FI107999B - Menetelmä ja laite viemäriveden puhdistamiseksi biologisesti ja kemiallisesti panoksittain - Google Patents

Description

107999

Menetelmä ja laite viemäriveden puhdistamiseksi biologisesti ja kemiallisesti panoksittain Förfarande och anordning för rening av avloppsvatten biologiskt 5 och kemiskt satsvis

Kyseisen keksinnön kohteena on menetelmä ja laite viemäriveden ja/tai jäteveden 10 käsittelemiseksi ajoittain biologisella puhdistuksella ja tarvittaessa myös kemiallisella puhdistuksella. Laite tätä tarkoitusta varten käsittää tavanomaisen liete-erottimen, tai vaihtoehtoisesti tasaussäiliön, ja reaktiolaitteen, jota nimitetään reaktoriksi. Puhdistusprosessi perustuu uudenaikaiseen tekniikkaan, jota kirjallisuudessa nimitetään SBR-teknologiaksi, joka ilmaisu on lyhenne sanoista Sequencing Batch Reactor 15 Technology.

Lyhyesti sanottuna SBR-teknologia toimiin niin, että aktiivilietettä sisältävään reaktiolaitteeseen tulee viemärivesi- tai jätevesipanos sen käsittelemiseksi ennalta määrätyn syklin mukaisesti, minkä jälkeen sykli toistetaan uudella viemärivesi- •... · 20 panoksella. Tunnetun tekniikan mukaisesti toimintasykli on yleensä seuraavanlainen: • · ···: — laitteen täyttäminen viemärivedellä • [· — viemäriveden käsitteleminen ilmalla (ilmastus) • · · *;;; — saostus • · « • · » * 25 — puhdistetun veden poistaminen, ja . — liikalietteen poistaminen (ei aina joka syklissä).

• · • · · ♦ · *·* Kyseisen keksinnön mukaisesti SBR-teknologiaa on modifioitu siten, että liete-erotin « » · ;;;* tai mikä tahansa muu balansointi- tai tasoitussäiliö on yhteistoiminnassa reaktorin Ί* 30 kanssa, jolloin mainittu reaktori olisi mahdollista panna tietyn ylipaineen alaiseksi.

* * Tätä tarkoitusta varten käytetään puhalluslaitetta, esimerkiksi jonkin tyyppistä • · · ’···' kompressoria tai sivukanavapuhallinta. Mainittua puhalluslaitetta käytetään 2 107999 — sekä reaktorisäiliössä olevan aktiivilietteen käsittelemiseen ilmalla (ilmastus), — ylipaineen muodostamiseen reaktorisäiliöön, jota ylipainetta käytetään kirkkaan (puhdistetun) veden poistamiseen säiliöstä ja myös aktiivilietteen poistamiseen, esimerkiksi mainitun lietteen uudelleenkierrättämiseen liete-erot- 5 timeen, — letkuventtiilin sulkemiseen liete-erottimen ja reaktorin välissä, — että lopuksi myös annosteltujen flokkulointi- ja/tai saostuskemikaalien sekoittamiseen.

10 Mainittu puhalluslaite on siten koko järjestelmän pääenergianlähde ja tämä on perusta koko prosessin yksinkertaiselle ja turvalliselle toiminnalle, ja on sen vuoksi syy, miksi prosessi soveltuu pienille laitoksille, joita vain harvoin valvotaan.

Tapa, jolla ylipaine muodostetaan reaktoriin ja sitä käytetään, on keksinnön todelli-15 nen lähtökohta. Kyseisen menetelmän mukaan yksi tai useampia pystyputkia asennetaan reaktorisäiliöön kirkkaan (puhdistetun) veden poistamiseksi. Mainitun putken tai mainittujen putkien pohja-aukko on/ovat sijoitettu tasolle, joka on alhainen taso puhdistetulle vedelle viemäriveden saostamisen jälkeen, ja mainittujen putkien « · · '···* yläaukkoon on muodostettu poistoputki reaktorista, esimerkiksi ylivuotoputki.

*· / 20 Puhdistetun veden poistoputken korkea taso on edullinen siten, että puhdistettu vesi voidaan poistaa lopulliseen tyhjennyskohtaan tarvitsematta pumpata. Vesipatsaan hetkellinen nousu pystyputkessa reaktorisäiliön nestetason yläpuolelle vastaa välttä- ’! ” mätöntä painetta reaktorisäiliössä puhdistetun veden painamiseksi ulos. Kun reaktorin • · · ja liete-erottimen tai minkä tahansa muun säiliön välinen yhteys tämän jälkeen ava-25 taan, on jäljellä paine-ero, joka on riittävä pakottamaan liikalietemäärän takaisin • · .···. liete-erottimeen tai mihin tahansa muuhun sopivaan varastopaikkaan.

• · · • · · • · ·

Keksinnön mukaiselle menetelmälle viemäri- tai jäteveden puhdistamiseksi ja • · '·' keksinnön mukaiselle laitteelle viemäri- tai jäteveden puhdistamiseksi on tun- [ * 30 nusomaista, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

• · • · ·

Edellä olevat ja muut keksinnön aspektit selitetään seuraavassa viittaamalla joukkoon 3 107999 oheisia piirustuksia, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti pystyleikkausta keksinnönmukaisesti muodostetusta laitteistosta, 5

Kuviot 2a-2f esittävät poikkileikkauskuvina toimintajaksoa, joka koostuu prosessi-syklin kuudesta eri vaiheesta keksinnönmukaisessa laitteistossa, joka käsittää liete-erottimen ja reaktorisäiliön, 10 Kuvio 3 esittää edellä mainittuun laitteistoon kuuluvan reaktorisäiliön yksityiskohtaisempaa rakennetta,

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti laitteiston ohjausyksikköä, 15 Kuvio 5 esittää keksinnönmukaisessa laitteistossa käytettävien kemikaalien annostelu-laitetta,

Kuvio 6 on suurennettu kuva kuvion 5 annostelulaitteen yksityiskohdasta, ♦ · • * « * · *· / 20 Kuvio 7 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisen laitteiston vaihtoehtoista rakennetta, ja • · * · • · « « · · .* Kuvio 8 esittää kuvion 3 laitteiston yksityiskohdan vaihtoehtoista rakennetta.

··· ·««« « · · • » « • « ·

Keksinnön yksinkertaisessa mutta edullisessa suoritusmuodossa puhdistuslaitteista 25 käsittää yhden säiliön 1, joka on jaettu väliseinällä 2 kahteen osaan, suurempaan • · .···. osaan, jota tässä tapauksessa nimitetään liete-erottimeksi 3, ja pienempään osaan 4, ·· · *. joka on varsinainen reaktori 4. Erityisesti suurissa laitteistoissa, kuten kuviossa 7 on • · · • · · . I" esitetty, voi olla edullista käyttää kahta erillistä säiliötä, jotka on sijoitettu vierek- 4 4 *·’ käin. Vielä suuremmissa tai muun tyyppisissä laitteistoissa voi olla sopivaa käyttää ] * 30 aiemmin prosessissa käytettyä liete-erotinta, jossa on selkeytyslaitteet, jotka avautu- ***** vat nykyisessä laitteistossa, joka viimemainittu säiliö siten toimii balansointi- tai tasaussäiliönä. Tällaisiin suuriin laitteistoihin voidaan muodostaa useita reaktoreita 4 107999 4, jotka liitetään yhteen ja samaan tasaussäiliöön. Seuraavassa nimitys "liete-erotin" tarkoittaa liete-erotin-säiliö/tasaus-säiliötä.

Kuviot 2a—2f esittävät kaaviollisesti ja poikkileikkauksina puhdistuslaitteiston 5 edullista suoritusmuotoa, joka toimii puhdistusprosessin ennalta määrätyissä vaiheissa. Esitetyssä yksinkertaisessa suoritusmuodossa liete-erotin 3 ja reaktori 4 on sisällytetty yhteiseen säiliöön 1 ja erotettu toisistaan väliseinällä 2. Liete-erottimeen on edullisesti muodostettu kansi 5 lietteen poistamisen ja erottimen huoltotoimenpiteiden suorittamisen mahdollistamiseksi. Reaktorissa täytyy olla tiivis kansi, joka 10 mahdollistaa ylipaineen muodostamisen reaktoriin ja joka mahdollistaa reaktorin huoltotoimenpiteiden suorittamisen. Liete-erottimessa 3 on tuloputki 7 useista kunnallisista paikoista tulevaa viemärivettä varten ja letkun tai putken muodossa oleva poistoputki 8, joka johtaa reaktoriosaan 4. Liete-erottimen 3 poistotaso vastaa ennalta määrättyä tilavuutta säiliössä. Siinä pitäisi edullisesti olla myös korkeammalle 15 sijoitettu, ylivuotoputken muodossa oleva poistoputki (ei esitetty piirustuksissa), joka voi johtaa reaktoriin syötetyn viemäriveden hyvin suurten viemärivesivirtausten tapauksessa, tai tapauksessa, jossa reaktori olisi epäkunnossa. Reaktorin 4 poistoputki 8 on sijoitettu tasolle, joka vastaa aktiivilietteen tilavuutta, jonka aina pitäisi jäädä • · · '··' reaktoriin 4 takuuna turvallisesta puhdistuksesta. Poistoaukkoon on muodostettu • · « · · • 20 venttiili VI, jota selitetään seuraavassa.

I I « « « · « « « · « « * • ’* Reaktoriosassa 4 on pystyputki 9, jolla on tärkeä tehtävä keksinnössä. Kuten kuvassa • · e on esitetty, mainittu pystyputki 9 on pääasiassa pystysuora ja sen avoin alapää on si- • · · joitettu tasolle, missä kirkas (puhdistettu) vesi on saostusvaiheen jälkeen. Putken 9 > 25 yläpää voidaan muodostaa ylivuotoputkeksi 10, joka johtaa poistoputkeen 11 puhdis- • · .···, tetun veden laitteistosta. Jos välttämätöntä, mainittuun poistoputkeen 11 voidaan t · · *. muodostaa ilmaputki 12. Keksinnön suoritusmuodossa pystyputken 9 ja ylivuotoput- • · · I I « '!i ken 10 yläpuolella täytyy olla sulku, jonka läpi edullisesti voi ulottua ilmanpoistoauk- * · • · "* ko 13, jota venttiili V6 käyttää. Vaihtoehtoisesti on tietysti mahdollista järjestää 30 ilmanpoistoaukko ympäröivään ilmaan reaktorin seinän läpi. Sellaisessa tapauksessa * · · ’ ilmaputki 12 voidaan jättää pois puhdistetun veden poistoaukosta.

5 107999

Edelleen edullisessa suoritusmuodossa, jota ei ole esitetty, pystyputki 9 voi avautua ympäröivään ilmaan. Tällaisessa tapauksessa ei tarvita suljettua poistoaukkoa 13.

Viemäri- (tai jäte-) vesipanoksen käsittely niin kutsutun SBR-teknologian (Sequenting 5 Batch Reactor Technology) mukaan kyseistä keksintöä käyttäen voidaan tehdä seuraavasti ja kuten on esitetty kuutena vaiheena kuvioissa 2a—2f:

Vaihe 1: Kuviossa 2a on esitetty, kuinka aktiivilietettä 14 sisältävä reaktori täytetään liete-erottimesta 3 tulevalla viemärivedellä 15. Venttiili VI on auki viemäriveden 10 päästämiseksi reaktoriin, ja venttiili V6 on auki ilman päästämiseksi ulos täytettäessä reaktoria 4 viemärivedellä.

Vaihe 2: Seuraavassa vaiheessa kuvio 2b esittää ilman tuomista reaktoriin 4, joka tehdään edullisesti tunnetun tyyppisellä kumikalvoilmastuslaitteella 16. Ilmansyöttöä 15 selitetään lähemmin seuraavassa. Venttiili V6 on vielä auki ilman päästämiseksi ulos reaktorista 4. Ventiili VI voidaan nyt sulkea, tai se voidaan sulkea niin myöhään kuin esimerkiksi noin viisitoista minuuttia ennen ilmastamisen lopettamista. Viimemainitussa tapauksessa, joka on esitetty kuviossa 2b, reaktori voi vastaanottaa lisää li* '···’ viemärivettä prosessisyklin aikana. Yleensä saostus- ja flokkulointiaine lisätään • · • · » • '·* 20 reaktoriin, edullisesti samanaikaisesti kun ventiili VI suljetaan.

• « · * • · · ’* / Vaihe 3: Kuvio 3c esittää syklin seuraavaa vaihetta, joka on saostusvaihe. Rauhalli- « · « sissa olosuhteissa aktiiviliete 14 saostuu reaktorin 4 pohjalle.

• · · 25 Vaihe 4: Kuvio 2d esittää, kuinka paineilmaa syötetään venttiilin V5 kautta valmiiksi • « .···. käsitellyn veden poistamiseksi. Venttiili V6 on suljettu ja ylipaine muodostuu • · · *. reaktoriin 4. Puhdistettu vesi nousee pystyputkeen 9 riippuen reaktiokammion * · · • · · !!! ylipaineesta ja poistuu poistoputken 11 kautta.

« 9 • · · « ' ’ 30 Vaihe 5: Kuvio 2e esittää tilannetta, kun venttiili VI seuraavassa vaiheessa on juuri * · · · ’ avattu. Paine-ero AVp on läsnä reaktorisäiliössä ja tämä on selvää kuviosta siten, että vesipatsas 17 pystyputkessa 9 on korkeampi kuin veden korkeus 18 liete-erottimessa 6 107999 3. Paine-eroa AVp käytetään nyt hyväksi liikalietteen pumppaamiseksi takaisin reaktorista 4 liete-erottimeen 3.

Vaihe 6: Kuvio 2f esittää tilannetta, kun paine-ero AVp on nolla ja venttiilejä VI ja 5 V6 juuri avataan. Kun tämä on tehty, reaktori täytetään jälleen kerran uudella viemärivesipanoksella 15, kuten kuviossa 2a on esitetty, ja prosessisykli lopetetaan.

Kuvio 3 esittää reaktorisäiliön 4 rakennetta läheisemmin. Myös tässä kuviossa reaktorisäiliön on oletettu olevan integraalisen liete-erottimen kanssa, ja erotettu siitä 10 väliseinällä 2. Letku- tai putkiyhteys 8 johtaa reaktoriin 4 tämän täyttämiseksi viemärivedellä ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1). Samaa liitäntälaitetta 8 käytetään liikalietteen 14 palauttamiseen reaktorista 4 liete-erottimeen (vaihe 5). Venttiili VI, joka tässä edullisessa suoritusmuodossa on asennettu letkun 8 pohjaan, voidaan muodostaa letkuventtiiliksi, joka on järjestetty käytettäväksi ilmanpaineen avulla 15 kuten alalla on tunnettua.

Kuvio 3 esittää myös pystyputken 9, ylivuotoputken 10, poistoputken 11, jossa on ilmanpoistoputki 12, ja pystyputken 9 sulkukannen 13 ja ventiilin V6, joka on *···* muodostettu suljettavaksi, kun reaktori 4 paineistetaan jonkin tyyppisellä komp- ’· 20 ressorilla tai puhalluslaitteella 19. Reaktorissa on esitetty myös kalvoilmastuslaite 16, ·;··. johon syötetään paineilmaa venttiilin V4 kautta. Siinä on myös säiliö 20 saostus- ja • · · • <« * / flokkulointikemikaaleille ja sen pohjassa on annostelulaite, joka sisältää kaksi • · · 9 ‘II! annosteluputkea. Annosteluja ohjataan venttiileillä V2 ja V3. Reaktori paineistetaan • · · puhallinlaitteen avulla venttiilin V5 kautta.

25 • · .···. Prosessin toteuttamiseksi on välttämätöntä käyttää tasonilmaisinta, esimerkiksi • · · uppotyyppistä kuten kuviossa 3 on esitetty ja jossa on ilmaisintangot kolmelle tasolle • · · • · ·

Nl, N2 ja N3. Tasonilmaisin on asennettu suljettuun putkeen 21, edullisesti PVC- « i '' muovia, jonka pohjaan on muodostettu paineentasaussisäkappale 22. Putki 21 ja 30 sisäkappale 22 sisältävät puhdistettua vettä, joka tulee samalle pintatasolle kuin • · « *· viemärivesi 15 reaktorissa. Tasonilmaisimen ohjaussignaalit syötetään edullisesti tunnettua tyyppiä olevaan ohjausyksikköön, niin kutsuttuun PLC:hen, joka lyhenne 7 107999 tulee sanoista Programmable Logic Controller. Jopa yksinkertaisimmassa tällaisen PLC-yksikön suoritusmuodossa on riittävä määrä ottoja, antoja ja laskentafunktioita kaikentyyppisten prosessien ohjauksen mahdollistamiseksi, jotka voivat olla kiinnostavia SBR-teknologiassa. PLC-yksikön sallitaan suoraan ohjata sähkökäyttöisten 5 ilmaventtiilien LVI, LV2, LV3 ja LV6 ryhmää, jotka vuorostaan käyttävät suuria venttileitä VI, V2, V3 ja V6. Venttiileitä V4 ja V5 käytetään edullisesti suoraan PLC-yksiköstä.

Edullisessa yksinkertaisessa suoritusmuodossa erillistä kotikäyttöä varten, jota ei ole 10 esitetty piirustuksissa, tasonilmaisinten ja PLC:n toiminnot voidaan korvata ajastimilla.

Kuvio 3 esittää lopuksi näyteputkea 23, joka ulottuu kannen 6 ja sulkukannen 13 läpi alas tietylle tasolle pystyputkessa 9 mahdollistaen näytteiden ottamisen puhdistetusta 15 vedestä 17, kun mainittua vettä on painettu pystyputkeen 9. Näytteenotto voidaan tehdä manuaalisesti, tai se voidaan automatisoida. Laitteeseen pitäisi edullisesti tehdä myös painemittari, joka ilmaisee paineen reaktorissa ja myös syöttöputkissa kalvoil-mastuslaitteeseen 16 ja letkuventtiiliin VI. Painemittari voidaan myös liittää PLC- « « · '···' yksikköön hälytyksen antamiseksi tapauksessa, jossa esiintyy vääriä paineita.

'.··! 20 « •; *:, Reaktorin käyttämiseksi riittää, että puhallinkone 19 muodostaa ainoastaan noin 0,1— • Il 0,2 barin paineen. Tämä paine, joka vastaa 1—2 metrin vesipatsasta, on riittävä • · · * veden laskemiseksi reaktoriin ja pois siitä. Erityisen käyttökelpoinen puhallinkone • ♦ · tätä tarkoitusta varten on niin kutsuttu sivukanavapuhallin, joka voi muodostaa noin 25 0,3 barin paineen. Tämä paine on riittävä reaktorisäiliön ilmastamiseen, jossa veden • · .♦··. syvyys on noin 2,5 metriä sen pohjasta, ja käyttäen kumikalvoilmastuslaitetta, jonka

avautumispaine on noin 0,05 baria. Tämä paine on myös riittävä letkuventtiilin VI

• · · • · · !.! tehokkaaseen sulkemiseen aina noin 1,5 metrin upotussyvyyteen.

• · *;··[ 30 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa tällainen puhallinlaite muodostaa • · · ’· paineen reaktoriin 4, kun puhdistettu vesi 17 on poistettava, kun liikaliete 14 on palautettava reaktorista 4 liete-erottimeen tai muuhun säiliöön, kun viemärivesi 15 on 8 107999 ilmastettava, kun liete-erottimen ja reaktorin 4 välinen letkuventtiili VI on suljettava ja kun kemikaalit 20 on sekoitettava reaktorissa 4 olevaan viemäriveteen 15.

Kuviot 5 ja 6 esittävät esimerkkiä kemiakaalien annostelulaitteesta, jotka kemikaalit 5 muodostavat viemäriveden saostus- ja flokkulointiaineet. Annostelulaite on sovitettu sijoitettavaksi mainittuja kemikaaleja sisältävän säiliön pohjalle. Annostelulaitteella pitäisi olla sisätilavuus, joka vastaa riittävää kemikaalimäärää viemärivesipanoksen käsittelemiseksi reaktorissa. Laite käsittää suljetun putken 24, joka sisältää ku-misisäkappaleen 25, joka ulottuu hieman putken 24 suun ulkopuolelle. Putken 24 10 suussa on myös tuloaukko 26 paineilman syöttämiseksi kumisisäkappaleeseen 25 ja kemikaalien syöttämiseksi putkikammioon 24, kun kumisisäkappaletta 25 ei ole täytetty ilmalla. Siinä on myös kanava 27 poistoletkua 28 varten kemikaalien syöttämiseksi reaktorin viemäriveteen. Kim kumisisäkappale 25 on täytetty ilmalla, mainittu kumisisäkappale 25 ensiksi sulkee kemikaalien tuloaukon 26 ja pakottaa 15 sitten mainitut kemikaalit ulos reaktoriin 4 letkun 28 läpi. Mainittuun letkuun 28 voidaan asentaa sulkuväline 29 kemikaalien estämiseksi virrata vapaasti ulos reaktoriin. Viemäriveteen annosteltavaa kemikaalimäärää voidaan ohjata työntämällä kumisisäkappale 25 eri etäisyydelle päädystä suljettuun putkeen 24.

« · I

I < I « < <

I I

’!' 20 Selitetyn suoritusmuodon mukaisessa laitteistossa on kaksi annosteluventtiiliputkea : <| V2 ja V3 (kuvio 3), toinen venttiiliputki järjestettynä tyhjennettäväksi, jos ainoastaan t taso N2 on saavutettu, ja toinen venttiiliputki lisäksi tyhjennettäväksi, jos taso N3 on ··· : saavutettu. Venttiilit V2 ja V3 on järjestetty ohjaamaan tällaisia annostuksia. Kaiken tyyppistä viemärivettä ei tarvitse puhdistaa kemiallisesti, ja ellei ole välttämätöntä, ’ ’ 25 kemikaalien annosteleminen jätetään pois prosessista.

• · · • · ·

Normaali käyttösykli kyseistä keksintöä käyttäen voi olla seuraava (katso kuvio 3): • · · • » « * · ·:··· 1. Venttiili VI on auki edeltävän käyttöjakson jälkeen. Venttiili V6 avataan ja 30 viemärivettä virtaa liete-erottimesta reaktoriin, kunnes taso N2 on saavutettu siinä.

2. Ilmastus aloitetaan avaamalla venttiili V4. Ilmastamista suoritetaan yleensä noin 9 107999 2,5 tuntia. Letkuventtiili VI voidaan sulkea suoraan, kun ilmastus on aloitettu tai milloin tahansa myöhemmin, ei kuitenkaan yleensä myöhemmin kuin 15-30 minuuttia ennen ilmastuksen lopettamista.

5 3. Kun venttiili VI on suljettu, annosteluventtiili V2 avataan, ja jos taso N3 on saavutettu reaktorissa, myös venttiili V3 avataan, ja kemikaalit syötetään reaktorive-teen.

4. Ilmastus keskeytetään sulkemalla venttiili V4, ja samanaikaisesti tämän kanssa 10 myös venttiili V6 suljetaan. Näin saostusvaihe aloitetaan, jota jatketaan noin 45 minuuttia.

5. Puhdistetun veden tyhjentäminen suoritetaan siten, että paineilmaa syötetään reaktoriin avaamalla venttiili V5, jolloin muodostuu dynaaminen ylipaine. Puhdasta 15 vettä poistuu, kunnes taso N1 on saavutettu, tai vaihtoehtoisesti ennalta määrätyn ajan, minkä jälkeen venttiili V5 suljetaan uudelleen.

, “'; 6. Letkuventtiili V1 avataan ja jäljellä oleva ylipaine, jota tässä yhteydessä nimite- ( I « ;' v tään staattiseksi ylipaineeksi, siirtää aktiivilietteen, niin kutsutun liikalietteen, liete- 20 erottuneen.

Keksinnön mukaisen laitteiston käyttöturvallisuus on hyvin korkea, ja tämä on • · · ; välttämätöntä pienissä laitoksissa, joissa ei ole taloudellisesti mahdollista valvoa laitosta jatkuvasti. Mekaanisesti laitteisto todennäköisimmin toimii monia vuosia 25 ilman valvontaa. Turvallisuuden vuoksi ja ennalta odottamattomien rikkoutumisten ·«· • · ···* välttämiseksi letkuventtiilien kumi pitäisi kuitenkin vaihtaa kerran vuodessa. Voi « •, \,: myös olla edullista huoltaa reaktoria j a siten poistaa siitä saostumat muutaman kerran • · · :: vuodessa ja tässä yhteydessä myös poistaa liete liete-erottimesta.

» · 30 Keksinnönmukainen puhdistuslaitteista soveltuu hyvin kunnallisten viemärivesien • « · käsittelemiseen alueella, jossa on muutamasta kotipaikasta muutamiin satoihin taloihin. Se on myös käyttökelpoinen teollisuuden jätevesien puhdistuksessa, jotka ίο 107999 täytyy puhdistaa biologisesti ja kemiallisesti. Eräs erityinen käyttöalue koskee toimintoja, joissa erilaisia viemärivesimääriä käsitellään eri päivien tai viikkojen aikana, esimerkiksi leirintäalueilla. Tällaisissa paikoissa voidaan useita reaktoreita kytkeä rinnakkain ja ottaa käyttöön ja pois käytöstä viemärivesikuormituksen 5 lisääntymisen ja vastaavasti vähentymisen mukaisesti. BOX-väheneminen ja fosforin väheneminen voidaan laskea noin 90 %:ksi.

Kuvio 7 esittää, kuinka edellä selitetty laitteisto voidaan muodostaa kahdeksi yksiköksi, nimittäin liete-erottimeksi 3\ joka on yhdistetty yhteen tai useampaan 10 reaktoriin 4’ putkilla 8’.

Kuvio 8 esittää pystyputken 9 edullista suoritusmuotoa, jossa on varasto vettä varten, kun staattisen paineen on painettava liikaliete ulos reaktorista ajastimen signaalin jälkeen. Kuten kuviossa 8 on osoitettu, on myös mahdollista, kuvion 8 laajennetun 15 varastoputken vaihtoehtona tai sen lisäksi, järjestää yksi tai useampia pystyputkia ilman ylivirtausputkia ja suoralla yhteydellä pääpystyputkeen 9.

( i t « * > ·;. 20 • I I « « « • · » • · · · • · · I I I • · · • · • · ·

Ml • · · • « · • · · • · · • · • · • · · « · « • « • « « · · 107999 π

Viitenumerot 1 säiliö 2 väliseinä 3 liete-erotin/tasaussäiliö 4 reaktori 5 kansi (3: n) 6 kansi (4: n) 7 tuloputki 8 poistoputki, letku, putki 9 pystyputki 10 ylivuotoputki 11 poistoputki 12 ilmanpoistoputki 13 sulkukansi 14 aktiiviliete (4: n) 15 viemärivesi (4: n) ,' “: 16 ilmastuslaite : \ i 17 puhdistettu vesi 18 vesi (3:n) :. ‘ < · 19 puhallinlaite 20 säiliö *.* · 21 suljettu putki 22 kumisisäkappale [ ’ 23 näyteenottoputki • · ·;·’ 24 suljettu putki 25 kumisisäkappale • » · :...· 26 tuloaukko •: · *: 27 kanava 28 poistoletku 29 sulkulaite

Claims (11)

12 107999

1. Menetelmä viemäriveden tai jäteveden puhdistamiseksi panoksittain suljettavassa reaktorisäiliössä (4) mainitun viemäri- tai jäteveden biologisella ja tarvittaessa 5 kemiallisella käsittelyllä, tunnettu siitä, että valmiiksi käsitelty vesi painetaan ylös pystyputkeen (9) ja sieltä reaktorisäiliön poistoputkeen (11) ja tyhjennetään puhallinkoneen (19), esimerkiksi kanavapuhaltimen, aikaansaamalla dynaamisella ylipaineella, ja että liikaliete pakotetaan sen jälkeen ulos reaktorisäiliöstä (4) ylipaineen avulla. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikaliete (14) pakotetaan ulos reaktorisäiliöstä (4) liete-erotinsäiliöön (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 viemäri- tai jätevesi (18) saapuu ensin liete-erottimeen tai tasaussäiliöön (3), jossa osa vedessä olevasta lietteestä saostuu, ja sen jälkeen kun ennalta määrätty veden taso on saavutettu reaktorisäiliössä, viemäri- tai jätevesi virtaa reaktorisäiliöön (4), , ”': ja että osa lietteestä (14), joka muodostuu reaktorisäiliössä (4), painetaan takaisin lie- te-erottimeen (3) samalla letkulla (8), jonka läpi vesi siirretään reaktorisäiliöön (4). 20 : t'

<: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liete-erotti- ..]·* men/tasaussäiliön (3) ja reaktorisäiliön (4) väliseen letkuun muodostetaan venttiili, • · · : esimerkiksi letkuventtiili (VI), joka normaalisti aukeaa, kun vettä syötetään reakto risäiliöön (4) ja kun liikaliete (14) painetaan takaisin liete-erottimeen (3), mutta joka *'* 25 suljetaan puhallinkoneesta (19) tulevalla paineilmalla, kun kirkas (puhdistettu) vesi • · · ···* (17) painetaan ulos reaktorisäiliöstä (4). • · · • · · # · ♦

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu ·:··· siitä, että koko puhdistuslaitteistoa ohjataan täysin automaattisesti PLC-yksiköllä 30 (Programmable Logic Controller), jota avustavat reaktorisäiliössä (4) olevat tasonil-maisimet (N1-N3) ja useat ohjausventtiilit (V1-V6). 107999 13

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koko puhdistuslaitteistoa ohjataan täysin automatisoidusti ajastinten avulla.

7. Laite viemäriveden tai jäteveden puhdistamiseksi panoksittain minkä tahansa 5 patenttivaatimuksen 1—6 mukaisesti käsittäen ainakin yhden liete-erotinsäiliön (3), tai vaihtoehtoisesti tasaussäiliön ja suljettavan reaktorisäiliön (4) viemäri- tai jäteveden puhdistamiseksi biologisesti ja tarvittaessa kemiallisesti, tunnettu siitä, että pystyputki (9) on asennettu reaktorisäiliöön (4) valmiiksi käsitellyn veden tyhjentämiseksi poistoputkea pitkin reaktorisäiliössä vallitsevan ylipaineen avulla, 10 jonka muodostaa puhallinkone (19), esimerkiksi sivukanavapuhallin ilman ylipaineen muodostamiseksi reaktorisäiliöön (4) ja puhdistetun veden painamiseksi ylös pysty-putken (9) läpi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdysputki tai -15 letku (8), joka sisältää letkuventtiilin (VI), on asennettu liete-erotin/tasaussäiliön (3) ja reaktorisäiliön (4) väliin, ja että mainittu letkuventtiili (VI) on järjestetty suljettavaksi puhallinkoneen aikaansaaman paineilman avulla.

.·. ; 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdysputki tai - * I « .:. 20 letku (8) on järjestetty sekä viemäri- tai jäteveden siirtämiseksi liete-erotin/tasaussäi- ;' · 4« liöstä (3) reaktorisäiliöön (4) että liikalietteen siirtämiseksi takaisin reaktorisäiliöstä ··· (4) liete-erotinsäiliöön (3), joka viimemainittu siirto suoritetaan puhallinkoneen (19) • · · · reaktorisäiliöön (4) aikaansaaman staattisen ylipaineen avulla.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7, 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu sii- tä, että laite käsittää kemikaalien annostelusäiliön (24) ja siihen on järjestetty : kumisisäkappale (25) mainittujen kemikaalien annostelemiseksi reaktorisäiliöön (4) • · · : * * *: puhallinkoneesta tulevan paineilman avulla, joka syötetään mainittuun kumisisäkappa- leeseen (25). 30 14 107999

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumisisäkap-pale (25) on järjestetty sulkemaan yhteyden (26) annostelusäiliöön (24) samalla hetkellä, kun kumisisäkappale (25) on alttiina paineilmalle. « · I « « « « 4. t « « · • · · • · · • · · « • · ··· • t * · « • · · • · · ··· • · · « « « i « 15 1 07999