FI107671B - Menetelmä ja järjestely diversiteettikertoimien muutosten ajoittamiseksi solukkoradiojärjestelmässä - Google Patents

Description

107671

Menetelmä ja järjestely diversiteettikertoimien muutosten ajoittamiseksi soluk-koradiojärjestelmässä - Förfarande och arrangemang för att tajma ändringen av diversitetskoefficienter i ett cellulärt radiosystem

Keksintö koskee yleisesti lähetystehon ja -vaiheen ohjaamista tukiaseman ja matkaviestimen välisellä radioyhteydellä. Keksintö koskee erityisesti ajoitustekijöitä, jotka liittyvät lähetystehon ja -vaiheen muutosten toteuttamiseen.

5 Monitiemenetelmä (spatial diversity) solukkojäijestelmässä tarkoittaa sitä, että kannettavan päätelaitteen ja tukiaseman (BTS, base transceiver station) välinen tietoliikenneyhteys kulkee samanaikaisesti ainakin kahden tukiasemalla olevan antennin kautta. Jotta monitiemenetelmää voitaisiin täysin hyödyntää alassuunnassa (downlink), on eri antennien kautta ohjattu suhteellinen lähetysteho ja -vaihe tasa-10 painotettava huolellisesti. Eri antennien suhteelliset lähetystehotasot ja -vaiheet voidaan esittää määrätyillä kompleksipainotuksilla, jotka tukiasemalla tai verkon muussa kiinteässä osassa oleva ohjain määrittää.

Standardiin, jolla on tarkoitus määritellä ehdotetun kolmannen polven digitaalisen solukkojärjestelmän WCDMA-osa (Wideband Code Division Multiple Access), on 15 ehdotettu monia alassuunnan diversiteettimenetelmiä. On tunnettua muodostaa niin sanottu suljetun silmukan lähetysdiversiteetti, jossa kannettava päätelaite tai matkaviestin (UE, User Equipment) saadaan lähettämään takaisinkytkentätietoa ylössuun-taan (uplink), ja tätä takaisinkytkentätietoa käytetään UTRAN-verkossa (UMTS "** Terrestrial Radio Access Network; jossa UMTS tarkoittaa Universal Mobile : *. 20 Telecommunication System) antennien painotusten säätämiseksi. Tiedonsiirtovir- * ] heet voivat aiheuttaa sen, että takaisinkytkentäsilmukka ei toimi oikein, mikä vuo- *· " rostaan voi saattaa UTRAN-verkon ottamaan käyttöön toisenlaiset antennien paino- • · · : tukset kuin matkaviestin itse asiassa on pyytänyt. Sellaisesta virhetilanteesta palau- • · · : tumiseksi matkaviestin voi valinnaisesti käyttää niin sanottua antennien painotusten 25 varmistusta. Varmistuksen tarkoituksena on tarkistaa, ovatko oikeat antennien pai- .·;··· notukset käytössä määrätyllä tukiasemalla.

• · · • · *:** Varmistusaigoritmit ovat sinänsä tunnettuja, eivätkä lankea esillä olevan patenttiha- | 7 kemuksen suoja-alan puitteisiin. Jotta tunnetut varmistusmenetelmät toimisivat kunnolla, matkaviestimen on kuitenkin tarkasti tiedettävä se hetki, jolloin tukiasema . 30 muuttaa antennien painotuksia. Niissä ehdotuksissa, jotka ovat tiedossa esillä olevan • · · *".* patenttihakemuksen etuoikeuspäivänä, ehdotetaan, että koska alassuunnan lähetys • · • · • · · 2 107671 koostuu peräkkäisistä kehyksistä, joilla on vakiopituus ajassa ja ennalta määrätty ajallinen rakenne, kaikki muutokset alassuunnan lähetystehossa (ja näin ollen myös antennien painotuksissa) tulisi tehdä määrätyllä hetkellä, joka on määritelty kehyksen tunnettujen osien suhteen. Erityisesti on ehdotettu, että koska kaikki alassuun-5 nan kehykset käsittävät määrätyn merkkikentän (pilot field), alassuunnan lähetys-tehon muutokset tulisi aina tehdä merkkikentän alussa. Tämän oletetaan epäsuorasti merkitsevän välittömästi seuraavan merkkikentän alkua, joka on lähetysvuorossa sen hetken jälkeen, jolloin takaisinkytkentätieto vastaanotettiin UTRANissa.

Kuva 1 havainnollistaa eräitä ajoitusta koskevia näkökohtia, jotka liittyvät edellä se-10 lostettuun tunnettuun järjestelyyn. Viiva 101 on alassuunnan lähetysaikavälien jono siten, kuin ne esiintyvät tukiasemalla, ja viiva 102 on sama alassuunnan lähetys-aikavälien jono, joka esiintyy matkaviestimessä. Viiva 103 on ylössuunnan lähetys-aikavälien jono sellaisena kuin se esiintyy matkaviestimessä, ja viiva 104 on sama ylössuunnan lähetysaikavälien jono, joka esiintyy tukiasemalla. Radioaaltojen äärel-15 linen etenemisnopeus aiheuttaa etenemisviiveen D: vastaanottava asema näkee saman lähetysaikavälien jonon ajan D verran myöhemmin kuin lähettävä asema Ylössuunnan ja alassuunnan aikavälien rajojen ajalliset suhteet ovat kiinteät, jotta saataisiin määrätty synkronointi.

Jokainen kuvan 1 ylössuunnan lähetysaikaväli (tai ennalta määrätyt ylössuunnan lä-20 hetysaikavälit) käsittää kentän takaisinkytkentäbittejä varten, ja jokainen alassuunnan lähetysaikaväli (tai ennalta määrätyt alassuunnan lähetysaikavälit) käsittää merkkikentän. Oletettakoon, että matkaviestin lähettää kentässä 105 määrättyjä ta- ··» ··” kaisinkytkentäbittejä, jotka tukiaseman tulisi tulkita pyynnöksi antennien painotus- : ’** ten muuttamiseksi seuraavan merkkikentän alussa, joka on kenttä 106. Etenemis- ' · * ’: 25 viiveen takia tukiasema vastaanottaa takaisinkytkentäbitit ajan D verran myöhemmin kuin se hetki, jolloin matkaviestin lähetti ne. On selvää, että mitä pidempi etene- :T: misviive D on, sitä vähemmän aikaa UTRANilla, johon tukiasema kuuluu, on .*)*. reagoida takaisinkytkentäbitteihin ja suorittaa pyydetty antennien painotusten muu- tos. Etenemisviiveen pituus on suoraan verrannollinen matkaviestimen ja tukiase- ....· 30 man väliseen etäisyyteen, joten erityisesti suurissa soluissa voi tapahtua niin, että • * ... antennien painotusten muutosten suorittaminen käy fyysisesti mahdottomaksi ennen *: * kuin merkkikentän 106 lähetys jo on käynnissä.

• · · » · · • · !*··. Eräänä ilmeisenä ratkaisuna, joka antaisi UTRANille aina riittävästi aikaa takaisin- • · kytkentäbittien käsittelyä varten ja pyydettyjen muutosten suorittamista varten, olisi : 35 määritellä, että muutokset tulevat voimaan, ei seuraavan merkkikentän alussa, vaan P.nnen merkkikentän alussa takaisinkytkentäbittien vastaanottamisen jälkeen 3 107671 ylössuunnassa, jolloin P > 1. Useimmissa pienissä soluissa (ja jopa suurissa soluissa, jos matkaviestimet ovat sijoittuneet solun keskiosaan) sellainen lisäviive lähetyksen ohjauksessa on kuitenkin täysin tarpeeton, ja sillä voi olla vakavia haitallisia vaikutuksia järjestelmän stabiiliuteen: CDMA-järjestelmän suorituskyvyn tiedetään 5 olevan voimakkaasti riippuva lähetystehon ja -vaiheen tehokkaasta ohjauksesta.

Toinen ilmeinen ratkaisu olisi antaa UTRANin suorittaa antennien painotusten muutokset ensimmäisen merkkikentän alussa, joka tulee sen jälkeen kun välttämätön käsittely on suoritettu, riippumatta siitä, onko se seuraava merkkikenttä takaisin-kytkentäbittien vastaanottamisen jälkeen vai ei. Tämä jättää matkaviestimen vastuul-10 le päättää siitä, mikä merkkikenttä on ensimmäinen, jossa muutokset vaikuttavat. Vaikka matkaviestimellä voisi olla hyvä estimaatti kulloisenkin etenemisviiveen pituudesta, muutoksen täsmällisestä hetkestä päättäminen jää puoleksi epämääräiseksi ja voi aiheuttaa epävarmuutta, joka voi aiheuttaa vakavia virheitä tehonsäätö-järjestelyssä.

15 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä ja järjestely antennien painotusten (diversiteettikertoimien) muutosten ajoitusta varten ilman tarpeetonta viivettä, mutta täysin deterministisesti.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan määrittelemällä tukiasemalle joukko moodeja, joilla se reagoi ylössuunnan aikaväleissä oleviin takaisinkytkentäbitteihin, jotka 20 koskevat antennien painotusten muutoksia, sekä signaloimalla matkaviestimelle, mikä moodi kulloinkin on käytössä.

« · · ··*" Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa ’ . - vahtaan vasteen ajoitusmoodi ennalta määrättyjen vasteen ajoitusmoodien jou- 1 * kosta; • · · 25 - ilmoitetaan valittu vasteen ajoitusmoodi päätelaitteelle; • · · *·’ * - vastaanotetaan aloitus päätelaitteelta; ja • · · : - vastataan mainittuun aloitukseen muuttamalla määrättyjä diversiteettikertoimia niin, että muutoksen suorittamisen ajankohta määräytyy mainitun valitun vasteen -*:*·: aj oitusmoodin perusteella.

• « « • · ”' 30 Keksintö koskee myös järjestelyä, joka on tunnettu siitä, että se käsittää • · · • · .···. - välineet, joilla valitaan vasteen ajoitusmoodi ennalta määrättyjen vasteen ajoitus- moodien joukosta; :·*· : - välineet, joilla ilmoitetaan valittu vasteen ajoitusmoodi päätelaitteelle; • ·· :: - välineet, joilla vastaanotetaan aloitus päätelaitteelta; ja 4 107671 - välineet, joilla vastataan mainittuun aloitukseen muuttamalla määrättyjä diversi-teettikertoimia niin, että muutoksen suorittamisen tarkka ajankohta määräytyy mainitun valitun vasteen ajoitusmoodin perusteella.

Tukiaseman ja matkaviestimen välisen etenemisviiveen pituus määritetään heti 5 niiden välisen tietoliikenneyhteyden muodostamisen alussa, ja tämän jälkeen sitä valvotaan jatkuvasti ylössuunnan ja alassuunnan aikavälien ja kehysten oikean synkronoinnin säilyttämiseksi. Tukiasema tai muu ohjaava kokonaisuus verkon kiinteissä osissa voi käyttää etenemisviiveen tunnettua arvoa, jolla se jatkuvasti tai säännöllisesti arvioi, miten paljon aikaa se tarvitsisi matkaviestimeltä tuleviin 10 sellaisiin takaisinkytkentäbitteihin reagoimiseen, jotka muodostavat pyynnön antennien painotusten muuttamiseksi. Sen jälkeen valitaan vasteen ajoitusmoodi ennalta määrättyjen moodien joukosta. Jokainen moodi tarkoittaa määriteltyä viivettä (kehysten lukumäärän muodossa), joka tukiasemalta kuluu antennien painotusten muutosten suorittamiseksi sen jälkeen, kun se on vastaanottanut vastaavat takaisin-15 kytkentäbitit matkaviestimeltä. Valittu moodi signaloidaan matkaviestimelle, niin että se tietää tarkasti, ennen mahdollisten takaisinkytkentäbittien lähettämistä, jotka voisivat aiheuttaa antennien painotusten muutoksia, millä hetkellä alassuunnan lähetysvirrassa sellaiset pyydetyt muutokset tulevat tapahtumaan.

Edullinen tapa toteuttaa signalointi on lisätä uusi tietoelementti olemassa olevaan 20 signalointisanomaan, joka kuvaa muita lähetyksen diversiteettimoodiin liittyviä näkökohtia. Uutta tietoelementtiä varten tarvittavien bittien lukumäärä riippuu määriteltyjen vasteen ajoitusmoodien lukumäärästä. Jos määritellään vain kaksi • · · • · · ’ moodia, uuden tietoelementin koko voi olla yksi ainoa bitti.

• · • · • *» ....: Uudet piirteet, joita pidetään keksinnölle tunnusomaisina, esitetään tarkemmin ohei- : 25 sissa patenttivaatimuksissa. Keksintö itsessään, sekä rakenteen että toimintamene- • · · ' \ telmän osalta, sekä sen muut tavoitteet ja edut, ymmärretään parhaiten seuraavasta • · · määrättyjen suoritusmuotojen selityksestä, kun se luetaan oheisten piirustusten *·* * yhteydessä.

·:··: Kuva 1 esittää eräitä tunnettuja ajoitusnäkökohtia; •: · ’ 30 kuva 2 esittää eräitä keksinnön mukaisen menetelmän ajoitusnäkökohtia; • · · • · · « · /··. kuva 3 esittää pelkistetysti signalointisanoman vasteen ajoitusmoodin signaloimista • · varten; • · • · · • · ·

Ml · • · · • · • · · 5 107671 kuva 4 esittää pelkistetysti keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen tukiaseman; ja kuva 5 esittää pelkistetysti keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen matkaviestimen.

5 Kuva 2 esittää ylös- ja alassuuxman aikavälien keskinäisen ajoituksen tukiasemalla ja matkaviestimessä. Viiva 201 on alas suunnan lähetysaikavälien jono siten, kuin ne esiintyvät tukiasemalla, ja viiva 202 on sama alassuunnan lähetysaikavälien jono, joka esiintyy matkaviestimellä. Viiva 203 on ylössuunnan lähetysaikavälien jono, sellaisena kuin se esiintyy matkaviestimessä, ja viiva 204 on sama ylössuunnan 10 lähetysaikavälien jono, joka esiintyy tukiasemalla. Jokaisen aikavälin ajallista pituutta sekä ylössuunnassa että alassuunnassa sanotaan aikaväliksi, ja sen pituus on 2560 lähetyssymbolia (chip). Aikavälit on numeroitu, ja ylössuunnan ja alassuunnan välinen synkronointi on määritetty niin, että siitä hetkestä kun matkaviestin vastaanottaa määrätyn i.nnen alassuunnan aikavälin alkukohdan siihen hetkeen, jolloin 15 matkaviestin aloittaa vastaavan i:nnen ylössuunnan aikavälin lähettämisen, on 1024 lähetyssymbolia.

Kuvassa 2 esitetty esimerkinomainen aikavälirakenne viittaa tunnettuun DPCCH-ka- navaan (Dedicated Physical Control CHannel) sekä ylös- että alassuunnassa.

Alassuunnan aikaväli käsittää TFCI-kentän (Transport Format Combination 20 Indicator) 205, ensimmäisen datakentän 206, TPC-kentän (Transmit Power Control) 207, toisen datakentän 208, ja merkkikentän 209. Datakentät liittyvät muuhun kuin ·:· DPCCH-kanavaan. Ylössuunnan DPCCH-aikaväli käsittää merkkikentän 210, • · · · TFCI-kentän 211, FBI-kentän (Feedback Information) 212, ja TPC-kentän 213.

: Ylössuunnan DPCCH-aikaväli, josta kuvassa 2 on esitetty vain kaksi viimeistä kent- : 25 tää, liittyy (i-l):nteen ylössuunnan aikaväliin, ja vastaavasti kuvassa 2 esitetyt kaksi • · # l..[ alassuunnan DPCCH-aikaväliä liittyvät kokonaisuudessaan i.nteen ja vastaavasti f.. (i+l):nteen alassuunnan aikaväliin.

• · · • · ·

Takaisinkytkentäbitit, jotka mahdollisesti saattavat UTRANin muuttamaan anten-·.:··: nien painotuksia tukiasemalla, on sijoitettu ylössuunnan DPCCH-aikavälin FB1- .**·. 30 kenttään 212. Nuoli 220 viittaa ensimmäiseen takaisinkytkennän vasteen ajoitus- moodiin UTRANissa, jossa sellaisten takaisinkytkentäbittien vastaanotto • · · : (i-l):nnessä ylössuunnan aikavälissä aiheuttaa antennien painotusten muuttamisen merkkikentän alussa i:nnessä alassuunnan aikavälissä. Nuoli 221 viittaa toiseen : takaisinkytkennän vasteen ajoitusmoodiin UTRANissa, jossa sellaisten takaisin- • · · · .·*·. 35 kytkentäbittien vastaanotto (i-l):nnessä ylössuunnan aikavälissä, jotka saattavat * ♦ · 6 107671 UTRANin muuttamaan antennien painotusta, aiheuttaa antennien painotusten muuttamisen merkkikentän alussa (i+l):nnessä alassuunnan aikavälissä.

Voidaan lyhyesti analysoida joitakin esimerkinomaisia ajoitusnäkökohtia kuvassa 2 esitetyn aikavälirakenteen perusteella. Alassuunnan merkkibittien lukumäärä Npiiot 5 kentässä 209 voi olla esimerkiksi neljä, jos käytetään levityskerrointa SF = 512, ja kahdeksan, jos käytetään levityskerrointa SF = 256. Pahimmassa tapauksessa ylös-suunnan TPC-bittien lukumäärä Ntpc kentässä 213 on vain yksi. Etenemisviiveisiin ja takaisinkytkentätiedon käsittelyyn UTRANissa käytettävissä oleva aika T voidaan laskea kaavasta

N

10 T = 2560-1024-—~-SF + N7PC -256 (1) joka antaa ajan käyttäen yksikkönä lähetyssymboleja. Arvon Npiiot jakaminen 2:11a johtuu siitä, että merkkibitit on QPSK-moduloitu (Quadrature Phase Shift Keying), joka tarkoittaa sitä, että lähetyssymbolien lukumäärä on vain puolet bittien lukumäärästä. Kun sijoitetaan NPiiot = 4 ja SF = 512 (tai yhtä hyvin Npiiot = 8 ja SF = 15 256) ja NTPC = 1, saadaan T = 768 lähetyssymbolia, joka vastaa likimain aikaa 200 ps. Tiedetään, että DPCCH-aikavälien kentissä olevien bittien lukumäärää määritettäessä voidaan käyttää määrättyjä vaihtoehtoisia asetuksia; hieman edullisemmassa tapauksessa voitaisiin käyttää Npiiot = 4, SF = 256 ja Ntpc - 2, jonka tuloksena saadaan T = 1536 lähetyssymbolia, eli noin 400 ps.

. 20 Itse asiassa olisi mahdollista hieman lisätä käsittelyä ja etenemisviivettä varten käy- • · · tettävissä olevaa aikamarginaalia valitsemalla optimaalisin bittien keskinäinen i ’** järjestys FBI-kentässä 212. FBI-kentässä esiintyvät bitit voivat olla kahta tyyppiä.

»

Niin sanottu D-bitti on sellainen, joka on määräävä päätettäessä, onko UTRANin • · muutettava antennien painotuksia. Toinen bittityyppi on S-bitti, joka liittyy :T: 25 SSDT:hen (Site Selection Diversity TPC), eikä siihen liity samanlaisia ajan suhteen kriittisiä näkökohtia. Jos siinä on S-bitti, kentässä 213 on vain yksi TPC-bitti. Ellei S-bittiä ole, TPC-bittejä on kaksi. Jos määrittelemme, että D-bitti aina lähetetään ensin, aikamarginaali T kasvaa 256 lähetyssymbolin verran. Tämä lisäys ei kuiten-.···, kaan riitä varmistamaan, että antennien painotuksen muutokset ovat valmiit ennen 30 välittömästi seuraavaa alassuunnan merkkikenttää.

• · · • · · • · • · .···. Edellä jo mainittiin ainakin kahden erilaisen ajoitusmoodin määritelmä. Yleensä , \ voidaan määritellä, että esillä olevan keksinnön mukaan tukiasemaa kohti esiintyy t » · :·*· : M erilaista vasteen ajoitusmoodia, jotka määritellään niin, että kun takaisinkyt- kentäbitit vastaanotetaan ylössuunnan j:nnessä aikavälissä, vasteen ajoitusmoodi k 7 107671 tarkoittaa, että muutokset antennien painotuksissa toteutetaan alassuunnan (j+k):nnen aikavälin merkkikentän alussa, jossa k = 1, 2, ..., M ja positiivinen kokonaisluku M on ainakin kaksi. Jos aikavälien numerointi on jaksollinen jaksolla C, on yksiselitteisintä määritellä alassuunnan aikavälien lukumäärä, joka vastaa 5 k:nnetta vasteen ajoitusmoodia, muodossa (j+k) mod C, jossa “mod” on modulo-operaattori.

Suoraviivaisimmassa tapauksessa voidaan tarkastella kahden vasteen ajoitusmoodin määritelmää, joita on havainnollistettu kuvassa 2 nuolilla 220 ja 221. Kun UTRAN tietää tukiaseman ja matkaviestimen välisen etenemisviiveen, se pystyy helposti joh-10 tamaan kaavan (1) antamasta tuloksesta etenemisviiveen (kahteen suuntaan) ja tarkistamaan, riittääkö jäljellä oleva aika sen käsittelyn suorittamiseksi, joka tarvitaan pyydetyn antennien painotusten määrätyn joukon ottamiseksi käyttöön. Käytännössä on edullisinta tallentaa etenemisviiveelle kynnysarvo, niin että kaikilla niillä yhteyksillä tukiaseman ja matkaviestimen välillä, joilla etenemisviive on pienempi 15 kuin kynnysarvo, valitaan ensimmäinen vasteen ajoitusmoodi (nuoli 220), ja niillä yhteyksillä, joilla etenemisviive on yhtä suuri tai suurempi kuin kynnysarvo, valitaan toinen vasteen ajoitusmoodi (nuoli 221).

Jos määriteltyjä vasteen ajoitusmoodeja on enemmän kuin kaksi, on edullisinta muodostaa sijoitustaulukko, jossa kynnysarvojen joukko jakaa mahdollisesti esiintyvien 20 etenemisviiveiden alueen koreiksi. Jokainen kori vastaa määrättyä vasteen ajoitus-moodia. Jokaista tukiaseman ja matkaviestimen välistä yhteyttä kohti tarkistetaan, . mihin koriin etenemisviive kuuluu, j a valitaan vastaava vasteen ajoitusmoodi.

• · · ····

Seuraavaksi selitetään vasteen ajoitusmoodin valinnan signalointia matkaviestimelle.

«

Tunnetaan määrätyn alassuunnan signalointiviestin käyttö, jolla lähetetään matka- : 25 viestimelle määrättyjä osoittimia, joilla kuvataan lähetyksen diversiteettimoodi, jota .1:·! tukiasemalla käytetään. UMTSin kyseessä ollen tämä osoitin tunnetaan “FB-Mode * · 1 "... Transmit Diversity”-signalointiosoittimena. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan tähän lisätään toinen tietoelementti, jolla osoitetaan tukiasemalle valittu vasteen ajoitusmoodi. Kuva 3 esittää pelkistetysti signalointisanoman 301, jonka ' 1 30 muu rakenne menee tämän keksinnön suoja-alan ulkopuolelle. Määrätyssä kentässä 302 esiintyy osoitinbitti, jonka arvo on joko 0 tai 1, vastaten ensimmäistä vasteen ajoitusmoodia (nuoli 220 kuvassa 2) tai vastaavasti toista vasteen ajoitusmoodia • · .···. (nuoli 221 kuvassa 2). Jos määritellään useampia vasteen ajoitusmoodeja, on luonnollisesti osoitettava useampia bittejä vasteen ajoitusmoodin osoitinta varten.

• · · ··« · • · · • · • · • 1 · 8 107671

Kuva 4 esittää pelkistetysti tukiaseman, jota voidaan käyttää esillä olevan keksinnön toteuttamiseksi. Antenneja on kaksi, 401 ja 402, ja ne on kytketty dupleksilobkoon 403, joka erottaa vastaanotetut signaalit lähetetyistä signaaleista. Vastaanotetut signaalit johdetaan vastaanottimelle 404, joka muuntaa ne kantataajuisiksi digitaa-5 lisiksi bittivirroiksi. Demultiplekseri 405 erottaa vastaanotetun hyötydatan vastaanotetusta ohjausinformaatiosta, jolloin edellinen johdetaan toisen multiplekseri/de-multiplekserin 406 kautta verkkolähetysyksikköön 407, ja viimeksi mainittu johdetaan ohjausosiin, joista on esitetty erityisesti etenemisviiveyksikkö 408. Se liittää jokaiseen tietoliikenneyhteyteen määrätyn mitatun etenemisviiveen.

10 Tietoa etenemisviiveistä käytetään lohkossa 409, jossa valitaan vastaava vasteen ajoitusmoodi. Valinnan tulos johdetaan toisaalta signalointisanomien muodosta-mislohkoon 410, jossa vastaava osoitinarvo vahtaan ja sijoitetaan niihin signalointi-sanomiin, jotka sisältävät “FB Mode Transmit Diversity’’-signalointiosoittimen. Toisaalta vasteen ajoitusmuodon valinnan tulos kytketään varsinaiseen antennien 15 painotuksen toteuttavaan lohkoon 411. Matkaviestimelle lähetettävä tieto kootaan multiplekseiissa 412 ja muunetaan radiotaajuudelle lähettimessä 413.

Kuva 5 esittää pelkistetysti matkaviestinlaitteen, jota voidaan käyttää esillä olevan keksinnön toteuttamiseksi. Antenni 501 on kytketty dupleksilohkoon 502, joka erottaa vastaanotetut signaalit lähetetyistä signaaleista. Vastaanotetut signaalit joh-20 detaan vastaanotin/demultiplekserille 503, joka muuntaa ne kantataajuisiksi digitaalisiksi bittivirroiksi ja suorittaa kannettavien päätelaitteiden vastaanottimelle kuulu- . via muita tunnettuja tehtäviä. Se toteuttaa muun muassa antennin varmistustoimin- • · · ♦··· non. Hyötydata johdetaan alassuunnan käyttöliittymäosaan 505, jonka ajatellaan • » • ** kattavan kaikki sellaiset erilliset laitteet, joita käytetään tiedon esittämiseksi käyttä- *: **· 25 jälle. Matkaviestimen ohjausosista on esitetty erityisesti kanavan estimointiyksikkö • · 506, joka tuottaa tulokset, joihin antennien painotusten asetus ja varmistus perus-:T: tuvat. Mahdollinen antennien painotuksen varmistustarve ilmoitetaan signaloin- tisanoman muodostamislohkolle 508, joka vastaavasti asettaa FBI-bitin seuraavassa ylössuunnan signalointisanomassa. Ylössuunnan käyttöliittymälohko 510 sisältää 30 kaikki sellaiset komponentit, joita tarvitaan käyttäjän syöttämien tietojen muunta-. miseksi lähetettävään muotoon. Lähetinlohko 511 huolehtii kaikista lähetyksistä.

»··

Vastaanotin/demultiplekserilta 503 on myös yhteys alassuunnan signaloinnin ana- • · lysaattorilohkoon 504, joka ilmaisee mm. vasteen ajoitusmoodin osoittimen arvon . \ alassuunnan signalointisanomista ja ilmoittaa kanavan estimaattiyksikölle moodin, « · · :y : 35 joka on käytössä. Tällä tavalla kanavan estimaattiyksikkö tietää tarkan hetken, » · • ♦ 9 107671 jolloin antennien painotukset muuttuvat, ja pystyy oikealla tavalla reagoimaan muutoksiin.

Edellä on oletettu, että vasteen ajoitusmoodin valinta tehdään dynaamisesti jokaista yhteyttä varten. Keksinnön eräissä yksinkertaisemmissa suoritusmuodoissa valinta 5 voi perustua solukokoon tai käsittelykapasiteettiin; esim. suurissa soluissa tai rajoitetun käsittelykapasiteetin omaavissa tukiaseman soluissa voitaisiin aina käyttää hitaampaa vasteen ajoitusmoodia.

Keksintö ei rajoita sitä kohtaa aikavälissä tai kehyksessä, joka valitaan antennien painotusten muutoskohdaksi. Vaikka on edullista valita kohta samaksi kuin lähe-10 tystehon muutoskohta (eli niin että se alkaa merkkikentän alussa), muutoskohdaksi voidaan myös määritellä jokin muu kohta.

·« · ··· · »· i · » · · « • · • · • ♦ · • · · • · ··· • · · • · « • · · t · · • · · * ··· • · t· · ·· · • 1 2· t • · • · · · • · • · · • ♦ • · i • · · ··· ··· • · • · 2 ·

Claims (6)

107671

1. Menetelmä diversiteettikertoimien muutoksen ajoittamiseksi tukiaseman ja päätelaitteen välisellä radioyhteydellä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa - valitaan vasteen ajoitusmoodi ennalta määrättyjen vasteen ajoitusmoodien 5 joukosta; - ilmoitetaan valittu vasteen ajoitusmoodi päätelaitteelle; - vastaanotetaan aloitus päätelaitteelta; ja - vastataan mainittuun aloitukseen muuttamalla määrättyjä diversiteettikertoimia niin, että muutoksen suorittamisen tarkka ajankohta määräytyy mainitun valitun 10 vasteen ajoitusmoodin perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valitaan vasteen ajoitusmoodi, käsittää alivaiheet, joissa - mitataan etenemisviive tukiaseman ja päätelaitteen välillä, ja - kuvataan mitattu etenemisviive määrätyksi vasteen ajoitusmoodiksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valitaan vasteen ajoitusmoodi, käsittää alivaiheen, jossa valitaan vasteen ajoitus-moodi tukiaseman solukoon perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valitaan vasteen ajoitusmoodi, käsittää alivaiheen, jossa valitaan vasteen ajoitus- 20 moodi tukiaseman käsittelykapasiteetin perusteella. «·»

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att steget att mottaga en ini- > tiering frän terminalen och att reagera pä nämnda initiering genom att ändra vissa • · ... diversitetsvikter omfattar delstegen • » *:** - att mottaga nämnda initiering frän terminalen i en viss j:te tidslucka, och 30. att utföra ändringen av diversitetsvikter i antingen den (j+l) mod M :te tidsluckan eller (j+2) mod M :te tidsluckan beroende pä vilken av tvä pä förhand definierade . *. tajmingsmoder för responsen hiivit valda, där M är längden hos perioden i ett :;i.: periodiskt numreringsschema för tidsluckoma. • · • · • M 107671

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheet, joissa '· '** vastaanotetaan aloitus päätelaitteelta ja reagoidaan mainittuun aloitukseen muutta- maila määrättyjä diversiteettikertoimia, käsittää alivaiheet, joissa • · V*: vastaanotetaan mainittu aloitus päätelaitteelta määrätyssä jinnessä aikavälissä, ja :T: 25 - suoritetaan diversiteettikertoimien muutos joko (j+1) mod M :nnessä aikavälissä :T: tai (j+2) mod M :nnessä aikavälissä, riippuen siitä, mikä kahdesta ennalta määrä tystä vasteen ajoitusmoodista on valittu, jolloin M on jakson pituus aikavälien jaksollisessa numerointikaaviossa. • · • · «

6. Järjestely diversiteettikertoimien muutoksen ajoittamiseksi tukiaseman ja 30 päätelaitteen välisellä radioyhteydellä, tunnettu siitä, että se käsittää • · .**·. - välineet, joilla valitaan vasteen ajoitusmoodi ennalta määrättyjen vasteen ajoitus- moodien joukosta; i i · : - välineet, joilla ilmoitetaan valittu vasteen ajoitusmoodi päätelaitteelle; - välineet, joilla vastaanotetaan aloitus päätelaitteelta; ja 107671 - välineet, joilla vastataan mainittuun aloitukseen muuttamalla määrättyjä diversi-teettikertoimia niin, että muutoksen suorittamisen tarkka ajankohta määräytyy mainitun valitun vasteen ajoitusmoodin perusteella. 5 1. Förfarande for att tajma ändringen av diversitetskoefficienter pä radioförbin- delsen mellan en basstation och en terminal, kännetecknat av att det omfattar stegen - att väljä en tajmingsmod for responsen ur ett antal pä förhand definierade tajmingsmoder for responsen; 10. att informera terminalen om den valda tajmingsmoden för responsen; - att mottaga en initiering frän terminalen; och - att svara pä nämnda initiering genom att ändra vissa diversiteskoefficienter sä att det exakta ögonblicket för utförandet av ändringen bestäms av nämnda valda tajmingsmod for responsen. 15 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att steget att väljä en taj mingsmod för responsen omfattar delstegen - att mätä utbredningsfördröjningen mellan basstationen och terminalen, och - att placera den uppmätta utbredningsfördröjningen i en viss tajmingsmod for responsen. 20 3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att steget att väljä en ;:· tajmingsmod för responsen omfattar delsteget att väljä en tajmingsmod för respon- • * ·.. sen pä basen av basstationens cellstorlek. • | I 4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att steget att väljä en :· "· tajmingsmod för responsen omfattar delsteget att väljä en tajmingsmod för respon- : 25 sen pä basen av basstationens processeringskapacitet. # · · • · · • · ·

6. Arrangemang för att tajma ändringen av diversitetskoefficienter pa radioför-bindelsen mellan en basstation och en terminal, kännetecknad av att den omfattar - organ för att väljä en tajmingsmod för responsen ur ett antal pa förhand definierade tajmingsmoder för responsen; 5. organ för att informera terminalen om den valda tajmingsmoden för responsen; - organ för att mottaga en initiering frän terminalen; och - organ för att svara pä nämnda initiering genom att ändra vissa diversitetsvikter sa att det exakta ögonblicket för utförandet av ändringen bestäms av nämnda valda tajmingsmod för responsen. • ♦ · • · · « ·· • · • · · • · • · • · · • · ♦ • · • · · • · · • · · • · # • · ♦ • · • ♦ « • 1 ·»· ·1 · • « · • ♦ ' • · • « · • · • · • · · • · • · · • · · • · · · · · « · • · « · ·