FI107219B - Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä - Google Patents
Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä Download PDFInfo
- Publication number
- FI107219B FI107219B FI980982A FI980982A FI107219B FI 107219 B FI107219 B FI 107219B FI 980982 A FI980982 A FI 980982A FI 980982 A FI980982 A FI 980982A FI 107219 B FI107219 B FI 107219B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- base station
- terminal
- code
- timing
- signal
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims abstract description 23
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 18
- 238000012935 Averaging Methods 0.000 claims description 16
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 15
- 230000001427 coherent effect Effects 0.000 claims description 10
- 125000001495 ethyl group Chemical group [H]C([H])([H])C([H])([H])* 0.000 claims 1
- 230000001360 synchronised effect Effects 0.000 description 7
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 4
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 3
- 238000001914 filtration Methods 0.000 description 3
- 230000010363 phase shift Effects 0.000 description 3
- 230000011664 signaling Effects 0.000 description 3
- 238000004891 communication Methods 0.000 description 2
- 230000001934 delay Effects 0.000 description 2
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 2
- 230000000644 propagated effect Effects 0.000 description 2
- 108010003272 Hyaluronate lyase Proteins 0.000 description 1
- 239000000969 carrier Substances 0.000 description 1
- 230000001413 cellular effect Effects 0.000 description 1
- 238000001514 detection method Methods 0.000 description 1
- 230000005670 electromagnetic radiation Effects 0.000 description 1
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 1
- 230000001771 impaired effect Effects 0.000 description 1
- 230000010354 integration Effects 0.000 description 1
- 230000002452 interceptive effect Effects 0.000 description 1
- 238000000691 measurement method Methods 0.000 description 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 description 1
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W64/00—Locating users or terminals or network equipment for network management purposes, e.g. mobility management
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
- G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
- G01S5/02—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations using radio waves
- G01S5/10—Position of receiver fixed by co-ordinating a plurality of position lines defined by path-difference measurements, e.g. omega or decca systems
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
- G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
- G01S5/02—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations using radio waves
- G01S5/14—Determining absolute distances from a plurality of spaced points of known location
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Remote Sensing (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Radar, Positioning & Navigation (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
- Electric Clocks (AREA)
- Measurement Of Unknown Time Intervals (AREA)
- Testing, Inspecting, Measuring Of Stereoscopic Televisions And Televisions (AREA)
- Radar Systems Or Details Thereof (AREA)
- Monitoring And Testing Of Transmission In General (AREA)
- Circuits Of Receivers In General (AREA)
- Position Fixing By Use Of Radio Waves (AREA)
Description
107219
Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä
Keksinnön ala
Keksintö liittyy radiojärjestelmiin ja tarkemmin CDMA-radiojärjestel-mään. Keksinnön kohteena on signaalin ajoituksen mittausmenetelmä, jota 5 käytetään CDMA-radiojärjestelmässä, johon kuuluu ainakin kolme tukiasemaa ja päätelaite, jotka kertovat signaalin hajotuskoodilla, ja jossa menetelmässä tukiaseman lähetys käsittää usean eri hajotuskoodilla lähetetyn koodikanavan, joista ainakin yhdellä lähetetään ennalta tunnettu symbolisekvenssi, ja jossa menetelmässä päätelaite on yhteydessä ainakin yhteen tukiasemaan, jonka 10 ajastuksesta päätelaitteella on tiedot.
Keksinnön kohteena on myös radiojärjestelmä, joka on erityisesti CDMA-radiojärjestelmä, joka käsittää ainakin kolme tukiasemaa ja päätelaitteen, jotka on sovitettu kertomaan signaalin hajotuskoodilla, jossa radiojärjestelmässä tukiaseman lähetys käsittää usean eri hajotuskoodilla lähetetyn koo-15 dikanavan, joista ainakin yksi käsittää ennalta tunnetun symbolisekvenssin, ja päätelaite on yhteydessä ainakin yhden palvelevan tukiaseman kanssa, jonka ajastuksesta päätelaitteella on tiedot.
Keksinnön tausta
Vastaanotetun signaalin tarkan kulkuaikaviiveen määrittäminen on 20 tärkeää esimerkiksi signaalin ilmaisemiseksi ja päätelaitteen sijainnin määrittämiseksi. Päätelaitteen synkronoitumiseksi tukiaseman lähetykseen jokainen ••’i tukiasema lähettää synkronointikanavalla (Sync channel) synkronointisignaa- lia. Synkronointikanavan signaali voidaan demoduloida ja ilmaista aina, kun pi-
Ml v : lottisignaali on tunnistettavissa. Synkronointikanavassa siirretään tietoa tuki- 25 asemasta, pilottisignaalin tehosta ja vaiheesta sekä ylälinkkihäiriön suuruudes-ta. Liikennekanavan symbolien ilmaiseminen on mahdollista, kun yhteys lä-hettimen ja vastaanottimen välillä on synkronoitu. Synkronoitu yhteys puolestaan tarkoittaa sitä, että päätelaite tietää signaalin kulkuaikaviiveen.
Tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa siirtosuunnassa tuki-30 asemalta tilaajapäätelaitteelle jatkuvia koodikanavia kuten pilottikanavaa voidaan käyttää synkronointiin. Tilaajapäätelaite voi etsiä koodivaiheen ja siten synkronoitua tukiaseman lähetykseen ja siten määrittää tukiaseman signaalin ajoituksen. Vastakkaisessa siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle tilaajapäätelaite aloittaa lähetyksen ja tukiasema etsii koodivaiheen ja määrit-35 tää päätelaitteen signaalin ajoituksen. Siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tu- • · 2 107219 kiasemalle tulee esille ongelma, joka johtuu tilaajapäätelaitteen etäisyydestä tukiasemaan eli lähi-kauko-ongelma (near-far problem). Päätelaitteen paikannuksessa tätä ongelmaa nimitetään kuuluvuusongelmaksi. Yhden tukiasenr^n lähellä olevaa päätelaitetta eivät muut tukiasemat kuule eikä päätelaite läheljä 5 olevan tukiaseman häiritsevän lähetyksen takia kuule muita tukiasemia. Kiin päätelaitteen ja ainakin kolmen tukiaseman välistä signaalin kulkuaikaa ei voida mitata, ei myöskään päätelaitteen sijaintia voi tällä tavoin määrittää.
Keksinnön lyhyt selostus
Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä ja menetelmin 10 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tärrjä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että päätelaitteelle välitetään palvelevan tukiaseman kautta tiedot aji-nakin yhden naapuritukiaseman lähettämästä ainakin yhdestä koodikanava$- i ta, koodikanavatiedot ilmaisevat ainakin koodikanavan hajotuskoodin ja arvicjn 15 kunkin koodikanavan symboliajastuksesta suhteessa palvelevan tukiasemajn ajastukseen ja koodikanavatietojen perusteella päätelaite käyttää hyväkseejn ainakin osaa naapuritukiaseman koodikanavista naapuritukiaseman signaalin ajoituksen mittauksessa.
Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista, että palvel^-20 va tukiasema on sovitettu välittämään tiedot ainakin yhden naapuritukiasemajn lähettämästä ainakin yhdestä koodikanavasta, koodikanavatiedot käsittävät ·. : tiedon ainakin koodikanavan hajotuskoodista ja arvion kunkin koodikanavah ! / symboliajoituksesta suhteessa palvelevan tukiaseman ajastukseen ja koodj- kanavatietojen perusteella päätelaite on sovitettu käyttämään hyväkseen ainä- • · · *·[/ 25 kin osaa naapuritukiaseman koodikanavista naapuritukiaseman signaalin a- *·.·* joituksen mittauksessa.
Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan V : useita etuja. Kuuluvuusongelma helpottuu ja päätelaite voi synkronoitua myö^ naapuritukiasemien lähetykseen, mikä mahdollistaa päätelaitteen sijainnin ·:··: 30 määrityksen.
• · · • ·
Kuvioiden lyhyt selostus
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojeh yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa , · ·. kuvio 1 esittää radiojärjestelmää, !.. _ 35 kuvio 2 esittää liikennekanavia, • t 4 4· 3 107219 kuvio 3 esittää vastaanottimen lohkokaaviota ja kuvio 4 esittää RAKE-vastaanottimen lohkokaaviota.
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu erityisesti VVCDMA-radiojär-5 jestelmään (Wideband Code Division Multiple Access) niihin kuitenkaan rajoittumatta.
Kuviossa 1 on esitetty radiojärjestelmä, joka käsittää päätelaitteen 100, kolme tukiasemaa 102 - 106 ja tukiasemaohjaimen 108. Tässä tilanteessa voidaan ajatella, että päätelaite 100, joka on edullisesti matkapuhelin, on 10 varsinaisesti yhteydessä tukiaseman 102 kanssa. Tukiaseman 102 naapuritu-kiasemina ovat tukiasemat 104 ja 106. Näillä kaikilla tukiasemilla 102 - 106 on edullisesti yhteinen tukiasemaohjain 108, josta on yhteys edelleen esimerkiksi matkapuhelinkeskuksen (ei esitetty kuviossa 1) kautta muualle matkapuhelinverkkoon ja muihin puhelinverkkoihin. Radiojärjestelmän verkko-osaksi määri-15 tellään muut radiojärjestelmän osat yhdessä paitsi päätelaitteet 100.
Päätelaitteen sijainnin mittausta varten tarvitaan signaalin kulkuaika päätelaitteen ja ainakin kolmen tukiaseman välillä. Aluksi päätelaite mittaa kunkin tukiaseman lähettämän signaalin vastaanottohetken TOA. Tukiasemien
signaalien väliset aikaerot TDOA (Time Difference Of Arrival) tai OTD
20 (Observed Time Difference) voidaan muodostaa laskemalla tukiasemien vas- taanottohetkien TOA erotukset, jolloin aikaerojen suuruudet ilmaisevat myös ·. : tukiasemien etäisyydet päätelaitteesta. Kun päätelaitteen etäisyys ainakin kol- mesta tukiasemasta tunnetaan, voidaan päätelaitteen sijainti määrittää yksise- M litteisesti. Vastaanottohetki voidaan CDMA-järjestelmässä määrittää käyttä- • « · *;].* 25 mällä hajotuskoodin synkronointia hyväksi. Kun tietty hajotuskoodin chippi ’···’ (chippi on hajotuskoodin bitti) päätelaitteessa esiintyy ajanhetkellä t1 ja sama v.: chippi tukiasemassa esiintyy ajanhetkellä t2, signaalin kulkuaika päätelaitteen »·» v : ja tukiaseman välillä on t2 -11. Päätelaite mittaa ajan t1 ja tukiasema mittaa ajan t2. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa päätelaitteen kellon ei tarvitse olla ‘ ·:··· 30 synkronoitu tukiasemien kellon kanssa. Kun päätelaite lähettää ns. round-trip - ·*··; signaalin tukiasemalle ja tukiasema vastaa tähän signaaliin, voidaan päätelait teen ja tukiaseman aikaeron vaikutus poistaa. Jos tukiasemien lähetystä ei ole synkronoitu ja tukiasemien väliset aikaerot eivät ole tiedossa, pitää round-trip -mittaus suorittaa kaikkien niiden tukiasemien kanssa, joiden signaalien ajoi-:T: 35 tusta päätelaite mittaa. Synkronoidussa verkossa tai tukiasemien välisten ai- .· ’. kaerojen ollessa tiedossa round-trip -signaalia ei tarvita käytettäessä aikaeroi- 4 107219 hin perustuvaa TDOA-menetelmää paikan määrittämiseen. Kulkuaikaviiveisijn perustuvassa TOA-menetelmässä tarvitaan tällöin round-trip -signaali ainoastaan palvelevaan tukiasemaan.
Vaikka verkko olisikin synkronoitu tai tukiasemien väliset ajoituserpt 5 olisivat tiedossa, voidaan round-trip -signaalia palvelevaan tukiasemaan käyjt-tää määrittämään vaihteluväli kulkuaikaviiveelle muihin tukiasemiin. Päätelaite mittaa ensin etäisyyden palvelevaan tukiasemaan käyttämällä round-trip; -signaalia. Jos etäisyys palvelevaan tukiasemaan on d1, naapuritukiaseman ja päätelaitteen etäisyydelle d2 pätee: 10 d12-d1 - e < d2 < d12 + d1 +e missä d12 on palvelevan tukiaseman ja naapuritukiaseman etäisyys ja e cjn mittauksen d1 tarkkuus. Näin saatua viiveen vaihteluväliä voidaan hyödyntäjä kulkuaikaviiveen estimoinnissa. Päätelaitteen ja naapuritukiaseman etäisyyden vaihteluvälin leveys on 2(d1 + e), mikä vastaa chippeinä 2(d1 + e)/(c*Ta), 15 kun Te on chipin kesto ja c on sähkömagneettisen säteilyn nopeus.
Keksinnön mukaisessa ratkaisussa päätelaite 100 on aluksi yhteydessä ainakin yhteen tukiasemaan (kuviossa 1 tukiasemaan 102). Päätelaitetta 100 palvelevan tukiaseman 102 naapuritukiasemat 104, 106 välittävät päätelaitteen 100 tai radiojärjestelmän verkko-osan pyynnöstä päätelaitteelle 10jO 20 tietoja lähettämistään koodikanavista, jollainen on erityisesti liikennekanav^. Saamiensa tietojen avulla päätelaite 100 voi käyttää hyväksi myös muita kujn synkronointikanavaa synkronoinnin muodostamisessa, jolloin naapuritukias$-mien 104, 106 signaali(e)n ajoituksen mittaus on mahdollista pelkän synkrt)»-nointikanavan käyttöön perustuvia ratkaisuja suuremmilla häiriö-ja kohinat^-25 soilla, koska myös muiden kuin synkronointikanavan signaalin energiaa voi- ,···, daan käyttää hyväksi. Erityisen edullista on hyödyntää koodikanavista ne osajt, joissa lähetetään tunnettua signaalia, kuten säännöllisin välein lähetettäviä r0- ferenssi- eli pilottisymboleita. Tällöin datamodulaatio on mahdollista poistaa • · » ! näiltä kohdin ilman päätöstakaisinkytkentää, ja ns. koherenttia keskiarvoist^-30 mistä tai suodatusta voidaan käyttää mitatulle kanavan impulssivast^-estimaatille. Tarkastellaan nyt keksinnöllistä ratkaisua siinä tapauksessa, että *"*: koodikanavasta käytetään pilottisymboleita.
:v, Esimerkki tukiaseman lähettämien koodikanavien sisällöstä ajajn '..! funktiona on esitetty kuviossa 2. Ennalta tunnetut pilottisymbolit 200 lähet$- 35 tään tässä esimerkissä kolmessa eri liikennekanavassa CH1, CH2 ja CH3 eri 11« v : ajanhetkillä. Päätelaitteen tulee tietää koodikanavan pilottisymbolien välinen I I I « 4 · 5 107219 aikaero Tslot suhteessa palvelevan tukiaseman ajoitukseen voidakseen käyttää hyväksi pilottisymboleita 200. Liikennekanavassa lähetetään datan 204 lisäksi myös tehonsäätösymboli TPC (Transimission Power Control), jolla tukiasema voi pyytää päätelaitetta muuttamaan lähetystehoaan.
5 Pystyäkseen käyttämään hyväkseen koodikanavan signaaleja pää telaitteella 100 tulee olla tiedot pilottisymbolien 200 aikaeron Tslot lisäksi myös koodikanavan hajotuskoodista, hajotuskertoimesta ja referenssisymboleista. Edelleen päätelaite 100 tarvitsee arvion hajotuskoodin vaiheesta ja referens-sisymbolien sijainnista aikavälissä, jotka tiedot päätelaitetta 100 palveleva tu-10 kiasema 102, tukiasemaohjain 108 tai jokin muu kiinteän verkko-osan yksikkö pyytää naapuritukiasemalta 104, 106. Naapuritukiasema 104, 106 lähettää nämä tiedot palvelevalle tukiasemalle 102 edullisesti kiinteän verkko-osan kautta ainakin yhdestä koodikanavastaan, jo(i)lla on suurin lähetysteho päätelaitetta palvelevan tukiaseman 102 suuntaan. Päätelaitetta 100 palveleva tu-15 kiasema 102 lähettää nämä tiedot edelleen päätelaitteelle 100. Signaalien ajoitustiedot ilmoitetaan päätelaitteelle 100 edullisesti suhteessa palvelevan tukiaseman 102 ajoitukseen. Jos naapuritukiasema 104, 106 ei lähetä riittävästi koodikanavia ajoituksen mittauksen onnistumiseksi esimerkiksi vähäisen kuormituksen takia, naapuritukiasema 104, 106 voi lisätä lähetykseen kanavia 20 päätelaitteen 100 kanavamittausten ajaksi. Tämä voi tapahtua myös päätelaitteen 100 pyynnöstä. Näiden kanavien signaalien ajoituksiahan käytetään keksinnöllisessä ratkaisussa päätelaitteen 100 paikannukseen. Näillä erityi-.' · : sesti päätelaitteen 100 paikannuksessa käytettävillä kanavilla lähetetään edul- • v. lisesti tunnettuja referenssisymboleja. Kun radiojärjestelmä on vain vähäisesti 25 kuormitettu, kanavia voidaan lisätä ilman että muiden päätelaitteiden tiedon-,···. siirto oleellisesti häiriintyy. Kaikki ajoitukset, joita kiinteän verkon kautta väitteli tään, ovat edullisesti suhteessa palvelevan tukiaseman 102 ajastukseen.
*;];* Tarkastellaan nyt lähemmin keksinnön mukaiseen ratkaisuun so- • * a ·’ ’ veltuvaa päätelaitteen vastaanotinta kuvion 3 avulla. Vastaanotin käsittää 30 aluksi antennin 280, radiotaajuusosat 282 ja analogiadigitaalimuuntimen 284. Lähetetty signaali otetaan vastaan antennilla 280, josta signaali etenee radio-*’**: taajuusosille 282, joissa suoritetaan kvadratuuridemodulaatio. Kvadratuuride- ; v, modulaatiossa vastaanotettu signaali jaetaan kahteen osaan, joista ensimmäi- < a nen osa kerrotaan radiotaajuisella kosinikantoaallolla, joka on muotoa T 35 cos(cc>ct). Toinen osa signaalia kerrotaan vaihesiirretyllä kantoaallolla, mikä « * * *·* ’ voidaan ilmaista siten, että signaali kerrotaan sinikantoaallolla, joka on muotoa • » 6 107219 sin(oact). Näin signaalien kertomisessa käytetään kantoaaltoja, joiden välillä on π/2 vaihesiirto. Koska signaalin eri osat ovat π/2 vaihesiirron takia ortogonaali-sia toistensa suhteen, dataosat voidaan ilmaista käyttäen kompleksista ilmaisutapaa. Tällöin vastaanotettu signaali U voidaan ilmaista muodossa U = I + 5 jQ, missä I on ensimmäinen dataosa, Q on toinen dataosa ja j on imagina^-riyksikkö. Kvadratuuridemoduloidut signaalinosat I, Q muutetaan analogiadi-gitaalimuuntimessa 284 kompleksimuotoisiksi digitaalinäytteiksi.
Vastaanotetun signaalin koodiin sovitettu suodatin 300 on FIR-suodatin (Finite Impulse Response), jonka painokertoimet saadaan suorasjn 10 käytetyn signaalin hajotuskoodista. Sovitettu suodatin 300 antaa ulos jokaisia signaalinäytettä kohti vastaanotetun signaalin korrelaation yhdellä mitattavalla viiveellä hajotuskoodin kanssa, joka ladataan sovitettuun suodattimeen 300 koodigeneraattorista 302. Sovitettu suodatin 300 käsittää N tappia, mikä vahtaa mitattavaa viivealuetta. Kun N kpl signaalinäytteitä on ajettu sovitetun sup-15 dattimen 300 läpi, painokertoimien pysyessä muuttumattomina, on muodostunut N kpl korrelaatioarvoja, jotka esittävät alustavasti kanavan vektorimuotoista impulssivaste-estimaattia. Alustavasta impulssivaste-estimaatista poi$-tetaan datamodulaation vaikutus kertojassa 306, jossa alustava impulssivap-te-estimaatti kerrotaan symboligeneraattorista 304 saatavalla ennalta tunne-20 tulla symbolisekvenssillä. Näin muodostetaan impulssivaste-estimaatti, jonkja suurimmista arvoista saadaan viive-estimaatit signaalin monitiekomponentejl-le. Koska signaali on hyvin kohinainen, joukko peräkkäisiä impulssivaste-estji-’ 'i maatteja täytyy ennen viive-estimaattien muodostamista suodattaa laskentä- v. ·' välineissä 308 luotettavien viive-estimaattien saamiseksi. Tämä suoritetaan lä- v i 25 taamalla sovitetun suodattimen 300 painokertoimet hajotuskoodin seuraavallje N:lle näytteelle ja keskiarvoistamalla näin muodostettu N:n pituinen impulssj-vaste aikaisempien impulssivaste-estimaattien kanssa. Kun tällainen keksirt-nön mukainen koherentti impulssivaste-estimaattien keskiarvoistus on suorite^-tu, voidaan vastaanotetun signaalin viive-estimaatit periaatteessa muodostat. ..... 30 Kuvatussa vastaanotinratkaisussa viive-estimaatteja tarkennetaan vielä kuj- ... tenkin jatkoprosessoinnilla. On huomattava, että vaikka tässä kuvauksessa oh ·;·* käytetty impulssivaste-estimaattien käsittelyssä termiä koherentti keskiarvoi^- : ‘ : taminen, keskiarvoistamisen asemesta keksinnöllisen ratkaisun toteuttavassja vastaanottimessa voidaan käyttää mitä tahansa tunnettua impulssivaste- « I * 35 estimaattien suodatusta perustuen esimerkiksi IIR-suodatukseen (Infinite Irri-pulse Response). Jos ajoituksen mittauksessa on käytössä useita koodikana- • · · 7 107219 via, niiden tunnettuja symboliseksvenssejä voidaan käyttää hyväksi lataamalla kullakin ajanhetkellä sovitettuun suodattimeen sitä koodikanavan hajotuskoo-dia vastaavat kertoimet, jolla hajotuskoodilla sillä hetkellä vastaanotetaan refe-renssisymboleita. Jos käytössä on riittävän monta koodikanavaa ja niiden ai-5 kaerot Tslot ovat jakautuneet koko referenssisymbolien lähetysjakson yli, päätelaitteella on sovitetun suodattimen jälkeen käytettävissä koko ajan signaali, josta datamodulaatio voidaan poistaa. Tästä saatuja impulssivaste-estimaatteja voidaan keskiarvoistaa koherentisti, edellyttäen, että ajoituksen mittauksessa käytettävät koodikanavat lähetetään samasta tukiaseman an-10 tennistä, jolloin ne etenevät samaa radiokanavaa pitkin.
Kompleksinen IQ-signaali etenee koherentisti keskiarvoistavasta laskentavälineestä 308 valintavälineisiin 310, johon tulee myös sovitetun suodattimen 300 lähtösignaali suoraan. Tällä valintavälineellä 310 voidaan siis valita käytetäänkö koherenttia keskiarvoistusta hyväksi vai ei. Riippumatta siitä, 15 valitaanko sovitetun suodattimen 300 lähtösignaali suoraa vai käytetäänkö koherentisti keskiarvoistettuja signaalikomponentteja, IQ-muotoinen signaali ko-2 2 rotetaan neliöön (I +Q ) välineissä 312 datamodulaation ja vaihevirheen poistamiseksi ennen keskiarvoistamista välineissä 314. Datamodulaationa käytetään esimerkiksi QPSK-modulaatiota (Quadrature Phase Shift Keying). 20 Tätä valitsimen 310 jälkeistä keskiarvoistusta kutsutaan epäkoherentiksi kes-kiarvoistamiseksi. Käytettäessä tunnetun tekniikan mukaisesti pelkästään epäkoherenttia keskiarvoistamista haittapuolena on se, että signaalin ohella ·. i myös sovitetun suodattimen 300 ulostulossa näkyvä kohina summautuu ne- liöllisesti, joten signaali-kohina-suhde keskiarvoistamisen jälkeen ei olennai-25 sesti parane. Pelkkä epäkoherentti keskiarvoistus auttaa tosin estimoimaan huippujen kohdat luotettavammin. Koherentissa keskiarvoistamisessa neliöön korotus tehdään vasta koherentin keskiarvoistamisen jälkeen. Tämä kuitenkin edellyttää, että lähetetyt symbolit, jotka ovat edullisesti pilottisymboleita, ovat ennalta tiedossa, jolloin datamodulaatio voidaan poistaa näytteistä.
<<<>; 30 Käytännössä lähettimen ja vastaanottimen radiotaajuusvälineiden 282 käsittäneen oskillaattoreiden (ei esitetty kuvioissa) välinen taajuusvirhe ja • · radiokanavan aiheuttama Doppier-siirtymä signaalissa aiheuttaa signaalinäyt-teiden vaiheen pyörimistä, joten koherentti keskiarvoistusaika ei voi olla kovin pitkä, maksimissaan esimerkiksi noin 1 ms. Tällöin voidaan koherentisti keski-35 arvoistettu impulssivaste-estimaatti korottaa neliöön ja keskiarvoistaa edelleen I‘ epäkoherentisti pitemmältä ajalta (yli 1 ms) välineissä 314. Kun impulssivaste-
I I
I t · 8 107219 estimaatti etenee viive-estimaattoriin 316, viive-estimaattori 316 etsii impulsSi-vaste-estimaatin huiput, jotka edustavat monitie-edenneen signaalin tärkeirfi-piä viiveitä. Lyhin viive vastaa usein aikaa, joka signaalilla on kulunut suoran näköyhteysmatkan kulkemiseen. Näin päätelaite voi mitata tukiasemien εφ-5 naalien vastaanottoajan TOA (Time Of Arrival) ja signaalien välisen havaiten aikaeron OTD (Observed Time Difference). Vastaanottimen toimintaa ohj^a ohjausyksikkö 318 ja lohkot 300 - 318 muodostavat viivelohkon 298, joka voi olla osa RAKE-vastaanotinta.
Kuviossa 4 on esitetty RAKE-vastaanottimen lohkokaavio. Va$-10 taanotettu signaalin etenee antennista 280 radiotaajuusvälineiden 282 ja analogiadigitaalimuuntimen 284 läpi kuten kuviossa 3. Tämän jälkeen kom|f>-leksinen signaali etenee viivelohkoon 298, joka tarkemmin kuvattu kuviossa 3, ja RAKE-vastaanottimen RAKE-haaroihin 400 - 404. Lohkot 400 - 404 käsittivät tyypillisesti koodigeneraattorin ja sovitetun suodattimen hajotuskoodin pu|r-15 kamista varten, ja kukin lohko 400 - 404 on asetettu koostamaan eri viiveel ä vastaanotettua hajotuskoodattua signaalia. Viivelohko 298 asettaa RAK(£-haarojen 400 - 404 viiveet, joilla hajotuskoodaus puretaan. Kun RAKE£-haarojen 400 - 404 vastaanottamien signaalien hajotuskoodaukset on purettg, monitie-edenneen signaalin eri signaalikomponentit yhdistetään diversiteetti-20 yhdistelmässä 406, jonka jälkeen signaalin kantataajuista prosessointia jatketaan, mutta jatkokäsittely ei ole keksinnöllisen ratkaisun kannalta oleellistä-Vastaanottimessa radiotaajuusvälineiden 282 vahvistusta ja taajuutta sääd0-·.·· tään edullisesti automaattisen vahvistuksen ohjausvälineen 410 ja automaalt- : Y: tisen taajuuden ohjausvälineen 412 avulla.
:' ·': 25 Keksinnön mukaiset ratkaisut voidaan toteuttaa erityisesti digitaaji- .···. sen signaalinkäsittelyn osalta esimerkiksi ASIC- tai VLSI-piireiljä (Application-Specific Integrated Circuit, Very Large Scale Integration). Suoriteit- • · · tavat toiminnot toteutetaan edullisesti mikroprosessoritekniikkaan perustuvina • · · * ohjelmina.
30 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustustejn | ’ mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vasjn sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
< I I
Claims (24)
1. Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä, jota käytetään CDMA-ra-diojärjestelmässä, johon kuuluu ainakin kolme tukiasemaa (102 - 106) ja päätelaite (100), jotka kertovat signaalin hajotuskoodilla, ja jossa menetelmässä 5 tukiaseman lähetys käsittää usean eri hajotuskoodilla lähetetyn koodikanavan (CH1 - CH3), joista ainakin yhdellä lähetetään ennalta tunnettu symbolisek-venssi (200), ja jossa menetelmässä päätelaite (100) on yhteydessä ainakin yhteen tukiasemaan (102), jonka ajastuksesta päätelaitteella (100) on tiedot, tunnettu siitä, että 10 päätelaitteelle (100) välitetään palvelevan tukiaseman (102) kautta tiedot ainakin yhden naapuritukiaseman (104, 106) lähettämästä ainakin yhdestä koodikanavasta (CH1, CH2, CH3), koodikanavatiedot ilmaisevat ainakin koodikanavan (CH1, CH2, CH3) hajotuskoodin ja arvion kunkin koodikanavan (CH1, CH2, CH3) symboli-15 ajastuksesta suhteessa palvelevan tukiaseman (102) ajastukseen ja koodikanavatietojen perusteella päätelaite (100) käyttää hyväkseen ainakin osaa naapuritukiaseman (104, 106) koodikanavista (CH1, CH2, CH3) naapuritukiaseman (104, 106) signaalin ajoituksen mittauksessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että päätelaite (100) käyttää hyväkseen ainakin osaa naapuritukiaseman (104, 106. ilmoittamilla koodikanavilla (CH1, CH2, CH3) lähettämistä ennalta tunnetuista symbolisekvensseistä (200) naapuritukiaseman (104, 106) signaalin ajoituksen mittauksessa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, #I..# 25 että päätelaitetta (100) palveleva tukiasema (102), tukiasemaohjain (108) tai muu kiinteän verkko-osan yksikkö pyytää ainakin yhdeltä naapuritukiasemalta • · « *·[·* (104,106) koodikanavatietoja kiinteän verkko-osan kautta.
:·* * 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naapuritukiasema (104, 106) valitsee tietojen lähettämistä varten muuta-30 man koodikanavan (CH1 - CH3), joissa on suurin lähetysteho päätelaitetta *”\· (100) palvelevan tukiaseman (102) suuntaan.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajoituksen mittauksessa käytetään hyväksi myös synkronointikanavaa.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • 35 että päätelaite (100) mittaa signaalin ajoituksen ainakin kolmesta tukiasemasta (102-106) päätelaitteen (100) sijainnin määrittämiseksi. 10 107219
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitjä, että päätelaite (100) lähettää tukiasemien signaaleihin liittyvät ajoitustiedot radiojärjestelmän kiinteään verkko-osaan päätelaitteen (100) sijainnin määrittämiseksi.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitpi, että päätelaite (100) määrittää itse oman sijaintinsa signaalien ajoituksen avulla.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajoituksen mittauksen epäonnistuessa yhden naapuritukiaseman (104, 10 106) kanssa päätelaite (100) mittaa signaalin ajoituksen muun naapurituki aseman (104, 106) kanssa.
9 107219 Patentti vaati m ukset
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siit^, että naapuritukiasema (104, 106) lisää lähetykseensä päätelaitteen (1θφ) ajoitusmittausta varten ainakin yhden koodikanavan (CH1, CH2, CH3), jolla 15 lähetetään tunnettua symbolisekvenssiä, ja naapuritukiasema (104, 106) ilmoittaa päätelaitteelle (100) palvelevan tukiaseman (102) kautta tiedot, joidejn perusteella päätelaite (100) käyttää mainittua koodikanavaa (CH1, CH2, CH3) ajoituksen mittauksessa.
11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että päätelaite (100) ottaa vastaan useiden saman tukiaseman (102 - 10$) koodikanavien (CH1 - CH3) ennalta tunnettuja symboleita (200), jotka tukiasema (102 -106) on lähettänyt aikamultipleksatusti useissa kanavissa (CH1-.''.; CH3) siten, että eri koodikanavien ennalta tunnetut symbolit (200) ovat oleelli- : sesti eri aikaisia.
12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .···. että päätelaite (100) purkaa vastaanotetun koodikanavan signaalin hajotu^- . v. koodauksen, kertoo signaalin ennalta tunnetulla symbolisekvenssillä (200) kä- ♦ « · navan impulssivaste-estimaatin muodostamiseksi ja mittaa vastaanotetun sicj-*** * naalin ajoituksen käyttämällä impulssivaste-estimaattien koherenttia keskiar- 30 voistamista.
: : 13. Radiojärjestelmä, joka on erityisesti CDMA-radiojärjestelmä, ja- * * * ka käsittää ainakin kolme tukiasemaa (102 - 104) ja päätelaitteen (100), jotkp : on sovitettu kertomaan signaalin hajotuskoodilla, jossa radiojärjestelmässä tu kiaseman lähetys käsittää usean eri hajotuskoodilla lähetetyn koodikanavap 35 (CH1 - CH3), joista ainakin yksi käsittää ennalta tunnetun symbolisekvenssiji .: ; (200), ja päätelaite (100) on yhteydessä ainakin yhden palvelevan tukiaseman »« t 11 107219 (102) kanssa, jonka ajastuksesta päätelaitteella (100) on tiedot, tunnettu siitä, että palveleva tukiasema (102) on sovitettu välittämään tiedot ainakin yhden naapuritukiaseman (104, 106) lähettämästä ainakin yhdestä koodikana-vasta (CH1, CH2.CH3), 5 koodikanavatiedot käsittävät tiedon ainakin koodikanavan (CH1, CH2, CH3) hajotuskoodista ja arvion kunkin koodikanavan (CH1, CH2, CH3) symboliajoituksesta suhteessa palvelevan tukiaseman (102) ajastukseen ja koodikanavatietojen perusteella päätelaite (100) on sovitettu käyttämään hyväkseen ainakin osaa naapuritukiaseman (104, 106) koodikanavista 10 (CH1, CH2, CH3) naapuritukiaseman (104, 106) signaalin ajoituksen mittauk sessa.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että päätelaite (100) on sovitettu käyttämään hyväkseen ainakin osaa naapuritukiaseman (104, 106) ilmoittamilla koodikanavilla (CH1, CH2, CH3) 15 lähettämistä ennalta tunnetuista symbolisekvensseistä (200) naapuritukiaseman (104,106) signaalin ajoituksen mittauksessa.
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että päätelaitetta (100) palveleva tukiasema (102), tukiasemaohjain (108) tai muu kiinteän verkko-osan yksikkö on sovitettu pyytämään ainakin yh- 20 deltä naapuritukiasemalta (104, 106) koodikanavatietoja kiinteän verkko-osan kautta.
16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että naapuritukiasema (104, 106) on sovitettu valitsemaan tietojen lä-hettämistä varten muutaman koodikanavan (CH1 - CH3), joissa on suurin lä- I I ;';'; 25 hetysteho päätelaitetta (100) palvelevan tukiaseman (102) suuntaan.
.···. 17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- t u siitä, että päätelaite (100) on sovitettu käyttämään ajoituksen mittauksessa • · · hyväksi myös synkronointikanavaa.
18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-30 t u siitä, että päätelaite (100) on sovitettu mittaamaan signaalin ajoituksen ai- : ** nakin kolmesta tukiasemasta (102 - 106) päätelaitteen (100) sijainnin määrit- • · « tämiseksi.
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- . , tu siitä, että päätelaite (100) on sovitettu lähettämään tukiasemien (102 -106) 35 signaaleihin liittyvät ajoitustiedot radiojärjestelmän kiinteään verkko-osaan . : päätelaitteen (100) sijainnin määrittämiseksi. 12 107219
20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että päätelaite (100) on sovitettu määrittämään itse oman sijaintinsa signaalien ajoituksen avulla.
21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-5 t u siitä, että ajoituksen mittauksen epäonnistuessa yhden tukiaseman (1021 - 106. kanssa päätelaite (1009 on sovitettu mittaamaan signaalin ajoituksen muun tukiaseman (102 -106) kanssa.
22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että naapuritukiasema (104, 106) on sovitettu lisäämään läh£- 10 tykseensä päätelaitteen (100) ajoitusmittausta varten ainakin yhden koodik^-navan (CH1, CH2, CH3), joka käsittää tunnetun symbolisekvenssin, ja naaprji-ritukiasema (104, 106) on sovitettu ilmoittamaan päätelaitteelle (100) palvelevan tukiaseman (102) kautta päätelaitteen (100) koodikanavan (CH1, CH2, CH3) ajoituksen mittauksessa käyttämät tiedot.
23. Patenttivaatimuksen 14 mukainen radiojärjestelmä, t u n n e th tu siitä, että päätelaite (100) on sovitettu ottamaan vastaan useiden samajn tukiaseman (102 - 106) koodikanavien (CH1, CH2, CH3) ennalta tunnettuja symboleita (200), jotka tukiasema (102 - 106) on lähettänyt aikamultipleks^-tusti useissa kanavissa (CH1 - CH3) siten, että eri koodikanavien ennalta tun-20 netut symbolit (200) ovat oleellisesti eri aikaisia.
24. Patenttivaatimuksen 14 mukainen radiojärjestelmä, tunnetr tu siitä, että päätelaite (100) on sovitettu purkamaan vastaanotetun koodik^r- navan signaalin hajotuskoodauksen, kertomaan signaalin ennalta tunnetuilla symbolisekvenssillä (200) kanavan impulssivaste-estimaatin muodostamiseksi 25 ja mittaamaan vastaanotetun signaalin ajoituksen käyttämällä impulssivastä- .··1. estimaattien koherenttia keskiarvoistamista. • · • «t • · • · « * ♦ 1 • ♦ c • · « • · · • · · • · • · · * « < I « < f · • · « 13 107219
Priority Applications (9)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI980982A FI107219B (fi) | 1998-05-04 | 1998-05-04 | Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä |
| EP99922209A EP1082868B1 (en) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | Method of measuring signal timing, and radio system |
| PCT/FI1999/000366 WO1999057932A2 (fi) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | Method of measuring signal timing, and radio system |
| DE69932048T DE69932048T2 (de) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | Verfahren zum messen der signalzeiteinstellung sowie funksystem |
| CN99805818.1A CN1299571A (zh) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | 测量信号定时的方法,和无线系统 |
| AT99922209T ATE331406T1 (de) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | Verfahren zum messen der signalzeiteinstellung sowie funksystem |
| JP2000547808A JP2002514871A (ja) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | 信号タイミングを測定する方法及び無線システム |
| AU39339/99A AU3933999A (en) | 1998-05-04 | 1999-05-03 | Method of measuring signal timing, and radio system |
| NO20005553A NO20005553D0 (no) | 1998-05-04 | 2000-11-03 | FremgangsmÕte for mÕling av signaltid, samt radiosystem |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI980982 | 1998-05-04 | ||
| FI980982A FI107219B (fi) | 1998-05-04 | 1998-05-04 | Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI980982A0 FI980982A0 (fi) | 1998-05-04 |
| FI980982A FI980982A (fi) | 1999-11-05 |
| FI107219B true FI107219B (fi) | 2001-06-15 |
Family
ID=8551645
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI980982A FI107219B (fi) | 1998-05-04 | 1998-05-04 | Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä |
Country Status (9)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP1082868B1 (fi) |
| JP (1) | JP2002514871A (fi) |
| CN (1) | CN1299571A (fi) |
| AT (1) | ATE331406T1 (fi) |
| AU (1) | AU3933999A (fi) |
| DE (1) | DE69932048T2 (fi) |
| FI (1) | FI107219B (fi) |
| NO (1) | NO20005553D0 (fi) |
| WO (1) | WO1999057932A2 (fi) |
Families Citing this family (7)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US6408246B1 (en) * | 2000-10-18 | 2002-06-18 | Xircom Wireless, Inc. | Remote terminal location algorithm |
| GB2368240B (en) * | 2000-10-20 | 2002-08-28 | Motorola Inc | Method and apparatus for locating a mobile station within a radio communications system |
| FI113832B (fi) * | 2001-11-13 | 2004-06-15 | Nokia Corp | Menetelmä signaalin tahdistumisen suorittamiseksi langattomassa päätelaitteessa ja langaton päätelaite |
| US7668124B2 (en) * | 2003-05-21 | 2010-02-23 | Broadcom Corporation | Position based WPAN (Wireless Personal Area Network) management |
| US8812017B2 (en) * | 2008-12-05 | 2014-08-19 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) | Method and arrangement in a telecommunication system |
| WO2014135921A1 (en) * | 2013-03-06 | 2014-09-12 | Here Global B.V. | Selection of radiomap data sets based on mobile terminal information |
| FI20195031A1 (fi) * | 2019-01-18 | 2020-07-19 | Exalocus Oy | Signaalien kulkuaikaeroon pohjautuva paikannus |
Family Cites Families (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| WO1994028643A1 (en) * | 1993-05-27 | 1994-12-08 | Nokia Telecommunications Oy | Base station for a tdma cellular radio network |
| US5614914A (en) * | 1994-09-06 | 1997-03-25 | Interdigital Technology Corporation | Wireless telephone distribution system with time and space diversity transmission for determining receiver location |
| US5508708A (en) * | 1995-05-08 | 1996-04-16 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for location finding in a CDMA system |
| US6308072B1 (en) * | 1996-04-26 | 2001-10-23 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for controlling a wireless communication system |
| US5675344A (en) * | 1996-06-28 | 1997-10-07 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for locating a mobile station in a spread spectrum communication system |
| JP3373746B2 (ja) * | 1997-01-07 | 2003-02-04 | 株式会社鷹山 | Ｄｓ−ｃｄｍａ基地局間非同期セルラ方式における初期同期方法および受信機 |
| FI105251B (fi) * | 1997-06-18 | 2000-06-30 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä aikajakoisen solukkoverkon tukiasemien tunnistamiseksi matkaviestimessä ja matkaviestin |
| US6101175A (en) * | 1997-10-31 | 2000-08-08 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for handoff within a communication system |
-
1998
- 1998-05-04 FI FI980982A patent/FI107219B/fi active
-
1999
- 1999-05-03 AT AT99922209T patent/ATE331406T1/de not_active IP Right Cessation
- 1999-05-03 AU AU39339/99A patent/AU3933999A/en not_active Abandoned
- 1999-05-03 EP EP99922209A patent/EP1082868B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1999-05-03 CN CN99805818.1A patent/CN1299571A/zh active Pending
- 1999-05-03 WO PCT/FI1999/000366 patent/WO1999057932A2/fi active IP Right Grant
- 1999-05-03 JP JP2000547808A patent/JP2002514871A/ja active Pending
- 1999-05-03 DE DE69932048T patent/DE69932048T2/de not_active Expired - Fee Related
-
2000
- 2000-11-03 NO NO20005553A patent/NO20005553D0/no not_active Application Discontinuation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI980982A0 (fi) | 1998-05-04 |
| NO20005553L (no) | 2000-11-03 |
| JP2002514871A (ja) | 2002-05-21 |
| FI980982A (fi) | 1999-11-05 |
| AU3933999A (en) | 1999-11-23 |
| WO1999057932A3 (fi) | 2000-01-06 |
| ATE331406T1 (de) | 2006-07-15 |
| WO1999057932A2 (fi) | 1999-11-11 |
| NO20005553D0 (no) | 2000-11-03 |
| EP1082868A2 (en) | 2001-03-14 |
| DE69932048T2 (de) | 2007-01-11 |
| EP1082868B1 (en) | 2006-06-21 |
| CN1299571A (zh) | 2001-06-13 |
| DE69932048D1 (de) | 2006-08-03 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US5533013A (en) | Communication method and system | |
| FI80365B (fi) | Foerfarande och anordning foer synkronisering av mottagaranordningar i ett digitaliskt multiplextransmissionssystem. | |
| US7167456B2 (en) | Apparatus for estimating propagation path characteristics | |
| US8503485B2 (en) | Method and apparatus for processing primary and secondary synchronization signals for wireless communication | |
| KR100615511B1 (ko) | 채널 추정장치 및 이 장치를 구비한 씨디엠에이 수신장치 및씨디엠에이 송수신장치 | |
| KR100693682B1 (ko) | 다중 사용자 통신 시스템의 다층 ｐｎ 코드 확산 | |
| AU745903B2 (en) | A frequency and timing synchronization circuit making use of a chirp signal | |
| KR100318588B1 (ko) | 무선통신장치및무선통신방법 | |
| KR100220140B1 (ko) | 씨디엠에이 전송 시스템의 확산 스펙트럼 코드를 초기 동기시키 기 위한 장치 및 방법 | |
| US5694417A (en) | Short burst direct acquisition direct sequence spread spectrum receiver | |
| FI97581B (fi) | Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa | |
| RU96112174A (ru) | Квадратурное мультиплексирование двух сигналов данных, расширенных посредством различных pn-последовательностей | |
| CN1134919C (zh) | 导频信号的检测方法和接收器 | |
| MXPA00002753A (es) | Sincronizacion de temporizacion ayudada por una estacion movil en un sistema de comunicacion cdma. | |
| KR20010013556A (ko) | 동기화장치, 동기화방법 및 동기화장치를 구비한통신시스템 | |
| KR101138698B1 (ko) | 이동통신 시스템에서의 주파수 옵셋 추정 방법 및 그 장치 | |
| KR100293894B1 (ko) | Cdma무선전송시스템 | |
| US20130259013A1 (en) | Method and apparatus for processing primary and secondary synchronization signals for wireless communication | |
| CN103813362A (zh) | 用于lte系统的联合的小区标识检测和小区测量的方法和移动设备 | |
| KR970068221A (ko) | 스펙트럼 확산 시스템용 수신장치 | |
| FI107219B (fi) | Signaalin ajoituksen mittausmenetelmä ja radiojärjestelmä | |
| EP1280282A2 (en) | Apparatus and method for measuring SIR in a Rake-receiver | |
| KR100393647B1 (ko) | 주파수 편차를 사용하여 스펙트럼 확산 통신 동기를 확립하는 방법 및 장치와 그 장치를 갖는 수신기 | |
| KR100521716B1 (ko) | 무선 이동국 및 이것을 갖는 무선 통신 시스템 | |
| EP4012448A1 (en) | Doppler ranging system |