FI106093B - Uistin - Google Patents

Description

106093

UISTIN - DRAG

Keksintö käsittää metalli- eli lusikkauistimenjoka ei pyöri pituusakselinsa ympäri sekä ui vaappumaisesti pystyasennossa.

Kaikki uistimet toimivat samalla periaatteella. Vedessä ne kehittävät liikkeen, jonka pitäisi jäljitellä saalista, johon petokala iskee ja jää kiinni uistimessa oleviin koukkuihin. Uistinta käytetään pääasiallisesti kolmella tavalla. Pilkitään, eli upotetaan uistin toivottuun syvyyteen, missä sitä lyhyen vavan avulla liikutellaan ylös-alas-liikkein eli pilkitään houkuttelemaan petokala iskuun. Toinen tapa on vetouistelu, jolloin vedetään uistinta veneen perässä. Kolmas ja ehkä suosituin kalastusmuoto uistimella on heittouistelu eli virvelöinti, missä uistinta heitetään heittovavalla ja kelataan takaisin kelalla eli rullalla.

Uistimia on monenlaisia ja -näköisiä, mutta ne voidaan karkeasti luokitella neljään pääryhmään. Pilkit, lippaat, vaaput sekä lusikat eli lusikkauistimet tai metalliuistimet.

Uusi tulokas on jigi, jolla on koukkuun pujoteltava kokonaan pehemästä kumimassasta tehty runko, jonka pyrstö koukkumaisen muotonsa takia vipottaa edestakaisin nopeaan tahtiin jigin uidessa.

Pilkit ovat luku erikseen niiden erilaisen kalastustavan takia, joten pilkkiä ei tässä lähemmin tarkastella.

Lipas on vanha keksintö, joka käsittää painavamman rungon ja sen ympäri pyörivän kevyemmän .:, lippaan. Lippaita on monenkokoisia ja -värisiä, mutta rakenteeltaan ne ovat kaikki samanlaisia.

,, T Vaappuja käytetään sekä heitto- että vetouistimina. Vaappujen erikoispiirre on, että ne myös ulkomuodoltaan muistuttavat oikeata saaliskalaa. Runko on pitkänsoikea ja etupää on selvästi pyrstöpäätä tanakampi. Vaapun uintiliike on säännöllisen vaappuva ilman yllätyksellisiä heittoja. ’·«·’ Liikkeen kehittää useimmiten nokassa oleva turpalevy. Vaapun erikoispiirteisiin kuuluu myös aina pystyssä pysyminen vedessä.

»»t • · · * 1 1 * Lusikkauistin on maailman kautta aikojen eniten käytettyjä suosituin uistintyyppi, joka pääpiirteiltään on tehty yhdestä metallikappaleesta, jota väännetään mitä erilaisimpiin muotoihin kehittääkseen houkuttelevia uintiliikkeitä. Lusikat ovatkin vastoin muita uistintyyppejä }'·'· m tunnettuja epäsäännöllisestä sekä pituusakselinsa ympäri satunnaisesti pyörivästä liikehdinnästä. Sen lisäksi, että epäsäännöllinen liike houkuttelee petokaloja, lusikan suosio perustuu sen .'. ·. yksinkertaisuuteen sekä helppoheittoisuuteen, varsinkin vastatuuleen.

t · I « ,,,' Vaapun kielteinen piirre heittouisd nenä on sen huono tuulenhalkaisijaominaisuus. Heitot jää» "t .# varsinkin vastatuulessa lyhyiksi ja vaappu kääntyy usein ilmassa poikittain, jolloin koukut a · a · 2 106093 tarttuvat siimaan. Uintiliikkeen säännöllisyys voi myös olla huonoilla kalasäillä haitaksi. Säännöllisyys ei ylitä kalastavuuskynnystä.

Lippa tai spinnari tekee aina saman pyörivän liikkeen matkien pörräävää hyönteistä. Spinnarilla on aina omat kannattajansa ja sitä on mieluimmin pidettävä erilaisuutensa vuoksi vaapun ja lusikan täydentäjänä kuin kilpailijana.

Lusikkauistimia on, niin kuin yllä on mainittu, monenlaisia ja -värisiä. Niitä yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että ne pyörivät enemmän tai vähemmän kaikki uidessa pituusakselinsa ympäri. Tämä pyörimisliike on pahaksi siimalle, joka ajan mukaan kiertyy käyttökelvottomaksi. Tätä yritetään estää käyttämällä n.s. leikaria uistimen ja siiman välissä. Leikari on pyörivä pieni nivel, jonka pitäisi pyöriä siiman sijasta. Lusikkauistimen kielteisin puoli onkin pyöriminen, joka ei ainoastaan pilaa siimaa, vaan vähentää kalastavuutta.

Tekniikka ei tunne ainoatakaan esimerkkiä ratkaisusta, jolla olisi yritetty estää pyörimisliike kehittämällä lusikkauistinta, joka uisi pystyasennossa. Sen sijaan Suom. pat. 68153 on yrittänyt saada vakautta perinteisen lusikkamallin uintiliikkeeseen sovittamalla uistimen rungon pituusakselin kanssa yhdensuuntaisia siipiä uistimen kylkeen. Tämä vähentää kyllä osaksi pyörimisliikettä, mutta ei saa aikaan uistimen pystyssä pysymistä, mikä ei myöskään ole patentin tavoite. Kaksi seikkaa estää pystyssä pysymisen uidessa. Uistimen rungon muoto sekä siipien yhdensuuntaisuus uistimen pituusakselin kanssa.

US-patentti 4,180,936 on uusimpia litteitä metalliuistinkeksintöjä, missä siipitekniikka on käytetty. Tässä sovellutuksessa on uistimen runkoon pituusakselia pitkin edestä taakse sovitettu §; _ yksi pitkä siipi, joka muodoltaan on rungon kanssa identtinen. Ratkaisevin poikkeavaisuus US-• · ·: patentissa kyseessä olevaan keskintöön on siiven sekä rungon pituusakselin välisen kulman puuttuminen. Kyseinen kulma on nimenomaan uistimen liikehdinnän liikkeellepaneva voima.

: ·. ·. Tarkoitus US-pat. Ratkaisuilla olikin aikaansaada uistin joka pitää vaakasuoran vaapumattoman •.,; ’ uintinsa eri syvyyksissä. Kyseessä olevan keksinnön avulla on taas haluttu päästä vaappuvaan ·.,.·* ratkaisuun, jossa litteä runko pysyy pystyasennossa.

« · I » I * • i . Rehnforsin pat. No FI 8983 pohjalta on kehitelty ratkaisuja, joissa on käytetty siipiä uistimen ,; 111 * uintitavan muokkaamiseen. Näissä ratkaisuissa, ns. metallikaloja, uistimen molemmille sivuille : ·. ·. on asennettu siivet, joiden kulmat uistimen pituusakseliin nähden eivät ole samansuuntaiset *.: i ·. oikealla ja vasemmalla puoliskolla. Tästä syystä ne kehittävät uistimessa pyörivän liikkeen, joka •I::·’ onkin keksinnön tarkoitus.

• · · »M t

• * «I

• ♦· < 1.1 Itse Rehnforsin patentissa siivet ovat uistimen molemmilla reunoilla, mutta leveyssuunnassa samansuuntaiset uistimen sivujen kanssa. Täten uistin uidessa pysyy makuu- eikä pystyasennossa.

• · · ··#

Vi : Vaappujen uintiliike on kautta aikojen saatu aikaan pääasiallisesti kahdella tavalla. Turpa- tai perälevyllä tai yhdistelmä molemmista. Koska perälevy muistuttaa kyseessä olevan keksinnön /' siipeä mainitsen kaksi tekniikan tuntemaa ratkaisua. Ensin muistettakoon, että vaaput eivät '. ‘' taistele samojen ongelmien parissa kuin lusikkauistimet. Vaaput eivät koskaan pyöri :"': pituusakselinsa ympäri eli pysyvät aina pystyasennossa, joten kun vaappuratkaisuihin ilmestyy '«' siiventapaisia osia, niillä pyritään ratkaisemaan aivan muita ongelmia. Ongelmien ollessa aivan ; · erilaiset vaapuissa ja lusikoissa ei voida pitää itsestään selvänä, että toimivaa vaappuratkaisua t « • « · · 106093 voidaan automaattisesti soveltaa lusikkauistimiin ja päinvastoin. Täten pidän litteän pyrstön tai siiven soveltamista lusikkauistimessa eri tekniikkana kuin sen käyttöä vaapuissa. Sen lisäksi kyseessä oleva keksintö tuo esiin aivan uuden lusikkauistinrungon, jota ilman keksintö ei toimisi toivotulla tavalla.

Ensimmäinen litteä perätekniikkaa edustava vaappuratkaisu on USAPAT 5.490.347. Koska litteä perä ei edusta vaappumaailmassa uutta tekniikkaa korostetaankin patenttivaatimuksissa muuta. Painot perässä sekä horisontaaliset pinnat rungossa, joka muuten on vaapuille tyypillisen kalamuotoinen. Koska vaaput aina pysyvät pystyssä eivätkä pyöri, on litteän perän tarkoitus antaa vaapulle vaappumainen liikehdintä.

Toinen litteää perää edustava esimerkki on USA PAT 3.550.304. Tässä ratkaisussa uutta edustaa rungon perään liikkuvasti saranoitu V-muotoinen kaksisiipinen pyrstö. Pyrstön V-muoto on erittäin tehokas kääntämään turbolenssin avulla peräpäätä sivusuuntaisesti. Samalla saranoitu pyrstö liikkuu ylös-alas. Tässä ratkaisussa ei myöskään taistella pyörivää liikettä vastaan eikä pystyssä pysyminen ole ongelma, koska on kyse vaapusta, jolle liikkuvan pyrstön avulla yritetään luoda uistimelle uusi erikoisempi liike.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus onkin aikaansaada uudentyyppinen lusikkauistin, joka ui pyörimättä pystyasennossa.

Yllä mainittuun tulokseen päästään keksinnönomaisella litteällä siivin varustetulla metalli- tai lusikkauistimella TUNNETTU SIITÄ, ETTÄ uistimen litteän rungon sivuille, reunalle tai molemmille on asennettu ainakin yksi uistimen rungon molemmin puolin ulottuva .;, leveyssuunnassa uistimen sivuihin nähden kulmassa oleva siipi, jonka puoliskot muodostavat • ·; pituussuunnassa uistimen pituusakseliin nähden samaan suuntaan avautuvat (yhtä suuret) kulmat. ,,.’ · 1 Lusikkauistimen pitää siis täyttää tietyt kriteerit, jotta se voisi uida pyörimättä pystyasennossa : ·. . kuin vaappu. Ensinnäkin uistimen rungon tulee olla litteä, jotta sen vedenhalkaisijan ominaisuus ’..! olisi mahdollisimman esteettömän tasainen. Perinteiset lusikkauistimet omaavat kuperan, '...' kulmikkaan, kaarevan tai muun uistimelle liikkeen synnyttävän muodon. Uistimen sivuprofiililla ei ole merkitystä. Perinteinen kalamuoto, joka on keskeltä leveämpi ja kapenee päihin päin kelpaa hyvin. Uistimen litteä muoto ei estä koristeellisia elementtejä kuin esim. kaiverruksia suomujen, silmien tai kiduskaarien muodoissa. Uistimen litteän muodon välttämättömyys johtuu ·’·1; siitä, että uistimen muoto yksin ei saa olla liikkeensynnyttäjä. Se tehtävä on keksinnönmukaisessa ratkaisussa annettu yksinomaan siiven tehtäväksi. Periaatteessa voisi ’ ·;·:! ajatella muotoja omaavaa runkoa, mutta jokaisella yksittäisellä muodolla pitäisi olla toinen itseään kompensoiva tai eliminoiva muoto, jotta lopputulos silti olisi neutraali, eli käytännössä, että uistimella muodoista huolimatta ei olisi suuntaan tai toiseen ohjaavaa muotoa.Toinen *1· · ' edellytys, jotta uistin ei pyörisi ja uisi pystyasennossa on uistimeen asennettu siipijärjestelmä, joka jakautuu kahteen osaan. Etusiivet sekä takasiipi. Käytännöllisintä on tehdä siivet samasta ' :‘.’f materiaalista kuin uistin eli ohuesta metallista tai pellistä, mutta tietysti toinen samat vaatimukset v. · täyttävä materiaali kelpaa. Koska siiven pitää ulottua uistimen molemmille puolille on valmistusteknisistä syistä käytännöllisempää työntää yksi siipi uistimessa olevaan rakoon kuin / kiinnittää kaksi erillistä siipeä yksi uistimen kummallekin puolelle, joka vaikutukseltaan tietysti ’ · 1 · ’ täysin vastaa yhtä siipeä. Siiven tehtävä leveyssuunnassa on uistimen pystyssäpitäminen ja : ^ # > · pituussuunnassa uistimen liikkeen kehittäminen. Näissä tehtävissä ovat siiven kulmat uistimeen .;. nähden ratkaisevia. Leveyssuunnassa päästään varmimpaan perusratkaisuun, mikäli uistimen • · 1 « · · « · • · · · 4 106093 rungon sivujen sekä siiven väliset kulmat ovat 90°. Mitä suuremmat poikkeamat tästä sitä herkemmin uistin pyrkii pyörimään.

Uistin pysyy myös varmimmin pystyssä, mikäli siiven kulmat ovat uistimen molemmin puolin yhtä suuret. Pituussuunnassa tulee siiven olla kulmassa uistimen pituusakseliin nähden, jotta uistimeen syntyisi uivaa liikettä. Kulman jyrkkyys ei ole niinkään tärkeä kuin kulman olemassaolo. Jotta uistin ei pyörisi tulisi siiven puolikkaat pituussuunnassa olla viistosti samansuuntaiset, joko ylös tai alas eli pituusakselin kanssa muodostamat kulmat avautuvat samaan suuntaan.Siipien sijainti uistimessa voi vaihdella suuresti. Takasiipi sijaitsee uistimen rungon takapuoliskolla joko sen reunaan kiinnitettynä tai sen sivuilla siten, että valtaosa siivestä sijoittuu uistimen pituusakselin toiselle puolelle, joka on sen vastapuoli ja pysyy uistimen uidessa alapuolella. Siipi voi kyllä lähteä pituusakselin yläpuolelta leikkaakseen sitten uistimen pituusakselin jatkaakseen viistoon alaspäin. Yhdessä tapauksessa siipi on kokonaan pituusakselin yläpuolella. Kun uistimen painopiste on selvästi toisella puolella pituusakselia kuin siipi, uistin ui vedessä siipi yläpuolella, missä se tekee vastaavaa työtä. Kiitettävään ja tuotantoteknillisesti halvimpaan tulokseen päästään yhdellä peräsiivellä, joka alkaa uistimen keskivaiheilta pituusakselin alapuolelta. Siipi jatkaa loivasti viistoon taakse alaspäin ja jatkaa uistimen peräpään ohi noin puolen uistimen pituuden verran kaartaen lopussa jyrkemmin alaspäin. Sääntönä voi sanoa, että pituus korvaa leveyden. Täten siiven ei tarvitse olla erikoisen leveä, kun se ensin taivaltaa pitkin sivuja ja jatkaa perän ohitse vielä varsin pitkään. Mutta mikäli halutaan siiven olevan n.s. pelkkä lyhyt pyrstö sen pitää olla uistimen korkeutta leveämpi, jotta se pystyisi pitämään uistinta pystyasennossa. Edellä mainittujen ratkaisujen välimuotoina voidaan mainita ratkaisut, jossa siiven lähtökohta on suunnilleen uistimen keskeltä pituusakselin korkeudesta, josta se jatkaa viistossa taaksepäin ja ylittää uistimen reunan ennen peräpään loppua ja jatkaa .:. viistossa alaspäin päättyen linjassa peräpään kanssa. Vaihtoehtoisesti siipi voi päättyä uistimen • ; reunaan, Näissä ratkaisuissa siiven leveys on pienempi kuin pyrstön, mutta leveämpi kuin ensiratkaisussa. Vaihtoehtoisesti kapea takasiipi voi saada apua etusiivistä, jolloin ylimitoitetusta •' · ’; leveydestä voidaan luopua. Etusiivellä on edessä nokkapuolella, sijainnista riippumatta 'stabilisoiva merkitys, mutta uistimen uintisuuntaa ohjaavana sen oivallisin sijainti on uistimen ’ · · 1 otsalla reunalla alaspäin suuntautuvana, jolloin uistin pyrkii alaspäin. Myös uistimen rungon ulkopuolella oleva siiven osa voi olla halkaistu, eli kaksi siipeä, jolloin uistimen hienosäätö on *|:··. mahdollinen.

• III» < »II»

Toimiva ratkaisu voisi olla irtosiipijärjestelmä, jossa litteään perusuistinrunkoon olisi saatavissa erikokoisia ja -värisiä irtosiipiä, jotka olisi tarpeen tai mielen mukaan vaihdettavissa. Uistimessa olisi siiville varta vasten tehtyjä reikiä, koloja, rakoja tai muita vastaavia pikakiinnitysratkaisuja.

• · · · • · ·» * #« 0 •

Seuraavassa keksintöä selitellään viitaten oheisiin piirustuksiin, jossa kuva 1 ja kuva 1A esittävät '···" sivusta ja ylhäältä erittäin toimivaa ratkaisua, joka käsittää yhden pitkän peräsiiven.

• · • · »Il ;‘1fc Kuvat 2 ja 2A esittävät ratkaisua, joka edustaa yhtä lyhyttä leveää peräsiipeä.

• » · M · m ·

Kuvat 3 ja 3 A esittävät sivusta ja ylhäältä ratkaisua, jossa on käytetty lyhyttä pitkälle rungon sivulle ulottuvaa peräsiipeä.

11« ,. S Kuvat 4 ja 4 A esittävät sivusta ja ylhäältä ratkaisua, jossa siipi ei ulotu uistimen rungon reunaa pidemmälle.

I I I III

« « · « • « · • 1 5 106093

Kuvat 5 ja 5A esittävät ratkaisua Jossa on reunasta lähtevän pienehkön peräsiiven lisäksi käytetty uistimen otsaan asennettua pientä lisäsiipeä.

Kuvat 6 ja 6A esittävät sivusta ja ylhäältä yhden siiven ratkaisua Jossa siipi kulkee uistimen alareunalla ja kaartaa reunasta poispäin alaspäin uistimen peräpään tienoilta.

Kuva 7 on kuva 1 sivusta yläviistosti.

Kuva 8 esittää litteälle rungolle vaihtoehtoisen muodon.

Kuvien 1,1A ja 2,2A esittämissä sovellutuksissa siipi (2) ulottuu kauas rungon (1) peräpään (IB) taakse. Molemmissa tapauksissa siipi (2) lähtee uistimen rungon (1) pituusakselin (3) alapuolelta (4). Kuvassa 1 siipi (2) kulkee vain pitemmän matkan uistimen runkoa (1) pitkin ennen kuin se ylittää uistimen (1) reunan (1R). (7) esittää siimaajohon uistin (1) on kiinnitetty.

(5) on uistimeen (1) kiinnitetty koukkuja (6) on siipeen (2) kiinnitetty koukku. (KU) on siiven (2) alaspäin jyrkästi kaartuva osa. (2S) esittää uistimen (1) sivustaa.

Kuvassa 3, 3A siipi (2) ylittää uistimen rungon (1) reunan (1R) niukasti, mutta kulkee sen sijaan uistimen runkoa (1) pitkin sen puolivälistä (4) saakka. Kaikissa kuvissa (5) esittää uistimen koukkua ja (7) siimaajohon uistin (1) on sidottu kiinni. (L) esittää viivaajohon sekä siipi (2) että uistimen (1) peräpää loppuvat.

Kuvassa 4, 4A siipi (2) ei ylitä uistimen (1) reunaa (1R). Siipi (2) on sitä vastoin pitkä eteenpäin yltäen uistimen rungon (1) puolivälin ohi (4) hiukan uistimen (1) pituusakselin (3) yläpuolelle.

' 1 Ί Kuvassa 5, 5A uistimen (1) peräsiipi (2) on pieni ja lähtee uistimen (1) reunasta (1R). Uistimen . J ‘ (1) nokkaan sen otsapuolelle on asennettu lisäsiipi (2B) auttamaan pitämään uistinta (1) ; ‘\ pystyasennossa.

( t t C f \' Kuva 6, 6A esittää ratkaisua, jossa peräsiipi (2) lähtee uistimen (1) etupuoliskon reunalta (2E) : T: jatkaen taakse pitkin reunaajättäen reunan juuri ennen peräpään kärkeä (1R) kaartaen alaspäin.

1 · • · Ψ f ; \ ' //1;' Kuvassa 7 näkyy kuvan 1 siipiratkaisu viistosti ylhäältäjotta siiven (2) sekä uistimen (1) sivujen . välinen optimaalinen 90° kulma (LK) näkyisi. (PK) esittää siiven (2) muodostaman kulman . uistimen (1) pituusakselin (3) kanssa. (6) esittää siipeen (2) kiinnitettyä koukkua.

• ’ ' k ·#·,

Kuva 8 esittää uistinrunkomallia (1), jossa on toisiaan kompensoivia muotoja (+-+-).

···' t< · ·> ·1 Keksintö ei suinkaan rajoitu yllä mainittuihin esimerkkeihin, vaan alaan perehtynyt ammattimies ! _ (: tietää, että keksinnössä mainittu siipi voi ulkonäöllisesti sijainnin suhteen sekä määrällisesti - .·,1!\. vaihdella patenttivaatimusten sallimissa puitteissa.

<1 ·[· «

VJ: PATENTTIVAATIMUKSET

f1 1 • a 1. Litteä, siivin varustettu metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että uistimen litteän (IL) rungon (1) sivuille (2S) tai reunalle (2R), (2R) tai molemmille on asennettu ainakin yksi uistimen rungon (1) molemmin puolin ulottuva leveyssuunnassa uistimen (1) sivuihin nähden a « « • · · · • % « · · « · 6 106093 kulmassa (LK) oleva siipi (2), jonka puoliskot muodostavat pituussuunnassa uistimen pituusakseliin (3) nähden samaan suuntaan avautuvat kulmat (PK).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että uistimessa (1) on yksi siipi (2), joka tasapuolisesti ulottuu molemmille sivuille lähtöpisteenä vähän uistimen (1) keskipisteen takana uistimen pituusakselin (3) alapuolelta (4) jatkaen taaksepäin lievästi viistossa alaspäin ylittäen uistimen (1) reunan (1R) jatkaen taaksepäin vielä jopa uistimen (1) pituuden verran tehden lopussa jyrkemmän kaaren viistosti alaspäin (KU).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että siipi (2) on kiinnitetty aivan uistimen (1) peräpäähän uistimen pituusakselin (3) tuntumaan (4) mistä tavallista leveämpi siipi (2) lähtee viistosti alaspäin taaksepäin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että siipi (2) lähtee kutakuinkin uistimen (1) keskeltä sen pituusakselin (3) tienoilta (4), josta se kaartaa taakse alaspäin ylittäen uistimen (1) reunan (1R) ennen uistimen (1) peräpään kärkeä jatkaen matkaa jyrkkenevässä kaaressa pysähtyen peräpään kanssa suunnilleen samalle linjalle (L).

5. Patenttivaatimuksen I mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että siipi (2) kaartaa uistimen (1) sivua (2S) pitkin alaspäin viistosti loppuen uistimen (1) reunalle (1R).

, 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että siipi (2) on kiinni uistimen (1) takapuoliskon reuna-alueella (2R) jatkuen viistossa taakse alaspäin.

;, 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että siipi (2) • · ·: on kiinni koko matkalta uistimen ala- tai yläreunalla (2R, 2E) kaartaen uistimen peräpäästä (1R) (<' viistosti alaspäin.

Ill ',,; 8. Jokin patenttivaatimusten 1 -7 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että uistimen (1) etupuoliskon reuna- tai muulle alueelle on asennettu ainakin yksi lisäsiipi (2B).

11« III « III* . 9. Jokin patenttivaatimusten 1-8 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että , ,Vi " siivet ovat kutakuinkin 90° kulmassa (LK) uistimen sivuihin nähden.

·· · • · · *«.v\ 10. Jokin patenttivaatimusten 1-9 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että uistimen (1) runko on tehty 1-2,5 mm paksusta metallista.

p·· • · * • P M· .·.:*!··. 11· Patenttivaatimuksen 1-10 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että ·*.:’.· uistimen runkoon (1) on koristeellisista syistä tehty veden vastustusta ajatellen toisiaan kompensoivia (+-+-) muotoja niin kuin esim. kulmia (+-+-) pallukoita, raitoja, syvennyksiä tai .•••j sellaisia, jotka siis kompensoimistekijästä johtuen aiheuttavat sen, että uistinmuoto (IM) ili : käyttäytyy vedessä samalla tavalla kuin litteä muoto (IL).

• .

12. Jokin patenttivaatimusten 1-11 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että uistimessa (1) kiinni oleva koukku (6) on siivessä (2) kiinni.

« r i « III « , 13. Jokin patenttivaatimusten 1-12 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETTU SIITÄ, että V · siiven (2) puoliskojen pituusakselin (3) kanssa muodostamat kulmat (PK) ovat yhtä suuret.

i · I · • · · « · 7 106093 14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metalli- tai lusikkauistin, TUNNETU SIITÄ, että siipi (2) kulkee rungon (1) etupäästä taaksepäin viistosti alaspäin leikkaen peräpään reunan (1R) pituusakselin (3) alapuolella.

• I 4

• · I I

• I 1 « < I t · f « • · • T » · m » e '

• · · I

•« · f 9 · • * » • · · M· 1

• · I I

• · «·1 • « · M» IM · « • · · · * M M * · .·· : :: : : • #♦· • · · • · • · • · · • · 1 • ·% • · * · 1 « « * t • » « I « • · « · «