FI108983B - Liikkuvuusagentin valinta accessverkossa - Google Patents

Description

108983 !

Liikkuvuusagentin valinta accessverkossa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy mekanismiin liikkuvuusagentin valitsemiseksi ylemmän protokollakerroksen liikenteen, kuten Internet-tyyppisen protokollaliiken-5 teen, reitittämiseksi accessverkossa.

Keksinnön tausta

Matkaviestinjärjestelmä viittaa yleisesti mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, joka mahdollistaa langattoman liikennöinnin, kun käyttäjät liikkuvat järjestelmän palvelualueen sisällä. Tyypillinen matkaviestinjärjestelmä 10 on yleinen maanpäällinen matkaviestinverkko (PLMN, Public Land Mobile Networks). Usein matkaviestinverkko on accessverkko, joka antaa käyttäjälle langattoman pääsyn ulkopuolisiin verkkoihin, isäntiin tai erityisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin.

Yleinen pakettiradiopalvelu GPRS (General Packet Radio Service) 15 on uusi palvelu GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile Communication). Aliverkko käsittää joukon pakettidatapalvelusolmuja SN, joihin tässä hakemuksessa tullaan viittaamaan palvelevina GPRS-tukisolmuina SGSN. Kukin SGSN on kytketty GSM-matkaviestinverkkoon (tyypillisesti tukiasemaohjaimeen BSC tai tukiasemaan BTS tukiasemajärjestelmässä), niin että SGSN voi : " 20 tuottaa pakettipalvelun liikkuville datapäätelaitteille useiden tukiasemien, ts.

• · · solujen, kautta. Välissä oleva matkaviestinverkko tuottaa radioaccessin ja pa-·.*·· kettikytketyn datasiirron SGSN:n ja liikkuvien datapäätelaitteiden välille. Eri ali-verkot ovat puolestaan kytketyt ulkopuoliseen dataverkkoon, esim. yleiseen kytkettyyn dataverkkoon PSDN (Public Switched Data Network) GPRS-25 yhdyskäytävätukisolmujen GGSN kautta. GPRS-palvelu sallii täten pakettida-tasiirron aikaansaamisen liikkuvien datapäätelaitteiden ja ulkopuolisten data-. verkkojen välille, kun GSM-verkko toimii radioaccessverkkona RAN (Radio Ac- cess Network).

Nyt ollaan kehittämässä kolmannen sukupolven matkaviestinjär-30 jestelmiä, kuten Universal Mobile Communications System (UMTS) ja Future Public Land Mobile Telecommunications System (FPLMTS), jolle on myöhemmin annettu uusi nimi IMT-2000 (International Mobile Telecommunication *·*. 2000). UMTS-arkkitehtuurissa UMTS:n maanpäällinen radioaccessverkko, UTRAN, koostuu joukosta radioaccessverkkoja RAN (joita kutsutaan myös ra-35 dioverkkoalijärjestelmäksi RNS), jotka on kytketty ydinverkkoon (CN). Kukin 2 108983 i RAN on vastuussa sen oman soluryhmän resursseista. RAN on palveleva RAN kullekin yhteydelle, joka on matkaviestimen MS ja UTRAN:in välillä. RAN koostuu radioverkko-ohjaimesta RNC ja monista tukiasemista BS. Yksi ydin-verkko, joka tulee käyttämään UMTS-radioaccessverkkoa, on GPRS.

5 Yksi päätavoitteista matkaviestinverkon kehityksessä on IP (Internet

Protocol) -palvelu, jossa on standardi IP-runko, joka käyttäisi matkaviestinverkoissa olevan matkaviestinverkon liikkuvuudenhallinnan ja Mobile IP -yhdistelmää. IP-peruskonsepti ei tue käyttäjän liikkuvuutta: IP-osoitteet annetaan verkkorajapinnoille niiden fyysisestä sijainnista riippuvaisesti. Itse asiassa IP-10 osoitteen ensimmäinen kenttä (NETID) on yhteinen kaikille rajapinnoille, jotka liittyvät samaan Internet-aliverkkoon. Tämä periaate estää käyttäjää (liikkuvaa isäntää) säilyttämään osoitettaan, kun hän liikkuu eri Internet-aliverkoissa, ts. kun hän vaihtaa fyysistä rajapintaa.

Liikkuvuuden parantamiseksi Internetissä on Internet Engineering 15 Task Force (IETF) esitellyt Mobile IP -protokollan IP-versiolle 4 standardissa RFC2002. Mobile IP mahdollistaa IP-datagrammien reitittämisen liikkuville isännille riippumatta liityntäpisteestä aliverkossa. Mobile IP -protokolla tuo mukanaan seuraavat uudet toiminnalliset tai arkkitehtuuriyksiköt.

’’Liikkuva solmu MN” (jota kutsutaan myös liikkuvaksi isännäksi MH) 20 viittaa isäntään, joka muuttaa liityntäpistettään yhdestä verkosta tai aliverkosta ·. toiseen. Liikkuva solmu voi muuttaa sijaintiaan muuttamatta IP-osoitettaan; se voi jatkaa liikennöintiä muiden Internet-solmujen kanssa missä tahansa sijaintipaikassa käyttäen omaa (vakiota) IP-osoitettaan. ’’Matkaviestin (MS)” on Hik- • · '· '· kuva solmu, jolla on radiorajapinta verkkoon. ’’Tunneli” on reitti, jota datagram-·’ 25 mi seuraa, kun se on kapseloitu. Malli on sellainen, että datagrammin ollessa ♦ · · ·’.·' : kapseloituna se reititetään tunnetulle dekapselointiagentille, joka poistaa da- ν’ ·’ tagrammin kapseloinnin (ja välittää sen oikein sen lopulliseen päämäärään).

Kukin liikkuva solmu on kytketty kotiagenttiin uniikin tunnelin kautta, joka iden-tifioidaan tunnelitunnisteella, joka on uniikki tietylle vierasagentti/kotiagentti- ·. 30 parille.

"Kotiverkko” on se IP-verkko, johon käyttäjä loogisesti kuuluu. Fyy-' ’·* sisesti se voi olla esimerkiksi paikallisverkko (LAN), joka on kytketty reitittimellä

Internetin. "Kotiosoite” on, joka on annettu liikkuvalle solmulle pidemmäksi ·:. ajaksi. Se voi säilyä muuttumattomana riippumatta siitä, missä MN on liittynyt

* · I I

,..,: 35 Internetiin. Vaihtoehtoisesti se voitaisiin antaa osoitepoolista.

s 3 108983 ’’Liikkuvuusagentti” on joko kotiagentti tai vierasagentti. ’’Kotiagentti HA” on sellainen reitittävä yksikkö liikkuvan soinnun kotiverkossa, joka tunneloi paketit välitettäväksi liikkuvalle solmulle, kun liikkuva solmu on poissa kotoa, ja joka ylläpitää liikkuvan solmun nykyistä sijainti-informaatiota. Se tunneloi da-5 tagrammit välitettäväksi liikkuvalle solmulle, ja optionaalisesti poistaa tunneloinnin liikkuvalta solmulta tulevilta datagrammeilta, kun liikkuva solmu on poissa kokoa. ’Vierasagentti FA" viittaa sellaiseen reitittävään yksikköön liikkuvan solmun vierailemassa verkossa, joka tuottaa reitityspalvelut liikkuvalle solmulle sen ollessa rekisteröityneenä, minkä vuoksi liikkuvan solmun on 10 mahdollista käyttää kotiverkko-osoitettaan. Vierasagentti purkaa liikkuvan solmun kotiagentin tunneloimien pakettien tunneloinnin ja välittää paketit liikkuvalle solmulle. Liikkuvan solmun lähettämien datagrammien osalta vierasagentti voi toimia rekisteröityjen liikkuvien solmujen oletusreitittimenä.

RFC2002 määrittää ”Care-of Address” (COA) tunnelin päätepistee-15 nä liikkuvan solmun suuntaan niille datagrammeille, jotka on välitetty eteenpäin liikkuvalle solmulle, kun se on poissa kotoa. Tämä protokolla voi käyttää kahta eri tyyppistä COA-osoitetta: ’’vierasagentin care-of address” on osoite, jonka ilmoittaa se vierasagentti, johon liikkuva solmu on rekisteröitynyt ja ’’colocated care-of address” on ulkopuolelta saatu paikallinen osoite, jonka liikku-20 va solmu on pyytänyt verkosta. MN:llä voi olla useita COA-osoitteita samaan aikaan. MN:n COA rekisteröidään sen HA:han. COA-lista päivitetään, kun liikkuva solmu vastaanottaa mainoksia vierasagenteilta. Jos mainos päättyy, siihen liittyvä vienti tai viennit pitäisi poistaa listalta. Yksi vierasagentti voi antaa useampia kuin yhden COA:n mainoksissaan. "Liikkuvuussidos” (Mobility Bin-‘ ; 25 ding) on kotiosoitteen assosiaatio care-of address -osoitteen kanssa yhdessä tämän assosiaation jäljellä olevan eliniän kanssa. MN rekisteröi COA:ssa koti-ν' · agenttiinsa HA lähettämällä Registration Request -sanoman. HA vastaa sanomalla Registration Reply ja säilyttää sidoksen tälle MN:lle.

Yksi geneerinen liikkuvuudenhallintamekanismi, joka sallii vaeltami-.···. 30 sen kaiken tyyppisten accessverkkojen välillä, sallisi käyttäjän mukavasti liik kua kiinteiden ja matkaviestinverkkojen välillä, yleisten ja yksityisten verkkojen ’· '·* välillä sekä erilaisia accessteknologioita käyttävien PLMN:ien välillä. Tämän vuoksi ollaan kehittämässä Mobile IP -toiminnallisuutta tukevia mekanismeja :. myös matkaviestinjärjestelmissä, kuten UMTS ja GPRS.

35 On toivottavaa, että Mobile IP toteutetaan UMTS/GPRS-verkon päällä (overlay), samalla kun säilytetään taaksepäin yhteensopivuus nykyisten 4 108983 järjestelmien kanssa, oletetaan minimaaliset muutokset GPRS-standardeissa ja verkoissa, joiden operaattorit eivät halua tukea MIP:iä. Kuvio 1 havainnollistaa sellaisen GPRS-operaattorin minimikonfiguraatiota, joka haluaa tarjota Mobile IP -palvelun. Nykyinen GPRS-rakenne säilytetään ja se käsittelee liik-5 kuvuuden PLMN:n sisällä, kun taas MIP sallii käyttäjän vaeltaa muiden järjestelmien, kuten LAN:ien ja UMTSiin välillä menettämättä meneillään olevaa istuntoa. Kuviossa 1 vierasagentit FA sijaitsevat GGSN:ien yhteydessä. Kaikilla GGSN:illä ei välttämättä ole vierasagentteja FA. SGSN ja GGSN voivat myös sijaita samassa paikassa. Yksi FA yhdessä PLMN:ssä on riittävä MlP-palvelun 10 tarjoamiseen, mutta kapasiteetti- ja tehokkuussyistä useampi kuin yksi FA voi olla toivottavaa. Tämä tarkoittaa, että MS:n täytyy pyytää PDP-kontekstin pystytettäväksi sen GGSN kanssa, joka tarjoaa FA-toiminnallisuuden. Samalla kun PDP-konteksti pystytetään MS:ää informoidaan FA:n verkkoparametreista, esim. care-of address -osoitteesta.

15 Ongelmana on tietää onko SGSN:llä siihen liittyvä GGSN, jolla on vierasagentti (FA) -ominaisuudet, ja avata PDP-osoite useista vierasagenteista oikeaan, kuten lähimpään.

Samanlaisia ongelmia voidaan tavata missä tahansa liikkuvuuden-hallinnassa ja reitityksessä järjestelmätasolla, joka on accessverkon liikkuvuu-20 denhallinnan yläpuolella. Näitä erilaisia yläpuolisia liikkuvuudenhallintoja kut- | ' sutaan tässä yhteisesti makroliikkuvuudenhallinnaksi.

I : | Keksinnön yhteenveto

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on voittaa tai lievittää yllä ku-vattuja ongelmia.

25 Tämä tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja access- solmulla, joille on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot on esitetty oheisis-: sa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

... Esillä olevassa keksinnössä tukisolmu, tai yleisemmin jokin access- 30 solmu, tarkistaa edullisesti matkaviestimen liittymisproseduurin (attach) aikana | onko vastaavalla matkaviestimellä makroliikkuvuusominaisuus, ts. onko ole- massa potentiaalinen tarve liikkuvuusyksikölle tai että makroliikkuvuusominai-suus voidaan olettaa. Liikkuvuusyksikkö voi olla mikä tahansa yksikkö, joka tuottaa liityntäpisteen makroliikkuvuustasolla, kuten liikkuvuusagentti mobile IP 35 -tyyppisessä liikkuvuudenhallinnassa. Jos minkäänlaista liikkuvuusominai- suutta ei ole, suoritetaan normaali liityntäproseduuri. Kuitenkin, jos makroliik- 5 108983 i kuvuusominaisuus on olemassa, access-solmu valitsee sopivan liikkuvuusyk-sikön matkaviestimelle ja lähettää valitun liikkuvuusyksikön tunnisteen matkaviestimelle accesskontekstin muodostamisen yhteydessä. Accesskontekstin muodostaminen voi olla esimerkiksi pakettiprotokolla (PDP) -kontekstin luomi-5 nen, ja access-solmu voi pyytää matkaviestintä aloittamaan pakettiprotokolla (PDP) -kontekstin aktivoimisen järjestelmässä. Liikkuvuusyksikön tunniste lähetetään edullisesti PDP-kontekstin aktivointipyynnössä, niin että mitään ylimääräistä sanomaa ei tarvita. Myös muuta liikkuvuusyksikön attribuutit voidaan lähettää matkaviestimelle. Jos matkaviestin todella on kiinnostunut mak-10 roliikkuvuuden käyttämisestä, se suorittaa välittömästi PDP-kontekstin aktivoinnin, niin että muodostetaan yhteys valittuun liikkuvuusyksikköön.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa makroliikkuvuushallinta on mobile IP -tyyppinen liikkuvuudenhallinta. Liikkuvuusagentin tyypillinen piirre mobile IP:ssä on, että se jaksollisesti lähettää agenttimainossanomia liikku-15 ville solmuille palveluidensa mainostamiseksi. Liikkuvat solmut käyttävät näitä mainoksia määrittämään nykyinen liityntäpiste Internetiin. Valittuun liikkuvuus-agenttiin muodostetun yhteyden ansiosta valitun liikkuvuusagentin lähettämät agenttimainossanomat voidaan vastaanottaa liikkuvassa solmussa ja tällä tavoin liikkuva solmu kykenee aloittamaan standardin mukaisen mobile IP -rekis-20 teröinnin.

I . Keksinnön eräässä suoritusmuodossa, kun matkaviestin ei ole kiin- •,,"' nostunut makroliikkuvuuden käyttämisestä, esimerkiksi koska sillä ei ole siihen ’ liittyvää liikkuvaa solmua (esim. sovellus tai laite, joka käyttää mobile IP:tä) ky- seisellä hetkellä, se voi jättää PDP-aktivointipyynnön huomioimatta. Matka-25 viestin voi edelleen tallentaa vastaanotetun liikkuvuusyksikköinformaation käytettäväksi myöhemmin. Kun matkaviestin myöhemmässä vaiheessa haluaa :T: tehdä rekisteröinnin tämän tietyn makroliikkuvuushallinnan mukaisesti, se voi käyttää tätä tallennettua informaatiota.

.·. : Liikkuvuusyksikön valinta voi perustua mihin tahansa sopivaan kri- ♦ »· .···.* 30 teeriin. Esimerkiksi lähimpään yhdyskäytäväsolmuun liittyvä liikkuvuusyksikkö voidaan valita, jotta optimoidaan makrokerroksen liikenteen reititys. Toinen ’·: kriteeri voi olla liikkuvuusyksiköiden nykyinen kuormitus, niin että suositaan kevyen liikennekuormituksen omaavaa liikkuvuusyksikköä raskaasti kuormi-tettuihin liikkuvuusagentteihin nähden, jotta jaetaan liikenne verkossa. Valinta [[[[. 35 voi perustua liikkuvuusyksikködataan, joka tallennetaan access-solmussa, tai f 6 108983 informaatioon tai syrjäyttävään käskyyn, joka vastaanotetaan toiselta verkkoelementiltä, tai niiden yhdistelmään.

Makroliikkuvuusominaisuuden tarkistaminen voi perustua tilaajatietoihin, jotka on tallennettu tilaajatietokantaan, tai se voi perustua informaati-5 oon, jonka mainittu matkaviestin antaa mainitussa liityntäproseduurissa. Esimerkiksi matkaviestin voi ilmaista mobile IP -ominaisuuden liityntäpyynnössä, esim. Mobile station Classmark:n avulla. Lisäesimerkkinä mobile IP -kyky voidaan tarkistaa kotitilaajatietokantaan tehdyllä kyselyllä. Yleisesti tämä tarkistaminen sisältää kaikki toimenpiteet, jotka ilmaisevat matkaviestimen mobile IP 10 -kyvyn access-solmulle.

Yksi keksinnön eduista on se, että matkaviestimen ei tarvitse tietää liikkuvuusagenteista etukäteen, vaan sitä informoidaan sopivasta agentista, kun se pyrkii verkkoon. Keksinnön lisäetu on, että keksinnöllinen uusi toiminnallisuus access-solmussa mahdollistaa liikkuvuusyksikön tarpeen ilmaisemi-15 sen ja optimaalisimman liikkuvuusyksikön valitsemisen ja vaihtamisen kussakin verkon osassa, ilman että tarvitaan mitään standardista poikkeavaa signalointia tai proseduuria pakettiradioverkon muissa elementeissä tai mobile IP-ta-solla. Liikkuvuusyksikön optimaalisesta valinnasta voi lisäksi olla seurauksena optimaalisempi reititys, joka säästää tai käyttää tehokkaammin siirto- ja liikku-20 vuusyksikköresursseja pakettiradiojärjestelmässä ja mahdollisesti myös tekee yhteyden nopeammaksi, koska yhteysosuus access-solmun ja liikkuvuusyksi- : “ kön välillä on lyhyempi.

• · ·

Piirrosten lyhyt selostus • · ·:··.· Seuraavassa keksintö tullaan selittämään yksityiskohtaisemmin en- ; . 25 sisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvioi havainnollistaa GPRS-verkkoarkkitehtuuria, kuvio 2 on signalointikaavio, joka havainnollistaa keksinnön mu- . . kaista menetelmää, ja ’;. / kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa tukisolmun toimintaa.

30 Keksinnön ensisijaiset suoritusmuodot ,··, Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa paketti muotoiseen liikennöintiin, joka vaatii makroliikkuvuushallintaa, joka on access-verkon liikkuvuudenhallinnan yläpuolella. Keksintö sopii erityisen hyvin mobile IP -tyyppisen liikkuvuudenhallinnan tukemiseen accessverkossa. Accessverk-35 ko voi olla mikä tahansa accessverkko, kuten radioaccessverkko. Keksintöä 108983 ; 7 j voidaan erityisen edullisesti käyttää yleisen pakettiradiopalvelun GPRS aikaansaamiseen yleiseurooppalaisessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global System for Mobile Communication) tai vastaavissa matkaviestinjärjestelmissä, kuten DCS1800 ja PCS (Personal Communication 5 System) tai kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinjärjestelmissä, kuten UMTS, jotka toteuttavat GPRS-tyyppisen pakettiradion. Seuraavassa keksinnön ensisijaiset suoritusmuodot tullaan selittämään GPRS-pakettiradioverkon avulla, joka on muodostettu GPRS-palvelulla ja 3G- tai GSM-järjestelmällä, kuitenkaan rajoittamatta keksintöä tähän erityiseen pakettiaccessjärjestel-10 mään.

GPRS-arkkitehtuuri, joka hyödyntää 3G-radioaccessia (kuten UMTS) tai 2G radioaccessia (kuten GSM), on esitetty kuviossa 1. GPRS-infra-struktuuri käsittää tukisolmut, kuten GPRS-yhdyskäytävätukisolmu (GGSN) ja GPRS palvelevan tukisolmun (SGSN). GGSN-solmujen päätoiminnot käsittä-15 vät vuorovaikutuksen ulkopuolisen dataverkon kanssa. GGSN päivittää sijain-titiedoston käyttäen SGSN-solmujen syöttämää reititysinformaatiota MS:n kulkureitistä ja reitittää ulkopuolisen dataverkon protokollapaketin kapseloituna GPRS-runkoverkon yli sille SGSN:lle, joka sillä hetkellä palvelee MS:ää. Se myös purkaa kapseloinnin ja välittää ulkopuolisen dataverkon paketit eteen-20 päin asiaan kuuluvalle dataverkolle ja käsittelee dataliikenteen laskutuksen.

SGSN.n päätoiminnot ovat ilmaista uudet GPRS-matkaviestimet ·' ’’· palvelualueellaan, käsitellä uusien matkaviestinten MS rekisteröintiprosessi «* · ; yhdessä GPRS-rekistereiden kanssa, lähettää/vastaanottaa datapaketteja ·.*·· GPRS-matkaviestimelle/matkaviestimeltä MS sekä pitää kirjaa sen palvelualu-“."i 25 een sisäpuolella olevien matkaviestinten MS sijainnista. Tämä tilainformaatio tallennetaan GPRS-rekisterissä (HLR), jossa tallennetaan yhteys matkaviesti-men tunnisteen (kuten MS-ISDN tai IMSI) ja PSPDN-osoitteen välillä. GPRS-rekisteri toimii tietokantana, josta SGSN:t voivat kysyä saako sen alueella ole-,.§ . va uusi MS liittyä GPRS-verkkoon.

30 GPRS-yhdyskäytävätukisolmut GGSN yhdistävät operaattorin

* I

GPRS-verkon ulkopuolisiin järjestelmiin, kuten toisen operaattorin GPRS-järjestelmiin, dataverkkoihin 11, kuten IP-verkkoon (Internet) tai X.25-verk-koon, ja palvelukeskuksiin. Kiinteitä isäntiä 14 voi olla kytkettynä dataverkkoon \ 11 esimerkiksi paikallisverkon LAB ja reitittimen 15 avulla. Rajayhdyskäytävä

" ’, 35 BG tuottaa pääsyn operaattoreiden väliseen GPRS-runkoverkkoon 12. GGSN

voi myös olla kytketty suoraan yksityiseen yritysverkkoon tai isäntään. GGSN

8 108983 sisältää GPRS-tilaajan PDP-osoitteet ja reititysinformaation, ts. SGSN-osoitteet. Reititysinformaatiota käytetään protokolladatayksiköiden PDU tunneloimiseen dataverkosta 11 MS:n nykyiseen kytkentäpisteeseen, ts. palvelevaan SGSN:ään. SGSN:n ja GGSN:n toiminnallisuudet voidaan kytkeä sa-5 maan fyysiseen solmuun (SGSN+GGSN).

GSM-verkon kotirekisteri HLR sisältää GPRS-tilaajatietoja ja reititysinformaatiota ja se liittää tilaajan IMSI:n yhteen tai useampaan PDP-tyypin ja PDP-osoitteen pariin. HLR voi myös mapittaa kunkin PDP-tyyppi- ja PDP-osoiteparin GGSN-solmuun. SGSN:llä on Gr-rajapinta HLR:ään (suora signa-10 lointiyhteys tai sisäisen runkoverkon 13 kautta). Vaeltavan MS:n HLR ja sitä palveleva SGSN voivat olla eri matkaviestinverkoissa.

Operaattorin sisäinen runkoverkko 13, joka yhdistää operaattorin SGSN- ja GGSN-laitteet, voi olla toteutettu esimerkiksi paikallisen verkon, kuten IP-verkon avulla. Pitäisi huomata, että operaattorin GPRS-verkko voidaan 15 toteuttaa myös ilman operaattorin sisäistä runkoverkkoa, esim. tuottamalla kaikki piirteet yhdessä tietokoneessa.

Verkkoaccess on väline, jonka avulla käyttäjä on kytketty tietoliikenneverkkoon käyttämään tämän verkon palveluita ja/tai laitteita. Accessproto-kolla on määritelty joukko proseduureja, joka mahdollistaa käyttäjän käyttää 20 verkon palveluita ja/tai laitteita. SGSN, joka on samalla hierarkisella tasolla kuin matkaviestinkeskus MSC, seuraa yksittäisen matkaviestimen MS sijaintia : ’·· ja suorittaa turvatoiminnot ja accesskontrollin. GPRS-turvallisuustoiminnalli-suus on ekvivalenttien nykyisen GSM-turvallisuuden kanssa. SGSN suorittaa ./.! autentikointi- ja salauksenasetusproseduurit perustuen samoihin algoritmeihin, ·:*· 25 avaimiin ja kriteereihin kuin olemassa olevassa GMS:ssä. GPRS käyttää sa-; * . lausalgoritmia, joka on optimoitu pakettidatan siirtoon.

Päästäkseen GPRS-palveluihin matkaviestimen MS täytyy ensin f I » saattaa läsnäolonsa verkon tietoon suorittamalla GPRS attach -operaation.

. . Tämä operaatio muodostaa loogisen linkin MS:n ja GSM:n välille ja tekee mat- l./ 30 kaviestimen MS saavutettavaksi SMS:llä GPRS:n yli, SGSN:n kautta tapahtu- * * valle haulle sekä sisääntulevaa GPRS-dataa koskevalle ilmoitukselle. Tar-:/,: kemmin sanottuna, kun MS liittyy GPRS-verkkoon, i.e. GPRS-attach -prose- ;'": duurissa, SGSN luo liikkuvuudenhallintakontekstin (MM-kontekstin) ja loogisen linkin LLC (Logical Link Control), joka muodostetaan MS:n ja SGSN:n välille • »· ' ·' 35 protokollakerroksessa. MM-kontekstit tallennetaan SGSN:ssä ja MS:ssä.

• » ! 9 108983 SGSN:n MM-konteksti voi sisältää tilaajatietoja, kuten tilaajan IMSI:n, TLLI:n ja sijainti- ja reititysinformaatiota, jne.

GPRS-datan lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi MS:n täytyy aktivoida pakettidataosoite, jota se haluaa käyttää, pyytämällä PDP-aktivointi-5 proseduuria. Tämä operaatio tekee MS:n tunnetuksi vastaavassa GGSN:ssä, ja vuorovaikutus ulkopuolisten dataverkkojen kanssa voi alkaa. Tarkemmin sanottuna yksi tai useampi PDP-konteksti luodaan MSissä ja GGSN:ssä ja SGSN:ssä ja tallennetaan palvelevassa SGSN:ssä MM-kontekstin yhteydessä. PDP-konteksti määrittää erilaisia datasiirtoparametreja, kuten PDP-tyypin 10 (esim. X.25 tai IP), PDP-osoitteen (esim. IP-osoitteen), palvelun laadun QoS ja NSAPI:n (Network Service Access Point Identifier). MS aktivoi PDU-kontekstin tietyllä sanomalla, Activate PDP Context Request, jossa se antaa informaatiota, joka koskee TLLI:ä, PDP-tyyppiä, PDP-osoitetta, vaadittua QoS:iä ja NSAPIia sekä optionaalisesti accesspisteen nimeä APN (Access Point Name).

15 SGSN lähettää create PDP context -sanoman GGSNille, joka luo PDP-kon-tekstin ja lähettää sen SGSN:lle. SGSG lähettää PDP-kontekstin MS:lle sanomassa Activate PDP Context Response, ja MS:n ja GGSN:n välille muodostetaan virtuaalinen yhteys tai linkki. Tämän seurauksena SGSN välittää eteenpäin kaikki datapaketit MS:ltä GGSNille, ja GGSN välittää eteenpäin 20 SGSNille kaikki datapaketit, jotka on vastaanotettu ulkopuolisesta verkosta ja osoitettu MSille. PDP-konteksti tallennetaan MSissä, SGSNissä ja GGSNissä.

: Kun MS vaeltaa uuden SGSNm alueelle, uusi SGSN pyytää MM- ja PDP- kontekstit vanhalta SGSNiltä.

• \\ Kuvio 1 havainnollistaa mobile IP:n toteutuksen GPRS/3G-ympäris- :··· 25 tössä.

; MS voi olla kannettava tietokone PC, joka on kytketty pakettiradio- ominaisuudella varustettuun solukkopuhelimeen. Vaihtoehtoisesti MS voi olla integroitu pienen tietokoneen ja pakettiradiopuhelimen yhdistelmä, joka on . . olemukseltaan samanlainen kuin Nokia Communicator 9000 -sarja. Vielä 30 muita MS:n suoritusmuotoja ovat erilaiset hakulaitteet, kauko-ohjainlaitteet, * i valvonta- ja/tai tiedonkeruulaitteet, jne. Matkaviestimen MS käyttäjä on erityi-sen Mobile IP -palvelun tilaaja. Tilaajainformaatio tallennetaan kotirekisterissä :"'» HLR yhdessä käyttäjän koti-IP-osoitteen kanssa.

I * I

Kuviossa 1 vierasagentit FA on sijoitettu (integroitu) GGSNiiin.

< * « 35 Vaihtoehto on, että SGSN ja GGSN sijaitsevat samassa paikassa ja että FA:t ‘ ' on sijoitettu SGSN+GGSN-solmuihin. Pitäisi huomata, että yhdessä verkossa 10 108983 voi olla useampia kuin yksi SGSN ja GGSN. Kaikissa GGSN:ssä ei ehkä ole vierasagenttia FA. Kullakin FA:lla on IP-osoite Internetissä ja operaattorin omassa yksityisessä GPRS/3G-runkoverkossa. Tarkemmin sanottuna vie-rasagentin FA IP-osoite on sellainen, että tähän osoitteeseen kohdistetut IP-5 paketit reititetään Internetissä sille GGSN:lle, joka liittyy kyseiseen FA:han.

Kun MN jättää kotiverkkonsa ja rekisteröityy uuteen vierasagenttiin FA, sitä ei voida enää tavoittaa pelkästään sen koti-IP-osoitteen perusteella, vaan sille täytyy antaa osoite, joka kuuluu vierailtuun verkkoon ja jota kutsutaan care-of address (COA) -osoitteeksi. Care-of address -osoite yksikäsitteisesti identifioi 10 matkaviestinpäätelaitteen hetkellisen sijainnin ja voi olla: 1) vierailtuun verkkoon kuuluvan FA:n IP-osoite tai 2) IP-osoite, jonka matkaviestinpäätelaite pyytää suoraan autokonfiguraatiomekanismin kautta paikallisesta IP-osoite-avaruudesta, missä tapauksessa käytetään termiä co-located care-of address.

Kun rekisteröidytään uuteen FA:han ja saadaan COA, se MN, joka tuolloin re-15 kisteröityy kotiagentille HA kotiverkossaan, informoi viimeksi mainitulle COA-osoitteensa. Kuviossa 1 kotiagentti HA sijaitsee dataverkossa 11, joka on matkaviestimeen MS liittyvän liikkuvan solmun MN kotiverkko. Toisen isännän 14, joka haluaa kommunikoida MN:n kanssa, ei tarvitse tietää, että MN on liikkunut: se yksinkertaisesti lähettää IP-paketteja, jotka on osoitettu MN:n koti-IP-: ’·· 20 osoitteeseen. Nämä paketit reititetään normaalin IP-reitityksen kautta MN:n • I t v : kotiverkkoon, missä HA sieppaa ne. HA kapseloi kunkin tällaisen paketin toi- seen IP-pakettiin, joka sisältää MN:n COA-osoitteen, koska nämä paketit sit-·:·· ten välitetään FA:lle (prosessi, jota kutsutaan tunneloinniksi). FA välittää IP-paketit eteenpäin GGSN:lle. GGSN välittää IP-paketin (joka voi olla kapseloitu 25 GPRS-rungon yli lähettämistä varten) eteenpäin palvelevalle SGSN:lle, joka * · · edelleen välittää IP-paketin MS/MN:lle. MN:ltä toiselle isännälle 14 meneviä . . paketteja ei tarvitse välttämättä tunneloida: MN voi yksinkertaisesti lähettää ne GGSN:lle, joka välittää paketit suoraan toiselle isännälle 14, ilman FA:n tai ·;·* HA:n väliintuloa.

30 Kuten yllä todettiin, esillä olevan keksinnön mukaisesti SGSN valit- see liikkuvuusagentin ja indikoi sen matkaviestimelle GPRS-attach-operaation aikana. Nyt selitetään keksinnön ensisijainen suoritusmuoto viitaten kuvioihin ···’·’ 1, 2, 3 ja4.

‘ ' Nyt viitataan kuvioon 1. Matkaviestimen MS kotiverkko on GPRS/ 35 3G-verkko 1. Matkaviestimen MS tilaaja on tietyn mobile IP -palvelun tilaaja ja 11 108983 i t IP-sovellus matkaviestimessä MS tai erillisessä datapäätelaitteessa on liikkuva solmu MN mobile IP -liikennöinnissä.

Oletetaan, että MS/MN sijaitsee toisen GPRS/3G-verkon 2 palvelualueella, jota palvelee tukisolmu SGSN2. MS osa kuuntelee radioyleislähetys-5 sanomia, jotka sisältävät informaatiota radioparametreista, verkosta ja solu-tunnisteen, jne., sekä esimerkiksi informaatiota käytettävissä olevasta ydinver-kosta, palvelun tuottajista, palveluominaisuuksista, jne. Sitten MS lähettää GPRS attach request -sanoman SGSN2:lle, kuten on esitetty vaiheessa 1 kuviossa 2. SGSN2 luo liikkuvuudenhallintakontekstin (MM-kontekstin), ja loogi-10 nen linkki LLC (Logical Link Control) muodostetaan MS:n ja SGSN:n välille protokollakerroksessa. MM-kontekstit tallennetaan SGSN:ssä ja MS:ssä. SGSN:n MM-konteksti voi sisältää tilaajatietoja, kuten tilaajan IMSI:n, TLLkn sekä sijainti- ja reititysinformaatiota, jne. Autentikointi-, salaus- ja sijainninpäi-vitysproseduurit sekä kysely MS/MN:n kotirekisterin HLR tilaajatietojen saami-15 seksi voi tyypillisesti liittyä MM-kontekstin luomiseen, kuten on esitetty vaiheessa 2. Ensisijaisissa suoritusmuodoissa vaiheisiin 1 ja 2 liittyvät proseduurit ovat GPRS-attach-perusproseduurin mukaisia, joka on määritelty nykyisissä GPRS/UMTS-suosituksissa.

GPRS-attach-proseduurin aikana, edullisesti MM-kontekstin luomi-: '· 20 sen jälkeen, SGSN2 suorittaa mobile IP -ominaisuuden tarkistuksen ja FA- valintaproseduurin esillä olevan keksinnön mukaisesti, vaihe 3.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukainen tar- • · •;: kistus- ja valintaproseduuri on havainnollistettu kuviossa 3.

Vaiheessa 31 SGSN2 tarkistaa onko MS/MM:llä mobile IP -ominai- * · · 25 suus. SGSN2 voi esimerkiksi tarkistaa ilmaiseeko kotirekisteristä HLR saatu tilaajadata, että matkaviestin MS on tilaajana erityisessä mobile IP -palvelussa.

. , Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi SGSN2 voi tarkistaa ilmaiseeko attach re- • · · *; / quest -sanomassa vastaanotettu matkaviestimen Classmark-informaatioele- ···’ mentti, että MS:llä on mobile IP -ominaisuus. Matkaviestimen Classmark- : * .: 30 informaatioelementtiä käytetään ilmaisemaan matkaviestinlaitteen yleiset omi- naisuudet verkolle, jotta vaikutettaisiin siihen tapaan, jolla verkko käsittelee matkaviestimen toimintaa. Jos Classmark ilmaisee mobile IP -ominaisuuden, •»· tätä voidaan käyttää hyväksi esillä olevassa keksinnössä. Pitäisi kuitenkin * ' huomata, että mobile IP -ominaisuuden tunnistaminen voi perustua mihin ta- 35 hansa informaatioon, joka vastaanotetaan matkaviestimeltä MS, toiselta verkkoelementiltä (kuten HLR) tai joka tallennetaan paikallisesti SGSN2:ssä.

12 108983

Jos matkaviestimen MS mobile IP -ominaisuus havaitaan vaiheessa 31, SGSN2 valitsee matkaviestimelle MS sopivan vierasagentin (FA), vaihe 32. Tämä liikkuvuusagentin valinta voi perustua mihin tahansa sopivaan kriteeriin. Esimerkiksi lähimpään GGSN.ään liittyvän FA:n osoite, ts. FA2 yhdys- 5 käytäväsolmussa GGSN2, voi olla tallennettuna SGSN2-solmussa valintatar-koitusta varten. Tässä tapauksessa SGSN2 voi aina valita vierasagentin FA2. Normaalisti tämä lähestymistapa myöskin tuottaa optimaalisimman reitityksen, ts. minimoi reititystien verkon läpi. Keksinnön toisessa suoritusmuodossa valinta perustuu vierasagenttien FA1 ja FA2 liikennekuormitukseen. Verkon toi-10 minta- ja ylläpitokeskus AMC (ei esitetty) voi monitoroida liikennekuormitusta ja informoida sen SGSN2:lle. SGSN2 voi valita vierasagentin FA2, jos liikennekuormitus vierasagentissa FA2 on ennalta määrätyn kynnysarvon alapuolella, ja valita toisen vierasagentin FA, jolla on alhaisempi liikennekuormitus, jos liikennekuormitus vierasagentissa FA2 ylittää tämän kynnysarvon. Myös 15 muut kriteerit ovat alan ammattimiehelle ilmeisiä, riippuen järjestelmäparamet-1 reistä, joita on tarkasteltava valinnassa. On myös mahdollista, että toinen verkkoelementti, kuten OMC, komentaa SGSN:n valitsemaan tietyn vierasagentin FA, esimerkiksi yllämainittujen kriteerien perusteella.

Vierasagentin FA valinnan jälkeen SGSN2 lähettää MS:lle request : *· 20 PDP context activation-sanoman, joka pyytää matkaviestintä MS aloittamaan : PDP-kontekstin aktivointi. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa tämä pyyntösanoma sisältää vierasagentin FA IP -osoitteen sekä informaatiota, että ·:·· tämä osoite on FA-osoite. Tämä FA-informaatio voi olla sisällytetty request PDP context activation -sanomaan käyttämällä offered PDP address informa-25 tion -kenttää. Offered PDP context address information -kentässä on nykyisen määrityksen mukaan kaksi vapaata bittiä, jotka voisivat kuljettaa informaatiota . . siitä, että kentässä oleva PDP-osoite on FA-osoite. Pitäisi kuitenkin huomata, että mitä tahansa muuta informaatiokenttää, lisäinformaatiokenttää, toista sanomaa tai dedikoitua sanomaa voidaan käyttää FA-informaation kuljettami-30 seen esillä olevan keksinnön mukaisesti. Toinen esimerkki olemassa olevista sanomista, joita voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen, on GPRS attach acknowledgement. Pitäisi myös huomata, että tarkka kohta GPRS attach -proseduurin aikana, jossa IP-ominaisuuden tarkistus ja FA-valinta suoritetaan, voi poiketa kuviossa 2 esitetystä kohdasta ilman että poiketaan esillä olevan kek-35 sinnön perusperiaatteista.

13 108983 j

Jos vaiheessa 31 ei löydetä minkäänlaista mobile IP -ominaisuutta, SGSN2 saattaa GPRS attach -proseduurin loppuun siten kuin on määritelty nykyisissä GPRS/UMTS-suosituksissa (vaihe 34).

Jälleen kuvioon 2 viitaten, SGSN lähettää Request PDP context ac-5 tivation -sanoman, kuten yllä kuvattiin (vaihe 4). Jos MS on todella valmis käyttämään mobile IP:tä (esim. MS:llä on kannettava tietokone, johon on kytketty mobile IP -sovellusohjelmisto), MS lähettää välittömästi SGSN2:lle Activate PDP context request -sanoman, joka sisältää FA-osoitteen pyydetyssä PDP-osoitekentässä. SGSN2 luo PDP-kontekstin GGSN/FA2:ssa lähettämällä 10 Create PDP context request -sanoman GGSN/FA2:lle (vaihe 6 kuviossa 2). GGSN/FA2 luo PDP-kontekstin MS/MN:lle ja palauttaa Create PDP context response -sanoman SGSN2:lle (vaihe 7 kuviossa 2). SGSN2 muodostaa PDP-kontekstin MS/MN:lle ja vastaa MS/MN:lle sanomalla Activate PDP context accept (vaihe 8 kuviossa 2). Näin on muodostettu virtuaalinen yhteys 15 MS/MN:n ja GGSN/FA2:n välille.

Kaikki edellä olevat proseduurit on suoritettu ainoastaan GPRS/3G-kerroksessa. Yllä olevan mobile IP -kerroksen ja täten MS/MN:n MS-osan ei tarvitse tietää FA:n valinnasta esillä olevan keksinnön mukaisesti. Kuitenkin GGSN/FA2:teen muodostetun yhteyden vuoksi MN kykenee nyt vastaanotta-: '·· 20 maan agenttimainossanomat, joita FA2 yleislähettää mobile IP -protokollan mukaisesti. Tämä agenttimainossanoma voi myös sisältää care-off-address (COA) -osoitteen, tai MN voi pyytää COA-osoitetta ΜΙΡ-standardin mukaisesti.

:··: Sitten liikkuva solmu MN rekisteröi COA-osoitteensa kotiagenttiin HA MIP- standardin mukaisesti (vaihe 10 kuviossa 2). Liityntämenetelmästä riippuen , 25 MS rekisteröityy joko suoraan kotiagenttiinsa HA tai FA2:n kautta, joka välittää rekisteröinnin eteenpäin HA:lle. Tämän jälkeen muodostetaan mobile IP -stan-. . dardin mukaisesti mobile IP -tunnelointi kotiagentin HA ja GGSN/FA2:n välille.

; / Tämän seurauksena oikean FA:n valinta ja vierasagentin mai nostaminen voidaan toteuttaa käyttäen standardeja GPRS/3G-proseduureja ja ’ ·. · 30 -sanomia ja standardeja mobile IP -proseduureja ja sanomia kaikkialla muualla paitsi SGSN2:ssä ja mahdollisesti matkaviestimessä MS. Myöskin SGSN2:ssa tarvitaan vain pieniä muutoksia.

•: · · · Selitys vain havainnollistaa keksinnön ensisijaisia suoritusmuotoja.

Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu näihin esimerkkeihin, vaan se voi vaih-35 della oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

Claims (19)

1. Menetelmä makroliikkuvuusyksikön osoittamiseksi accessjärjes-telmässä, joka käsittää joukon matkaviestimiä (MS), access-solmuja (SGN1, SGN2) ja ainakin yhden liikkuvuusyksikön (FA1), joka on järjestetty tuotta- 5 maan makroliikkuvuudenhallintapalveluita matkaviestimille (MS/MM), kun ne ovat rekisteröityneinä accessjärjestelmään, joka menetelmä käsittää vaiheet käynnistetään matkaviestimen toimesta liityntäproseduuri yhteen mainituista access-solmuista, tunnettu lisävaiheista 10 reagoidaan siihen, että mainitulla matkaviestimellä on IP-kyky, aloittamalla mainitussa access-solmussa makroliikkuvuusyksikön valinta mainitulle matkaviestimelle, ja lähettämällä mainitun valitun makroliikkuvuusyksikön tunniste mainitulle matkaviestimelle accesskontekstin muodostamisen yhteis ydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu vaiheesta, jossa lähetetään mainitulle matkaviestimelle pyyntö käynnistää paket-tiprotokollakontekstin aktivointi mainitulle matkaviestimelle mainitussa ac-cessjärjestelmässä. : 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu v : vaiheesta, jossa vasteena mainitulle liityntäproseduurin käynnistämiselle tar- • · kistetaan mainitussa access-solmussa onko mainitulla matkaviestimellä mak-"·: roliikkuvuusominaisuus. :T:

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tun- 25 nettu vaiheesta, jossa lähetetään mainitun valitun liikkuvuusyksikön tunniste mainitulle matkaviestimelle mainitussa pyynnössä.

: 5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tun- • * · nettu vaiheesta, jossa matkaviestin, jolla on siihen liittyvä liikkuva solmu, käynnistää pa-30 kettiprotokollakontekstin aktivoinnin yhteyden pystyttämiseksi mainitulle vali-tulle liikkuvuusyksikölle, jos halutaan makroliikkuvuushallinnan mukainen re-kisteröinti.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu makroliikkuvuushallinta on mobile IP -tyyppinen 35 liikkuvuudenhallinta ja että menetelmä käsittää vaiheen, jossa lähetetään agenttimainossanoma mainitulta valitulta liikkuvuusagentilta mainitulle liikku- 15 108983 j valle solmulle mainitun yhteyden yli, jolloin mainittu agenttimainossanoma mahdollistaa mainitun liikkuvan solmun käynnistää mobile IP -rekisteröinti.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu vaiheesta, jossa 5 tarkistetaan mainitun matkaviestimen mainittu makroliikkuvuusomi- naisuus tilaajatietokantaan tallennettujen tilaajatietojen perusteella tai mainitun matkaviestimen mainitussa liityntäproseduurissa antaman informaation perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että mainittu makroliikkuvuusominaisuus indikoidaan mainitun matkaviestimen classmark-informaatiolla.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu valittu liikkuvuusyksikkö on vierasagentti, joka liittyy yhteen mainituista yhdyskäytäväsolmuista mainitussa pakettiaccessverkossa.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu tunniste sisältää liikkuvuusyksikön (FA1, FA2) osoitteen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että accessjärjestelmä on radiojärjestelmä, kuten GRPS tai 20 UMTS. v

·' 12. Pakettiaccessjärjestelmä, joka käsittää joukon matkaviestimiä (MS), jolloin ainakin muutamat mainituista ·:··· matkaviestimistä tukevat makrokerroksen liikkuvuutta, sellaista kuten mobile IP, 25 access-solmuja, ainakin yhden liikkuvuusyksikön (FA1), joka on järjestetty tuotta-. . maan makroliikkuvuudenhallintapalveluita, tunnettu siitä, että mainitut access-solmut ovat vasteellisia sille, että mainitulla matka-30 viestimellä (MS/MN) on makroliikkuvuusominaisuus siten, että ne • % käynnistävät makroliikkuvuusyksikön (FA1, FA2) valitsemisen mainitulle matkaviestimelle (MS/MN), ja lähettävät mainitun valitun makroliikkuvuusyksikön (FA1, FA2) : : tunnisteen mainitulle matkaviestimelle (MS/MN).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut access-solmut ovat vasteellisia sille, että mainitulla matka- 108983 I 16 5 viestimellä (MS/MN) on makroliikkuvuusominaisuus siten, että ne käynnistävät pakettiprotokollakontekstin aktivoinnin mainitulle matkaviestimelle mainitussa accessjärjestelmässä.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen järjestelmä, tun-5 n e 11 u siitä, että mainitut access-solmut ovat vasteellisia matkaviestimeltä vastaanotetulle liitäntäpyynnölle siten, että ne tarkistavat onko matkaviestimellä makroliikkuvuusominaisuus.

14 108983

15. Patenttivaatimuksen 12, 13 tai 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu access-solmu lähettää mainitun valitun liikkuvuus- 10 yksikön (FA1, FA2) tunnisteen mainitulle matkaviestimelle mainitussa pyynnössä.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 12-15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin on järjestetty, kun matkaviestimellä on siihen liittyvä liikkuva solmu ja kun se haluaa makroliikkuvuusrekisteröinnin, 15 käynnistämään pakettiprotokollakontekstin aktivointiyhteyden muodostamiseksi mainittuun valittuun liikkuvuusyksikköön (FA1, FA2) mainitun tunnisteen mukaisesti.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 12-16 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut access-solmut on järjestetty tarkistamaan ; 20 mainitun matkaviestimen (MS/MN) mainittu makroliikkuvuusominaisuus tilaaja- : tietokannassa tallennettujen tilaajatietojen perusteella tai mainitun matkavies- ··: timen mainitussa liityntäproseduurissa tuottaman informaation perusteella.

18. Access-solmu pakettiaccessjärjestelmää varten, joka järjestel- , ·: ·. mä käsittää joukon matkaviestimiä (MS), joista ainakin muutamat tukevat mak- ... 25 roliikkuvuutta, access-solmuja (SGSN1, SGSN2), jotka palvelevat mainittuja matkaviestimiä vastaavissa pakettiaccessjärjestelmän osissa (RAN1, RAN2), sekä ainakin kaksi makroliikkuvuusyksikköä (FA1, FA2), jotka on järjestetty :.’’i tuottamaan makroliikkuvuuden hallintapalvelulta matkaviestimille (MS/MN), kun matkaviestimet ovat rekisteröityneinä accessjärjestelmään, tunnettu . ·. : 30 siitä, että mainittu access-solmu käsittää . · ’ välineet, jotka ovat vasteelliset makroliikkuvuusominaisuuden ‘ · ‘ omaavalle matkaviestimelle (MS/MN), makroliikkuvuusyksikön (FA1, FA2) valitsemiseksi mainitulle : matkaviestimelle (MS/MN) mainitussa access-solmussa, ja 17 108983 mainitun valitun makroliikkuvuusyksikön (FA1, FA2) tunnisteen lähettämiseksi mainitulle matkaviestimelle (MS/MN) accesskonteks-tin muodostamisen yhteydessä.

19. Patenttivaatimuksista 18 mukainen access-solmu, tunnettu 5 välineistä, jotka tarkistavat onko matkaviestimellä (MS/MN) makroliikkuvuus-ominaisuus, kun matkaviestin pyrkii pääsemään järjestelmään mainitun ac-cess-solmun (SGSN2) kautta. 18 108983