FI107007B

FI107007B - Menetelmä älyverkon ohjauspisteen ja kytkentäpisteen välisen yhteyden ylläpitämiseksi tietoliikennejärjestelmässä ja tietoliikennejärjestelmä

Info

Publication number: FI107007B
Application number: FI982215A
Authority: FI
Inventors: Jukka Wallenius; Markku Verkama
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-10-12
Filing date: 1998-10-12
Publication date: 2001-05-15
Also published as: FI982215A0; US6763008B2; AU6205799A; US20010048673A1; WO2000022839A1; FI982215A

Description

107007

Menetelmä älyverkon ohjauspisteen ja kytkentäpisteen välisen yhteyden ylläpitämiseksi tietoliikennejärjestelmässä ja tietoliikennejärjestelmä

Keksinnön tausta 5 Keksintö liittyy älyverkkoihin ja erityisesti älyverkon ohjauspisteen ja kytkentäpisteen välisen yhteyden ylläpitämiseen tilaajan liikkuessa.

Älykkyys liittyy tietoliikenneverkoissa kykyyn päästä käsiksi tallennettuun tietoon, käsitellä sitä ja tehdä päätöksiä sen perusteella. Nykyiset-kin tietoliikenneverkot, kuten yleiset puhelinverkot PSTN, ovat jossain määrin 10 älykkäitä, koska ne kykenevät tallennetun tiedon käsittelyyn esimerkiksi puhelun reitityksessä. Tyypillinen "älykäs" toiminne nykyisissä tietoliikenneverkoissa on ehdollinen kutsunsiirto, jossa täytyy analysoida puhelullanne ja reitittää puhelu edelleen tallennetun kutsunsiirron palveluprofiilin mukaan. Tällaiset älykkäät toiminteet ovat kuitenkin olleet erottamaton osa perusverkkoa, 15 jolloin toiminteiden muuttaminen tai lisääminen on vaatinut esim. ohjelmistojen päivittämistä kaikissa verkon keskuksissa.

Älyverkko IN (Intelligent Network) on perusverkkoon liitettävä verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa palveluiden nopeamman, helpomman ja joustavamman toteuttamisen ja kontrolloinnin. Tämä tapahtuu siirtämällä pal-20 velujen ohjaus pois puhelinkeskuksesta erilliseen älyverkon toiminnalliseen # yksikköön. Näin palvelut saadaan perusverkon toiminnasta riippumattomiksi ....: eikä perusverkon rakennetta ja ohjelmistoja tarvitse muuttaa palveluita muu- ; tettaessa tai lisättäessä. Älyverkossa voi olla useita palvelun tuottajia varsinai- ! sen verkko-operaattorin lisäksi.

*; / 25 Älyverkkojen standardointi on edennyt viime vuosien aikana ri- • · · peästi kiinteissä verkoissa. Nämä standardit määrittelevät älyverkolle tietyn :·* * toiminnallisen ja hierarkisen mallin. Tässä mallissa palvelujen ohjaus on siir retty perusverkon keskuksesta palvelujen ohjauspisteeseen (SCP) älyverkos-*:·*: sa. SCP sisältää tarvittavan tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat (SLP), ts.

·*": 30 tietokoneohjelmat, jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen (palvelulogiikan). Älyverkkopalvelut kehitetään, testataan ja poistetaan erityi- • · sellä laitteistolla, jotka kutsutaan palvelun luontiympäristöksi (SCEP). Palvelun • · hallintatoiminnon (SMF) avulla hallitaan käyttäjiin ja verkkoon liittyvää tietoa :.·[·* tietokannassa, mukaan lukien palvelukohtaiset tiedot ja palveluohjelmat. Pal- 35 velun kytkentäpiste (SSP) on keskus, esim. perusverkon keskus, joka toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon (SSF), ts. älyverkkopalvelun tunnistamisen ja 2 107007 yhteistoiminnan käynnistämisen palvelun ohjauspisteen SCP kanssa. Kun muodostetaan puhelu, johon liittyy älyverkkopalvelu, huolehtii palvelun kytkentäpiste SSP yhteysjäijestelyistä. Älyverkkopalvelu tuotetaan siten, että palveluihin liittyvien havaintopisteiden kohtaamisen yhteydessä palvelun kytken-5 täpiste SSP kysyy ohjeita palvelun ohjauspisteeltä SCP. Toisin sanottuna SSP luovuttaa kontrollin SCP.IIe ja siirtyy odottamaan operaatioita SCP:ltä. Älyverkkopalvelun liipaisun yhteydessä palvelun ohjauspisteessä SCP käynnistetään palvelulogiikkaohjelma SLP, jonka toiminta määrää ne ohjeet, jotka SCP kussakin puheluvaiheessa lähettää SSP.IIe. SSP tulkitsee saamansa 10 ohjeet ja aloittaa niiden vaatimat puhelunohjaustoiminnot. Älyverkkopalvelun liipaisulla tarkoitetaan siis älyverkkotoiminnon käynnistymistä tietyn tunnistus-ehdon täyttyessä syntyvän herätteen vaikutuksesta.

Kuten edellä todettiin, älyverkkostandardit on kehitetty kiinteisiin tietoliikenneverkkoihin. Älyverkkotoiminnallisuuden toteuttaminen on on-15 gelmallista matkaviestinverkossa, jossa matkaviestintilaajilla ei ole mitään kiinteää liitäntäpistettä (access point) verkossa. Kuitenkin kaikkialla matka-viestiverkossa tulisi kyetä tunnistamaan älyverkkopalveluita käyttävät matkaviestintilaajat, omata tieto kunkin matkaviestintilaajan palveluista jne. Tämä johtaa helposti massiivisiin tiedostoihin ja/tai suureen tiedonsiirtotarpeeseen 20 matkaviestinverkon sisällä.

Esimerkiksi GSM (Global System for Mobile Communication) - järjestelmässä yhteyden ylläpito älyverkon ohjauspisteeseen SCP on järjes- tetty siten, että tilaajan liikkuessa älyverkon kytkentäpisteenä SSP toimivan ., . matkapuhelinkeskuksen (MSC) alueelta toisen keskuksen alueelle jää alkupe- : ; 25 räinen keskus kontrolloivaksi ankkurikeskukseksi, johon välitetään tiedot ta- • · · / pahtumista uudessa keskuksessa MAP-protokollaa käyttäen. Tällöin yhteys • · · ’·]·’ älyverkon ohjauspisteeseen voi jäädä alkuperäiseen keskukseen. Sen sijaan v : esimerkiksi GPRS (General Packet Radio Service) -järjestelmässä ei ole ank- kurikeskusta vastaavaa ankkurisolmua, vaan pakettiyhteyden kontrolli siirtyy, ·:·*: 30 kun tilaaja siirtyy yhden älyverkon kytkentäpisteenä SSP toimivan tukisolmun ·***: (SGSN, Serving GPRS Support Node) alueelta toisen tukisolmun alueelle.

• · · *ιΤ Toisin sanoen yhteys älyverkon ohjauspisteeseen täytyy siirtää tukisolmulta ... toiselle. Ongelmaksi yllä kuvatussa järjestelyssä muodostuu yhteyttä vastaavi- « « ':** en älyverkon ohjauspisteen palvelulogiikkaohjelmien tilojen säilyminen tuki- : 35 solmun vaihtuessa. Tilojen säilyminen on olennaista, jotta alkuperäinen pal- * * • · · • · * • · 3 107007 velulogiikkaohjelma voi kontrolloida pakettiverkkoyhteyttä saumattomasti, vaikka tilaaja liikkuisi eri tukisolmujen alueilla.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 5 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tarkemmin ilmaistuna keksinnön kohteena on menetelmä älyverkon ohjauspisteen ja kytkentäpisteen välisen yhteyden ylläpitämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tilaajan sekä älyverkon, joka käsittää palvelun kytkentäpisteitä ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää 10 palvelulogiikkaohjelmat, jolloin menetelmälle on tunnusomaista se, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: annetaan palveluyhteydelle tunnus, kun muodostetaan palveluyhteys älyverkon ohjauspisteen ja ensimmäisen kytkentäpisteen välille tai kun palveluyhteyteen käytettävä älyverkon kytkentäpiste vaihtuu, siirretään palveluyhteyden tunnus sekä edullisesti ohjauspisteen 15 osoite ja palveluyhteyttä vastaavat kytkentäpisteen tilatiedot vanhalta kytkentäpisteeltä uudelle kytkentäpisteelle aina, kun tilaaja siirtyy yhden kytkentäpisteen alueelta toisen kytkentäpisteen alueelle ja muodostetaan siirrettyjen tietojen avulla palveluyhteys uudesta kytkentäpisteestä ohjauspisteeseen, jolloin palveluyhteyttä vastaava käytettävä palvelulogiikkaohjelma tunnistetaan 20 palveluyhteyden tunnuksen avulla.

.·. Keksintö perustuu siihen, että liitetään älyverkon palveluyhteyteen [ " ! tunnus, joka linkittää älyverkon ohjauspisteen palvelulogiikkaohjelman ja vas- . taavan palveluyhteyden. Palveluyhteyden tunnus voidaan muodostaa joko älyverkon kytkentäpisteessä tai ohjauspisteessä. Palveluyhteyden tunnus on * · · *· " 25 mikä tahansa tunniste, joka yksilöi tietyn palvelulogiikkainstanssin tietyssä pal- • · velun ohjauspisteessä. Palvelulogiikkainstanssi on suorituksessa oleva yksi • · · : ilmentymä jostakin palvelulogiikkaohjelmasta. Jatkossa palvelulogiikkaohjel- malla tarkoitetaan palvelulogiikkainstanssia. Palveluyhteyden tunnus muo-·:·*· dostetaan joko palveluyhteyttä muodostettaessa tai vaihtoehtoisesti palvelu- ‘ .*··. 30 yhteyden tunnus saadaan ohjauspisteestä, kun älyverkon ohjauspisteelle on *·*. ilmaistu kytkentäpisteen vaihtumisesta. Palveluyhteys avataan älyverkon kyt kentäpisteen ja ohjauspisteen välille seurauksena älyverkkopalvelun liipai-susta tai palvelun ohjaustoiminnon pyytäessä kytkentäpistettä aloittamaan : jonkin tapahtuman (esimerkiksi puhelun). Palveluyhteys mahdollistaa älyver- • « · : 35 kon sovellutusprotokollan (INAP) operaatioiden välittämisen älyverkon oh jaustoiminnon ja kytkentäpisteen välillä. Yksi palveluyhteys liittyy yhteen kyt- 4 107007 kentäpisteessä aktiivisena olevaan tapahtumaan kuten puheluun tai paketti-datayhteyteen (GPRS MM context tai PDP context) tai useampaan loogisesti toisiinsa yhteydessä olevaan, esimerkiksi samaan tilaajaan liittyvään, tapahtumaan. Jos kytkentäpiste, josta palveluyhteys ohjauspisteeseen muodostuu, 5 vaihtuu ja tämän johdosta luodaan palveluyhteys uudelleen uudesta kytkentäpisteestä ohjauspisteeseen, voidaan tämä uusi yhteys tunnuksen avulla ohjata käyttämään alkuperäistä palvelulogiikkaohjelmaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että palvelulogiikka-ohjelmat säilyttävät tilansa ja tällöin sama palvelulogiikkaohjelma voi valvoa 10 koko palveluyhteyttä alusta loppuun, vaikka palveluyhteys jouduttaisiin välillä luomaan uudelleen uudesta kytkentäpisteestä kytkentäpisteen vaihtumisen seurauksena.

Keksinnön kohteena on lisäksi tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tilaajan sekä älyverkon, joka käsittää palvelun kytkentäpisteitä 15 ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää palvelulogiikkaohjelmat, jolloin järjestelmälle on tunnusomaista se, että järjestelmä on sovitettu antamaan palveluyhteydelle tunnus, kun muodostetaan palveluyhteys älyverkon ohjauspisteen ja ensimmäisen kytkentäpisteen välille tai kun palveluyhteyteen käytettävä älyverkon kytkentäpiste vaihtuu, siirtämään palveluyhteyden tunnus 20 sekä edullisesti ohjauspisteen osoite ja palveluyhteyttä vastaavat kytkentäpisteen tilatiedot vanhalta kytkentäpisteeltä uudelle kytkentäpisteelle aina, kun . tilaaja siirtyy yhden kytkentäpisteen alueelta toisen kytkentäpisteen alueelle ja • · « « muodostamaan siirrettyjen tietojen avulla palveluyhteys uudesta kytkentäpis- ,·, ; teestä ohjauspisteeseen, jolloin palveluyhteyttä vastaava käytettävä palvelulo- ! 25 giikkaohjelma tunnistetaan palveluyhteyden tunnuksen avulla. Tällaisen jär- : / jestelmän avulla voidaan keksinnön mukaisen menetelmän tarjoamat edut • · · **y saavuttaa yksinkertaisella tavalla.

• · e • · · «

Kuvioiden lyhyt selostus :··: Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen ·*'*; 30 yhteydessä, viitaten oheisiin kuvioihin, joista: • · · • . Kuvio 1 esittää matkaviestinjärjestelmän ja älyverkon yhdistelmää ja ] / Kuvio 2 esittää palveluyhteyttä vastaavien tilatietojen siirtomenette- lyn keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti.

• · · ♦ · • · · 5 107007

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Vaikka seuraavassa selostetaan keksinnön käyttöä GPRS-järjestelmän yhteydessä, ei tämä mitenkään rajoita keksinnön soveltamista muihin tietoliikennejärjestelmiin. Esimerkkinä keksinnön muista sovellutus-5 kohteista voidaan mainita vaikkapa kolmannen sukupolven UMTS (Universal Mobile Telephone System) -järjestelmä.

Yleinen pakettiradiopalvelu GPRS on uusi palvelu GSM-järjestelmään ja se on eräs GSM (Global System for Mobile Communication) vaiheen 2+ standardointityön aiheita ETSIssä (European Telecommunication 10 Standard Institute). GPRS-toimintaympäristö koostuu yhdestä tai useammasta aliverkkopalvelualueesta, jotka kytketään toisiinsa GPRS-runkoverkolla (Backbone Network). Aliverkko käsittää joukon pakettidatapalvelusolmuja, joita kutsutaan tässä yhteydessä GPRS-tukisolmuiksi (tai agenteiksi), joista kukin on kytketty GSM-matkaviestinverkkoon siten, että se kykenee tarjoamaan pa-15 kettidatapalvelun liikkuville matkaviestimille useiden tukiasemien, ts. solujen kautta. Välissä oleva matkaviestinverkko tarjoaa piirikytketyn tai pakettikytke-tyn tiedonsiirron tukisolmun ja liikkuvien matkaviestinten välillä. Eri aliverkot puolestaan on kytketty ulkoiseen dataverkkoon, esim. yleiseen kytkettyyn dataverkkoon PSPDN (packet switched public data network). Täten GPRS-20 palvelun avulla aikaansaadaan pakettidatasiirto liikkuvien matkaviestinten ja ulkoisten dataverkkojen välille GSM-verkon toimiessa liittymäverkkona. Eräs . GPRS-palveluverkon piirre on, että se toimii lähes GSM-verkosta riippumat- ·:«·· tomasti.

: Kuviossa 1 esitetään tyypillinen GPRS-verkon järjestely. GPRS- .·. i 25 verkkojen arkkitehtuuri ei ole samoin kypsynyt kuin esimerkiksi GSM-• · · m'.r\ verkkojen. Sen vuoksi kaikki GPRS-termit tulisi käsittää kuvaaviksi eikä ra- I.: joittaviksi termeiksi. Verkkoelementit BSC (BSC1 ja BSC2) ja MSC (MSC1 ja MSC2) ovat tunnettuja tyypillisestä GSM-verkosta. Kuvion 1 järjestely sisältää erillisen GPRS-palvelun tukisolmun SGSN (Serving GPRS Support Node) (13 30 ja 14). Tämä tukisolmu 13 ja 14 ohjaa tiettyjä pakettiradiopalvelun toimintoja verkon puolella. Näihin toimintoihin kuuluu matkaviestinten MS kirjoittautumi-nen järjestelmään ja siitä pois, matkaviestinten MS reititysalueiden päivitykset sekä datapakettien reititykset oikeisiin kohteisiinsa. SGSN-solmu 13 ja 14 voi sijaita tukiaseman BTS1 ja BTS2 kohdalla, tukiasemaohjaimen BSC1 ja BSC2 35 kohdalla tai matkapuhelinkeskuksen MSC1 ja MSC2 kohdalla, tai se voi sijaita • · erillään kaikista näistä elementeistä. Yhden tukiasemaohjaimen BSC1 ja 6 107007 BSC2 hallitsemaa aluetta kutsutaan tukiasema-alijärjestelmäksi BSS (Base Station Subsystem) (BSS1 ja BSS2).

Välissä oleva matkaviestinverkko tarjoaa pakettikytketyn tiedonsiirron tukisolmun ja liikkuvien matkaviestinten välillä. Eri aliverkot puolestaan on 5 kytketty ulkoiseen dataverkkoon 10, esim. yleiseen kytkettyyn dataverkkoon PSPDN, erityisen GPRS-yhdyskäytävätukisolmun GGSN kautta. Täten GPRS-palvelun avulla aikaansaadaan pakettidatasiirto liikkuvien matkaviestinten MS ja ulkoisten dataverkkojen 10 välille GSM-verkon toimiessa liittymä-verkkona. Vaihtoehtona yhdyskäytävätukisolmulle GGSN voidaan käyttää rei-10 titintä. Jäljempänä tässä hakemuksessa käsite ’’yhdyskäytävätukisolmu GGSN” tarkoittaa myös rakennetta, jossa yhdyskäytävätukisolmun tilalla on reititin. GGSN sisältää esimerkiksi GPRS-tilaajien reititysinformaation, ts. SGSN-osoitteet sekä laskutustietoja. SGSN- ja GGSN-toiminnallisuudet voidaan yhdistää samaan fyysiseen solmuun.

15 Kuviossa 1 GSM-verkkoon liitetty GPRS-verkko käsittää kaksi pal velevaa GPRS-tukisolmua SGSN (13 ja 14) ja yhden GPRS-yhdyskäytävätukisolmun GGSN. Nämä erilaiset tukisolmut SGSN (13 ja 14) ja GGSN on kytketty toisiinsa operaattorin sisäisellä runkoverkolla 11 (Intra-operator Backbone Network). On ymmärrettävä, että GPRS-verkossa voi olla 20 mielivaltainen määrä tukisolmuja 13 ja 14 ja yhdyskäytävätukisolmuja GGSN.

Kukin tukisolmu 13 ja 14 hallitsee pakettidatapalvelua yhden tai .·. useamman solun alueella solukkotyyppisessä pakettiradioverkossa. Tätä var- ten kukin tukisolmu 13 ja 14 on kytketty tiettyyn paikalliseen osaan GSM- .m . matkaviestinjärjestelmää. Tämä kytkentä tehdään tyypillisesti matkaviestin- ; ; 25 keskukseen, mutta joissakin tilanteissa saattaa olla edullista suorittaa kytkentä *· / suoraan tukiasemajärjestelmään BSS1 ja BSS2, ts. tukiasemaohjaimeen • · · *·*·’ BSC1 ja BSC2 tai johonkin tukiasemista BTS1 ja BTS2. Solussa oleva matka- • · · v : viestin MS kommunikoi radiorajapinnan yli tukiaseman BTS1 ja BTS2 kanssa ja edelleen matkaviestinverkon läpi sen tukisolmun 13 tai 14 kanssa, jonka ·:··: 30 palvelualueeseen solu kuuluu. Periaatteessa tukisolmun 13 ja 14 ja matka- ·*": viestimen MS välissä oleva matkaviestinverkko vain välittää paketteja näiden • · · * . kahden välillä. Matkaviestinverkko voi tätä varten tarjota joko piirikytketyn yh- ... teyden tai pakettikytketyn datapakettien välityksen matkaviestimen MS ja pal- velevan tukisolmun 13 ja 14 välillä. On kuitenkin huomattava, että matkaviesti]: 35 tinverkko tarjoaa vain fyysisen yhteyden matkaviestimen MS ja tukisolmun 13 • « • * · • · · • · 7 107007 ja 14 välille eikä sen tarkalla toiminnalla ja rakenteella ole keksinnön kannalta olennaista merkitystä.

Rajayhdyskäytävä BG (Border Gateway) yhdistää operaattorin GPRS-verkon muiden operaattoreiden GPRS-verkkoihin sekä dataverkkoihin, 5 sellaisiin kuten operaattoreiden välinen runkoverkko 12 (Inter-Operator Backbone Network) tai IP-verkko. Operaattoreiden välinen runkoverkko 12 on verkko, jonka kautta eri operaattoreiden GPRS-verkot voivat kommunikoida toistensa kanssa. Tätä kommunikointia tarvitaan tukemaan GPRS-vaellusta eri GPRS-verkkojen välillä.

10 Älyverkkotoiminnot voidaan yhdistää GPRS-verkkoon esimerkiksi siten, että GPRS-järjestelmän tukisolmut SGSN (13 ja 14) toimivat älyverkon kytkentäpisteinä SSP (13 ja 14), kuten kuviossa 1 on esitetty. Kytkentäpiste 13 ja 14 toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon SSF tarjoten käyttäjälle pääsyn älyverkkopalveluihin palvelusta riippumattomalla tavalla. UMTS-järjestelmässä 15 SGSN:ää (13 ja 14) vastaava solmu on 3GN SGSN. Palvelun ohjauspiste SCP on erillisenä toiminnallisena yksikkönä. SCP sisältää mm. tarvittavan tietokannan DB sekä palvelulogiikkaohjelmat SLP, ts. tietokoneohjelmat, jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen (palvelulogiikan). On huomattava, että kuviossa 1 on esitetty vain keksinnön kuvauksen kannalta olennaisia 20 verkkoelementtejä.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti, kun esimerkiksi ti-. laajan MS puhelun johdosta muodostetaan palveluyhteys älyverkon ohjaus- t M · pisteen SCP ja kytkentäpisteen SSP (13 tai 14) välille ja käynnistetään palve-; lulogiikkaohjelma SLP palveluyhteyttä varten eli älyverkkopalvelu liipaistaan, : ; 25 muodostetaan samalla tunnus, jonka avulla palveluyhteys ja sitä vastaava pal- / velulogiikkaohjelma SLP voidaan identifioida. Vaihtoehtoisesti palveluyhteyden • · · Y tunnus voidaan luoda vasta kytkentäpisteen SSP (13 tai 14) vaihtumisen yhte- : ydessä. Tunnus voidaan luoda esimerkiksi joko kytkentäpisteessä SSP (13 tai 14) tai ohjauspisteessä SCP. Tunnuksen voi luoda esimerkiksi mainittu SCP:n *:·*: 30 palvelulogiikkaohjelma SLP, joka sitten ilmoittaa tunnuksen kytkentäpisteelle ·[“: 13 tai 14, josta palveluyhteys alunperin ohjauspisteeseen luodaan. Tunnuksen muodolla ei ole keksinnön kannalta olennaista merkitystä ja se voi olla esimerkiksi juokseva numero tai mikä tahansa tunniste, joka yksilöi tietyn palvelulo-*·”' giikkainstanssin tietyssä palvelun ohjauspisteessä SCP. Kytkentäpiste 13 ja 35 14 ja ohjauspiste SCP on kytketty toisiinsa esimerkiksi signalointijärjestelmän numero 7 (SS7, Signalling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestel- 8 107007 mä, joka on kuvattu CCITT:n (nykyisin ITU-T) suosituksissa) mukaisella merkinantoverkolla. Keskinäisessä kommunikoinnissaan kytkentäpiste 13 ja 14 ja ohjauspiste SCP käyttävät esimerkiksi INAP-protokollaa (Intelligent Network Application Protocol, jota kuvataan ETSIn (European Telecommunications 5 Standards Institute) standardissa ETSI IN CS1 INAP Part 1: Protocol Specification, prETS 300 374-1). SS7-protokollapinossa INAP-kerros on ylimmäinen kerros, jonka alapuolella on TCAP-kerros (Transaction Capabilities Application Part), SCCP-kerros (Signalling Connection Control Point) ja MTP-kerros (Message Transfer Part). Tilaajan MS (puhelun) siirtyessä yhden (vanhan) 10 kytkentäpisteen 13 tai 14 alueelta toisen (uuden) kytkentäpisteen 13 tai 14 alueelle siirretään palveluyhteyden tunnus ja tarvittaessa myös käytettävän ohjauspisteen SCP osoite, jos se ei esimerkiksi sisälly palveluyhteyden tunnukseen tai ole muutoin uuden kytkentäpisteen tiedossa, uudelle kytkentäpisteelle 13 tai 14. Edullisesti siirretään myös vanhan kytkentäpisteen 13 tai 14 15 palveluyhteyttä vastaavat tilatiedot, jolloin uusi kytkentäpiste 13 tai 14 osaa asettaa tilansa heti palveluyhteyttä vastaavaksi. Palveluyhteyttä vastaavat tilatiedot voivat sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja: edellisessä SGSN:ssä SCP:lle raportoitavaksi keräiltyä tietoa GPRS pakettiyhteydestä, tietoa SCP:n asettamista tapahtumahavaintopisteistä sekä mahdollisia kriteerejä niiden ra-20 portoinnille, tieto SCP:n pyytämistä havaintopisteistä riippumattomista rapor teista sekä mahdolliset kriteerit niiden raportoinnille. Edellisessä SGSN:ssä .·. SCPille raportoitavaksi keräilty tieto voi olla esimerkiksi tietoa siirretystä data- määrästä eriteltynä palvelun laadun ja PDP kontekstin mukaisesti. Edellä mai- * ; nittujen tietojen siirto voi tapahtua esimerkiksi ns. GPRS-kontekstitietojen ! 25 (SGSN Context) siirron yhteydessä, joka sisältyy kahden SGSN:n välisen rou- ** / ting arean päivitykseen (inter SGSN routing area update) ja joka on määritelty « « · *·*·’ GPRS-suosituksissa. Mainitussa kahden SGSN:n välisessä routing area:n : päivityksessä voisi olla myös oma sanomansa kuljettamaan mainitut tiedot se kä kuittaus tälle sanomalle. Kuviossa 2 on esitetty tällainen menettely, jossa 30 tilatiedot ja niiden kuittaus siirretään erillisten niille varattujen sanomien avulla ·*“: vanhan ja uuden SGSN.n välillä. Yhteys älyverkon ohjauspisteeseen muo- «· · * . dostetaan uudesta kytkentäpisteestä mainittujen tietojen avulla. Toisin sanoen uusi kytkentäpiste 13 tai 14 lähettää ohjauspisteelle SCP yhteydenmuodos-*··/* tuspyynnön, joka sisältää vanhalta kytkentäpisteeltä saadun palveluyhteyden : 35 tunnuksen. Tunnuksen avulla ohjauspiste SCP osaa yhdistää uuden yhteyden vanhan yhteyden palvelulogiikkaohjelmaan SLP, jolla on sama tunnus. Palve- * · 107007 g luyhteys säilyy siis näennäisesti yhtenäisenä, vaikka se saattaakin muodostua useista eri kytkentäpisteistä 13 ja 14 ohjauspisteeseen SCP muodostetuista sinänsä erillisistä yhteyksistä.

Keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaisesti yhteys ohjaus-5 pisteen SCP ja vanhan kytkentäpisteen 13 tai 14 välillä puretaan ohjauspisteen SCP aloitteesta vasta uuden yhteyden luomisen jälkeen. Keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti ilmoitetaan kytkentäpisteen 13 tai 14 vaihtumisesta ohjauspisteelle SCP, jolloin se tietää jäädä odottamaan uuden kytkentäpisteen 13 tai 14 yhteydenmuodostusta. Tällöin yhteys ohjaus-10 pisteen SCP ja vanhan kytkentäpisteen 13 tai 14 välillä voidaan purkaa jo ennen uuden yhteyden muodostamista siten, että jätetään kuitenkin yhteyttä vastaava palvelulogiikkaohjelma SLP odottamaan palveluyhteyden muodostamista uudesta kytkentäpisteestä 13 tai 14, jotta kyseinen palvelulogiikkaohjelma SLP voidaan yhdistää tähän uuteen yhteyteen. Kun yhteys uudesta kytis kentäpisteestä 13 tai 14 muodostetaan, yhdistetään se tunnuksen avulla oikeaan palvelulogiikkaohjelmaan SLP, kuten jo edellä on esitetty. Kummankin suoritusmuodon mukaisesti alkuperäinen palvelulogiikkaohjelma SLP pystyy kontrolloimaan koko palveluyhteyttä saumattomasti, vaikka kytkentäpiste 13 tai 14 mahdollisesti välillä vaihtuu ja palveluyhteys joudutaan siirtämään uu-20 teen kytkentäpisteeseen 13 tai 14.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-

• · · I

muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-... ; della patenttivaatimusten puitteissa.

• · · • · · • · • · · • · · • · * · ♦ • · · • · « · c • · ··« • · • · · 4 · 4 * • · · • · • · «

Claims

1. Menetelmä älyverkon ohjauspisteen ja kytkentäpisteen välisen yhteyden ylläpitämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tilaajan sekä älyverkon, joka käsittää palvelun kytkentäpisteitä ja ainakin 5 yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää palvelulogiikkaohjelmat, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: annetaan palveluyhteydelle tunnus, kun muodostetaan palveluyhteys älyverkon ohjauspisteen ja ensimmäisen kytkentäpisteen välille tai kun palveluyhteyteen käytettävä älyverkon kytkentäpiste vaihtuu, 10 siirretään palveluyhteyden tunnus sekä edullisesti ohjauspisteen osoite ja palveluyhteyttä vastaavat kytkentäpisteen tilatiedot vanhalta kytkentäpisteeltä uudelle kytkentäpisteelle aina, kun tilaaja siirtyy yhden kytkentäpisteen alueelta toisen kytkentäpisteen alueelle ja muodostetaan siirrettyjen tietojen avulla palveluyhteys uudesta kytis kentäpisteestä ohjauspisteeseen, jolloin palveluyhteyttä vastaava käytettävä palvelulogiikkaohjelma tunnistetaan palveluyhteyden tunnuksen avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puretaan ohjauspisteen ja vanhan kytkentäpisteen välinen palveluyhteys tilaajan siirtyessä yhden kytkentäpisteen alueelta toisen kytkentäpisteen alu- 20 eelle vasta, kun palveluyhteys ohjauspisteen ja uuden kytkentäpisteen välille .·. on muodostettu. « « *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * ’ että puretaan ohjauspisteen ja vanhan kytkentäpisteen välinen palveluyhteys tilaajan siirtyessä yhden kytkentäpisteen alueelta toisen kytkentäpisteen alu- ·: 25 eelle ennen, kuin palveluyhteys ohjauspisteen ja uuden kytkentäpisteen välille • ♦ \v on muodostettu, mutta säilytetään ohjauspisteessä palveluyhteyttä vastaava · palvelulogiikkaohjelma ohjauspisteen ja uuden kytkentäpisteen välisen palve luyhteyden muodostamista varten.

·:··· 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tun- .···. 30 nettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on pakettiverkko ja älyverkon kyt- kentäpisteenä toimii pakettiverkon tukisolmu.

* * 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluyhteyden tiedot siirretään vanhalta kytkentäpisteeltä uudelle kyt- ; kentäpisteelle inter SGSN routing area päivityksessä tukisolmujen konteksti- : 35 tietojen siirron yhteydessä tai omaa sanomaa käyttäen. 11 107007

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluyhteyttä vastaavat tilatiedot käsittävät ohjeet tietojen raportoimiseksi kytkentäpisteeltä ohjauspisteelle sekä kytkentäpisteessä ohjauspisteelle raportoitavaksi kerättyä tietoa.

7. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tilaajan (MS) sekä älyverkon, joka käsittää palvelun kytkentäpisteitä (13, 14) ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen (SCP), joka sisältää palvelulogiikkaohjelmat, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu antamaan palveluyhteydelle tunnus, kun muodostetaan palveluyh-10 teys älyverkon ohjauspisteen (SCP) ja ensimmäisen kytkentäpisteen (13 tai 14) välille tai kun palveluyhteyteen käytettävä älyverkon kytkentäpiste (13 tai 14) vaihtuu, siirtämään palveluyhteyden tunnus sekä edullisesti ohjauspisteen (SCP) osoite ja palveluyhteyttä vastaavat kytkentäpisteen (13 tai 14) tilatiedot 15 vanhalta kytkentäpisteeltä (13 tai 14) uudelle kytkentäpisteelle (13 tai 14) aina, kun tilaaja (MS) siirtyy yhden kytkentäpisteen (13 tai 14) alueelta toisen kytkentäpisteen (13 tai 14) alueelle ja muodostamaan siirrettyjen tietojen avulla palveluyhteys uudesta kytkentäpisteestä (13 tai 14) ohjauspisteeseen (SCP), jolloin palveluyhteyttä 20 vastaava käytettävä palvelu log iikkaohjelma tunnistetaan palveluyhteyden tunnuksen avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tun- nettu siitä, että järjestelmä on lisäksi sovitettu purkamaan ohjauspisteen ; (SCP) ja vanhan kytkentäpisteen (13 tai 14) välinen palveluyhteys tilaajan 25 (MS) siirtyessä yhden kytkentäpisteen (13 tai 14) alueelta toisen kytkentäpis- *; / teen (13 tai 14) alueelle vasta, kun palveluyhteys ohjauspisteen (SCP) ja uu- • · · *;]·* den kytkentäpisteen (13 tai 14) välille on muodostettu.

** 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tun nettu siitä, että järjestelmä on lisäksi sovitettu purkamaan ohjauspisteen ·:·*: 30 (SCP) ja vanhan kytkentäpisteen (13 tai 14) välinen palveluyhteys tilaajan ♦“*: (MS) siirtyessä yhden kytkentäpisteen (13 tai 14) alueelta toisen kytkentäpis- »M ]m. teen (13 tai 14) alueelle ennen, kuin palveluyhteys ohjauspisteen (SCP) ja uu- den kytkentäpisteen (13 tai 14) välille on muodostettu, mutta säilyttämään oh-'·;·* jauspisteessä (SCP) palveluyhteyttä vastaava palvelulogiikkaohjelma ohjaus- : 35 pisteen (SCP) ja uuden kytkentäpisteen (13 tai 14) välisen palveluyhteyden muodostamista varten. 12 107007

10. Patenttivaatimuksen 7, 8 tai 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on pakettiverkko ja älyverkon kytkentäpisteenä (13 ja 14) toimii pakettiverkon tukisolmu (13 ja 14).

10 107007

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, 5 tunnettu siitä, että järjestelmä on lisäksi sovitettu siirtämään palveluyhteyden tiedot vanhalta kytkentäpisteeltä (13 tai 14) uudelle kytkentäpisteelle (13 tai 14) inter SGSN routing area päivityksessä tukisolmujen (13 tai 14) konteks-titietojen siirron yhteydessä tai omaa sanomaa käyttäen.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen tietoliikennejärjestelmä, 10 tunnettu siitä, että palveluyhteyttä vastaavat tilatiedot käsittävät ohjeet tietojen raportoimiseksi kytkentäpisteeltä (13 tai 14) ohjauspisteelle (SCP) sekä kytkentäpisteessä (13 tai 14) ohjauspisteelle (SCP) raportoitavaksi kerättyä tietoa. «<« « • «· * · · • · · • · · « · · • · ··· • · · • · · • · ··» • » * · ♦ « · » · « • · · I · I • · • » I « · · • · 13 107007