FI107327B - Paperirainan rullain ja sen sylinteri - Google Patents

Description

1 107327

Paperirainan rullain ja sen sylinteri

Keksinnön kohteena on paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteen rullain, jolla estetään paperirainasta muodostettavan rullan päällimmäis-5 ten kerrosten alle ennen rullaussylinterin ja rullan välistä nippiä syntyvä ilmapussi tai -kerros, sekä mahdollisen pussin aiheuttama paperirainan rynkkyyntyminen rullalle. Keksinnön kohteena on myös paperirainan rullaimen sylinteri.

10 Paperikoneen tai vastaavasti muun rainamaista tuotetta käsittelevän laitteen valmis paperiraina rullataan koneen päässä rullaimessa telan ympärille, jota nimitetään tampuuritelaksi. Telan ympärille kokoleveästä, koneesta tulevasta paperirainasta muodostuvaa rullaa nimitetään kone-rullaksi. Rullauslaitteen muodostavat rullaussylinteri, joka pyörii paperi-15 rainan nopeutta vastaavalla kehänopeudella ja joka on laakeroitu päissä olevien akseleiden avulla rullauslaitteen runkoon, ja sylinterin toisessa päädyssä rullaussylinteri on kytketty käyttölaitteeseen, joka taas puolestaan on yhteydessä koko koneen käyttöön siten, että rullaussylinterin kehänopeus vastaa koneesta ulostulevan valmiin paperirainan 20 nopeutta. Rullaintyypistä käytetään myös nimitystä pope-rullain. Valmis raina kerätään rullausasemassa olevalle tampuuritelalle samalla kun telaa kuormitetaan rullaussylinteriä kohti. Tampuuritela voi saada liikevoimansa kitkan avulla paperirainan läpi rullaussylinteriltä (ns. kehäve-toinen pope-rullain) tai siihen on nykyään yleisen ratkaisun mukaan 25 järjestetty käyttö, jolloin puhutaan keskiökäyttöisistä rullaimista. Kun * : tampuuritelalle on kertynyt riittävä määrä paperirainaa, irrotetaan rulla rullaussylinterin pinnasta. Rullan kehänopeus laskee rullaa jarrutettaes-••V: sa, ja ennen tampuuritelaa syntyy rainaan pussi, joka ilmavirran avulla ·/:*: ohjataan uuden, rullaussylinterille tuodun tyhjän tampuuritelan ympäril- 30 le. Täydelle tampuuritelalle menevä paperiraina repeää välittömästi ja alkaa kelautua uudelle tampuuritelalle. Myös muita vaihtotapoja on käytössä, ja ne riippuvat mm. paperin neliöpainosta.

•. · * t • · i Tunnetaan myös konerullien rullaukseen käytetty rullain, jossa tam- \35 puuritela pyörii paikallaan ja rullaussylinteriä kuormitetaan rullaa vasten . ja liikutellaan rullan kasvun mukaan.

j j 107327 ! 2 j

Edellisissä rullaimissa voidaan käyttää myös lisäteloja, jotka ovat kon- j taktissa rullaan. Lisäksi on olemassa muita rullaintyyppejä, joissa pyöri- j vä tela tai sylinteri on tietyllä paineella kontaktissa paperirainasta syntyvään rullaan, kuten painotelarullaimet ja kantotelarullaimet. j 5 !

Tiettyjä ohuita tai pinnaltaan liukkaita painopaperilaatuja (esim. LWC ja ] SC laadut) valmistettaessa saattaa paperiraina luistaa rullaussylinterin ] pinnalla. Tällaista tapahtuu silloin, kun kasvava paperirulla saa pyörimi- j seen tarkoitetun käyttötehon kitkan avulla rullaussylinteriltä suoraan. j 10 Tällöin on kysymys siitä, että paperirainan ja rullaussylinterin välinen | kitka ei riitä ja syntyy luistoa, joka aiheuttaa, että rullan kehänopeus on j hiukkasen pienempi kuin rullaussylinterin kehänopeus ja tampuurille j i kelattavan rainan nopeus. Nopeuseron takia rullaussylinterin ja tam- j puuritelan välillä paperirainan kireys pienenee ja alkaa syntyä hallitse- j 15 mattomia kireys- ja kovuusvaihteluita, jotka aiheuttavat rullassa löy- j syyttä, rynkkyä ja saattavat myös aiheuttaa rullan jälkikäsittelyssä hyi- j kyä. j 5 3

Paperirainan ja rullaussylinterin välistä kitkaa on pyritty kasvattamaan j 20 monella tavalla. Ensiksikin paperiradan luistaminen on riippuvainen siitä j paperiradan kireydestä, jolla se painautuu kosketusalueellaan rullaus- j sylinterin pintaa vasten. Toinen seikka on se viivapaine, jolla tampuuri- j telaa painetaan tai se painovoiman ansiosta painautuu rullaussylinteriä ] vasten. Lisäksi paperin ja telojen pinnanlaatu vaikuttavat näiden väli- j 25 seen kitkakertoimeen. Järjestämällä tampuuritelaan oma käyttö voidaan j ; em. ongelmat eliminoida. j :V: Keskiökäytöstä huolimatta rullaustapahtumaa häiritsee kuitenkin ny- ] :T: kyisillä suurilla ja yhä kasvavilla nopeuksilla se, että rullaussylinterin ja j 30 tulevan rainan suuri nopeus indusoi ilman liikkeeseen kohti rainan ja j rullaussylinterin välistä tulokitaa, jonka päässä raina tulee rullaussylin- j terin pinnalle. Tällöin kitaan syntyy ylipainetta, josta aiheutuu, että ilmaa j tunkeutuu rullaussylinterin ja tulevan paperirainan väliin. Varsinkin le- | : : veillä, nopeilla koneilla ja huonosti ilmaa läpäisevillä paperilaaduilla j : 35 tästä aiheutuu ilmapussin muodostumista juuri ennen rullaussylinterin ja ] rullan välistä rullausnippiä rullaussylinterin puolelle. Toisaalta taas tule- j ; van rainan ja rullan väliseen nippiin tunkeutuu rullausnipin viivapainees- j ta huolimatta ilmaa, jota jää kerrosten väliin, mikä löystyttää rullan ! ] i i 3 107327 rakennetta ja vaikeuttaa jatkokäsittelyä erityisesti liukkailla paperilaaduilla. Tampuuritelalle rullattavien päällimmäisten paperikerrosten ja muun rullan väliin jäävä ilma voi keräytyä rullausnipin vaikutuksesta pussiksi juuri rullausnipin eteen. Jos nämä edellä mainitut ilmapussit ei-5 vät ole hallittavissa, aiheuttavat ne nippiin kaatuessaan rynkkyä rullaan sekä rajoittavat rullaimen maksiminopeutta.

Suuri tekijä kitkan pienentäjänä paperirainan ja rullaussylinterin välillä on tulevan rainan ja rullaussylinterin väliseen kitaan ahtautuva ilma. 10 Paperirainan ollessa nykyisissä koneissa hyvin leveä (normaalisti vähintään 5 m), ei paperirainan alle jäänyt ilma pääse pois rainan ja sylinterin välistä. Ongelmaa on pyritty poistamaan erilaisin keinoin. Tekniikan tasona voidaan mainita julkaisut FI-74446 sekä FI-98506. Edellisessä rullaussylinterinä käytetään rei'itettyä imusylinteriä, jossa vaippa 15 on revitetty ja sylinterin sisään on asetettu imulaatikko, jonka imuvyöhy-ke on sovitettu sille alueelle, jossa raina koskee rullaussylinterin vaipan pintaa. Jotta rullaussylinteriin saadaan alipaine, on ilma sylinterin sisältä johdettava sylinterin akselin läpi imupumppuun. Julkaisussa FI-98506 rullaussylinterin vaipan pintaan on muodostettu urat, joiden 20 pohjalla on vaipan läpi menevä rei'itys. Sylinterin sisään aiheutetaan alipaine imupumpulla, johon on sylinterin sisästä yhteys sylinterin toisen päädyn kautta. Reiät aiheuttavat vaipan läpi kulkevaan ilmaan reikien kohdalla painehäviön, jolloin sylinterin sisään syntyy alipaine. Molempien julkaisujen esittämissä konstruktioissa on oleellista, että sekä 25 rei'itys että urat ovat rullaussylinterin vaipan koko leveydellä.

* > . ♦ :-i Lisäksi käytetään uritettuja rullaussylintereitä, joissa ei ole imua. Tällöin :Y: ilmaa pyritään ohjaamaan pelkästään urien avulla. Suhteellisen syvien ja kapeiden (n. 4 mm x n. 2 mm) spiraalimaisesti keskeltä reunoille kul-30 kevien kehänsuuntaisten urien avulla johdetaan tulevan rainan ja rul-laussylinterin väliseen kitaan pumppautuva ilma rainan ja rullaussylin-terin välistä ja rullaussylinterin ja rullan välisen rullausnipin ohi. Urien \ * aiheuttaman markkeerauksen välttämiseksi urien terävät reunat on j:*: pyöristettävä.

35

Lisäksi on käytetty samalla tavalla spiraalimaisesti keskeltä reunoille ' . kulkevaksi järjestettyä koko sylinterin leveydellä sijaitsevaa uritusta, 1 » 4 10732;' joka muodostuu matalasta ja leveästä (n. 1 mm x n. 30 mm) loivaseinä-mäisestä, “loivasta" urasta. Tämän tarkoituksena on poistaa tulevan rainan ja rullan väliseen nippiin syntyvän ylipaineen haittavaikutukset j päästämällä sopiva määrä ilmaa paperikerrosten väliin ja johtamalla | 5 ylimääräinen ilma pois. On mahdollista käyttää myös syvän kapean urituksen ja loivan urituksen yhdistelmää. Loivan urituksen haittana on j se, että nippiprofiilista tulee monimutkainen, koska rullaussylinterin pin- j nassa on vähän täysin tasaista aluetta. Ongelmia voi tällöin tulla ohuilla paperilaaduilla. ; 10 !

Kuormitustavasta johtuen (tampuuritelan kuormittaminen voimalaitteilla päädyistä kohti rullaussylinteriä) sekä painovoiman aiheuttamista taipumista johtuen ilmavirtausten pääsy ei ole yhtenäinen rullan ja rullaus-sylinterin leveydellä. Koska kuormitus rullan reunoilla on suurempi, il-15 maa pääsee rullausnipissä rainan ja rullan väliin helpommin keskellä kuin reunoilla, ja loivasta urituksesta huolimatta ilma ei pääse tiukkojen reunojen kautta ulos rullasta. Kuormituksen pienentäminen johtaa puolestaan alentuneeseen viivakuormaan ja liian löysään rullaan. Vastaavasti sama epäyhtenäinen kuormitusjakautuma rullausnipissä aiheuttaa 20 sen, että rullaussylinterin ja rainan väliin pääsevä ilma pääsee rullaus-sylinterin ja rullan välisen nipin ohi paremmin keskellä kuin reunoilla, jolloin rullaussylinterin puoleisista ilmapusseista on odotettavissa ongelmia enemmän reunoilla.

25 Tämän keksinnön tarkoitus on, säilyttäen kuitenkin rullaimen rullaus- : ominaisuudet, tarjota halvempi ja valmistuksen kannalta edullisempi ratkaisu. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaisen rullaimen :V: konstruktiolle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuk- j :T: sen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle sylinterille on puoles- j 30 taan tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen }

.·.·. 13 tunnusmerkkiosassa. I

* ♦ l © · · i

* * * I

* · » -

Keksinnön mukaisesti rullaussylinterin pinnalle muodostetaan rinnak- j :: kaisia loivia uria käsittävä uritus, jonka kokonaispoikkipinta-ala on suu- j 35 rempi reuna-alueilla kuin keskialueella. Loiva uritus voi olla vain osalla . vaippaa sylinterin reuna-alueilla siten, että sylinterin keskialue on sileä, tai keskialue voi olla poikkipinta-alaltaan pienemmillä tai sijainniltaan harvemmassa olevilla loivilla urilla varustettu. Vain sylinterin vaipan ; ! I i i l l j i ! κ 107327 reuna-alueilla sijaitseva uritus pienentää sylinterin valmistukseen kuluvaa työaikaa. Verrattuna koko pinnaltaan loivilla urilla uritettuihin sylin-tereihin on keskialueeltaan sileässä sylinterissä ehjää kuormituspintaa huomattavasti enemmän ja pienempi markkeerausriski. Samat edut tu-5 levät myös tapauksissa, joissa keskialueella loivat urat ovat harvemmassa ja/tai ne ovat kapeampia, jolloin niiden väliin jää enemmän sileää vaippapintaa kuin reuna-alueilla. Viivakuormasta rullaussylinterin ja rullan välillä johtuen reunoilla olevalla urituksella saadaan juuri oikealle alueelle kohdistettu ilman ohjaus. Koska sileää kuormittavaa 10 pintaa on enemmän, viivakuorma voi olla alhaisempi kuin täysileveästi samalla jaolla uritetuilla sylintereillä.

Keksinnön mukaisissa sylintereissä vaipan reunoissa on siis aina tietyn levyiset vyöhykkeet, joilla rinnakkaisten leveiden urien yhteenlas-15 kettu poikkipinta-ala on suurempi kuin vyöhykkeiden väliin jäävällä keskialueella.

Urituksen leveällä profiililla saadaan rainan ja rullan väliin jäävä ilma poistettua. Tällaisessa tapauksessa on edullista tehdä uran profiilin 20 muoto sellaiseksi, että terävien reunojen mahdollisuus markkeerata pa-perirainaa on mahdollisimman pieni. Edullinen muoto on, että ura on profiililtaan ympyrän segmentti tai lähellä sitä ja jonka kaaren säde on sellainen, että uran leveydeksi tulee 20—40 mm ja profiilimuodon sy-vyydeksi vain n. 1 mm tai muutama millimetri. Tällöin uran reunapisteen 25 kohdalla paperirainan markkeerautumisvaara on hyvin pieni.

Keksinnön mukaisessa konstruktiossa ei tarvita alipainetta rullaussylin-:V: terin sisään, joten laitteita ilman johtamiseksi akselin läpi sekä kallista :T: imupumppuvarustusta ei tarvita. Sylinteriin ei myöskään tarvitse porata 30 reikiä, mikä on sangen aikaa viepä valmistusvaihe.

• · I · *

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten avulla, joissa • · # · · • · · • > · « 35 kuvioi esittää kaavallisesti pope-rullainta sivusta kuvattuna, kuitenkin siten, että vain keksinnölle oleelliset kompo-nentiton esitetty, 6 107327 ! i ! kuvio 2 esittää rullaussyiinteriä etukuvantona, kuvio 3 esittää toisen suoritusmuodon mukaista rullaussylin-· teriä etukuvantona, j 5 ! ! - kuvio 4 havainnollistaa kapeaa uraa, ja | kuviot 5—9 esittävät leikkauksia rullaussylinterin vaipasta siten, j että pintaan koneistetut urat näkyvät selvästi.

10

Kuviossa 1 on jätetty piirtämättä tukirungon osat sekä tampuuritelojen liikutteluun ja kuormitukseen tarvittavat laitteet, kuten alkurullauslaite, joka tuo tyhjät tampuuritelat rullaussylinterin päälle vaihdon suorittamiseksi ja siirtää ne rullausasentoon, sekä rullauskiskot, joilla telaa siirre-15 tään rullauksen aikana, ja kuormitusmekanismi, jolla rullaa kuormitetaan tampuuritelan päätyihin kuormitusvoimaa välittävillä voimalaitteilla.

Varsinainen rullaussylinteri 1 on laakeroitu runkoon ja saa käyttövoimansa paperikoneen käyttöjärjestelmästä. Kuviossa 1 on esitetty tyhjä tampuuritela 2 , joka on valmiina laskettavaksi rullaussylinterin 1 päälle.

20 Paperikoneelta tai paperin jälkikäsittelylaitteesta, kuten päällystyskö- j neelta, tuleva paperiraina W kulkee rullaussylinterin 1 yli osan sen vai- l pan ympärysmitan matkasta ja kelautuu tampuuritelan 2 päälle kasva- j vaksi paperikerrokseksi muodostaen konerullan R. Rullausasemassa j oleva tampuuritela 2 on myös varustettu käytöllä. j 25 : Ennen rullan vaihtoa täynnä oleva tampuuritela 2 irrotetaan rullaussylin- j terin 1 pinnasta. Uusi tela 2 lasketaan rullaussylinterin 1 pintaan kiinni. j :V: Täyden tampuuritelan nopeutta pienennetään, ja rullaussylinterin 1 ja :T: rullan R väliin alkaa muodostua paperirainasta pussi, joka puhalletaan j 30 telan 2 ympärille. Rullalle R menevä paperiraina repeää välittömästi ja j rulla R voidaan viedä jatkokäsittelyyn. Myös muita vaihtotapoja voidaan j

käyttää. I

•#· · ! ! : Rullaussylinterin 1 pintaan on koneistettu uritus 3. Koska paperikoneilla j 35 on nykyisin erittäin suuri nopeus, normaalisti yli 20 m/s, pyrkii ilmaa pu» j ristumaan sylinterin ja paperirainan väliin kidassa 4, joka on paperiko- j ‘ : neelta tulevan rainan W ja rullaussylinterin 1 yhtymäkohdassa, sekä j 7 107327 rullausnipissä N, joka jää rainan W ja rullan R väliin. Kitaan 4 tunkeutunut ilma pyrkii pienentämään paperi rainan ja rullaussylinterin 1 välistä kitkaa ja aiheuttamaan edellä kuvattua ilmapussiongelmaa ennen rul-lausnippiä N rullaussylinterin puolelle aiheuttaen rynkkyä. Saman ilma-5 pussivaaran aiheuttaa lisäksi rullausnipistä N paperikerrosten väliin jäävä ilma, joka aiheuttaa myös löysyyttä rullaan. Uritus 3 käsittää myöhemmin tarkemmin kuvattavia rinnakkaisia loivia uria, joilla saadaan aikaan se, että ilmaa pääsee purkautumaan pois rullasta R päällimmäisten rainakerrosten alta. Kuviossa on uritusta 3 havainnollistettu katkoit) viivoilla, ja urituksen syvyyttä on havainnollisuuden vuoksi liioiteltu. Samoin edellä kuvattuja ilmapusseja on kuvattu katkoviivoin.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista rullaussylinteriä 1 etukuvantona. Vaipan reuna-alueilla 6 symmetrisesti keskilinjan suhteen sijaitsevilla, 15 edullisesti samanlevyisillä vyöhykkeillä on uritus 3, joka vaipan toisessa päädyssä on oikeakätinen ja vaipan toisessa päädyssä vasenkätinen. Reuna-alueiden 6 urituksen 3 muotoa selostetaan myöhemmin.

Sylinteri on vaipan keskialueella 5 sileä, eli siellä ei ole uritusta 3, tai 20 siellä on kuvan 3 mukaisesti uritus 3, jonka kokonaispoikkipinta-ala on pienempi kuin reuna-alueilla 6.

Kuvio 4 esittää esimerkinomaisesti kapeaa uraa 8 leveydeltään n. 1 mm tai korkeintaan 3 mm. Tällainen ura, jonka syvyys on erään suori-25 tusmuodon mukaan suurempi kuin leveys, poistaa rullaussylinterin 1 ja • : tulevan paperirainan W väliin kidasta 4 ahtautunutta ilmaa. Urien sivu- ’·seinämät ovat yhdensuuntaiset, mutta uran poikkileikkausmuoto voi olla :V: myös sellainen, että sivuseinämät loittonevat toisistaan pohjan suun- taan.

30

Kuvioissa 5—9 on esitetty urituksen 3 muotoja tarkemmin. Jos uraa le-vennetään, vaikuttaa tämä rullalle R rullautuvan paperirainan W ja rul- • i # · *. Ian R väliin rullausnipistä N ahtautunutta ilmaa poistavasti. Kuviossa 5 • · :: on esitetty sylinterin päädyissä urituksena 3 käytettyjä rinnakkaisia, le- 35 veitä loivia uria 7, joiden leveys on useita kertoja, esim. vähintään kolme kertaa niiden syvyys ja jotka ovat profiililtaan suunnilleen ympy-: rän segmentin muotoisia ja joiden leveys on n. 20—40 mm ja syvyys n.

107327 ! 8 1—4 mm. Uran 7 reunat eli sivuseinämät muodostavat tylpän kulman l sylinterin sileän vaippapinnan kanssa. j \

Rinnakkaisten loivien urien 7 osuus vaipan poikkipinta-alasta on suu-5 rempi reuna-alueilla 6 kuin keskialueella 5. Kuviossa 5 tämä on saatu aikaan siten, että keskialueella 5 ei ole loivia uria 7 ja se on täysin sileä. Reuna-alueen 6 urat 7 ovat keskenään samanlaiset.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty tapaus, jossa myös keskialueella 5 on uria 10 7. Yksittäisten urien 7 poikkipinta-ala on reuna-alueilla 6 suurempi kuin keskialueella 5. Kuviossa 6 tämä on saatu aikaan siten, että urien 7 syvyys on suurempi reuna-alueilla 6 kuin keskialueella 5. Kuviossa 7 tämä on puolestaan toteutettu siten, että urien 7 leveys on suurempi reuna-alueilla 6 kuin keskialueella. Kuviossa 6 urat ovat tasalevyisiä ja 15 kuviossa 7 tasasyviä reuna-alueilla 6 ja keskialueella 5, mutta ne voivat olla reuna-alueilla 6 sekä leveämmät että syvemmät. Urien poikkipinta-ala reuna-alueilla 6 voidaan järjestää myös keskeltä reunoille vähitellen j kasvavaksi. Kuviossa 6 on havainnollistettu tätä mahdollisuutta siten, j

että urat 7 syvenevät reunoille päin. I

20 |

Kuviossa 8 on esitetty vaihtoehto, jossa urat 7 ovat reuna-alueilla 6 ti- j heämmäilä jaolla kuin keskialueella 5. Nämä urat 7 voivat olla keske- j nään samanlaiset. Reuna-alueen 6 jako voi olla vakio, tai kuten kuvios- j sa 8 on esitetty, se voi tihetä reunoille päin. ! ’ · \ 25 | j : Kuvio 9 esittää tapausta, jossa on yhdistettynä matalat, loivat leveät j : urat 7 ja kapeat urat 8. Tällainen konstruktio vaikuttaa sekä rainan W ja j :V: rullaussylinterin 1 väliin ahtautuneen ilman poistoon että rullalle R ke- j lautuvan paperirainan W alle ennen nippiä ahtautuneen ilman poistoon. j 30 Edullista on, että uritus tehdään rullaussylinterin vaipan ympäri spiraalin j muotoon eli ruuvikierremäiseksi. Jos halutaan tehdä uritus, jossa on j sekä kapeita uria 8 että leveitä uria 7, voi kapeita kierreuria 8 olla esi- j

• · β I

merkiksi useita rinnakkain sisäkkäin tietyllä jaolla, jolloin jokaisen uran 8 j :: nousu on rinnakkaisten urien 8 lukumäärä x jako. Leveät vierekkäiset j 4 · · f 35 loivat urat 7 tehdään kapeiden urien päälle esimerkiksi siten, että yhden .··. leveän, spiraalin muotoisena sylinterin ympäri jatkuvan uran leveys on 9 107327 osa em. kapeiden urien noususta ja kierteen nousu on sama kuin kapeiden urien 8 nousu, jolloin väliin jää tietyn levyinen tasainen osa, jossa on kapeita uria 8.

5 Nykyisillä ajonopeuksilla (yli 20 m/s) ja päällystetyillä paperilajeilla vielä alhaisemmissa nopeuksissa on edullista käyttää kapeita uria 8 vaipan koko leveydellä. Näin ollen kaikissa kuvioiden 5—8 tapauksissa kapeat urat 8 voivat olla päällekkäin leveiden urien 7 kanssa kuvion 9 mukaisesti.

10

Kuvio 9 esittää ajatusta sovellettuna kuvion 5 suoritusmuotoon, eli loivat urat 7 ovat vain päädyissä, ja keskialueella 5 ovat vain kapeat urat 8 sen ollessa muuten täysin sileä. Siinä tapauksessa, että reuna-alueilla 6 on sekä leveät urat 7 ja kapeat urat 8 ja muuten sileällä keski-15 alueella 5 on kapeat urat 8, on urituksen osuus vaippapinnan pinta- alasta selvästi suurempi reuna-alueilla 6 kuin keskialueella 5, esimerkiksi vähintään kaksi kertaa suurempi.

Tampuuritelaa 2 paikalleen rullausasentoon laskettaessa se aluksi no-20 jaa koko painollaan rullaussylinteriin 1, mutta telan siirtyessä alemmaksi lopulliseen rullauskiskoilla tai muulla telan päätyjä kannattavalla tukirakenteella toteutettuun rullausasentoon, jossa rullaussylinterin 1 keski-akseli ja tampuuritelan 2 keskiakseli ovat lähes samassa vaakatasossa tai niiden välillä on vain pieni, esim. alle 15° kulma, sen paino ei enää 25 kohdistu suuressa määrin rullaussylinterin 1 pintaa vastaan ja näinollen • : viivapaine rullaussylinteriä vastaan jää telan 2 päädyistä suoritettavasta • · kuormituksesta johtuen pieneksi varsinkin telan keskiosalla pitkien telo- :Y: jen taipumisesta johtuen. Toinen tapa lisätä viivakuormaa keskellä olisi bombeerata rullaussylinteri 1. Keksinnön mukainen rullaussylinterin 1 30 osittainen loiva uritus, jossa sylinterin keskiosa 5 on pääosin sileä tai siellä on vain vähän loivia leveitä uria 7, vaikuttaa samaan suuntaan • · · M kuin bombeeraus. Keksinnön mukaisella konstruktiolla voidaan siis ta- sata viivapainetta koko tampuuritelan leveyden alueella.

• · • · · • · · • · · ♦ 35 Vain osittain loivilla urilla uritettu sylinteripinta on halvempi ja nopeampi valmistaa, kuin koko vaipan leveydeltä loivilla urilla uritettu tai vaipan • » » ; keskiosalta paksummaksi bombeerattu sileä tela. On myös selvää, että V · ,0 107327 i viivakuormitustarve pienenee, koska ehjää kuormitettavaa viivaa on sylinterin keskiosalla enemmän. Myös maksimiajonopeutta on mahdollista nostaa, koska ilman käyttäytyminen voidaan hallita.

5 Keksinnön mukaisessa konstruktiossa rullausnippi N on keskeltä koko- j naan kiinni ja estää paperin luontaista karheustilavuutta suuremman j määrän pääsyn rullaan R. ; j : \ j

Eräs käyttökelpoinen tapa urittaa rullaussylinteri on koneistaa urat sylin- j 10 terin vaipan reuna-alueille 6 noin 1/6 sylinterin vaipan pituudesta mo- j lemmista päädyistä lukien. Esimerkkinä voidaan sanoa, että paperiko- j j neen 9 metriä leveän rullaussylinterin vaipasta uritetaan 1,5 metrin j matka molemmista päädyistä lukien. Vaipan keskiosaan jää silloin j 6 metriä pitkä urittamaton alue. Urittamaton alue voi olla kapeampikin, | 15 ja se on edullisesti vähintään 40 % vaipan pituudesta aksiaalisuunnas- j sa. j i j

Vastaavaa suhteutusta voidaan käyttää varustettaessa keskialue 5 le- j veillä loivilla urilla 7, joiden kokonaispoikkipinta-ala on pienempi reuna- j j 20 alueisiin 6 verrattuna. j j

Rullaussylinterin 1 vaipan toisen reuna-alueen spiraalimaisen kierteen suunta on edullisesti toisen pään kierteen suunnalle vastakkainen, joi- j f loin ne toimivat tavallaan ruuvikuljettimen tavoin keskeltä reunoille, j : 25 mutta kierteet voivat olla myös samansuuntaiset. j • J Keksintöä ei rajoiteta urien muotoon tai siihen koneistetaanko vaipan j i : V: ympäri kiertäviä erillisiä kehänsuuntaisia uria vai yksi tai useampia loi- vanousuisen kierteen muodostavia jatkuvia vaipan ympäri kulkevia uria. j 30 Keksinnön mukaisesti voidaan myös ajatella em. pintarakennetta käy- j tettäväksi kaikissa sylintereissä, jotka on tarkoitettu rullaimessa nippi - j • · 1 ; kontaktiin paperirainasta muodostettavan rullan kanssa, kuten lisätelat, j

\ kantotelarullainten telat ja painotelarullainten telat. S

: i • · · j • · « i i ' 35 Keksinnön mukainen sylinterin pintarakenne voidaan saada aikaan |

työstämällä urat em. periaatteiden mukaan täysileveän sylinterin vaipan I

. pinnalle tai kokoamalla sylinteri aksiaalisuunnassa peräkkäisistä osista, j jolloin eri osilla on jo valmiina vaippapinnassa sopiva rakenne. Näissä j j ! 107327 11 osissa voi kussakin olla tietyntyyppinen samanlaisena koko osan leveydellä pysyvä uritus, jolloin erilaisia osia keskenään yhdistelemällä päästään rakenteeltaan keksinnönmukaiseen täysileveään sylinteriin.

• · • · « · « I » » • · • · « • · · • · · • » • · · « · · • · • · · r < · • · · 1 » · * · · • · ·

Claims (24)

1. Paperirainan rullain, johon kuuluu vaippapinnan urituksella (3) va- j rustettu rullaussylinteri (1), jolloin urituksessa on rinnakkaisia loivia uria j 3 5 (7), tampuuritela (2), jonka ympärille raina (W) rullataan rullaksi (R), j sekä elimet tampuuritelan (2) ja rullaussylinterin (1) kuormittamiseksi ) toisiaan vasten rullaussylinterin (1) ja rullan (R) välisen rullausnipin (N) j aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että rinnakkaisten loivien urien (7) j muodostaman urituksen kokonaispoikkipinta-ala on rullaussylinterin (1) j 10 vaipan reuna-alueilla (6) suurempi kuin rullaussylinterin (1) vaipan j keskialueella (5). i

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rullain, tunnettu siitä, että reuna- ! alueilla (6) loivien urien (7) osuus vaipan pinta-alasta on suurempi kuin j 15 keskialueella (5). j j 5 i 3 ä

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rullain, tunnettu siitä, että j i reuna-alueilla (6) yksittäisten loivien urien (7) poikkipinta-ala on suurempi kuin keskialueella (5). 20

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rullain, tunnettu siitä, että reuna-alueilla (6) loivien urien (7) syvyys ja/tai leveys on suurempi kuin kes- *; kialueella (5). . i 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rullain, tunnettu ·;·: siitä, että reuna-alueilla (6) loivat urat (7) ovat tiheämmällä jaolla kuin keskialueella (5). * * • · · ♦ · ·

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen rullain, tunnettu siitä, ... 30 että rullaussylinterin (1) keskialue (5), jolla loivien urien (7) muodosta- • · · man urituksen kokonaispoikkipinta-ala on pienempi kuin reuna-alueilla v : (6), on vähintään 40 % vaipan leveydestä.

• ) .···. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—6 mukainen rullain, tun- 35 nettu siitä, että ainakin osalla rullaussylinterin (1) vaippaa loivien urien ···’ (7) uraleveys on 20—40 mm. 13 107327

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rullain, tunnettu siitä, että loivia uria (7) on vain vaipan reuna-alueilla (6) ja vaipan keskialue (5) on jätetty urittamatta loivilla urilla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rullain, tunnettu siitä, että rullaus- sylinterin (1) vaipan loivilla urilla urittamaton keskialue (5) on vähintään 40 % vaipan leveydestä.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—9 mukainen rullain, tun-10 nettu siitä, että loivat urat (7) on muodostettu rullaussylinterin (1) vaipan pinnalle rinnakkaisiksi, vaipan kehän ympäri kulkeviksi uriksi.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—9 mukainen rullain, tunnettu siitä, että loivat urat (7) on muodostettu rullaussylinterin (1) vai- 15 pan pinnalle yhdeksi tai useammaksi kierreuraksi.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rullain, tunnettu siitä, että rullaussylinterin pinnassa on lisäksi useita kapeita uria (8).

13. Paperirainan rullaimen sylinteri, joka on tarkoitettu nippikontaktiin paperirainasta muodostettavan rullan kanssa, jolloin sylinterin vaippa-pinta on varustettu urituksella (3), joka käsittää rinnakkaisia loivia uria (7), tunnettu siitä, että rinnakkaisten loivien urien (7) muodostaman urituksen kokonaispoikkipinta-ala on sylinterin (1) vaipan reuna-alueilla . : 25 (6) suurempi kuin sylinterin (1) vaipan keskialueella (5).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että • ♦ · reuna-alueilla (6) loivien urien (7) osuus vaipan pinta-alasta on suurempi kuin keskialueella (5). 30

• · · : 15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että reuna-alueilla (6) yksittäisten loivien urien (7) poikkipinta-ala on suurempi kuin keskialueella (5). ···· • · · « ·

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että • · ·:* reuna-alueilla (6) loivien urien (7) syvyys ja/tai leveys on suurempi kuin '· : keskialueella (5). 107327 ]

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—16 mukainen sylinteri, j tunnettu siitä, että reuna-alueilla (6) loivat urat (7) ovat tiheämmällä jaolla kuin keskialueella. j

18. Jonkin patenttivaatimuksen 13—17 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että sylinterin (1) keskialue (5), jolla loivien urien (7) muodostaman j urituksen kokonaispoikkipinta-ala on pienempi kuin reuna-alueilla (6), j on vähintään 40 % vaipan leveydestä. j < i j

19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—18 mukainen sylinteri, I tunnettu siitä, että ainakin osalla sylinterin (1) vaippaa loivien urien j (7) uraleveys on 20—40 mm. j il ;

20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että 15 loivia uria (7) on vain vaipan reuna-alueilla (6) ja vaipan keskialue (5) j on jätetty urittamatta loivilla urilla. J 3

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen sylinteri, tunnettu siitä, että sy- j linterin (1) vaipan loivilla urilla urittamaton keskialue (5) on vähintään I 20 40 % vaipan leveydestä. ] i i

22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—21 mukainen sylinteri, j • tunnettu siitä, että loivat urat (7) on muodostettu sylinterin (1) vaipan j : pinnalle rinnakkaisiksi, vaipan kehän ympäri kulkeviksi uriksi. j ··: 25 I

23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—21 mukainen sylinteri, | tunnettu siitä, että loivat urat (7) on muodostettu sylinterin (1) vaipan ! • · · 3 pinnalle yhdeksi tai useammaksi kierreuraksi. j t t · |

24. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—23 mukainen sylinteri, j : tunnettu siitä, että sylinterin pinnassa on lisäksi useita kapeita uria (8). • · · 5 • · · I i • · · · 9 9 9 ' 9# il »9 I *; | \ ! 15 107327