FI106680B - Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin - Google Patents

Description

106680

Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin - Förfarande för förbättring av mottagningskvaliteten i en radiomottagare och en radiomottagare 5

Keksintö koskee yleisesti vastaanoton laadun parantamista radiovastaanottimessa ja erityisesti adaptiivista taajuuskorjausta, jolla pyritään virittämään radiovastaanotin sellaiselle taajuudelle, että vastaanotetun signaalin laatu on paras mahdollinen.

10 Radiolähetyksen vastaanotto kärsii häiriöistä, joita aiheuttavat vastaanotettavan signaalin taajuussiirtymä ja -leveneminen, toiset radiolähetykset samalla ja vierekkäisillä taajuuksilla sekä muut sähkömagneettiset säteilylähteet. Vastaanottimessa häiriöt näkyvät kohinana ja signaalin vääristyminä. Erityisesti digitaalisessa radiolähetyksessä, jossa modulointi perustuu lähetettävään digitaaliseen signaaliin, häiriöt tuottavat bitti-15 virheitä eli vastaanotin ei tulkitse signaalin välittämiä bittejä oikein. Digitaalinen vastaanotin voi analysoida dekoodauksen jälkeen vastaanottamaansa dataa, jos siihen on liitetty redundanssia tai tiettyjä tarkistussummia, ja hylätä tarvittaessa virheelliset tieto-osat. Tämä aiheuttaa kuitenkin tiedonsiirron tehottomuutta, joten olisi parempi, jos vastaanotin voitaisiin virittää siten, että se pystyisi jo vastaanottovaiheessa vähen-20 tämään häiriöiden vaikutusta. Ongelmaa vaikeuttaa se, että häiriöt ovat etenkin liikkuvien päätelaitteiden tapauksessa yleensä ajallisesti muuttuvia.

:T: Ulkopuolisten häiriötekijöiden lisäksi taajuusvirityksen tarpeeseen vaikuttavat vas- : taanottimen sisäiset tekijät, kuten komponenttien vanheneminen, valmistustolerans- • · · : 25 sit, lämpötilaryömintä, keskinäismodulaatiotaajuudet ja niin edelleen.

« · • · · • · · / Tekniikan tasosta tunnetaan AFC:ksi kutsuttu menetelmä (Automatic Frequency • # · IV. m Control), jossa vastaanotin sisältää säädettävän sekoitustaajuusoskillaattorin, mit- tauspiirin vastaanotetun signaalitehon mittaamiseksi ja takaisinkytkentäsilmukan, 30 joka säätää oskillaattoria niin, että sekoitus välitaajuudelle tapahtuu aina käyttäen „ sitä sekoitustaajuutta, joka tuottaa suurimman vastaanotetun signaalitehon. Tämän « · · V : menetelmän haittapuoli on se, että suurin vastaanotettu signaaliteho ei aina vastaa . . parasta signaalin laatua esimerkiksi tilanteessa, jossa vastaanotin sieppaa haluaman- • · · .· · ·. sa signaalin lisäksi samalla tai hyvin läheisellä taajuudella esiintyvän ei-toivotun ’·* 35 lähetteen. Viritetty taajuus asettuu niin, että välitaajuussignaalitien vaimennus on : **' pienin mahdollinen. Jos suodattimien läpäisykäyrät eivät ole symmetrisiä (eli vai- *: : mennusminimi keskellä päästökaistaa), välitaajuus virittyy sivuun, vaikka vastaan otin ei vastaanottaisi muuta kuin tarkoitetun lähetyksen. Suodattimien ja niiden sää- 106680 2 töpiirien toleranssit voivat aiheuttaa huomattavaakin sivuun virittymistä, jolloin vastaanotettu signaali säröytyy eli sen laatu huononee.

Toinen tunnettu menetelmä on käyttää taajuussyntetoijaa eli hyvin tarkasti viritettä-5 vää sekoitusoskillaattoria, jonka tuottama sekoitustaajuus on jokin monikerta stabiilin kideoskillaattorin tuottamasta perustaajuudesta. Koska sekoitustaajuus pysyy tarkasti samana, vastaanottosuodatin voidaan rakentaa hyvin kapeakaistaiseksi, jolloin muilla taajuuksilla etenevien häiriöiden vaikutus vähenee. Tämän menetelmän haittapuolena on se, että jos lähetin tai vastaanotin tai jokin radiosignaalia matkalla hei-10 jastava tekijä liikkuu, halutun signaalin taajuus ei pysy vakiona vaan muuttuu, jolloin se voi ajautua suodattimen kapean päästökaistan ulkopuolelle. Lisäksi suodattimien ja sovituspiirien toleranssit voivat aiheuttaa sen, että signaalitien vaimennus ei olekaan minimissään nimellistaajuudella. Tällöin signaali/kohina-suhde kärsii eli signaalin laatu huononee. Menetelmä on arka myös komponenttien ominaisuuksissa 15 ajan kuluessa tapahtuville muutoksille.

Eräs tekniikan tason mukainen menetelmä on AGC (Automatic Gain Control), jossa vastaanottimeen tulevaa signaalia vaimennetaan laitteen esiasteissa silloin, kun vastaanotettavan signaalin taso on liian korkea. AGCissä ei muuteta vastaanottimen 20 viritystä. Lisäksi kaksoissupervastaanottimessa, jossa on kaksi välitaajuutta, on tunnettua virittää ensimmäinen paikallisoskillaattorista saatu sekoitustaajuus sivuun, jolloin ensimmäinen välitaajuussignaali asettuu sivuun. Toinen paikallisoskillaatto-::: lista saatu sekoitustaajuus viritetään myös sivuun, kuitenkin siten, että toinen väli- : “': taajuussignaali siirtyy nimellistaajuuteen nähden toiseen suuntaan kuin ensimmäi- : 25 nen välitaajuussignaali. Tällöin välitaajuusasteiden läpi näkyvä efektiivinen kaistan- • · · ♦ : leveys kapenee. Kaistan kaventaminen ja leventäminen voi perustua vastaanotetun /.·’ signaalin tasoon tai signaali/kohina-suhteeseen. Kaistanleveyden säätö ja häiriöiden • · · detektointi edellyttää kuitenkin erillisiä komponentteja, jotka nostavat valmistuskustannuksia.

30 1Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja laite, joilla digitaalisen radio-• · · : vastaanoton laatua pystytään parantamaan tekniikan tasoon verrattuna. Keksinnön . . tavoitteena on myös esittää menetelmä ja laite, joissa vastaanoton laatua parantava .·*·. vaikutus ei riipu merkittävästi komponenttien iästä tai valmistustoleransseista. Kek- * · * 35 sinnön tavoitteena on edelleen, että sen mukaiset menetelmä ja laite soveltuvat laa- « * : * · * jamittaiseen sarjatuotantoon ja ovat valmistuskustannuksiltaan edullisia.

3 106680

Keksinnön tavoitteet saavutetaan mittaamalla vastaanottimessa dekoodatun digitaalisen signaalin laatua ja ohjaamalla välitaajuussekoituksessa käytetyn taajuuden valintaa siten, että parasta laatua tuottavaa taajuutta etsitään koko ajan tai ainakin säänöllisesti.

5

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet, joissa demoduloidaan ja dekoodataan tietty vastaanotetun signaalin datakanava, joka välittää digitaalimuotoista tietoa, 10 - mitataan mainitun digitaalimuotoisen tiedon laatu tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuudella, ja päätetään laatumittauksen tulosten perusteella, - pidetäänkö vastaanotinlaitteen radiovastaanotinosa edelleen viritettynä samalle taajuudelle, 15 - viritetäänkö se jollekin uudelle taajuudelle vai - mitataanko virheettömyyttä edelleen muilla taajuuksilla ennen päätöstä radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen.

Keksintö kohdistuu myös laitteeseen, jossa sovelletaan kuvattua menetelmää.

20 Keksinnön mukaiselle laitteelle, joka käsittää askelittani tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen radiosignaalin vastaanottoa ja demodulointia varten, : - datadekooderin digitaalisen tiedon dekoodaamiseksi demoduloidusta signaa- lista, ja • · · : 25 - ohjaimen digitaalisen tiedon käsittelemiseksi ja mainitun radiovastaanottimen : virittämiseksi, • · · / on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi mittauselimen laadun mittaamiseksi de- • ♦ · koodatusta digitaalisesta tiedosta sekä mainittua laatua kuvaavan tunnusluvun toi-*** * mittamiseksi mainitulle ohjaimelle.

30 . }‘ Keksinnön mukaisessa menetelmässä optimaalisen taajuuden hakeminen perustuu * m · V : vastaanotetun ja dekoodatun signaalin laatua kuvaavaan mittaukseen. Digitaalisen « - . signaalin tapauksessa luontevin tapa mitata signaalin laatua on tarkkailla siinä esiin- • · · . · · ·. tyvien bittivirheiden määrää. Keksintö ei rajoita laatuarvioinnissa käytettävää asteik- • · ’·’ 35 koa. Yksinkertaisimmillaan signaali voi olla joko hyvä- tai huonolaatuista, jolloin : asteikossa on kaksi askelta. Moniportaisemmissa asteikoissa signaali voi olla esi- ': ”·' merkiksi täysin virheetöntä, vähän virheellistä, melko virheellistä, hyvin virheellistä tai käyttökelvotonta.

106680 4

Vastaanotin demoduloi ja dekoodaa vastaanottamansa digitaalisen signaalin ja ohjaa sen laatua mittaavaan elimeen. Laadun mittaus tehdään kulloisenkin viritetyn taajuuden lisäksi ainakin yhdellä sen ylä- ja/tai alapuolisella taajuudella. Mikäli signaalin 5 laadun mittaus antaa huonoja tuloksia, laatumittaukset voidaan ulottaa myös kauemmas viritetystä taajuudesta. Vastaanotin valitsee uuden viritetyn taajuuden tiettyjen päättelysääntöjen perusteella, minkä jälkeen mittauskierros alkaa alusta. Vastaanotin voi toistaa mittauksia jatkuvasti tai se voi tehdä mittauksen tietyin väliajoin.

10 Vaikka analogisen signaalin käsittelystä (mm. ääni-ja kuvasignaalien siirrosta) tunnetaan erilaisia signaalin laatumittaukseen perustuvia viritysmenetelmiä, esillä oleva keksintö ei ole niiden perusteella ilmeinen, koska ensinnäkin analogisen signaalin laadun mittaamiseksi tarvitaan laboratoriotason laitteet ja toiseksi signaalissa olisi tällöin lähetettävä erityistä testisignaalia, jotta laadun määritys olisi mahdollista.

15 Myöskään järjestelmät, joissa lähetetään sekä analogista että digitaalista dataa sa manaikaisesti eivät voi perustua virityksen optimointiin pelkästään datasignaalin perusteella, koska vaatimukset esimerkiksi analogisen kuvasignaalin siirrolle ovat täysin erilaiset kuin datan siirrolle.

20 Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa : kuva 1 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen vastaanotinlaitteen niitä osia, jotka ovat keksinnön kannalta merkityksellisiä, ja 25 • · * • « · · : kuva 2 esittää vuokaaviona keksinnön mukaista menetelmää.

• ♦ * ♦ · • ♦ · II» !!! Kuvassa 1 vastaanotinlaitteen ensimmäinen osa, johon signaali johdetaan, on radio- ' vastaanotin 1. Signaali 2 on radiotaajuinen signaali, joka sisältää ainakin yhden digi- 30 taalisen komponentin, jota nimitetään seuraavassa datakanavaksi. Keksintö ei muu- • · · *·*..* ten rajoita sisääntulevan signaalin laatua. Radiovastaanotin 1 muuttaa signaalin de- : moduloiduksi signaaliksi 3 käyttämällä sinänsä tunnettuja menetelmiä, joita ei selos- * . teta tarkemmin tässä. Demoduloitu signaali 3 johdetaan datadekooderiin 4, joka re- • · · , · · ·. konstruoi edellä mainitun datakanavan sisältämän datan käyttäen edelleen sinänsä ’ · 35 tunnettuja menetelmiä, jotka riippuvat siitä, mitä koodausmeiicttelyjä signaalin lähe- : * ‘ tysvaiheessa on sovellettu. Tuloksena on dekoodattu signaali 5, joka johdetaan sekä “* ohjaimeen 6 että mittauselimeen 7. Mittauselin 7 on rakennettu siten, että se pystyy tahdistumaan dekoodattuun signaaliin ja niittämään signaalissa esiintyvien sellaisten 106680 5 virheiden määrän, jotka todennäköisimmin johtuvat häiriöistä siirtotiellä. Tyypillisiä dekoodatun signaalin virheitä ovat bittivirheet, jotka mittauselin 7 havaitsee joko vertaamalla tietyn tietokehyksen sisältöä siitä laskettuun tarkistussummaan tai siten, että jokin koodisana ei kuulu ennalta tunnettuun, sallittuja koodisanoja kuvaavaan 5 joukkoon. Alalla tunnetaan lukuisia menetelmiä virheiden havaitsemiseksi tietystä bittivirrasta.

Havaitsemiensa virheiden perusteella mittauselin 7 muodostaa vastaanotettua signaalia kuvaavan tunnusluvun, joka kuvaa signaalin laatua. Yksinkertaisimmassa 10 muodossaan tunnusluku on yksi bitti, jonka ensimmäinen arvo kertoo, että laatu on hyvä, ja toinen arvo kertoo, että laatu on huono. Kriteeri, jonka mukaan mittauselin 7 nimeää laadun hyväksi tai huonoksi, voidaan valita kokeilemalla ja se voi olla esimerkiksi tietty määrä peräkkäin virheettömästi vastaanotettuja koodisanoja tai tietty bittivirhesuhteen (BER, Bit Error Ratio) kynnysarvo. Voidaan esittää myös 15 monimutkaisempia suoritusmuotoja, jossa mittauselin 7 kuvaa signaalin laatua esimerkiksi kahdella bitillä, jolloin bittikombinaatio 00 voi vastata parasta signaalin laatua, 01 kohtalaisen hyvää, 10 kohtalaisen huonoa ja 11 huonoa. Myös muut laadun esitysmuodot ovat mahdollisia. Laadun mittaus voi käsittää keskiarvoistusta ja muita laskennallisia toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollisimman hyvään tilastolli-20 seen vastaavuuteen laatua kuvaavan tunnusluvun ja itse signaalin välillä.

Mittauselin 7 toimittaa laatua kuvaavan tunnusluvun ohjaimelle 6, jonka tehtävänä *. i ‘: on toisaalta dekoodatun signaalin prosessointi käyttöä varten ja toisaalta radiovas- taanottimen 1 taajuusohjaus mittauselimen 7 antaman signaalin perusteella. Päätte- ; 25 lysääntöjä, joiden perusteella ohjain 6 muuttaa radiovastaanottimen 1 käyttämää ♦ * ♦ * .*. \ sekoitustaajuutta, selostetaan tarkemmin jäljempänä.

• · * * * * * * *V. Kuvan 1 esittämä vastaanotinlaite voi olla esimerkiksi ns. selektiivikutsuvastaanotin

« ♦ J

(engl. selective call receiver), jollaisia käytetään yleisesti hakulaitteissa. Vastaanote-30 tun tiedon välittämiseksi käyttäjälle laite käsittää tällöin kuvan 1 esittämien osien I t · - lisäksi ainakin tiedon tallennusvälineet, hälytinvälineet ja näytön tai muun ilmaisu- • * · V : välineen, jonka välityksellä se esittää tietoja käyttäjän havaitsemassa muodossa. Se . voi olla myös yleisradiovastaanotin, jolloin edellä mainittu datakanava käsittää tyy- » · . * · ·. pillisesti tiettyyn alikantoaaltoon (engl. subcarrier) moduloitua tietoa. Alan ammatti- 35 mies tuntemia menetelmiä datan liittämiseksi yleisradiotyyppiseen lähetykseen ovat i esimerkiksi RDS (Radio Data System), MBS (MoBile Sökning) ja SWIFT (System » *·'*· for Wireless Information Forwarding and Teledistribution). Yleisradiovastaanotin käsittää kuvan 1 esittämien lohkojen lisäksi tunnetulla tavalla välineet lähetyksessä 106680 6 välitetyn ohjelman esittämiseksi käyttäjälle äänen ja/tai kuvan muodossa. Eräät esimerkiksi autokäyttöön tarkoitetut vastaanottimet ovat yhdistettyjä audio- ja datavas-taanottimia, jolloin ne voivat esittää käyttäjälle sekä ääntä että datasiirtona välitettyä tietoa.

5

Oletetaan, että ohjain 6 on virittänyt radiovastaanottimen 1 niin, että sen vastaanot-tokaistan keskitaajuus on fO, toisin sanoen radiovastaanotin on viritetty taajuudelle fO. Oletetaan lisäksi, että ohjain 6 pystyy virittämään radiovastaanotinta tietyn suuruisin askelin, jolloin seuraavaksi suurempi vastaanotettava taajuus on fö+1 ja sitä 10 seuraava taajuus on fÖ+2. Vastaavasti lähin fö:aa pienempi taajuus on fö-1 ja seuraavaksi pienempi taajuus on fÖ-2. Taajuudet on tällöin esitetty sellaisissa skaalatuissa yksiköissä, että viritysaskel eli kahden vierekkäisen taajuuden väli on yhden yksikön suuruinen. Radiovastaanottimen askelittainen virittäminen sähköisellä ohjaussignaalilla on sinänsä tunnettua tekniikkaa. Keksinnön mukaisen menetelmän 15 mukaisesti kun radiovastaanotin on viritetty taajuudelle fO, laite tarkkailee signaalin laatua paitsi kyseisellä taajuudella myös ainakin taajuuksilla fö+1 ja fO-Ι. Ohjain 6 saa mittauselimen 7 välityksellä tiedon signaalin laadusta kaikilla mitatuilla kanavilla ja tekee näiden tietojen perusteella päätöksen virityksen pitämisestä ennallaan tai sen muuttamisesta. Seuraavassa taulukossa kukin rivi vastaa tiettyä päätöstilannetta, 20 jossa ohjain saa käsiteltäväkseen rivillä olevien koodikirjaimien mukaiset tiedot ja valitsee uudeksi taajuudeksi oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa esitetyn taajuuden. Rivien numerot eivät liity oheisissa kuvissa käytettyihin viitenumeroihin. Lyhenteet «ai

V : Q1 - Q5 tarkoittavat laatumittausta eri taajuuksilla (Q = quality), koodikirjain G

:*' *: tarkoittaa hyvää signaalin laatua ja koodikirjain B tarkoittaa huonoa signaalin laatua.

: ·'· 25 • * · » . » · P..... ““F™···· 1 " 111 ' ·*·.· Rivin __Mittaukset__ Uusi . /; numero Q5(fÖ-2) Q2(fÖ-l) Q3(fO) Ql(fO+l) Q4(fÖ+2) taajuus

/s*. 0___G G G fO

1___B__G__G___fÖ+1 . ... 2___G__B__G___fö 3(a)___b__b__G__g fo+i

\ 3(b)___B__B__G__B__fO

4___G__G__B___fO-1

O 5___B__G__B___fO

I*’,. 6(a)__G__G__B__B___fÖ-1 6(b)__B__G__B__B___fö 1 7 I | B 1 B I B I I fÖ 7 106680

Taulukon rivillä 0 signaalin laatu on hyvä sekä viritystaajuudella fö että sen molemmilla puolilla. Radiovastaanotin on viritetty oletettavasti keskelle hyvin kuuluvaa taajuusaluetta, joten viritystä ei ole syytä muuttaa. Rivillä 1 mittaus antaa aiheen 5 olettaa, että paras taajuusalue on hiukan taajuuden fÖ yläpuolella, joten viritystä nostetaan yhdellä askeleella. Rivillä 2 huono signaalin laatu kahden hyvälaatuisen taajuuden keskellä johtuu todennäköisesti tilapäisestä häiriöstä, joten taajuutta ei muuteta. Riveillä 3a ja 3b ohjain havaitsee, että signaalin laatu on huono paitsi viritystaajuudella fö myös sen alapuolella, jolloin signaalin laadun mittaus ulotetaan 10 myös taajuudelle fö+2. Signaalin laatu tällä taajuudella määrää uuden taajuuden taulukon mukaisella tavalla. Rivi 4 on peilikuva rivistä 1 ja rivillä 5 signaali on hyvälaatuista vain taajuudella fö, joten vastaanotinta ei kannata virittää muille taajuuksille. Rivit 6a ja 6b ovat peilikuvia riveistä 3a ja 3b. Rivillä 7 signaalin laatu on kauttaaltaan huono, mikä viittaa taajuusriippumattomaan häiriöön, jolloin viritystä ei 15 korjata.

Edellä esitetty taulukko ei ole ainoa mahdollinen päätelytaulukko, jota voidaan soveltaa vastaanotetun signaalin laadun optimoimiseksi keksinnön mukaisella tavalla. Jos mittauselin 7 kuvaa signaalin laatua useampiportaisella asteikolla, taulukosta 20 tulee huomattavasti monimutkaisempi. Alan ammattimies pystyy kuitenkin tämän patenttihakemuksen antamien tietojen perusteella tällöinkin laatimaan taulukon, joka kuvaa ohjaimen toimintaa virityksen säätämisessä signaalin laadun optimoimiseksi keksinnön mukaisella tavalla. Eräässä keksinnön vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa « « * :: mittauselin mittaa aluksi signaalin laadun vain yhdellä lisätaajuudella taajuuden fö • · · :: 25 lisäksi. Vielä eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa taajuudet, joiden laadun \:\ mittauselin mittaa ensimmäisenä, eivät ole välittömästi vierekkäin.

• · • · · • · · ♦ · : Kuvassa 2 on esitetty vuokaavio, joka kuvaa ohjaimen toimintaa yleisemmin kuin • · · .*:*. edellä esitetty taulukko. Vaiheissa 21, 22 ja 23 ohjain mittaa signaalin laadun ka- 30 navilla fÖ+1, fÖ-1 ja fö tai muussa sopivaksi katsotussa kanavajoukossa. Vaiheessa . 24 ohjain tutkii, onko mittaustulosten Ql, Q2 ja Q3 tuottama tieto riittävä vai onko ::: hankittava lisää mittaustuloksia muilta kanavilta (edellä esitettyä taulukkoa käytettä- • · · essä ohjain päätyy vaiheen 24 kyllä-haaraan, jos mittaustuloksissa Q1, Q2 ja Q3 on : kaksi, kolme tai ei yhtään G:tä tai jos vain mittaustulos Q3 on G). Kyllä-haaraan :* * *: 35 päädyttyään ohjain tutkii edelleen vaiheessa 25, antaako hyvää laatua ilmaisevien • « · mittaustulosten jakauma aihetta uudelleenviritykseen 26 (vrt. rivit 1 ja 4 edellä esite-: * *. tyssä taulukossa) vai loppuuko tämänkertainen ohjelman suoritus virityksen pitämi seen muuttumattomana (vrt. rivit 0, 2, 5 ja 7 edellä esitetyssä taulukossa). Jos ohjain 106680 8 päätyi vaiheessa 24 ei-haaraan, se päättää ensin, kumpaan suuntaan mittausta on laajennettava (vaihe 27) ja tekee tarvittavan lisämittauksen (vaiheet 28 ja 29). Tämän jälkeen ohjain tutkii vaiheessa 30, antaako hyvää laatua ilmaisevien mittaustulosten jakauma aihetta uudelleenvirilykseen 26 (taulukon rivit 3 a ja 6a) vai loppuu-5 ko tämänkertainen ohjelman suoritus virityksen pitämiseen muuttumattomana (taulukon rivit 3b ja 6b).

Keksinnöstä on tekniikan tasoon nähden etua, koska vastaanottimen viritys optimoidaan siten, että haluttu signaali tulee kaikissa olosuhteissa perille parhaalla mahdol-10 lisella tavalla. Koska signaalin laatu määritellään dekoodatusta signaalista, keksintö ottaa huomioon kaikki toleranssi-ja häiriötekijät. Keksintö alentaa valmistuskustannuksia, koska vastaanottimessa ei tarvitse käyttää kalliita tarkkuuskomponentteja. Keksinnön mukaista menetelmää soveltava vastaanotin voi jopa sallia tietyt, komponenttien lämpenemisestä ja/tai vanhenemisesta johtuvat ominaisuuksien ryöminnät 15 tai valmistustoleransseista johtuvat erot ominaisuuksissa, koska keksinnön mukainen taajuuskorjaus sopeutuu aina kulloisinkiin olosuhteisiin. Keksinnön mukaiset menetelmä ja laite reagoivat heti, kun vastaanotetussa signaalissa havaitaan virheitä, ja tämä reagointikynnys voi olla jopa automaattisesti säätyvä tai käyttäkän tai tiedonsiirtoverkon asetettavissa. Nopea reagointi estää sen, että signaali pääsisi niin huonoksi, 20 että korjaustoimenpiteet eivät enää tehoa. Keksinnön edellyttämät toiminnalliset vaiheet on helppo toteuttaa esimerkiksi ohjelmoimalla ne komennoiksi, joita radiovastaanottimen toimintaa ohjaava mikroprosessori tai muu sähköinen ohjain suorittaa.

,,, Keksintö on sovellettavissa hyvin erilaisiin vastaanotinlaitteisiin eri taajuusalueilla.

< « « « < ( < « « 4 4 t t < « C ICC • · « « ·« 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 · 9 0 9 9 09 9 09 9 0 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 999 99 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 1 9 9 9 9 9 · 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 * 0

Claims (9)

1. 9 106680
2. 1. Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi vastaanotinlaitteessa, joka käsittää askelittain tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa 5. demoduloidaan ja dekoodataan tietty vastaanotetun signaalin datakanava, joka välittää digitaalimuotoista tietoa, mitataan mainitun digitaalimuotoisen tiedon laatu tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuudella (21, 22, 23), ja päätetään laatumittauksen tulosten perusteella, 10. pidetäänkö mainittu radiovastaanotin edelleen viritettynä samalle taajuu delle (25), - viritetäänkö se jollekin uudelle taajuudelle (26) vai - mitataanko laatua edelleen (27) muilla taajuuksilla ennen päätöstä radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen. 15
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mitataan aluksi vastaanotetun signaalin laatu tietyllä ensimmäisellä taajuudella (fö) sekä toisella taajuudella (fö+1), joka on mainitussa radiovastaanottimessa yhden viritysas-keleen verran suurempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, ja kolmannella 20 taajuudella (fÖ-1), joka on mainitussa radiovastaanottimessa yhden viritysaskeleen . ·:·. verran pienempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus. • « · # » « · .''". 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mitataan • · · 7. vastaanotetun signaalin laatu kullakin taajuudella käyttäen kaksiportaista asteikkoa, *· ’* 25 jonka mukaan signaalin laatu on joko hyvä (G) tai huono (B). ♦ ♦ * • · · • · · v · 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää toisiinsa nähden poissulkevina vaihtoehtoina vaiheet, joissa :T: - jos laatumittauksen tulokset mainituilla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella 30 taajuudella osoittavat (24, 27), että signaalin laatu on hyvä vain mainitulla toisella * . taajuudella, niitataan signaalin laatu lisäksi tietyllä neljännellä taajuudella (fö+2), joka on mainitussa radiovastaanottimessa kahden viritysaskeleen verran suurempi • · * *; · * taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, :Y: - jos laatumittauksen tulokset mainituilla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella : * ·.: 35 taajuudella osoittavat (24, 27), että signaalin laatu on hyvä vain mainitulla kolman nella taajuudella, mitataan signaalin laatu lisäksi tietyllä viidennellä taajuudella (fö- . 106680 2), joka on mainitussa radiovastaanottimessa kahden viritysaskeleen verran pienempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, ja muussa tapauksessa päätös radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen tehdään vain mainittuja ensimmäistä, toista ja kolmatta taajuutta koskevan laatumit-5 tauksen perusteella (25).
4. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätös radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen tehdään seuraavan taulukon mukaisesti: Rivin __Mittaukset__ Uusi numero Q5(fÖ-2) Q2(fö-1) Q3(fÖ) Ql(fö+1) Q4(fÖ+2) taajuus 0 ___G__G__G___fö 1 ___B__G__G___fP+1 2 ___G__B__G___fO 3(a)___B__B__G__G__fö+1 3(b)___B__B__G__B__fö_ _4___G__G__B___fö-1 _5___B__G__B___fö 6(a)__G__G__B__B___fö-1 6(b)__B__G__B__B___fö
5. 7 B__B__B___fö ·> · · ίο « · « · . ’ ’ 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • ;· * signaalin laatu tietyllä taajuudella katsotaan hyväksi, kun mainitun digitaalimuotoi- • · · * · ’: sen tiedon bittivirhesuhteen arvo on pienempi kuin tietty ensimmäinen kynnysarvo. • ♦ · • · · • · · • · · V : 15 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalin laatu tietyllä taajuudella katsotaan hyväksi, kun mainittu digitaalimuotoinen tieto käsittää peräkkäin tietyn määrän virheettömästi vastaanotettuja koodisanoja. • · • · · • · · * . 8. Vastaanotinlaite sellaisen radiosignaalin vastaanottamiseksi, joka käsittää aina- 20 kin yhden digitaalisen datakanavan, joka vastaanotinlaite käsittää ^ φ ’ ·. · * - askelittain tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen (1) radiosig- : V: naalin vastaanottoa ja demodulointia varten, • · . ·. #: - datadekooderin (4) digitaalisen tiedon dekoodaamiseksi demoduloidusta sig- • ♦ naalista, ja n 106680 ohjaimen (6) digitaalisen tiedon käsittelemiseksi ja mainitun radiovastaanottimen virittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi mittauselimen (7) laadun mittaamiseksi dekoodatusta digitaalisesta tiedosta tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuu-5 della sekä mainittua laatua kuvaavien tunnuslukujen toimittamiseksi mainitulle ohjaimelle.
6. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen vastaanotinlaite, tunnettu siitä, että se on se-lektiivikutsuvastaanotin. 10