostekniikan käytön eri tyyppisissä sovellutuksissa, kuten kiskostojen jatkamisessa kahden kojeen tai komponentin liittämisessä toisiinsa. Nämä päämäärät saavutetaan keksinnön mukaisella virta-kiskolla ja kosketinliitosrakenteella, jolle on tunnusomaista se, että virtakisko kä-10 sittää virtaa johtavan kiskoprofiilin, jossa on kaksi oleellisesti rinnakkaista profiilia, jotka ovat kiskon poikittaissuunnassa tietyn välimatkan päässä toisistaan pitkänomaisen ja kiskoprofiilin tai profiiliyhdistelmän läpi ulottuvan aukon muodostamiseksi, ainakin kahden oleellisesti samanlaisen virtakiskoston ollessa liitettyinä tosiinsa virtakiskostoihin järjestetyllä koskettimella, joka on jousielimien välissä.

15 Keksinnön perusajatuksena on sovittaa kiskon sisään muodostettuun pituussuuntaiseen tilaan kiskon pituussuunnassa kulkevat jousielimet, jotka joustavat kiskon poikittaissuunnassa siten, että ne sallivat liikkuvan koskettimen työntämisen niiden väliin ja lukitsevat koskettimen paikalleen kiskoon. Liikkuvan koskettimen ja virtakiskon välinen kosketusalue saadaan tällä tavoin hyvin piiloon 20 kiskon sisään. Vaihtoehtoisesti voivat poikittaissuunnassa joustavat jousielimet •. ,: olla siinä liikkuvassa koskettimessa, joka liittyy virtakiskoon.

•:' ·: Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan edellä kuvattujen etujen ! , lisäksi erittäin kompakti rakenne, koska kiskojen sisälle jäävä tila on hyödynnetty ; ‘ j tehokkaasti.

. , ·, 25 Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti jousielimet ovat kier- , · | rejousia, jotka kulkevat kiskon sisällä ainakin liitosalueilla, edullisesti kuitenkin ko ko kiskon pituudella. Kierrejousien avulla kiskostolle saadaan mm. hyvät virran-johto-ominaisuudet. Kierrejousi on virtaa johtavaa materiaalia. Kierrejousen käyttö ‘; ': mahdollistaa virtaliitokseen useita kosketuspisteitä.

...: 30 Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta on myös liitäntätapahtuma yk- sinkertainen, koska liitäntä suoritetaan pelkästään työntämällä liikkuva kosketin . · · ·. virtakiskon sisään. Minkäänlaisia ruuveja tms. liitoselimiä ei siis tarvita liitoksen tekemiseen.

•: : Keksinnön mukainen virtakiskosto sallii liittimien sivuttaiskallistumisen ...: 35 ja liikkumisen kiskoston pituussuunnassa. Tämän lisäksi virtakisko antaa suureh kot toleranssit liittimen koolle sekä sen paikalle.

109313 3

Virtakiskojen liittäminen toisiinsa on yksinkertaista suorittaa vain kiskot yhdistävällä liitinkappaleella.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tar-5 kemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuvanto, joka havainnollistaa keksinnön mukaista kiskostoa, jossa on neljä rinnakkaista virtakiskoa, kuviot 2a...2d esittävät yksittäisen virtakiskon erilaisia toteutustapoja, kuvio 2e havainnollistaa keksinnön mukaisen virtakiskon käyttöä ta-10 vanomaisen pulttiliitoksen toteutuksessa, kuviot 3a...3g esittävät vaihtoehtoisia toteutustapoja tehdä kosketinlii-tos hyödyntäen virtaa johtavaa jousirakennetta kiskostoon liitettävässä osassa, kuviot 4a...4d havainnollistavat lähtöyksikön liittämistä yhdeltä ja kahdelta sivulta keksinnön mukaiseen kiskostoon, 15 kuvio 5 havainnollistaa kiskojen liittämistä yhteen hyödyntäen keksin nön mukaista virtaliitostekniikkaa, kuviot 6a ja 6b havainnollistavat, kuinka keksinnön mukainen kiskosto on jatkettavissa, kuviot 7a ja 7b esittävät kahden virtakiskon liittämistä toisiinsa, •. ·. 20 kuviot 7c ja 7d esittävät keksinnön mukaisella kiskostolla aikaansaata- vaa erotintoimintaa, • · . f. kuviot 8a ja 8b, 9a ja 9b sekä 10a ja 10b esittävät erilaisten yksittäisten T ; kaapeliliitinrakenteiden liittämistä keksinnön mukaiseen virtakiskoon, *· / kuviot 11a ja 11b esittävät keksinnön mukaisen kiskoston käyttöä ko- ' ·: ' 25 jeistokaapin kokooja- ja pystysyöttökiskostoina, ; kuviot 12a...12d havainnollistavat kokoojakiskoston käyttöä kojeisto- kaapin ulkopuolisena komponenttina, kuviot 13a...13d esittävät keksinnön mukaisella kiskorakenteella to-• * “: teutettuja erilaisia kokoojakiskojärjestelmiä, 30 kuviot 14a ja 14b havainnollistavat keksinnön mukaisten virtakiskojen '.,; käyttöä kiskosiltana, jolla yhdistetään kaksi tai useampi kojeisto toisiinsa, ja kuvio 15 havainnollistaa jousielimien erästä vaihtoehtoista toteutus- : muotoa.

109313 4 i

Suoritusmuotojen yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen periaatteellinen kiskojär-jestelmä 10, joka on tässä tapauksessa nelivaiheinen, toisin sanoen se käsittää neljä rinnakkaista virtakiskoa 11, jotka on kiinnitetty toisiinsa sinänsä tunnetuilla 5 liitoselimillä 12. Yksittäinen virtakisko 11 käsittää tässä tapauksessa virtaa johtavan kiskoprofiilin 13 sekä eristekerroksen 14 (esim. PVC-muovia), jonka sisälle kiskoprofiili on koteloitu. Eristekerros voi olla esim. valettu kiskojen päälle tai kis-kosto voi olla asennettu erillisen eristekourun sisälle.

Kuvion 1 esimerkkitapauksessa kiskoprofiili muodostuu kahdesta rin-10 nakkaisesta profiilista 13a ja 13 b, jotka ovat kiskon poikittaissuunnassa tietyn välimatkan päässä toisistaan. Kummassakin profiilissa on pituussuuntainen ura 15 vastapäistä profiilia vasten olevalla pinnallaan. Kumpaankin uraan on sovitettu kierrejousi 16, jonka halkaisija vastaa oleellisesti uran leveyttä. Kierrejousten pituus vastaa esim. kiskoston pituutta ja jouset ulkonevat urista niin, että ne ovat 15 toisiaan vasten oleellisesti koko kiskoston pituudella. Urat 15 ja profiilien väliin jäävä tila muodostavat siis yhdessä virtakiskon sisään ontelomaisen tilan, jossa jouset ovat.

Koska profiilit ovat kiskon poikittaissuunnassa tietyn välimatkan päässä toisistaan, muodostuu niiden väliin kiskon ylä- ja alapinnoille kiskoston pituus-20 suunnassa kulkeva kosketinaukko KA, jonka kautta kiskoon liitytään . V: esim. lattakoskettimella L. Jotta liityntä voidaan suorittaa, ei eristekerrosta 14 ole ·:··: kosketinaukon kohdalla, ainakaan niillä liitosalueilla, joiden kohdalla liityntä on

; tarkoitus mahdollistaa. Toisin sanoen, eristekerroksessa on kosketinaukkoa KA

vastaava aukko ainakin liitosalueilla, edullisesti kuitenkin kiskoston koko pituu-\ · ’ 25 della. Kuviossa 1 tätä aukkoa on merkitty viitemerkillä KA'.

y.'.' Lattakosketin L työnnetään nuolen A suuntaisesti kosketinaukkojen kautta kiskon sisällä olevien kierrejousien väliin, jotka lukitsevat koskettimen paikalleen kiskoon. Lattakosketin voi olla eristetty niin, että vain sen kärkiosa KO, jo- '· ka työntyy virtakiskon sisään, on paljas muun osan ollessa päällystetty eristeker- 30 roksella17.

Kierrejousien avulla kosketinrakenteelle saadaan yksinkertaisella ta-. · · ·. valla hyvät virranjohto-ominaisuudet, johtuen siitä, että kierrejousien ansiosta kos- ’" ketinrakenteessa on paljon kosketuspisteitä.

•: : Käytännössä kiskoston yksittäinen kisko voi muodostua esim. kupari- 35 profiilista tai alumiiniprofiilista, jossa (jousta vasten oleva) kosketuspinta on (ainakin liitosalueilla) esim. kuparia.

i 109313 5

Kuvioissa 2a...2d on esitetty yksittäisen virtakiskon erilaisia toteutustapoja. Kuvioiden 2a ja 2c mukaisessa esimerkissä kisko käsittää kaksi rinnakkaista profiilia, jotka on sidottu yhteen siten, että niiden väliin jää tarvittava kosketinauk- ko KA. Kuvion 2a tapauksessa sidonta on toteutettu eristekerroksen 14 avulla.

5 Kuvioiden 2b ja 2d mukaisessa esimerkissä kisko muodostuu ainoastaan yhdestä profiilista 13c, jonka sisään muodostuu pituussuuntainen ura 15, jossa kierrejou-set 16 ovat. Tässä tapauksessa kosketinaukko on vain kiskon ylä- tai alapinnalla, kun taas kuvion 2c mukaisessa tapauksessa kiskoon voidaan liittyä kiskoston molemmilta puolilta. Kuten kuvioista havaitaan, ei eristekerros ole välttämätön, 10 joskin keksinnön eräs etu on juuri se, että rakenne mahdollistaa tehokkaan kos-ketussuojauksen toteuttamisen.

Kiskoon muodostettua jousiuraa voidaan käyttää myös kuvion 2d esittämällä tavalla tavanomaisen pulttiliitoksen tekemiseen sovittamalla pultin 21 kanta jousiuraan. Liitoksesta lähtevää kiskoa, kaapelikenkää tms. johdinta on 15 merkitty viitenumerolla 22.

Kierrejousien ei välttämättä tarvitse olla kiskon sisällä, vaan ne voivat olla myös liikkuvassa koskettimessa (lattakoskettimessa). Näitä vaihtoehtoisia pe-riaaterakenteita on havainnollistettu kuvioissa 3a...3g. Liikkuvan koskettimen LK sivupinnoilla voi olla yksi tai useampi jousiura 31, johon on sovitettu kierrejousi 32, 20 jonka sivupinta ulkonee (jousen ollessa vapaana) kosketinrungon 33 sivupinnan . ulkopuolelle. Jousia voi olla yhtä monta koskettimen kummallakin sivupinnalla (kuviot 3a...3d) ja ne voivat olla koskettimen liikesuunnassa samoilla kohdilla • (kuvio 3a...3c) tai vuorotellen (kuvio 3d). Liikkuvan koskettimen rungossa voi | myös olla aukko, johon jousi on sovitettu siten, että se ulkonee koskettimen mo- ' , ’ 25 lemmille sivuille (kuviot 3e ja 3f). Näitä aukkoja/jousia voi olla pystysuunnassa yk- :’ si (kuvio 3e) tai useampia (kuvio 3f). Jousi voi olla myös kiinnitetty aivan liikkuvan • > · ’·’ koskettimen rungon kärkeen (kuvio 3g). Kaikissa kuvioissa 3a...3f esitetyissä va riaatioissa muodostuu virtaa johtava kisko poikkileikkaukseltaan oleellisesti U:n ·.*: muotoisesta profiilista 34, jonka haarojen väliin liikkuva kosketin LK työnnetään ’, t,: 30 (jolloin jousi puristuu haarojen sisäpintoja vasten).

:v. Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksinnön ensisijaisen suoritus- muodon (kuvio 1) mukaisen rakenteen soveltuvuutta erilaisiin sovelluksiin ja käyttöympäristöihin.

:,· i Kuvioissa 4a...4d on havainnollistettu sitä, kuinka keksinnön mukai- • _ * ’: 35 seen kiskostoon voidaan liittyä joko vain kiskoston toiselta puolelta tai molemmilta puolilta. Kuvioissa 4a ja 4b on esitetty tapaus, jossa pystykiskoston 41 yksittäiset r 109313 6 kiskot 42 ovat kuvion 2d (tai 2b) mukaiset, jolloin lähtöyksikkö, esim. moottorilähtö 43 voidaan liittää kiskostoon vain toiselta puolelta. Kuvioissa 4c ja 4d on puolestaan esitetty tapaus, jossa pystykiskoston 41 yksittäiset kiskot 42 ovat kuvion 2c (tai 2a) mukaiset, jolloin lähtöyksiköt 43 voidaan liittää kiskostoon sen molemmilta 5 puolilta. Kuviot 4a ja 4c esittävät kiskostoa ylhäältä päin nähtynä ja kuviot 4b ja 4c vastaavasti sivulta päin nähtynä.

Kuviossa 5 on havainnollistettu, kuinka keksinnön mukaista ratkaisua voidaan hyödyntää virtakiskojen yhdistelyssä. Kuviossa on kolme virtakiskoa 11 liitetty osittain päällekkäin ja peräkkäin liittämällä ne toisiinsa kiskonpaloilla 51, 10 jotka ovat kummastakin päästään jousien välissä. Lisäämällä kiskostoon uusia "portaita" kuvion esittämällä tavalla voidaan kiskoston kuormitettavuutta lisätä (uusi porras muodostaa aina uuden lähdön).

Kuvioissa 6a ja 6b on havainnollistettu, kuinka keksinnön mukainen perusrakenne soveltuu myös kiskoston jatkamiseen. Kuviossa 6a on esitetty kis-15 kostoa sivulta päin nähtynä ja kuviossa 6b ylhäältä päin nähtynä. Kaksi kiskostoa 60 ta 61 yhdistetään toisiinsa asettamalla niiden päiden väliin esim. kuparikiskot 62. Liitos on varustettu sokkatapeilla 63, joka estää kiskoston irtoamisen ja mahdollistaa samalla sen, että liitos pystyy pituussuunnassa vastaanottamaan lämpölaajenemisen.

20 Kuviossa 7a ja 7b on havainnollistettu kahden kiskon yhteenliittämistä.

Kuvion 7a tapauksessa on kaksi kiskoa 11 asennettu keskenään peräkkäin suo-•. .. ; ran kiskoliittimen 71 avulla. Kuvion 7b tapauksessa on kiskot liitetty rinnakkain • . ·. oleellisesti U:n muotoisella kiskonpalalla 72.

] · ’ j Kuvioissa 7c ja 7d on havainnollistettu kahden kiskon 11 välillä toteu- 1 . ‘ 25 tettua erotintoimintaa. Siirtämällä liitoskiskoa 73 kahden kiskon 11 välillä saadaan ; aikaan määräysten edellyttämä näkyvä (tai esim. liitoskiskon asennosta havaitta- ' ·' ’ va) avausväli. Erottimen käyttölaitteita ei ole esitetty, koska ne voidaan toteuttaa sinänsä tunnetulla tavalla.

•. : Keksinnön mukaiseen kiskostoon voidaan myös yhdistää erilaisia yk- ',,.: 30 sittäisiä kaapeliliitinrakenteita. Kuvioiden 8a ja 8b tapauksessa on keksinnön mu- \ . kaiseen pääkiskoon 11 liitetty pienempi kisko 81, jossa on useampia erillisiä liitti- miä 82. Tällaista kokonaisuutta voidaan käyttää esim. maadoitusalustana. Kuvioiden 9a ja 9b tapauksessa on puolestaan yksittäinen liitin 91 liitetty suoraan : · virtakiskoon. Kaapeli kiinnitetään liittimessä olevaan reikään 92. Kuvioissa 10a ja ’: 35 10b esitetyssä liitäntäratkaisussa liitin käsittää lattakiskon 100, joka on varustettu tunnetulla sankaliittimellä 101.

109313 7 ! Kuvioissa 11a ja 11b on esitetty ratkaisu, jossa kojeistokaapin vaaka suuntainen kokoojakiskosto 110 on liitetty edellä esitetyn kaltaisilla lattakiskotyyp-pisillä liittimillä 111 pystysuuntaiseen kiskojärjestelmään 112. Tällaisen ratkaisun i ansiosta kojeistokaapit voidaan toimittaa erikseen ja liittää kokoojakiskostoon 5 käyttöpaikalla keksinnön mukaisella liitostekniikalla.

Kuviossa 12a on kaksi rinnakkaista pystysyöttökiskoa 121 liitetty toisiinsa kennon sisällä esim. kuviossa 7b esitetyllä tavalla. Kuviossa 12b on kennoon lisätty kokoojakiskosto 110, joka sijaitsee kalustehan ulkopuolella pys-tysyöttökiskoston yläosassa. Kuviossa 12c on muuten sama tilanne, mutta siinä 10 on virta-aluetta kasvatettu liittämällä kaksi kokoojakiskostoa toisiinsa (esim. kuviossa 7a esitetyllä tavalla). Kuvio 12d havainnollistaa sitä, kuinka kokoojakiskosto voidaan keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta liittää pystysuunnassa helposti mihin tahansa kohtaan pystysyöttökiskostoa.

Sijoittamalla kokoojakiskosto 110 kalustehan taakse voidaan kiskoston 15 jäähdytys toteuttaa entistä tehokkaammin (koska kiskosta ei ole suljetussa kalustetussa). Vikatapauksessa eivät vauriot myöskään pääse leviämään kalusteillaan. Myös keskuksen nimellisvirran kasvattaminen on helppoa, koska se voidaan tehdä kasvattamalla kokoojakiskoston virtakiskojen lukumäärää. Kokoojakiskos-ton ollessa puolessa välissä pystysyöttökiskostoa pystytään tietty virta jakamaan 20 molempiin suuntiin, jolloin virransyöttökyky on kaksinkertainen verrattuna tilantee-,': *. seen, jossa syöttöpiste on kiskoston päässä.

.,..: Kuvioissa 13a...13d on esitetty keksinnön mukaisella kiskorakenteella • toteutettuja erilaisia kokoojakiskojärjestelmiä. Kuviossa 13a on esitetty viisikisko- T ! järjestelmä, jossa on kolme vaihekiskoa (L1...L3), nollakisko N ja suojamaakisko • / 25 PE. Kuviossa 13b on muuten samanlainen ratkaisu, mutta siinä on kahdet vaihe- kiskot (L1 ...L3), jotka on liitetty toisiinsa kuviossa 7a esitetyllä tavalla. Kuvion 13c V : tapauksessa on kaksi vaihekiskojärjestelmää päällekkäin, jolloin aikaansaadaan mm. hyvä virranjakauma sekä alhaisempi lämpeneminen. Kuviossa 13d on esi-: ’ : tetty ns. vaihejaettu kiskosta. Kaikissa edellä kuvatuissa tapauksissa on yksittäiset ' : 30 virtakiskot yhdistetty toisiinsa lattakiskolla samaan tapaan kuin edellä esitettiin . Λ t esim. kuvioiden 7a ja 7b yhteydessä.

‘.,; Keksinnön mukaisia virtakiskoja voidaan käyttää myös kuvion 14 mu- ’ ·: * ‘ kaisesti kiskosiltana 140, jolla yhdistetään kaksi kojeistoa (A ja B) toisiinsa.

: ’: Keksinnön mukaista virtakiskoa voidaan käyttää myös tavallisena ja- 35 kelukiskona, johon voidaan tehdä liitäntöjä mihin tahansa kohtaan (edellyttäen, että jouset kulkevat kiskon sisällä kiskon koko pituudella).

8 109313

Edellä on esitetty suoritusmuotoja, joissa kaikissa jouset muodostuvat kierrejousista. Kierrejousen käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan mitkä tahansa vastaavalla tavalla toimivat jousielimet voivat tulla kysymykseen. Kuviossa 15 on havainnollistettu erästä mahdollista vaihtoehtoista toteutusmuotoa esittä-5 mällä virtakiskoa ylhäältä päin nähtynä ja osittain leikattuna. Jousielimet ovat tässä tapauksessa aaltomaisia jousia 150a ja 150b, jotka on valmistettu esim. metal-lilangasta tai metalliliuskasta. Jouset on muodostettu siten, että liikkuvan koskettimen alueelle muodostuu riittävästi kosketuspisteitä.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 10 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

» I 1 t · > i I 1 » 1 1 f I 1 # J t « i $ ♦ t I • · * » ( « 1 c i ·

t 1 I

t I i < · > i » ‘ I i i I 1 I 1

Claims (8)

109313 9

1. Sovitelma virtakiskostojen liittämiseksi toisiinsa, joka virtakiskosto käsittää -ainakin yhden sähköä johtavan virtakiskon (11), jonka sisään on i 5 muodostettu sen pituussuunnassa kulkeva ontelomainen tila, - ontelomaiseen tilaan sovitetut rinnakkain ja oleellisesti toisiaan vasten kiskon pituussuunnassa kulkevat ja kiskon poikittaissuunnassa joustavat jou-sielimet (16), ja -ainakin yhden koskettimen (LL) käsittävän liitinelimen, joka on kyt-10 kettävissä virtakiskoon (11) järjestämällä se virtakiskossa olevan aukon (KA, KA') kautta jousielimien väliin, tunnettu siitä, että -virtakisko (11) käsittää virtaa johtavan kiskoprofiilin (13), jossa on kaksi oleellisesti rinnakkaista profiilia (13a, 13b), jotka ovat kiskon poikittaissuun-15 nassa tietyn välimatkan päässä toisistaan pitkänomaisen ja kiskoprofiilin tai profii-liyhdistelmän läpi ulottuvan aukon (KA, KA') muodostamiseksi, ainakin kahden . : ’: oleellisesti samanlaisen virtakiskoston ollessa liitettyinä tosiinsa virtakiskoihin (11) ....; järjestetyllä koskettimella (LL), joka on jousielimien (16) välissä.

• ,·. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ! 20 kosketin (LL) käsittää lattakiskon (62, 71, 72, 73), joka on sovitettu jousielimien • .* (16) väliin. • · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, ' että virtakiskostot (60, 61) on järjestetty oleellisesti peräkkäin oleviksi kiskostojen pituussuuntaisen liikkeen sallimiseksi. :· j 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen sovitelma, tunnettu • ” *: siitä, että virtakiskojen (11) aukot on järjestetty oleellisesti samalle leikkaustasolle oleviksi, jolloin koskettimen (LL) muodostava liitoskisko (73) on sovitettu liikkuvaksi siten, että virtakiskot ja liitoskisko yhdessä toteuttavat erotintoiminnan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen sovitelma, tunnettu 30 siitä, että ainakin kaksi virtakiskoa (11) on järjestetty oleellisesti rinnakkain, jolloin koskettimen (LL) muodostava liitoskisko (72) on sovitettu liikkuvaksi siten, että virtakiskot ja liitoskisko yhdessä toteuttavat erotintoiminnan ja kahden virtatiejär-jestelmän yhdistämisen.

6. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, 35 tunnettu siitä, että se käsittää useita virtakiskoja (11), jotka on kytketty por- rasmaisesti peräkkäin. 109313 10

7. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että virtakiskostossa on eristekerros (14), jonka sisälle kisko-profiili on koteloitu.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että 5 eristekerrokseen (14) on muodostettu mainitut aukot (KA, KA') ainakin virtakis- koston toiselle puolelle. • * · • · ♦ * * I · « » » 109313 11