FI108605B - Sijainninhallintamenetelmä, matkaviestin ja järjestelmä - Google Patents

Description

108605 j j j j Sijainninhallintamenetelmä, matkaviestin ja järjestelmä - Förfarande för läges- hantering, mobilteleapparat och system

KEKSINNÖN ALA

5 Keksintö kohdistuu sijainninhallintamenetelmään tietoliikenteen solukkojärjestelmissä. Erityisesti keksintö kohdistuu menetelmään, joka on esitetty itsenäisen menetelmää koskevan patenttivaatimuksen johdanto-osassa.

KEKSINNÖN TAUSTA

Makrodiversiteettiyhdistely liittyy tilanteeseen, jossa matkaviestin jakaa yhden sig-! 10 naalin useampaan kuin yhteen radioyhteyteen, useammalle kuin yhdelle tukiasemal le, ja verkko yhdistelee vastaanotetut signaalit tuottaakseen alkuperäisen signaalin. Makrodiversiteettiyhdistely on edullista etenkin solukkoradiojärjestelmissä, jotka hyödyntävät hajaspektritekniikkaa. Hajaspektrijärjestelmissä useat radiolähetykset ! käyttävät yhtaikaa samoja taajuuksia, jolloin kunkin yksittäisen yhteyden kannalta 15 kaikki muut lähetykset ovat taustakohinaa. Tästä syystä on tärkeää pyrkiä pienentämään matkaviestimien ja tukiasemien lähetystehoa. Makrodiversiteettiyhdistelyn etuna on, että makrodiversiteettiyhteydessä osayhteyksien yhteenlaskettu lähetysteho on yleensä alhaisempi kuin se lähetysteho, joka vaadittaisiin jos sama yhteys toteutettaisiin käyttämällä vain yhtä radioyhteyttä yhteen tukiasemaan. Erityisesti tä-20 mä koskee tilannetta, jossa matkaviestin sijaitsee lähellä solun rajaa, eli kun mikään , “! tukiasemista ei ole kovin lähellä matkaviestintä, mutta useampi kuin yksi tukiasema ; ·:: sijaitsee suunnilleen samalla etäisyydellä matkaviestimestä. Makrodiversiteettiyhdis- : telyä on tarkoitus käyttää esim. parhaillaan kehitteillä olevassa UMTS-järjestelmäs- :. ’' i sä (Universal Mobile Telecommunications System).

• · » » · • · 25 Kuviossa 1 on esitetty eräs esimerkki makrodiversiteettiyhteydestä UMTS-järjestel-mässä. Matkaviestimellä (MS) 100 on samanaikainen radioyhteys kahteen tukiasemaan 105. Tukiasemia 105 ohjaavat radioverkko-ohjaimet. Radioverkko-ohjaimia RNC1 ja RNC2 ohjaavat vuorollaan ydinverkon elementit, esimerkiksi matkapuhe-;·' linkeskukset (MSC, Mobile Services Switching centre) 115, jotka kontrolloivat pii- : 30 rikytkentäisiä yhteyksiä, ja kulloinkin palvelevan pakettiradiopalvelun tukisolmut (SGSN, Serving GPRS Support Nodes), jotka kontrolloivat pakettikytkentäisiä yhteyksiä. Ydinverkon (CN, Core Network) ja radiopääsyverkon (RAN, Radio Access * ’·’ Network) välistä rajapintaa sanotaan Iu-rajapinnaksi (Interface UMTS). Kahden radioverkko-ohjaimen välistä rajapintaa sanotaan Iur-rajapinnaksi. Kuviossa 1 on 108605 2 lisäksi kuvattu kaksi sijaintialuetta LA1 ja LA2. Yksi sijaintialue (LA, Location Area) peittää useita yhden ainoan MSC:n hallintaan kuuluvia soluja.

Kuten kuviosta 1 on nähtävissä, MS:n 100 yhteydet kulkevat kahden radioverkko-ohjaimen RNC1, RNC2 kautta. Toinen näistä on niin sanottu ajelehtiva RNC, joka 5 ainoastaan päästää kaiken signaloinnin Iur-rajapinnan läpi pää-RNC:hen, jota kutsutaan palvelevaksi RNC:ksi (SRNC, Serving RNC). Muiden tehtäviensä ohella palveleva RNC suorittaa varsinaisen makrodiversiteettiyhdistelyn.

Nykyisessa GSM-jäijestelmässä sijainninhallinta perustuu solutunnisteeseen ja sijaintialueeseen. GPRS-jäijestelmässä kukin sijaintialue käsittää lisäksi yhden tai 10 useamman reititysaiueen (RA, Routing Area). Vastaavasti matkaviestimen sijainti voidaan yksiselitteisesti määrittää solutunnisteen ja sijaintialuetunnisteen perusteella, ja GPRS:ssä lisäksi myös reititysaluetunnisteen perusteella. UMTS-jäjjestelmäs-sä tämä lähestymistapa johtaa kuitenkin useisiin ongelmiin. Esimerkiksi kuvion 1 mukaisessa tapauksessa matkaviestimellä on yhteys kahteen eri sijaintialueilla sijait-15 sevaan soluun, jolloin sijainnin määritys ei ole niin yksinkertaista kuin perinteisessä GSM-järjestelmässä. Siksi makrodiversiteettiyhdistelyn käyttö johtaa tiettyyn epäselvyyteen matkaviestimen sijainnista.

Lisäksi matkaviestin ei välttämättä itse tiedä aktiivisen joukon solujen sijainti- ja reititysaluetta, jos verkko ei ilmoita kunkin solun järjestelmätietoja siinä vaiheessa, 20 jolloin solu liitetään aktiiviseen joukkoon. Tämä aiheuttaa ongelmia tilanteessa, jossa matkaviestimellä on aktiiviset yhteydet yhteen ydinverkon elementtiin, esimer-. . kiksi MSC:hen, eikä yhtään aktiivista yhteyttä johonkin toiseen ydinverkon element- : . ·. tiin, kuten SGSN:ään, jolloin pakettidatayksiköt ovat joutotilassa. Joutotilassa MS:n tulisi suorittaa sijainnin päivitys säännöllisin välein, tai aina silloin kun MS siirtyy ' ” ; 25 uudelle reititys- tai sijaintialueelle. Tilanteessa, jossa matkaviestin ei tiedä solujen ·, / sijainti- ja reititysalueita, aiheutuu kuitenkin lisäongelma siitä, että pitäisi päättää ' * ‘ ‘ onko sijainnin päivitys suoritettava vai ei.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

';; Keksinnön tavoitteena on sijainninhallintamenetelmä, jossa vältetään edellä kuvatut 30 edeltävän tekniikan ongelmat.

‘’ Keksinnön tavoitteet saavutetaan osoittamalla makrodiversiteettiyhteyden aktiivisen •; · joukon soluille prioriteettitasot. Prioriteettitasoja voi olla kaksi tai useampia. Kaksi- '_:/· tasoinen prioriteettijärjestelmä toteutetaan jakamalla aktiivisen joukon solut kahteen •: * · i luokkaan: joko palvelevien solujen joukkoon tai palvelevien solujen joukon uiko- ! 108605 I 3 j puolelle. Palvelevien solujen joukko käsittää solut, jotka kuuluvat aktiiviseen jouk- j koon ja ovat palvelevan RNC.n ohjauksessa. Yksi palvelevien solujen joukosta vali taan mastersoluksi, joka määrää matkaviestimen sijainnin. Prioriteettitasoja voi olla myös enemmän kuin kaksi.

5 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisen menetelmää koskevan patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisen matkaviestintä koskevan patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty jäijestelmää koskevan itsenäisen pa-10 tenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Epäitsenäisissä vaatimuksissa on esitetty keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja.

PIIRROKSET LYHYESTI

Seuraavassa keksintöä kuvataan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa erästä tunnetun tekniikan ongelmaa, 15 kuvio 2 esittää erästä keksinnön edullista suoritusmuotoa, kuvio 3 esittää erästä toista keksinnön edullista suoritusmuotoa, kuvio 4 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista matkaviestintä, ja . : : kuvio 5 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista järjestelmää.

» « * : 20 Toisiaan vastaavat osat on piirroksissa merkitty samoilla viitenumeroilla.

YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

' 1. SOLUJEN PRIORITEETIT

Keksinnön mukaisessa menetelmässä makrodiversiteettiyhteyden aktiivisen joukon , ” ’; soluille osoitetaan prioriteettitasot. Prioriteettitasoja voi olla esimerkiksi kaksi, toi- ' ‘ ‘: 25 sin sanoen priorisoidut ja ei-priorisoidut solut. Prioriteettitasot voidaan osoittaa esi- . . merkiksi tiettyjen paikkaan sidottujen palvelujen mukaan, joita on tarjolla jollain :: verkon tietyllä alueella, tai esimerkiksi solujen reititys- ja/tai sijaintialueiden mu- kaan. Vaihtoehtoisesti priorisoidut solut voivat olla niitä aktiivisen joukon soluja, :Y: jotka ovat palvelevan RNC:n ohjauksessa, ja ei-priorisoidut solut voivat olla niitä ; · · · 30 soluja, jotka ovat jonkin toisen RNC:n ohjauksessa.

4 108605

2. PALVELEVIEN SOLUJEN JOUKKO

Erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan priorisointi toteutetaan määrittelemällä aktiivisesta joukosta palvelevien solujen joukko. Palvelevien solujen joukko on se solujoukko, joka kuuluu aktiiviseen joukkoon ja on palvelevan RNC:n ohjauk-5 sessa. Koska aktiivinen joukko voi käsittää yhden tai useampia soluja, ja koska palveleva RNC kontrolloi ainakin yhtä aktiivisen joukon solua, palvelevien solujen joukko voi kattaa koko aktiivisen joukon tai muodostaa aktiiviseen joukkoon oman alajoukkonsa.

MS voi käyttää kaikkia palvelevan joukon soluja erilaisiin verkkotoimintoihin, esi-10 merkiksi sijainnin tallentamiseen tai matkaviestinlähtöisen (MO, Mobile Originated) yhteydenhallinnan (CM, Connection Management) palvelupyyntöihin ja esimerkiksi vasteiden hakemiseen RRC-yhteyden kautta, kun viestin on jo saanut aktiivisen yhteyden johonkin ydinverkon elementtiin.

3. PALVELEVIEN SOLUJEN JOUKON PÄIVITYS

15 Kun SRNC ottaa uusia soluja aktiiviseen joukkoon, se ilmoittaa MS:lle onko uusi solu SRNC:n ohjauksessa vai ei, toisin sanoen kuuluuko uusi solu palvelevien solujen joukkoon. Tämä ilmoitus voidaan edullisesti lisätä aktiivisen joukon päivitys-viestiin, ACTIVE SET UPDATE, siihen radioresurssiohjaimen (RRC, Radio Resource Control) protokollaan, joka on aktiivinen MS:n ja SRNC:n välillä, esi-20 merkiksi uutena parametrinä. Näin ollen MS:n kohdalla palvelevien solujen joukko pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu RRC:n ACTIVE SET ‘ :; UPDATE -viestiin, koska ilmoitus palvelevien solujen joukkoon tulleesta uudesta : : : solusta voidaan välittää MS:lle myös muiden viestien avulla. Voidaan esimerkiksi i.i i määritellä kokonaan uusi viesti nimenomaan tähän tarkoitukseen.

. ·. ·. 25 Palvelevien solujen joukko on edullisesti talletettu johonkin MS:n muistielementtiin esimerkiksi luettelona tai taulukkona. Alan ammattimies tuntee useita eri tapoja tietokokonaisuuksien tallettamiseksi digitaalisiin muistielementteihin, ja siksi tietokokonaisuuksien tallettamista ei kuvailla yksityiskohtaisemmin tässä selityksessä.

Palvelevien solujen joukon päivitystä kuvataan tarkemmin viittaamalla kuvion 2 . 30 mukaiseen esimerkkiin. Kuviossa 2 on esitetty matkaviestin 100, joka on makrodi- versiteettiyhteydessä 105 tukiasemien BS2, BS3 ja BS4 kautta. Tukiasemat BS2 ja ' ·; · ‘ BS3 ovat radioverkko-ohjaimen RNC1 ohjauksessa 110, kun taas tukiasema BS4 on : Y: RNC2:n ohjauksessa 110. Kuvioon 2 katkoviivalla merkityt nuolet havainnollistavat ;··: signaalien virtaa radiopääsyverkossa ja osoittavat, että tässä esimerkissä RNC1 on >08605 5 j palveleva RNC. Edelleen kuviossa 2 on esitetty MSC1 115 ja SGSN 120, jotka on yhdistetty radioverkko-ohjaimiin. Kuvion 2 esimerkissä tukiasemat BS2, BS3 ja BS4 muodostavat aktiivisen joukon. Muut kuviossa 2 esitetyt tukiasemat eivät ole käytössä, ja siksi ne eivät kuulu aktiiviseen joukkoon. Tukiasemat BS2 ja BS3 kuu-5 luvat palvelevien solujen joukkoon, koska ne ovat SRNC:n ohjauksessa. Siinä tapauksessa, että palveleva RNC haluaa liittää esimerkiksi tukiaseman BS1 aktiiviseen joukkoon, verkko lähettää aktiivisen joukon päivitysviestin RRC ACTIVE SET UPDATE ilmoittaakseen matkaviestimelle kyseisen tukiaseman liittämisestä aktiiviseen joukkoon ja vahvistaakseen, että tukiaseman BS1 solu kuuluu palvelevien solu-10 jen joukkoon. Siinä tapauksessa, että palveleva RNC tahtoo liittää esimerkiksi tukiaseman BS5 aktiiviseen joukkoon, verkko lähettää aktiivisen joukon päivitysviestin RRC ACTIVE SET UPDATE ilmoittaakseen matkaviestimelle kyseisen tukiaseman liittämisestä aktiiviseen joukkoon. Tässä tapauksessa verkko voi eksplisiittisesti myös ilmoittaa, ettei tukiaseman BS5 solu kuulu palvelevien solujen joukkoon, tai I 15 antaa tiedon implisiittisesti olemalla lainkaan ilmoittamatta, kuuluuko tukiaseman BS5 solu palvelevien solujen joukkoon vai ei, jolloin matkaviestin voi oletusarvona päätellä, ettei tukiaseman BS5 solu kuulu palvelevien solujen joukkoon.

4. MASTERSOLU

Edullisesti yksi palvelevien solujen joukon soluista valitaan mastersoluksi, toisin 20 sanoen valintahetkellä palvelevaksi soluksi. Mastersolua voidaan tämän jälkeen käyttää matkaviestimen sijainnin määrityksenä esimerkiksi sijainnin päivityksessä ja yhteydenhallintapalvelun pyyntömenettelyissä, ja radiopääsyverkon hakuosan . RANAP (Radio Access Network Application Part) lähettämällä viestillä I : COMPLETE LAYER 3 mainittu mastersolu voidaan yksilöidä matkaviestimen si- i 25 jainniksi. Mastersolun valinnan etuna on mm. se, että se poistaa makrodiversiteetti- : yhteyksien aiheuttamat epäselvyydet matkaviestimen sijainnista. Mastersolun valin- .· .·. nassa voidaan soveltaa useita eri tapoja, joista eräitä on kuvattu esimerkinomaisesti · >/·. edempänä. Seuraavat esimerkit ovat kuitenkin vain esimerkkejä eivätkä mitenkään rajoita keksintöä.

: § 30 Keksintö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään COMPLETE LAYER 3 -viestin käyttöön, • ‘ ”: vaan tieto palvelevien solujen joukkoon liitetystä uudesta solusta voidaan ilmoittaa . ' . matkaviestimelle myös muita viestejä käyttäen. Tarkoitusta varten voidaan esimer- .;, ‘ kiksi määritellä kokonaan uusi viesti.

, ·. ·. Matkaviestin voi käyttää mastersolua erilaisiin verkkotoimintoihin, esimerkiksi si- ', t: 35 jainnin tallentamiseen tai ylössuuntaisten (MO, Mobile Originated) yhteydenhallin- 108605 6 ! ί I taan (CM, Connection Management) liittyvien palvelupyyntöjen lähettämiseen ja esimerkiksi kutsuvasteiden lähettämiseen RRC-yhteyden kautta, kun laite on jo aktiivisessa yhteydessä johonkin ydinverkon elementtiin.

4.1 MASTERSOLUN VALINTA: ENSIMMÄINEN ESIMERKKI

5 Erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti mastersolu valitaan edeltäkäsin määritellyn säännön mukaan. Tässä suoritusmuodossa on etuna se, että mas-tersolua koskevan tiedon ei tarvitse kulkea verkosta matkaviestimeen eikä matkaviestimestä verkkoon, koska molemmat, sekä verkko että matkaviestin noudattavat samaa sääntöä. Verkon puolella mastersolun valinnan, edeltäkäsin määritellyn sään-10 nön mukaan, suorittaa edullisimmin SRNC.

Keksinnön eri suoritusmuodoissa voidaan soveltaa monia erityyppisiä sääntöjä. Mastersoluksi voidaan esimerkiksi valita se solu, joka on pisimmän aikaa kuulunut aktiiviseen joukkoon ja on SRNC:n ohjauksessa. Mainitussa ratkaisussa verkko ja matkaviestin voivat esimerkiksi tallettaa muistiin ajankohdan, jolloin solu liitetään 15 aktiiviseen joukkoon, jotta voitaisiin päätellä kuinka kauan solu on aktiiviseen jouk koon kuulunut. Toinen tapa säännön toteuttamiseksi on jonotus. Tässä ratkaisussa aktiiviseen joukkoon liitetty solu sijoittuu ensin jonon päähän. Jos solu poistuu aktiivisesta joukosta, se poistuu myös jonosta. Ensimmäisenä jonossa oleva, palvelevien solujen joukkoon kuuluva solu on näin ollen se solu, joka on ollut aktiivisessa 20 joukossa pisimpään ja joka on SRNC:n ohjauksessa. Jos mastersolu poistetaan aktiivisesta joukosta, uusi mastersolu valitaan tämän säännön mukaisesti.

j SRNC voi myös ilmoittaa valitun mastersolun matkaviestimelle nimenomaisessa * : : viestissä, esimerkiksi varmistaakseen, että matkaviestin ja SNRC ovat valinneet : -: : mastersoluksi saman solun.

25 4.2 MASTERSOLUN VALINTA: TOINEN ESIMERKKI

• ' Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa matkaviestin ehdottaa mi kä palvelevien solujen joukon soluista tulisi valita mastersoluksi. Edullisesti matka-:: viestin voi ilmoittaa halutun solun esimerkiksi sijainninpäivitysviestissä, ydinverk- • : koalueen palveluviestissä tai kutsun vastausviestissä. Ilmoitus voidaan sisällyttää '·, 30 esimerkiksi RRC-tason dataviestiin. Etuna tässä suoritusmuodossa on, että matka viestimellä on mahdollisuus ehdottaa mastersolua, kun sillä on valintaan perusteltu syy. SRNC ei aina tiedä matkaviestimen kannalta sopivinta solua, jos siihen, että • / jokin tietty solu on muita hyödyllisempi, vaikuttavat SRNC:n ohjaukseen kuulumat- •: tomat syyt.

i 7 108605 I Matkaviestimellä voi esimerkiksi olla luettelo kotisoluista, joita tulisi mahdollisuuk- | sien mukaan käyttää. Kotisoluilla voi olla joitakin erityisetuja, esimerkiksi edulli- I sempi laskutus, suuremmat sallitut lähetysnopeudet tai jokin muu paikallisen ope raattorin tarjoama erityispalvelu. Kotisolujen luettelo voidaan tallettaa esimerkiksi 5 matkaviestimen globaaliin käyttäjätunnisteeseen, USIM:iin (UMTS Subscriber Identity Module). Jos yksi tai useampi kotisolu kuuluu palvelevien solujen joukkoon, on edullista valita jokin näistä soluista mastersoluksi.

Eräässä toisessa esimerkissä solukkoverkolla voi olla paikallisia palveluja, toisin sanoen tiettyjä palveluja tarjotaan edeltäkäsin määrätyillä palvelualueilla, esimer-10 kiksi tietyn solun tai soluryhmän sisällä. Tällaiset palvelut voivat olla esimerkiksi lyhytviestipalvelun SMS (Short Message Service) viestejä tietyn alueen matkaviestimille, esimerkiksi mainosviestejä, joita lähetetään ostokeskuksen alueella oleville ! matkaviestimille. Palveluihin voi kuulua esimerkiksi edullisemmat hinnat ja suu remmat lähetysnopeudet yksilöidyillä alueilla, esimerkiksi tietyn yhtiön tiloissa ja 15 niiden lähistöllä. Kyseiset palvelut tunnetaan ainakin nimellä paikalliset solukkopal-velut, LCS (Localised Cellular Services). Tyypillisessä tapauksessa matkaviestimen SIM-korttiin (Subscriber Identity Module) on talletettu tietoja paikallispalveluista sekä niistä soluista, jotka näitä palveluja tarjoavat, jolloin matkaviestin voi edullisesti käyttää mainittuja tietoja mastersolua valitessaan.

20 Jos SRNC saa matkaviestimeltä ehdotuksen palvelevaksi soluksi, SRNC lisää ilmoituksen matkaviestimen ehdottamasta solusta RANMAP COMPLETE LAYER 3 -päivitysviestiin. On suositeltavaa, että SRNC tarkistaa kuuluuko ehdotettu solu •.:.: matkaviestimen aktiiviseen joukkoon ja onko se SRNC:n ohjauksessa, toisin sanoen •. i ; kuuluuko kyseinen solu palvelevien solujen joukkoon. Jos matkaviestin ehdottaa I i : : 25 solua, joka ei kuulu palvelevien solujen joukkoon, SRNC voi valita mastersolun esimerkiksi jonkin edeltäkäsin määrätyn säännön mukaisesti.

Mastersolun ehdottamista erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti * > ♦ '·’ kuvataan tarkemmin seuraavassa selostuksessa ja siihen liittyvässä kuviossa 3. Ku viossa 3 nähdään matkaviestin 100, jolla on makrodiversiteettiyhteys tukiasemien :30 BS2 ja BS3 kautta. Tukiasemat BS2 ja BS3 ovat radioverkko-ohjaimen RNC1 ohja-' uksessa 110, joka tässä esimerkissä on samalla palveleva RNC. Kuviossa 3 on li- : säksi esitetty RNCLeen yhdistetyt matkapuhelinkeskus MSC 115 ja palvelevan ;::.; GPRS :n tukisolu SGSN 120.

Kuviossa 3 matkaviestimellä on pakettidatayhteys SGSNLeen, ja matkaviestimen 35 sijainti on rekisteröity sijaintialueelle LA1. Matkaviestin suorittaa esimerkiksi si- 8 108605 jainnin päivityksen lähettämällä LOCATION UPDATE REQUEST -viestin verkkoon, esimerkiksi matkapuhelinkeskus MSC:hen, jolla ei tässä esimerkissä ole aktiivista yhteyttä matkaviestimeen. Mainitun viestin mukana matkaviestin lähettää valitun solun tunnisteen, toisin sanoen tukiasema BS3:n solun tunnisteen. Tämän 5 seurauksena matkaviestimen sijainti verkossa rekisteröidään sijaintialueelle LA2, tukiasema BS3:n soluun. Ilman matkaviestimen ehdotusta RNC saisi sijainnin päivi-tysviestipyynnön kahdelta tukiasemalta ja joutuisi valitsemaan mastersolun itse, esimerkiksi edeltäkäsin määrätyn säännön mukaisesti kuten edellä on kuvattu.

Matkaviestin voi lähettää LOCATION UPDATE REQUEST -viestin myös johonkin 10 ydinverkon elementtiin, jolla on aktiivinen yhteys matkaviestimeen. Esimerkiksi, jos matkaviestimellä on aktiivinen pakettiyhteys johonkin SGSNiään, matkaviestin voi siitä huolimatta lähettää LOCATION UPDATE REQUEST -viestin, esimerkiksi jos matkaviestin huomaa siirtyneensä uudelle reititysalueelle.

Kuten edellä on selitetty, sijainninpäivityspyyntö on vain esimerkki tilanteesta, jossa j 15 matkaviestin voi ehdottaa valittavaksi tiettyä mastersolua. Matkaviestin voi myös ehdottaa solua esimerkiksi pyytäessään ydinverkkoalueen palvelua, vaikkapa uutta yhteyttä pyytäessään. Kuvion 3 mukaisessa esimerkissä matkaviestin voi lähettää viestin MSCl-matkapuhelinkeskukselle aloittaakseen puheyhteyden ja samalla ilmoittaa toivotun mastersolun esimerkiksi viestiin liitettynä parametrinä. Tässä esi-20 merkissä viesti voi olla esimerkiksi yhteyden muodostuspyyntöviesti, SETUP-viesti, yhteydenhallinnalle osoitettu palvelupyyntöviesti, CM SERVICE REQUEST -viesti, kutsun vastausviesti, PAGING RESPONSE -viesti tai jokin muu puheyhteyden '.: ·' aloittamiseksi lähetetty viesti.

:'X 5. SRNC:N UUDELLEENSIJOITTAMISEN VAIKUTUS

» * · < * * · ' · '*· 25 SRNC:n uudelleensijoittaminen tekee matkaviestimen sijainninhallinnan entistä v.: monimutkaisemmaksi silloin, kun matkaviestin on aktiivinen. SRNC:n uudelleensi- • t # :: ; johtamisessa palvelevan RNC:n asema ja tehtävät siirtyvät yhdeltä RNC:Itä toiselle.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa aktiivisen joukon solujen priori-teettitasot muuttuvat vasteena palvelevan RNC:n uudelleensijoittamiseen. Palvele-. ·. 30 van RNC:n uudelleensijoittamista kuvataan tarkemmin esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa FI980736.

; Ratkaisussa, jossa priorisointi on toteutettu määrittelemällä palvelevien solujen ', joukko, palvelevien solujen joukkoa täytyy muuttaa SRNC:n uudelleensijoittamisen jälkeen. Kimmokkeena tähän voi olla esimerkiksi matkaviestimelle lähetetty ilmoi- 9 108605 tus sen jälkeen, kun SRNC on sijoitettu uudelleen. Ilmoituksen voi suorittaa esimerkiksi uusi SRNC, minkä seurauksena matkaviestin päivittää palvelevien solujen joukon vastaamaan palvelevan RNC:n uudelleensijoitusta. Ilmoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lähettämällä edeltäkäsin määritelty viesti, esimerkiksi SRNC 5 RELOCATION NOTIFICATION -viesti. Palvelevien solujen joukon päivityksen jälkeen yksi palvelevien solujen joukon soluista valitaan mastersoluksi, esimerkiksi i jonkin edellä kuvatun suoritusmuodon mukaisesti. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä siitä kuinka palvelevien solujen joukon päivitys toteutetaan SRNC:n uudelleensijoituksen jälkeen.

10 5.1 ENSIMMÄINEN ESIMERKKI

Erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti palvelevien solujen joukon päivitys etenee seuraavalla tavalla tilanteessa, jossa makrodiversiteettiyhteyteen : osallistuu kaksi radioverkko-ohjainta. Kun niiden välinen signalointi RNC:n uudel leensijoituksesta ja palvelevan RNC:n statuksen siirtämisestä ensimmäiseltä 15 RNC:ltä toiselle RNC:lle on saatettu loppuun, toinen RNC lähettää matkaviestimelle ilmoituksen, että palveleva RNC on nyt toinen RNC. Vasteena ilmoitukseen matkaviestin tutkii aktiivisen joukon ja vaihtaa jokaisessa aktiivisen joukon solussa tiedon siitä, kuuluuko kyseinen solu palvelevien solujen joukkoon vai ei. Jos tietty solu on ilmoitettu kuuluvaksi aktiiviseen joukkoon, ilmoitus muutetaan nyt siten, että solu 20 jätetään palvelevien solujen joukon ulkopuolelle. Jos tietty solu on ilmoitettu kuuluvaksi palvelevien solujen joukon ulkopuolelle, ilmoitus muutetaan nyt siten, että solu liitetään palvelevien solujen joukkoon. Toisin sanoen ne solut, jotka ovat van-•, · hän palvelevan RNC:n ohjauksessa, merkitään kuuluviksi palvelevien solujen jou- : kon ulkopuolelle, ja ne solut, jotka ovat uuden palvelevan RNC:n ohjauksessa, 25 merkitään kuuluviksi palvelevien solujen joukkoon.

> > * I ·

: 5.2 TOINEN ESIMERKKI

Γ: Edellistä esimerkkiä ei voi soveltaa tilanteessa, jossa makrodiversiteettiyhteyteen osallistuu useampia kuin kaksi radioverkko-ohjainta, koska palvelevien solujen joukkoon kuuluu vain yhden radioverkko-ohjaimen ohjauksessa olevia soluja, ja 30 loput aktiivisesta joukosta ovat useamman kuin yhden radioverkko-ohjaimen ohja- uksessa olevia soluja. Erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan uusi pal-.· i veleva RNC sisällyttää soluja koskevaa tietoa viestiin, jossa se ilmoittaa matkavies- ,,,: timelle palvelevan RNC:n uudelleensijoituksesta - toisin sanoen sellaista tietoa, jon- ka perusteella matkaviestin voi päätellä mitkä solut kuuluvat palvelevien solujen 35 joukkoon ja mitkä eivät. Edullisesti soluja koskeva tieto käsittää ainakin luettelon i 10 1 0 8 6 0 5 niiden solujen tunnisteista, jotka kuuluvat aktiiviseen joukkoon ja ovat uuden palvelevan RNC:n ohjauksessa. Soluja koskeva tieto voi myös sisältää luettelon kaikista j palvelevan RNC:n ohjauksessa olevista soluista, jolloin matkaviestin voi vertailla vastaanotettua luetteloa ja aktiivista joukkoa määritelläkseen palvelevien solujen 5 joukon.

Kuvatun ratkaisun etuna on, että se ei edellytä suuria muutoksia olemassaoleviin menettelyihin. Lisämahdollisuutena solujen tunnistetietoihin voitaisiin lisätä RNC:n tunniste, jolloin matkaviestin aina tietäisi mitkä solut kuuluvat tietyn RNC:n ohjaukseen. Siinä tapauksessa palvelevien solujen joukkona olisi se alajoukko, joka käsit-10 tää sekä aktiivisen joukon että kaikkien niiden solujen joukon, jotka kuuluvat palvelevan RNC:n ohjaukseen, ja palvelevien solujen joukon päivitys voitaisiin suorittaa yksinkertaisesti uuden palvelevan RNC:n RNC-tunnisteen perusteella. Tällainen ratkaisu vaatisi kuitenkin huomattavia muutoksia olemassaoleviin menettelytapoihin.

15 6. SIJAINNIN PÄIVITYS

Yksi mahdollisuus edellä esitettyyn ongelmaan - eli milloin sijainnin päivitys tulisi suorittaa - on asentaa vastaanottimeen monikoodiominaisuus, toisin sanoen järjestää vastaanotin siten, että se kykenee samanaikaisesti vastaanottamaan useammalta kuin yhdeltä lähettimeltä; tällä keinoin vastaanottimen on mahdollista tarkkailla BCCH-20 kanavaa, jolla verkko lähettää järjestelmäinformaatiota sisältäviä viestejä. Toinen ratkaisu on järjestää vastaanotin suorittamaan vastaanottoa lohkotussa tilassa, jolloin . : ’: järjestelmätietoa sisältävät viestit voitaisiin vastaanottaa lohkotussa tilassa syntynei- * ; ; den aukkojen aikana. Tällaiset ratkaisut johtavat kuitenkin monimutkaisiin vastaan- : otinrakenteisiinja nostavat matkaviestimien valmistuskustannuksia. Tarvitaanyksin- ,; 25 kertaisempaaratkaisua.

« t * * »

1 * I

v.: Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käytetään sijaintitiedon pyyntöme- , ·’ nettelyä sijaintitietojen saamiseksi, toisin sanoen tiedon saamiseksi vallitsevasta palvelevien solujen joukosta. Tämän suoritusmuodon mukaan matkaviestin voi pyy-’ ’; tää SRNC:tä lähettämään järjestelmätietoja sisältävän viestin matkaviestimen ja ver- . 30 kon välillä aktiivisena olevan RRC-yhteyden kautta. Ratkaisu mahdollistaa RRC- yhteyden käytön, joka on jo valmiiksi aktiivinen, koska matkaviestimellä on yhteys ; : esim. matkapuhelinkeskukseen, eikä matkaviestimen pakettiyksiköiden tarvitse näin t ollen tarkkailla BCCH-kanavia siinä toivossa, että ne saisivat järjestelmätietoja sisäl- : *: täviä viestejä sitä kautta. RRC-yhteyden kautta lähetetyt jäijestelmätietoja sisältävät » * i » » 108605 n viestit voivat formaatiltaan olla samanlaisia kuin BCCH-kanavissa käytetyt, tai sitten tähän tarkoitukseen voidaan määritellä jokin oma formaatti.

Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa SRNC voi lähettää master-solun järjestelmätiedot jopa ilman, että matkaviestin niitä nimenomaisesti pyytäisi. 5 SRNC voi esimerkiksi lähettää mastersolun järjestelmätiedot lähetettyään matkaviestimelle jonkin muun viestin.

Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa matkaviestin tarkkailee palvelevien solujen joukossa tapahtuvia muutoksia voidakseen päättää, milloin on syytä suorittaa sijainnin päivitys. Tapahtuma, jotka saattaa olla matkaviestimelle 10 kimmokkeena sijainninpäivitysvietin lähettämiseen, voi olla esimerkiksi jokin seu-raavista: - SRNC.n uudelleensijoitus, - mastersolun vaihtaminen esimerkiksi jonkin edellä kuvatun suoritusmuodon mukaisesti, etenkin kun on kysymys ydinverkon pakettidata-alueesta silloin, kun uusi 15 mastersolu on eri reititysalueella kuin edellinen mastersolu, tai esimerkiksi - kun viimeinen niistä soluista, jotka kuuluivat palvelevien solujen joukkoon edellisen sijainnin päivityksen aikaan, on poistettu aktiivisesta joukosta.

Edellä luetellut tapahtumat ovat kuitenkin vain esimerkkejä, eivätkä millään tavoin rajoita keksintöä. Jokin muu tapahtuma voi myös käynnistää sijainninpäivitysmenet-20 telyn.

I « · ."! > Eräässä keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa matkaviestin käyttää aina- kin osittain sijaintitietojen pyyntömenettelyä päättääkseen, mikä solu pitäisi valita \ mastersoluksi. Tässä ratkaisussa sijaintietojen pyyntömenettely voidaan toteuttaa ’ · ’ · esimerkiksi siten kuin edellä on kuvattu.

.::. 25 7. ESIMERKKI MATKAVIESTIMESTÄ

Kuviossa 4 nähdään lohkokaaviona digitaalinen matkaviestin, yleisemmin erään '... · keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen matkaviestin. Matkaviestin käsittää • * · ... * mikrofonin 301, näppäimistön 307, näytön 306, kuulokkeen 314, antenniduplekserin i: .·. tai kytkimen 308, antennin 309 ja ohjausyksikön 306, jotka kaikki ovat perinteiselle III * ,···, 30 matkaviestimelle tyypillisiä komponentteja. Edelleen matkaviestin sisältää tyypilli- ’! * set lähetin- ja vastaanotinlohkot 304, 311. Lähetinlohko 304 käsittää toiminnot, joita :tarvitaan puheen ja kanavien koodaukseen, koodauksen purkamiseen ja moduloin-tiin, sekä RF-piirit, joita tarvitaan signaalin vahvistamiseen lähetystä varten. Vas-taanotinlohko 311 käsittää vahvistinpiirit ja toiminnot, joita tarvitaan signaalin de- 108605 12 modulointiin ja koodauksen purkamiseen sekä kanava- ja puhekoodauksen poistamiseen. Mikrofonin 301 tuottama signaali vahvistetaan vahvistusvaiheessa 302 ja muunnetaan digitaaliseen muotoon A/D-konvertterissa 303, minkä jälkeen signaali siirtyy lähetinlohkoon 304. Lähetinlohko koodaa digitaalisen signaalin ja tuottaa 5 moduloidun ja vahvistetun RF-signaalin, minkä jälkeen RF-signaali siirtyy antenniin 309 duplekserin tai kytkimen 308 kautta. Vastaanotinlohko 311 demoduloi vastaanotetun signaalin, purkaa koodauksen ja poistaa kanavakoodauksen. Syntynyt puhe-signaali muunnetaan analogiseen muotoon D/A-konvertterissa 312, ja konvertterista saatu signaali vahvistetaan vahvistinvaiheessa 313, minkä jälkeen vahvistettu sig-10 naali siirtyy kuulokkeeseen 314. Ohjausyksikkö 305 ohjaa matkaviestimen toimintoja, lukee käyttäjän näppäimistöllä 307 antamat komennot ja näyttää saapuneet viestit näytöllä 307. Matkaviestin kommunikoi verkon kanssa käyttämällä makrodiversi-teettiyhteyksiä, eli sillä on välineet 305, 304, 308, 309 ja 311, joiden avulla se kom-’ munikoi verkon kanssa käyttäen makrodiversiteettiyhteyksiä. Lisäksi matkaviestin 15 käsittää vastaanotinvälineet 320, joilla se vastaanottaa tietoa laatiakseen solujoukol-le soluille prioriteettijärjestyksen, ja valintavälineet 321, joilla se valitsee masterso-lun ainakin osittain mainitun prioriteettijärjestyksen perusteella. Lisäksi matkaviestin käsittää edullisesti välineet 322, joilla se ilmoittaa valitusta mastersolusta verkolle. Edullisesti mainitut vastaanotinvälineet 320 tiedon vastaanottamiseksi prioriteet-20 tijärjestyksen laatimista varten samoin kuin mainitut valinta- ja ilmoitusvälineet on toteutettu käyttämällä ohjausyksikön 305 muistielementtiin tallennettuja ohjelmistoja, joita käytetään ohjausyksikön 305 mikroprosessorin avulla.

: ’ j;: 8. ESIMERKKI JÄRJESTELMÄSTÄ :.: · Kuviossa 5 on esitetty lohkokaaviona eräs tietoliikenteen solukkojärjestelmä. Soluk- :. ·: 25 koradiojäijestelmän ydinverkko käsittää matkapuhelinkeskuksia (MSC), muita verk- v.: koelementtejä (GSM:ssä, esim. SGSN:n ja GGSN:n, Serving GPRS Support Node:n : : ja Gateway GPRS Support node:n, missä GPRS tarkoittaa yleistä pakettiradiopalve- lua, General Packet Radio Service) ja niihin liittyviä lähetysjärjestelmiä. Kuvion 5 ; ratkaisussa tietoliikenteen solukkojärjestelmän 930 ydinverkko käsittää ydinverkon .···. 30 CN 931, johon on linkitetty kolme rinnakkaista radiopääsyverkkoa. Näistä verkot 932 ja 933 ovat UMTS-radiopääsyverkkoja ja verkko 934 on GSM-radiopääsyverk-' < · ko. Ylempi UMTS-radiopääsyverkko 932 on esim. kaupallinen radiopääsyverkko, \jonka omistaa matkaviestinpalveluja tarjoava tietoliikenneoperaattori, joka palvelee . tasapuolisesti kaikkia mainitun operaattorin käyttäjiä. Alempi UMTS-radiopääsy- ....: 35 verkko 933 on esim. yksityisessä omistuksessa, ja sen omistaa esim. yhtiö, jonka tiloissa mainittu radiopääsyverkko toimii. Tyypillisesti yksityisen radiopääsyverkon 13 108605 933 solut ovat nano- ja/tai pikosoluja, joissa voivat operoida vain mainitun yhtiön työntekijät. Kaikissa kolmessa radiopääsyverkossa voi olla erikokoisia soluja, jotka tarjoavat erityyppisiä palveluja. Lisäksi kaikkien kolmen radiopääsyverkon solut 932, 933 ja 934 voivat olla kokonaan tai osittain päällekkäisiä.

5 Kuviossa 5 esitetty laite 10 on edullisesti niin sanottu kaksitaajuuspuhelin, joka voi palvella joko toisen sukupolven GSM-puhelimena tai kolmannen sukupolven UMTS-puhelimena sen mukaan, millaisia palveluja kussakin sijaintipaikassa on saatavissa, ja mitkä ovat käyttäjän viestintätarpeet. Laite voi myös olla monitaajuus-puhelin, joka toimii joko matkaviestimenä tai useana eri viestintäjärjestelmänä käyt-10 täjän tarpeiden ja saatavissa olevien palvelujen mukaan. Käyttäjän ulottuvilla olevat radiopääsyverkot ja -palvelut eritellään laitteeseen liitetyssä SIM-kortissa 936.

Kuviossa 5 on edelleen esitetty eräitä radiopääsyverkon rakenteen yksityiskohtia. Tyypillisesti radiopääsyverkko 932, 934 käsittää yhden tai useampia tukiasemia 937 ja ohjausyksikön 42. UMTS-radiopääsyverkoissa 932, 933 ohjausyksikköä kutsu-15 taan radioverkko-ohjaimeksi RNC, ja GSM-verkoissa 934 ohjausyksikköä kutsutaan tukiasemaohjaimeksi BSC. Lisäksi radiopääsyverkot tyypillisesti käsittävät myös muita verkkoelementtejä, kuten transkooderiyksikköjä. Kuviossa 5 nähdään lisäksi matkapuhelinkeskus (MSC) 43, joka pääsääntöisesti ohjaa matkaviestimien 10 piirikytkentäisiä yhteyksiä ja palvelevan GPRS:n tukisolmu (SGSN) 41, joka pääsään-20 töisesti ohjaa matkaviestimien (10) pakettikytkentäisiä yhteyksiä.

Keksinnön mukaisesti tietoliikenteen solukkojärjestelmä 20 käsittää järjestelmän i : ’: 200, joka on järjestetty vastaanottamaan tietoa, joka yksilöi matkaviestimen master- ; *: solun ja ilmoittaa valitun solun matkaviestimen sijainniksi tietoliikenteen solukko- järjestelmän ydinverkolle. Edullisesti järjestelmä 200 sijaitsee tietoliikenteen soluk-. ·. ·. 25 kojärjestelmän radiopääsyverkossa 932. Järjestelmä 200 voidaan edullisesti toteuttaa t ·; ·, käyttämällä radiopääsyverkon ohjausyksikön muistielementtiin tallennettu ohjelmis toja. Järjestelmä 200 voidaan kuitenkin toteuttaa myös erillisessä verkkoelementissä, kuten makrodiversiteettiyhdistely-yksikössä (MDC, Macro Diversity Combiner). Ratkaisuissa, joissa makrodiversiteettiyhdistelyn suorittaa MDC, joka on toteutettu 30 erillisenä verkkoelementtinä radioverkko-ohjaimesta, järjestelmän 200 toiminnot • voidaan osittain toteuttaa RNC:ssä ja osittain MDC:ssä. MDC-yksikkö tai vastaava ;‘: toiminto voidaan toteuttaa myös RNCissä, jolloin RNC suorittaa makrodiversiteetti yhdistelyn ja edullisesti käsittää järjestelmän 200.

1 O 8 6 0b 14

9. MUITA NÄKÖKOHTIA

Keksintöä voidaan edullisesti käyttää kolmannen sukupolven solukkojärjestelmissä, esimerkiksi tietoliikenteen UMTS-solukkojärjestelmässä. Keksintöä voidaan kuitenkin käyttää myös muissa solukkojärjestelmissä.

5 Tietyn toimintayksikön, esimerkiksi radioverkko-ohjaimen, nimi usein vaihtelee tietoliikenteen eri solukkojärjestelmissä. Esimerkiksi GSM-jäijestelmässä radioverk-i ko-ohjainta (RNC, Radio Network Controller) vastaava toiminnallinen yksikkö on tukiasemaohjain (BSC, Base Station Controller). Siksi oheisissa patenttivaatimuksissa käytetty termi ‘radioverkko-ohjain’ on tarkoitettu kattamaan kaikki vastaavat 10 toiminnalliset yksiköt riippumatta siitä termistä, jota yksiköstä kussakin erityisessä tietoliikenteen solukkojärjestelmässä käytetään. Lisäksi eri viestien nimet, kuten ACTIVE SET UPDATE, on tarkoitettu vain esimerkeiksi, eikä keksintö rajoitu vain sellaisiin viesteihin, joista käytetään tässä selityksessä mainittuja nimiä.

Edellä olevan kuvauksen perusteella alan ammattimiehelle käy selväksi, että keksin-15 töön voidaan tehdä monia muunnoksia sen keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Vaikka edellä onkin kuvattu yksityiskohtaisesti yksi keksinnön edullinen suoritusmuoto, on selvä että siihen voidaan tehdä monia muunnoksia ja muunnelmia poikkeamatta keksinnön hengestä ja suojapiiristä.

t · • · » ·

Claims (24)

1. Sijainninhallintamenetelmä makrodiversiteettiyhteyksiä tukeviin tietoliikenteen solukkojärjestelmiin, tunnettu siitä, että makrodiversiteettiyhteyden aktiivisen joukon soluille osoitetaan prioriteettitasot ja että matkaviestimen sijainti määritellään 5 ainakin osittain mainittujen prioriteettitasojen perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki makro-diversiteettiyhteydessä matkaviestimen ja verkon välillä käytettävät solut luokitellaan kuuluvaksi joko palvelevien solujen joukkoon tai mainitun palvelevien solujen joukon ulkopuolelle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi palvele vien solujen joukon soluista valitaan mastersoluksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun valinnan suorittaa verkko.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko suorit-15 taa mastersolun valinnan vasteena matkaviestimestä saadulle viestille, joka ei sisällä ilmoitusta mastersolusta.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu valinta suoritetaan ennalta määrätyn säännön mukaisesti.

. : ’: 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mastersoluksi : ’; 20 valitaan se palvelevien solujen joukon solu, joka on pisimmän aikaa kuulunut aktii- .·. viseen joukkoon.

! · 8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun va- | :‘linnan suorittaa matkaviestin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto matka-25 viestimen valitsemasta solusta ilmoitetaan verkolle matkaviestimen lähettämällä viestillä.

: . \ 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ’ · · ’ - matkaviestin pyytää verkolta sijaintitietoa, " * - matkaviestin saa vastauksen verkolle lähetettyyn pyyntöön, ja 1 :: 30 - mastersolun valinta suoritetaan ainakin osittain mainitun vastauksen perusteella. 108605

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu valinta suoritetaan ainakin osittain niiden matkaviestimeen tallennettujen tietojen perusteella, jotka koskevat verkon paikallispalveluja.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiivisen jou-5 kon solujen prioriteettitasoja muutetaan vasteena palvelevan RNC:n uudelleensijoitukselle.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena palvelevan RNC:n uudelleensijoitukselle ne aktiivisen joukon solut, jotka oli aiemmin luokiteltu palvelevien solujen joukkoon, luokitellaan nyt palvelevien solujen joukon 10 ulkopuolelle, ja ne aktiivisen joukon solut, jotka oli aiemmin luokiteltu palvelevien j solujen joukon ulkopuolelle, luokitellaan nyt palvelevien solujen joukkoon.

14. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin luokittelee palvelevien solujen joukkoon kuuluviksi ne aktiivisen joukon solut, jotka on lueteltu sellaisessa matkaviestimen verkolta saamassa viestissä, jossa ilmoitetaan 15 palvelevan RNC:n uudelleensijoituksesta, ja että mainittu matkaviestin luokittelee kaikki muut solut kuuluviksi palvelevien solujen joukon ulkopuolelle.

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä käytettäväksi tietoliikenteen so-lukkojäqestelmässä, joka käsittää ensimmäisen verkkoelementin piirikytkentäisten yhteyksien ohjaamiseksi ja toisen verkkoelementin pakettikytkentäisten yhteyksien 20 ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että kun matkaviestimellä on aktiivinen yhteys ensimmäiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä eikä lainkaan aktiivista : ;'; yhteyttä toiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä, sijainnin päivi- ; ‘; tys mainittuun toiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä suoritetaan , ·. : ainakin osittain vasteena muutokseen mainitussa palvelevien solujen joukossa. I I

15 '! O 8 6 0 b

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu si- :jainnin päivitys suoritetaan ainakin osittain vasteena kaikkien solujen vaihtumiselle palvelevien solujen joukossa. ( I f

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja ;' sijainnin päivityksiä suoritetaan ainakin osittain vasteena sille, että palvelevien solu- • | 30 jen joukosta poistetaan viimeiset niistä soluista, jotka ovat kuuluneet mainittuun palvelevien solujen joukkoon silloin, kun sijainnin päivitys on suoritettu edellisen kerran. ! I I I Ml '< 0860b

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: i - matkaviestin pyytää verkolta sijaintitietoa, - matkaviestin saa verkolta vastauksen pyyntöön, ja 5. matkaviestin päättää suorittaako se sijainnin päivityksen mainittuun toiseen maini tuista ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä, ja matkaviestimen päätös perustuu ainakin osittain mainittuun vastaukseen.

19. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä käytettäväksi tietoliikenteen solukkojärjestelmässä, joka käsittää ensimmäisen verkkoelementin piirikytkentäisten 10 yhteyksien ohjaamiseksi ja toisen verkkoelementin pakettikytkentäisten yhteyksien ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että kun matkaviestimellä on aktiivinen yhteys ensimmäiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä eikä lainkaan aktiivista yhteyttä toiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä, sijainnin päivitys mainittuun ensimmäiseen näistä ensimmäisestä ja toisesta verkkoelementistä 15 suoritetaan ainakin osittain vasteena muutokseen mainitussa palvelevien solujen joukossa.

20. Matkaviestin käytettäväksi tietoliikenteen solukkojärjestelmässä, joka käsittää solukkoverkon; mainitussa matkaviestimessä on välineet kommunikaation jäijestä-miseksi käyttäen makrodiversiteettiyhteyksiä, joissa matkaviestin kommunikoi so- 20 lukkoverkon kanssa lukuisien eri solujen kautta, tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää välineet (320) sellaisen tiedon vastaanottamiseksi, jonka avulla laaditaan ·. prioriteettijäijestys mainituille soluille, ja välineet (321), joiden avulla valitaan ' - ♦ mastersolu ainakin osittain mainitun prioriteettijäijestyksen perusteella, ja matka-V viestin on järjestetty vastaanottamaan palvelevia soluja koskevia tietoja. I · .1 25

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin • *. käsittää myös välineet (322), joiden avulla tieto valitusta mastersolusta ilmoitetaan verkolle. >

22. Tietoliikenteen solukkojäijestelmässä sovellettava järjestelmä, tunnettu siitä, ; · että järjestelmä on jäljestetty vastaanottamaan matkaviestimeltä tietoa, jossa yksilöi- 30 dään valittu mastersolu, ja ilmoittamaan valittu mastersolu matkaviestimen sijainnik- - ’: si tietoliikenteen solukkojäijestelmän ydinverkolle.

♦ · » ;·' 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä : *: sijaitsee tietoliikenteen solukkojärjestelmän radiopääsyverkossa (932, 933, 934). * · % 10860b

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sijaitsee mainitun radiopääsyverkon radioverkko-ohjaimessa (42).