FI107502B

FI107502B - Menetelmä taajuuden määrittämiseksi solukkoradiojärjestelmän solun käyttöön ja solukkoradiojärjestelmä

Info

Publication number: FI107502B
Application number: FI964922A
Authority: FI
Inventors: Petri Jolma; Risto Leppaenen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1996-12-09
Filing date: 1996-12-09
Publication date: 2001-08-15
Also published as: CN1240099A; FI964922A0; EP0941624A1; FI964922A; JP2001506078A; AU5223598A; NO992772L; NO992772D0; WO1998026623A1; AU727518B2

Description

107502

Menetelmä taajuuden määrittämiseksi solukkoradiojärjestel-män solun käyttöön ja solukkoradiojärjestelmä

Keksinnön kohteena on menetelmä taajuuden määrittä-5 miseksi solukkoradiojärjestelmän solun käyttöön, josta mainitusta solusta lähetetään mittaussignaalia, johon so-lukkoradiojärjestelmään kuuluu useita mainittua solua lähellä olevia naapurisoluja, ja joihin soluihin kuuluu joukko tilaajapäätelaitteita ja ainakin yksi tukiasema, 10 joka palvelee solujen alueella olevia tilaajapäätelaittei-ta kanavien kautta.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä taajuuden määrittämiseksi solukkoradiojärjestelmän solun käyttöön, josta mainitusta solusta lähetetään mittaussignaalia, johon 15 solukkoradiojärjestelmään kuuluu useita mainittua solua lähellä olevia naapurisoluja, ja joihin soluihin kuuluu joukko tilaajapäätelaitteita ja ainakin yksi tukiasema, joka palvelee solujen alueella olevia tilaajapäätelaitteita kanavien kautta.

20 Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi soluk koradioj ärj estelmään lisättävässä solussa käytettävän taajuuden määrittämiseksi etenkin GSM- ja DCS-solukkoradioverkoissa (GSM = Global System for Mobile Communications, DCS = Digital Cellular System). Keksinnön mu-·. 25 kaisella ratkaisulla valitaan solussa käytettävät ja ky seisen solukkoradiojärjestelmän liikennettä parhaiten pal-velevet taajuudet.

Tunnetun tekniikan mukaisessa ratkaisussa on uuden solun alueella olevan tukiaseman taajuuden määrittämiseen 30 käytetty erityistä työkalua. Työkalua apuna käyttäen on - .· laskettu solukkoradiojärjestelmän tukiasemien väliset in- terferenssitodennäköisyydet eli I-matriisit. I-matriisin laskennassa on käytetty apuna ennustettuja solun peitto-alueita. Lasketusta I-matriisista on johdettu separaa-35 tiomatriisi, josta on voitu päätellä kuinka taajuuksia 107502 2 käytetään solukkoradiojärjestelmän tukiasemassa. Tukiaseman taajuusallokointi on tehty separaatiomatriisin tuloksia käyttävällä heuristisella algoritmilla.

Tunnetun tekniikan mukaisessa ratkaisussa on kui-5 tenkin ollut haittoja. Ratkaisussa käytetyn I-matriisin laskeminen on ollut hidasta. Lisäksi taajuusallokoinnin tekemiseen on kulunut paljon aikaa. Ratkaisu on vaatinut yksityiskohtaista tietoa solukkoradiojärjestelmään lisättävän tukiaseman ympäristöstä etenkin maaston muodoista. 10 Ympäristön tiedot on syötetty edellä mainittuun työkaluun digitaalisen kartan muodossa. Työkalu on laskenut erilaisia ennustusmalleja. Saatujen ennustusmallien luotettavuus ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä. Koska tunnettu tekniikka on perustunut ennustusmallien käyttämi-15 seen, ei tunnetulla tekniikalla saatu taajuusallokointi ole ollut riittävän hyvä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin määrittää solukkoradiojärjestelmään lisättävässä solussa käytettävä taajuus nopeasti. Lisäksi tarkoituksena on, että so-20 lussa käytettävä taajuus ei häiritse muita järjestelmän soluja.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että naapurisolussa mitataan mittaussignaalin aikaansaamaa häiriökentänvoimak-·. 25 kuutta ja naapurisolun tilaajapäätelaitetta palvelevan BCCH- tai liikennekanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta, joista muodostetaan kentänvoimakkuuden ja häiriökentänvoi-makkuuden suhteita, joita käytetään apuna muodostettaessa todennäköisyysjakauma mittaussignaalin naapurisolun 30 downlink-suuntaan aikaansaamalle häiriölle, ja käytetään /· todennäköisyysjakaumaa hyväksi sopivan taajuuden määrittä misessä mainitulle solulle.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on myös tunnusomaista, että mainitussa solussa mitataan naapurisolun ti-35 laajapäätelaitetta palvelevan BCCH- tai liikennekanavan 3 107502 aikaansaamaa häiriökentänvoimakkuutta ja mainitun solun tilaajapäätelaitetta palvelevan BCCH- tai liikennekanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta, joista muodostetaan kentänvoimakkuuden ja häiriökentänvoimakkuuden suhteita, joi-5 ta käytetään apuna muodostettaessa todennäköisyysjakauma naapurisolun tukiaseman mainitun solun downlink-suuntaan aikaansaamalle häiriölle, ja käytetään todennäköisyysjakaumaa hyväksi sopivan taajuuden määrittämisessä mainitulle solulle.

10 Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjes- telmä, joka käsittää useita solua ympäröiviä naapurisoluja ja välineet lähettää mainitusta solusta mittaussignaalia naapurisolulle, jotka solut käsittävät joukon tilaajapää-telaitteitä ja ainakin yhden tukiaseman, joka palvelee so-15 lun alueella olevia tilaajapäätelaitteita kanavien kautta.

Keksinnön mukaiselle solukkoradiojärjestelmälle on tunnusomaista, että solukkoradiojärjestelmä käsittää ensimmäiset kentänvoimakkuusmittausvälineet, jotka mittaavat naapurisolun tilaajapäätelaitetta palvelevan BCCH- tai 20 liikennekanavan häiriökentänvoimakkuutta ja mittaussignaalin aikaansaamaa häiriökentänvoimakkuutta, toiset kentän-voimakkuusmittausvälineet, jotka mittaavat tilaajapäätelaitetta palvelevan BCCH- tai liikennekanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta, ja välineet, jotka muodostavat kentän- ·, 25 voimakkuuden ja häiriökentänvoimakkuuden suhteita, joita apuna käyttäen välineet muodostavat mittaussignaalin aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauman naapurisolun downlink-suuntaan, ja jossa välineet muodostavat naapuri-solun tukiaseman aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakau-30 man mainitun solun downlink-suuntaan, ja jossa todennäköi- • · : syysjakaumia käytetään hyväksi solulle sopivan taajuuden määrittämisessä.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa 35 kuvio 1 esittää keksinnön mukaista tilaajapäätelai- « « 4 107502 tetta, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen solukkoradiojär-jestelmän ensimmäisen toteutusmuodon ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen solukkoradiojär-5 jestelmän toisen toteutusmuodon.

Kuviossa 1 on kuvattuna keksinnön mukainen tilaaja-päätelaite 102 oleellisilta osiltaan. Tilaajapäätelaite 102 käsittää vastaanotinosan A ja lähetinosan B. Vastaan-otinosa A käsittää antennin 11, radiotaajuusosat 12, demo-10 dulaattorin 13, dekooderin 14 ja kuulokkeen 18. Lähetinosa B käsittää mikrofonin 21, kooderin 22, modulaattorin 23, radiotaajuusosat 24 ja antennin 25. Tilaajapäätelaite 102 käsittää lisäksi ohjausvälineet 31, joka on yhteinen vas-taanotinosalle A ja lähetinosalle B. Edelleen tilaajapää-15 telaite 102 käsittää ensimmäiset kentänvoimakkuusmittaus-välineet 301, toiset kentänvoimakkuusmittausvälineet 302, kanavan mittausvälineet 303 ja tehonmittausvälineet 304.

Kuviossa 2 esitetään keksinnön mukainen solukkoradioj ärj estelmä , joka käsittää kaksi solua 100, 200. Kumpi-20 kin solu 100, 200 käsittää ainakin yhden tukiaseman 101, 201 alueellaan. Lisäksi solukkoradiojärjestelmä käsittää joukon tilaajapäätelaitteita 102, 202, jotka sijaitsevat solujen 100, 200 alueella. Kuvion mukaisessa solukkoradio-järjestelmässä solu 200 on uusi solu, joka on lisätty so-25 lukkoradiojärjestelmään. Uusi solu 200 käsittää lähetysvä-lineet 204, jotka lähettävät mittaussignaalia.

Kuviossa 3 esitetään myös keksinnön mukainen solukkoradioj ärj estelmä , joka käsittää myös kaksi solua 100, 200. Kumpikin solu 100, 200 käsittää ainakin yhden tuki- 30 aseman 101, 201 alueellaan. Lisäksi solukkoradiojärjestel-*: mä käsittää joukon tilaajapäätelaitteita 102, 202, jotka sijaitsevat solujen 100, 200 alueella. Kuvion mukaiseen solukkoradiojärjestelmään on lisätty uusi solu 200.

Kuvion 1 mukainen vastaanotinosa A toimii seuraa-35 vasti. Radiotaajuusosilla 12 antenniin 11 tullut radiotaa- 5 107502 juinen analogiasignaali siirretään välitaajuudelie ja suodatetaan. Deraodulaattori 13 palauttaa laajakaistaisen signaalin kapeakaistaiseksi datasignaaliksi. Datasignaali dekoodataan sopivalla tavalla dekooderilla 14. Dekooderi 14 5 dekoodaa tyypillisesti konvoluutiokoodatun signaalin ja dekooderin 14 toiminta perustuu esimerkiksi Viterbi-algoritmiin. Dekooderi 14 purkaa tavallisesti myös esikä-sitellyn signaalin salauksen ja lomituksen. Dekooderilta 14 signaali viedään kuulokkeelle 15.

10 Lähetinosa B toimii seuraavasti. Mikrofoni 21 vas taanottaa audiosignaalin ja lähettää signaalin sähköisen vastineen kooderille 22. Kooderi 22 konvoluutiokoodaa ja tyypillisesti salaa signaalin. Lisäksi kooderi 22 lomittaa signaalin bitit tai bittiryhmät. Konvoluutiokoodattu ka-15 peakaistainen signaali valekohinakoodataan laajakaistaiseksi hajaspektrisignaaliksi modulaattorissa 23. Tämän jälkeen hajaspektrisignaali muunnetaan radiotaajuiseksi tunnetun tekniikan mukaisesti radiotaajuusosissa 24 ja lähetetään antennin 25 kautta radiotielle.

20 Ohjausvälineet 31 ohjaavat sekä vastaanotinosan A

että lähetinosan B toimintaa. Antennit 11 ja 25 ovat tunnetun tekniikan mukaisten radiojärjestelmien lähetin- ja vastaanottoantenneja. Lähetin- ja vastaanottoantennin 11 ja 25 toiminnot ovat käytännössä yhdistetty samaan anten-25 niin. Mikrofoni 21, kuuloke 15, radiotaajuusosat 12 ja 24 ovat tunnetuissa radiojärjestelmissä käytettyjä, tunnetun tekniikan mukaisia osia.

Ensimmäiset kentänvoimakkuusmittausvälineet 301 mittaavat tilaajapäätelaitetta 102, 202 palvelevan kanavan 30 aikaansaamaa kentänvoimakkuutta. Toiset kentänvoimakkuus-- *: mittausvälineet 302 mittaavat häiriökentänvoimakkuutta.

r

Ensimmäisiltä 301 ja toisilta kentänvoimakkuusmittausväli-neiltä 302 saadut kentänvoimakkuustiedot viedään välineille 305, jossa kentänvoimakkuustiedoista muodostetaan ken-35 tänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumia. Välineet 305 on • · 6 107502 yhteydessä välineisiin 307, joissa -kentänvoimakkuden todennäköisyysjakaumista muodostetaan interferenssi- ja se-paraatiomatriisit. Kanavan mittausvälineet 303 ja tehon-mittausvälineet 304 on kytketty laskentavälineiden 306 vä-5 lityksellä välineisiin 307.

Kuvion 2 mukaisessa solukkoradioverkossa uusi solu 200 kuuluu riittävän monen vierekkäisen solun 100 naapuri-listaan. Uuden solun 200 lähetysvälineet 204 lähettävät mittaussignaalia, joka eroaa muista solukkoradiojärjestel-10 män signaaleista. Käytännössä lähetysvälineet 204 ovat tukiasemassa 201. Lähetysvälineet 204 voi olla myös erillinen testilähetin. Uusi solu 200 kuuluu esimerkiksi kolmeen tai neljään solua 200 ympäröivään soluvyöhön. Naapurisolun 100 tilaajapäätelaitteiden 102 ensimmäiset kentänvoimak-15 kuusmittausosat 301 mittaavat solukkoradiojärjestelmään lisätyn uuden solun 200 lähetysvälineiden 204 mittaussignaalin aikaansaamaa häiriökentänvoimakkuutta. Ensimmäisten kentänvoimakkuusmittausvälineiden 301 mittaamaa häiriökentänvoimakkuutta kuvataan I-arvolla.

20 Naapurisolun 100 tilaajapäätelaitteen 102 käsittä- mät toiset kentänmittausvälineet 302 mittaavat tilaajapäätelaitteen 102 BCCH-kanavan (Broadcast Control Channel) aikaansaamaa kentänvoimakkuutta. Toisten kentänmittausvä-lineiden 302 mittaamasta BCCH-kanavasta saadaan BCCH-25 kanavan kentänvoimakkuuteen verrannollinen C-arvo. BCCH-kanavaa käytetään tukiaseman 101, 201 ja tilaajapäätelaitteen 102, 202 välisen ohjaustiedon välittämiseen. BCCH- kanavassa menee esimerkiksi solujen 100, 200 tunnistetie to j a.

30 Tilaajapäätelaitteen 102 kanavan mittausvälineet 303 mittaavat tilaajapäätelaitteen 102 liikennekanavan

• I

laatua. Liikennekanavalla tarkoitetaan tässä sitä kanavaa, joka muodostuu tilaajapäätelaitteen 102 ja tukiaseman 101 välille. Mittausvälineet 303 mittaavat liikennekanavasta 35 esimerkiksi signaalikohinasuhdetta. Kanavan mittausväli- 7 107502 neiden 303 mittaamasta signaalikohinasuhteesta saadaan Q-arvo, joka on verrannollinen kanavan laatuun. Lisäksi naa-purisolun 100 tilaajapäätelaitteen 102 lähetystehon mittausvälineet 304 mittaavat tilaajapäätelaitteen 102 lähe-5 tystehoa. Lähetystehoa mitattaessa huomioidaan tehonsäätö eli power control-toiminnon vaikutus lähetystehon suuruuteen. Tehonsäädön avulla voidaan esimerkiksi pienentää tilaaj apäätelaitteen 102, 202 virrankulutusta. Mikäli solun 100, 200 tilaaj apäätelaitteissa 102, 202 ei ole käytössä 10 tehonsäätöä, taajuushyppelyä eikä epäjatkuvaa lähetystä, niin C-arvo voidaan laskea liikennekanavasta BCCH-kanavan sijasta. Epäjatkuvassa lähetyksessä eli DTX-lähetyksessä tilaajapäätelaitteen 102, 202 lähetinosa B kytkeytyy pois päältä sen ajaksi, kun tilaajapäätelaitteella 102, 202 ei 15 ole mitään lähetettävää.

Kentänvoimakkuusmittauksessa saadut C- ja I-kentän-voimakkuusarvot lähetetään välineille 305, jotka muodostavat kentänvoimakkuusarvoista C/I-pareja, jotka ovat käytännössä kentänvoimakkuuksien suhteita. Välineet 305 muo-20 dostavat myös lähetysvälineiden 204 lähettämän mittaussignaalin naapurisolujen 100 downlink-suuntaan aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauman. Lisäksi solukkoradiojär-jestelmän käsittämät laskentavälineet 306 on sovitettu laskemaan häiriön suuruus, jonka naapurisolussa 100 olevat 25 tilaajapäätelaitteet 102 aikaansaavat uuden solun 200 uplink- suuntaan. Naapurisolun 100 tehonmittausvälineet 304 mittaavat tilaajapäätelaitteiden 102 lähetystehoa ja kanavan mittausvälineet 303 mittaavat kanavan laatua. Saatuja mittausarvoja käytetään hyväksi naapurisolussa 100 olevien 30 tilaajapäätelaitteiden 102 uuden solun 200 uplink-suuntaan aikaansaaman häiriön suuruuden laskemisessa.

Tilaajapäätelaitteen 102 käsittämät välineet 305 muodostavat ensimmäisen kentänvoimakkuusmittausosien 301 mittauksesta ja toisen kentänvoimakkuusmittausosien 302 35 mittauksesta mittaussignaalin aikaansaaman häiriön toden- 8 _ 107502 näköisyysjakauman naapurisolussa 100. Mikäli hetkellinen mitattu Q-arvo on huono mutta C-arvo on korkea, on C-arvoa nostanut esimerkiksi interferoiva signaali. Edellä mainitussa tilanteessa välineet 305 on sovitettu jättämään ky-5 seinen todennäköisyysarvo huomioimatta tai välineet 305 painottavat saatua todennäköisyysarvoa siten, että toden-näköisyysarvon merkitys pienenee. Suoritetuilla kentänvoi-makkuusmittauksilla muodostetaan uuden solun 200 tukiaseman 201 aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauma naapu-10 risolujen 100 downlink-suuntaan.

Kentänvoimakkuuden lisäksi mitataan uuden solun 200 ja sen naapurisolujen 100 alueella olevien tilaajapääte-laitteiden 102, 202 hetkellisiä lähetystehoja. Hetkelli sistä lähetystehoista lasketaan naapurisolujen 100 uuteen 15 soluun 200 aikaansaama häiriön suuruus. Lähetystehoista lasketaan todennäköisyysjakauma, jolla naapurisolujen 100 tilaajapäätelaitteet 102 häiritsevät uuden solun 200 uplink -suuntaista liikennettä.

Uuden solun 200 tukiaseman 201 käsittämät välineet 20 305 on sovitettu mittaamaan tukiasemaan 201 tilaajapääte- laitteista 202 saapuvan signaalin voimakkuutta. Mitatusta signaalin voimakkuudesta muodostetaan mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakauma. Mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumasta ja häiriön aikaansaamasta *, 25 kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumasta muodostetaan naapurisolun 100 tilaajapäätelaitteiden 102 aikaansaama häiriön todennäköisyysjakauma uuden solun 200 uplink-suuntaan. Solukkoradiojärjestelmän käsittämät välineillä 307 on sovitettu muodostamaan interferenssi- ja separaa-30 tiomatriisit todennäköisyysjakaumista. Interferenssi- ja separaatiomatriiseja käytetään hyväksi määrättäessä uudessa solussa 200 käytettävää taajuutta.

Kuviossa 3 esitetään toinen tapa määrittää uudessa solussa 200 käytettävä taajuus. Menetelmässä uudessa so-35 lussa 200 olevat tilaajapäätelaitteen 202 ensimmäiset ken- 9 107502 tänvoimakkuusvälineet 301 mittaavat 'tilaajapäätelaitteiden 202 ja tukiaseman 201 välisen BCCH-kanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta. Lisäksi tilaajapäätelaitteen 202 toiset kentänvoimakkuusvälineet 302 mittaavat naapurisolujen 5 100 BCCH-kanavien uuteen soluun 200 aikaansaamaa häiriö- kentänvoimakkuutta. Tehonmittausvälineet 304 on sovitettu mittaamaan uudessa solussa 200 olevien tilaajapäätelaitteiden 202 todellista lähetystehoa. Mitatusta uuden solun 200 BCCH-kanavan aikaansaamasta kentänvoimakkuudesta saa-10 daan kentänvoimakkuuteen verrannollinen C-arvo ja naapurisoluj en 100 BCCH-kanavan aikaansaamasta häiriökentänvoi-makkuudesta saadaan häiriökentänvoimakkuuteen verrannollinen I-arvo. Tilaajapäätelaitteiden 202 todellista lähetys-tehoa mitattaessa on huomioitu tehonsäädön vaikutus lähe-15 tystehoon. Välineet 305 muodostavat C- ja I-arvoista naa-purisolun 100 tukiasemien 101 aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauman uuden solun 200 downlink-suuntaan. Lisäksi solukkoradiojärjestelmän käsittämät laskentaväli-neillä 306 on sovitettu laskemaan uuden solun 200 tilaaja-20 päätelaitteiden 202 aikaansaama häiriön suuruus naapuri-solujen 100 uplink-suuntaan.

Mitattuja kentänvoimakkuusarvoja käytetään edelleen hyödyksi muodostettaessa erilaisia todennäköisyysjakaumia. Kuviossa 3 naapurisolujen 100 alueella olevan tukiaseman ·. 25 101 käsittämät välineet 305 on sovitettu mittaamaan alu eellaan olevien tilaajapäätelaitteiden 102 lähettämän signaalin voimakkuutta. Välineet 305 on sovitettu muodostamaan mitatusta signaalin voimakkuudesta solukohtaiset kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumat. Lisäksi välineet 30 305 on sovitettu muodostamaan uuden solun 200 tilaajapää telaitteiden 202 aikaansaama häiriön todennäköisyysjakauma naapurisolun 100 uplink-suuntaan. Edellä mainittu todennäköisyysjakauma muodostetaan solukohtaista kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumista ja muodostetuista häiriöken-35 tänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumista.

10 107502

Solukkoradiojärjestelmän käsittämillä välineillä 307 muodostetaan interferenssi- ja separaatiomatriisit. Matriisien muodostuksessa käytetään apuna todennäköisyysjakaumia. Interferenssi- ja separaatiomatriiseja käytetään 5 hyväksi määrättäessä uudessa solussa 200 käytettävää taajuutta. Todennäköisyysjakauma voidaan aluksi tehdä tunnetun tekniikan mukaisella työkalulla. Toinen vaihtoehto on käyttää keksinnön mukaisia mittauksia ja korvata jokaisen solun 100, 200 BCCH-kanava erillisellä mittaustaajuudella. 10 Mikäli tilaajapäätelaitteen 102, 202 mittausalue ei ole riittävä kentänvoimakkuussuhteiden tarkkaan määrittämiseen, voidaan testitaajuutta lähettävän tukiaseman 201 lähetystehoa nostaa, jolloin häiritsevän signaalin tasoa saadaan nostettua. Testitaajuutta lähettävän tukiaseman 15 201 lähetystehoa voidaan nostaa esimerkiksi 10 dB normaa lista lähetystehosta.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on mahdollista käyttää tukiaseman 201 sijasta testilähetintä, joka lähettää kyseisen solukkoradiojärjestelmän lähetyskehystä. Tes-20 tilähetintä käyttämällä voidaan siis välttää tukiaseman 201 rakentaminen. Mittauksia on mahdollista myös tehdä silloin, kun naapurisolun 100 tilaajapäätelaitteella 102 ei ole puhelua käynnissä. Tällöin käytetään tilaajapäätelaitteen 102 idle-tila -mittauksia.

',· 25 Mikäli tilaaj apäätelaite 202 mittaa solunsa 200 kentänvoimakkuudeksi esimerkiksi -50 dBm ja naapurisolun 100 kentänvoimakkuudeksi esimerkiksi -60 dBm, niin kentänvoimakkuuksien suhdearvoksi saadaan 10 dB. Saaduista mittaustuloksista lasketaan solujen 100, 200 välinen keski- 30 määräinen interferenssimatriisi. Kun solukkoradiojärjestelmän häiriönsietorajat otetaan huomioon saadaan separaa-tiomatriisi. Separaatiomatriisista saadaan uudessa solussa 200 käytettävät taajuudet.

Solukkoradiojärjestelmän yksi tai useampi solu 100, 35 200 muodostaa ennalta määrättyjä alueita (site). Separaa- u 107502 tiomatriisin laskennassa käytetään apuna erilaisia solukkoradioverkon eri alueilta saatuja parametreja. Samalla alueella sijaitsevien solujen 100, 200 separaatiomatriisin arvoja ei lasketa, vaan arvot saadaan solukkoradiojärjes-5 telmän parametreista. Mikäli solut 100, 200 sijaitsevat eri alueella, niin separaatiomatriisin arvo lasketaan so-lukkoradiojärjestelmässä tehdyistä kentänvoimakkuusmitta-uksista saatujen mittaustulosten perusteella.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten 10 oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · • ·

Claims

107502 12

1. Menetelmä taajuuden määrittämiseksi solukkoradio-järjestelmän solun (200) käyttöön, josta mainitusta solus-5 ta (200) lähetetään mittaussignaalia, johon solukkoradio-järjestelmään kuuluu useita mainittua solua (200) lähellä olevia naapurisoluja (100), ja joihin soluihin (100, 200) kuuluu joukko tilaajapäätelaitteita (102, 202) ja ainakin yksi tukiasema (101, 201), joka palvelee solujen (100, 10 200) alueella olevia tilaajapäätelaitteita (102, 202) ka navien kautta, tunnettu siitä, että naapurisolussa (100) mitataan mittaussignaalin aikaansaamaa häiriökentän-voimakkuutta ja naapurisolun (100) tilaajapäätelaitetta (102) palvelevan BCCH- tai liikennekanavan aikaansaamaa 15 kentänvoimakkuutta, joista muodostetaan kentänvoimakkuuden ja häiriökentänvoimakkuuden suhteita, joita käytetään apuna muodostettaessa todennäköisyysjakauma mittaussignaalin naapurisolun (100) downlink-suuntaan aikaansaamalle häiriölle, ja käytetään todennäköisyysjakaumaa hyväksi sopivan 20 taajuuden määrittämisessä mainitulle solulle (200).

2. Menetelmä taajuuden määrittämiseksi solukkoradio-järjestelmän solun (200) käyttöön, josta mainitusta solusta (200) lähetetään mittaussignaalia, johon solukkoradio-järjestelmään kuuluu useita mainittua solua (200) lähellä 25 olevia naapurisoluja (100), ja joihin soluihin (100, 200) kuuluu joukko tilaajapäätelaitteita (102, 202) ja ainakin yksi tukiasema (101, 201), joka palvelee solujen (100, 200. alueella olevia tilaajapäätelaitteita (102, 202) ka navien kautta, tunnettu siitä, että mainitussa so-30 lussa (200) mitataan naapurisolun (100) tilaajapäätelai-tetta (102) palvelevan BCCH- tai liikennekanavan aikaansaamaa häiriökentänvoimakkuutta ja mainitun solun (200) tilaajapäätelaitetta (202) palvelevan BCCH- tai liikenne-kanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta, joista muodoste-35 taan kentänvoimakkuuden ja häiriökentänvoimakkuuden suh- • · i 13 1G 7 502 teitä, joita käytetään apuna muodostettaessa todennäköi-syysjakauma naapurisolun (100) tukiaseman (101) mainitun solun (200) downlink-suuntaan aikaansaamalle häiriölle, ja käytetään todennäköisyysjakaumaa hyväksi sopivan taajuuden 5 määrittämisessä mainitulle solulle (200).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lasketaan häiriön suuruus, jonka naapurisolussa (100) olevat tilaajapäätelait-teet (102) aikaansaavat mainitun solun (200) uplink-suun- 10 taan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan tilaajapääte- laitteen (202) hetkellistä lähetystehoa, josta saatua mittaustulosta käytetään apuna naapurisolussa (100) olevan 15 tilaajapäätelaitteen (102) mainitun solun (200) uplink-suuntaan aikaansaaman häiriön suuruuden laskemisessa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan tilaajapääte- laitetta (102) palvelevan kanavan laatua, josta saatua 20 mittaustulosta käytetään apuna naapurisolussa (100) olevan tilaajapäätelaitteen (102) mainitun solun (200) uplink-suuntaan aikaansaaman häiriön suuruuden laskemisessa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kentänvoimakkuuden ja häiriökentän- ; 25 voimakkuuden suhde jätetään huomioimatta tai sitä aliar vostetaan, mikäli mitattu palvelevan kanavan laatu on huono verrattuna mitattuun palvelevan kanavan aikaansaamaan kentänvoimakkuuteen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että mittaussignaalin naapurisoluun (100) aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakaumasta muodostetaan interferenssitodennäköisyysmatriisi ja separaa-tiomatriisi, joiden perusteella tehdään solun (200) taa-juusallokointi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 107502 14 n e t t u siitä, että mainitun solun -(200) alueella oleva tukiasema (201) mittaa alueellaan olevista tilaajapääte-laitteista (202) saapuvan signaalin voimakkuutta, josta muodostetaan mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysja-5 kauma.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumasta ja mittaussignaalin naapurisoluun (100) aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakaumasta muodostetaan 10 naapurisolun (100) tilaajapäätelaitteiden (102) aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauma mainitun solun (200) up-link-suuntaan.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lasketaan häiriön suu- 15 ruus, jonka solussa (200) olevat tilaajapäätelaitteet (202) aikaansaavat naapurisolun (100) uplink-suuntaan.

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan tilaajapääte-laitteen (102) hetkellistä lähetystehoa, jota käytetään 20 apuna solussa (200) olevan tilaajapäätelaitteen (202) naapurisolun (100) uplink-suuntaan aikaansaaman häiriön laskemisessa .

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naapurisolun (100) tukiaseman (101) : 25 mainittuun soluun (200) aikaansaaman häiriön todennäköi- • · syysjakaumasta muodostetaan interferenssitodennäköisyys-matriisi ja separaatiomatriisi, joiden perusteella tehdään solun (200) taajuusallokointi.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n- 30. e t t u siitä, että naapurisolun (100) alueella oleva tukiasema (101) mittaa alueellaan olevista tilaajapääte-laitteista (102) saapuvan signaalin voimakkuutta, josta muodostetaan mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakauma .

14. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, • · , · « 15 1G7502 tunnettu siitä, että mitatun kentänvoimakkuuden todennäköisyysjakaumasta ja naapurisolun (100) tukiaseman (101) mainittuun soluun (200) aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakaumasta muodostetaan mainitun solun (200) ti- 5 laajapäätelaitteiden (202) aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauma naapurisolun (100) uplink-suuntaan,

15. Solukkoradiojärjestelmä, joka käsittää useita solua (200) ympäröiviä naapurisoluja (100) ja välineet (204) lähettää mainitusta solusta (200) mittaussignaalia 10 naapurisolulle (100) , jotka solut (100, 200) käsittävät joukon tilaajapäätelaitteita (102, 202) ja ainakin yhden tukiaseman (101, 201), joka palvelee solun (100, 200) alueella olevia tilaajapäätelaitteita (102, 202) kanavien kautta, tunnettu siitä, että solukkoradiojärjes- 15 telmä käsittää ensimmäiset kentänvoimakkuusmittausvälineet (301), jotka mittaavat naapurisolun (100) tilaajapäätelaitetta (102) palvelevan BCCH- tai liikennekanavan häiriökentän-voimakkuutta ja mittaussignaalin aikaansaamaa häiriöken- 20 tänvoimakkuutta, toiset kentänvoimakkuusmittausvälineet (302), jotka mittaavat tilaajapäätelaitetta (102, 202) palvelevan BCCH-tai liikennekanavan aikaansaamaa kentänvoimakkuutta, ja välineet (305), jotka muodostavat kentänvoimakkuuden : 25 ja häiriökentänvoimakkuuden suhteita, joita apuna käyttäen välineet (305) muodostavat mittaussignaalin aikaansaaman häiriön todennäköisyysjakauman naapurisolun (100) downlink- suuntaan, ja jossa välineet (305) muodostavat naapurisolun (100) tukiaseman (101) aikaansaaman häiriön toden- 30 näköisyysjakauman mainitun solun (200) downlink-suuntaan, ja jossa todennäköisyysjakaumia käytetään hyväksi solulle -r (100, 200) sopivan taajuuden määrittämisessä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että solukkoradiojärjes- 35 telmä käsittää laskentavälineet (306) häiriön suuruuden 16 λ n - r ( ϊ ο Ί u/DuZ laskemiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että laskentavälineet (306) on sovitettu laskemaan häiriön suuruus, jonka naapu- 5 risolussa (100) olevat tilaajapäätelaitteet (102) aikaansaavat mainitun solun (200) uplink-suuntaan.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että laskentavälineet (306) on sovitettu laskemaan häiriön suuruus, jonka maini- 10 tussa solussa (200) olevat tilaajapäätelaitteet (202) aikaansaavat naapurisolun (100) uplink-suuntaan.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että solukkoradiojärjes-telmä käsittää välineet (307) interferenssitodennäköisyys- 15 matriisin ja separaatiomatriisin muodostamiseksi häiriön todennäköisyysjakaumista, joiden matriisien perusteella tehdään solun (100, 200) taajuusallokointi.

20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiset kentän- 20 voimakkuusmittausvälineet (301), toiset kentänvoimakkuus-mittausvälineet (302) ja välineet (303) ovat tilaajapääte-laitteessa (102, 202). » • « « • « 17 107502