FI106019B - Menetelmä ja laitteisto nesteen jakelussa panimoalueen eri käyttöpaikoissa oleviin nestesuursäiliöihin - Google Patents

Description

106019

MENETELMÄ JA LAITTEISTO NESTEEN JAKELUSSA PANIMOALUEEN ERI KÄYTTÖPAIKOISSA OLEVIIN NESTESUURSÄILIÖIHIN

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä panimoalueen eri käyt-5 töpaikoissa olevien nestesuursäiliöiden suojapusseissa olevien nestemäärien ja käyttöpaikan toiminta- ja jakelulämpötilojen mittaamiseksi ja välittämiseksi keskitettyyn paikkaan, esim. panimolle valvontaa ja optimaalista kuljetusta varten, jossa menetelmässä nestesäiliö ja nestemäärä tarkistetaan määrävälein 10 ja tilataan täydennys kullekin säiliölle sen tyhjentyessä alle asetetun rajan, ja jossa käyttöpaikassa säiliön jäähdytys ja nesteen jakelulämpötilan säätö tapahtuvat jäähdytyskoneen avulla .

15 Erityisesti oluen suuremmilla vähittäismyyjillä ts. ravintoloilla on käytössään suursäiliöitä, jotka ovat 1000 litran vetoisia, jäähdytysvaipalla varustettuja säiliöitä, jossa olut varastoidaan muovipussiin. Säiliön täytön yhteydessä vaihdetaan muovipussi aina uuteen, joka kytketään yleensä säi-20 liön poistoputkeen sopivalla muhvilla. Säiliön yläosaan johdetaan paineilmaa, jolla olut saadaan virtaamaan säiliöstä ja pussista ulos. Liitäntäputket säiliöstä liitetään sanottuun poistoputkeen, joka on käytännöllisistä syistä yleensä irrotettava komponentti. Tarkkailun mahdollistamiseksi painesäiliöön 25 kuuluu kaksi pientä ikkunaa, joiden avulla tähän asti on tarkistettu säiliön nestemäärä. Tämä manuaalinen työ on ollut varsin hidasta ja epätarkkaa. Nesteen määrän mittausta on hankaloittanut mainittu suojapussi. Sinänsä nesteen mittauksiin on kehitetty monenlaisia mittareita, mutta suursäiliöiden nes-30 tetilavuuden mittauksessa ei ole ollut tähän asti käyttökelpoisia ratkaisuja.

Toisena ongelmana suursäiliöiden käytössä on lämpötilan säätö ja siihen liittyvän jäähdytyskoneen toiminta. Useimmiten oluen 35 jakelu tapahtuu päiväsaikaan, jolloin ei ole suurta kulutusta eikä ongelmia jäähdytyksen kanssa. Näin ollen jakeluhenkilöt eivät pysty välittämään huoltotietoja tehokkaasti. Ongelmia 2 106019 esiintyy yleensä ensimmäiseksi suuren kulutuksen aikaan, jolloin jäähdytystehon tarve on suurimmillaan.

Kansainvälisestä hakemusjulkaisusta WO 90/08303 tunnetaan eräs 5 yleiskäyttöinen nesteen pinnankorkeuden mittari, mutta tämä soveltuu huonosti mainittujen olutsuursäiliöiden yhteyteen, koska tankin pohjasta ei saada nestepainetta mainitun suojapus-sin takia. US-patenttijulkaisussa 4,602,344 esitetään samantapainen säiliön pinnankorkeusmittari yhdistettynä kaukonäyt-10 töjärjestelmään. Sinänsä siten erilaisia pinnankorkeuden mittareita ja kaukonäyttöjärjestelmiä on esitetty, mutta näitä ei suoraan voi soveltaa panimoteollisuudessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen mene-15 telmä ja laitteisto oluen ja muiden juomien jakelussa käytettäessä jäähdytettäviä suursäiliöitä. Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkilliset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1. Erään edullisen laitteiston tunnusmerkilliset piirteet on esitetty vastaavasti patenttivaatimuksessa 20 3. Kun keksinnön mukaan yhdistetään määrämittaus ja suursäiliön lämpötilamittaus ja toimitetaan tiedot keskitetysti panimoon tai vastaavaan keskitettyyn paikkaan, saadaan huomattavia etuja. Sen lisäksi, että kuljetukset voidaan hoitaa logistisesti optimaalisella tavalla, jäähdytyslaitteiden huolto voidaan 25 toteuttaa yleensä ennakoivasti siten ettei viat pääse aiheuttamaan jakeluhäiriöitä. Lämpötilojen keskitetyllä valvonnalla häiriöt voidaan paikallistaa huomattavan aikaisessa vaiheessa ja yhdistää jäähdytyslaitteiden tarkkailu oluen tai muiden juomien jakeluun.

30

Seuraavassa keksintöä kuvataan viittaamalla oheisiin kuviin, jotka esittävät erästä keksinnön mukaista järjestelmää ja sen yksityiskohtia.

35 Kuva 1 esittää koko järjestelmää kaaviollisesti

Kuva 2 esittää paikallista varastomittausjärjestelmää 3 106019

Kuva 3 esittää paine-eroanturin asennusjärjestelyä

Kuva 4 esittää paine-eroanturia yksityiskohtaisesti

Kuvan oikeanpuoleinen katkoviivoitettu laatikko esittää panimon 5 puoleista järjestelmää, johon kuuluu tietoliikenneyhteyden luova modeemi 21 ja mikrotietokone 22, jotka keräävät tiedon kaikista jakelualueen kulutuspisteiltä. Oikeanpuoleinen osa esittää yhtä kulutuspistettä, esimerkiksi ravintolan varastoa, jossa on tässä esimerkissä yhdeksän suursäiliötä 11, joissa 10 jokaisessa on muovipussi 12 oluen hygieenistä säilytystä varten. Kuvasta poiketen säiliöiden nestemäärät ovat käytännössä luonnollisesti satunnaiset eikä yhtä suuret kuten kuvassa. Säiliöiden 11 yläosaan tulee paineilmaliitäntä 15, joilla olut saadaan painettua poistolinjan 14 kautta jakelulinjalle. 15 Pinnankorkeuden mittausta varten poistoliitäntään 14 on asennettu paine-eroanturi 16, joka ottaa vertailupaineen yhdyslin-jan 32 kautta paineilmaliitännästä 15. Tässä sovelluksessa 3 paineilma-anturia on liitetty yhteen analogiakorttiin, jossa on 3 sisääntuloa ja 3 A/D-liitäntää 34 tiedon edelleen siirtoa 20 varten keskusyksikölle 17. Keskusyksikkö 17 ottaa vastaan kaikkien A/D-muuntimien 34 datalinjat. Näiden avulla keskusyksikkö 17 kerää kaikkien yhdeksän säiliön yksittäiset määrätiedot oleellisesti jatkuvana mittauksena muistiinsa. Keskusyksikkö sisältää myös sisääntulon lämpötila-anturien 19.1 ja 19.2 A/D- 25 muuntimen 21 dataliitännälle. Näiden lämpötila-anturien avulla valvotaan sekä jäähdytyskoneen 20 että varaston lämpötilaa. Jäähdytyskoneessa valitaan jokin sopiva tarkkailupiste, esimerkiksi lauhdutin tai höyrystin (vesitila). Mahdollisen vesiva-jauksen havaitsemiseksi anturi sijoitetaan n. 5 cm normaali-30 vesipinnan alapuolelle. Järjestelmä on ohjelmoitu esimerkiksi siten, että panimon puolelta soitetaan joka yö modeemien 21 ja 18 avulla ja tilataan kunkin keskusyksikön 17 jäsentämät tiedot panimon mikrotietokoneelle 22, jossa ne voidaan analysoida ja purkaa. Määrätiedoista voidaan johtaa virheanalyysin jälkeen 35 uudet toimitustiedot nesteen jakelua varten ja lämpöti-latiedoista voidaan havaita mahdolliset häiriöt jäähdytyskonei- 4 106019 den toiminnassa. Tällä tavoin voidaan havaita varsin satunnaisetkin ja lyhytaikaiset häiriöt jäähdytyskoneen toiminnassa, kun keskusyksikkö 17 on ohjelmoitu tallentamaan sopivin kriteerein epänormaaleiksi katsottavat lämpötilatiedot muistiinsa ja 5 lähettämään ne muun aineiston yhteydessä panimolle 13.

Kuvassa 2 esitetään järjestelmälaitteisto yksityiskohtaisemmin. Tässä säiliöstä on esitetty poistoliitäntä 14, joka on eräänlainen putkimutka ja jonka yläosaan liitetään sanottu muovipus-10 si muhvin 30 avulla. Liitäntä 31 liitetään paineilmaliitäntään 15, josta johtaa sanottu yhdysputki 32 paine-eroanturille 16, joka esitetään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Kuvassa 3 on esitetty putkimutkaan 14 asennettu paine-eroanturi 15 yksityiskohtaisemmin. Putkimutkaan hitsataan kiinteästi haara 24, johon pikakiinnityksellä 36 sidotaan varsinainen paineanturi 16. Pikakiinnitys voi olla joko tässä esitetty mutteri tai sopiva pikakiinnitysväline.

20 Kuvassa 4 nähdään paine-eroanturin 16 yksityiskohtainen rakenne. Kuvan 4 yläosaa on halkileikattu, jolloin varsinaista paine-eroanturikomponenttia on merkitty viitenumerolla 27 ja sen kalvoa 27.1, joka vastaanottaa tunnistettavan paineen. Haarassa 24 ja ensimmäisessä runkokappaleessa 25 on viistetyt 25 laippaosat 24.1 ja 25.1, jonka päällä on tässä viputoiminen pikakiinnityspanta (Baltzer-Pfeiffer B8080105SN). Toisena vaihtoehtona voidaan käyttää laippojen liittämisessä vielä tavanomaisempaa mutterikiinnitystä. Anturin 27 sähköliitäntää ei ole esitetty kuvassa.

30

Paine-eroanturikomponentti (NPI-19A201GH, Lucas-Novas) asetetaan ensimmäiseen runkokappaleeseen 25, johon se sidotaan toisen runkokappaleen 26 avulla. Paine-eroanturikomponentti jakaa nestetilan ja kaasutilan. Kaasutilaan johdetaan liitännän 28 35 kautta paineilmayhde 32 edellä kuvatulla tavalla. Tällöin paineilma-anturikomponentin toiselle puolelle vaikuttaa poisto-

Claims (6)

1. Menetelmä panimoalueen eri käyttöpaikoissa olevien nestesuursäiliöiden (11) suojapusseissa (12) olevien 15 nestemäärien ja käyttöpaikan toiminta- ja jakelulämpötilojen mittaamiseksi ja välittämiseksi panimolle, tms. keskitettyyn paikkaan (13), esim. valvontaa ja logistisesti optimaalista nestekuljetusta varten, jossa menetelmässä nestesäiliöiden nestemäärät tarkistetaan määrävälein ja tilataan täydennys 20 kullekin säiliölle sen tyhjentyessä alle asetetun rajan, ja jossa käyttöpaikassa säiliöiden jäähdytys ja nesteen jakeluläm-pötilan säätö tapahtuvat jäähdytyskoneen (20) avulla, tunnettu siitä, että kussakin käyttöpaikassa kunkin säiliön (11) nestemäärä mitataan itsenäisesti ja samalla mitataan säiliöiden 25 ympäristön lämpötila ja/tai jäähdytyskoneen (20) lauhdutti-men/höyrystimen lämpötila ja tieto mitatuista nestemääristä ja lämpötiloista välitetään käyttöpaikan keskusyksikölle (17, 18), joka sinänsä tunnetulla tavalla välittää tiedot modeemiyhteyden avulla sanottuun keskitettyyn paikkaan (13), jossa saatujen 30 määrä- ja lämpötilatietojen avulla suunnitellaan oluiden jakelu ja valvotaan jäähdytyskoneiden kuntoa, jolloin täydennyksen yhteydessä poikkeavia lämpötiloja ilmoittaneen käyttöpaikan jäähdytyskone (20) voidaan tarkistaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin säiliön (11) nestemäärä mitataan säiliön 106019 poistoliitännän (14) nesteen ja säiliön paineilmaliitännän (15) ilmanpaineen paine-eron avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän 5 toteuttamiseksi tarkoitettu laitteisto, johon kuuluu kussakin käyttöpaikassa säiliöiden (11) yhteyteen asennetut paine-eroan-turit (16) ja keskusyksikkö (17) varustettuna tiedon kaukosiir-tovälinein (18), tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu myös keskusyksikköön (17, 18) yhdistetyt säiliöiden (11) ympäristö-io lämpötilaa ja/tai jäähdytinlaitteen (20) lauhdutti-men/höyrystimen lämpötilaa mittaavat anturit (19.1, 19.2).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, jossa säiliöiden sisälle asetettava suojapussi on sovitettu liitettä- 15 väksi säiliön irrotettavaan poistoputkeen (14), tunnettu siitä, että paine-eroanturia (16) varten poistoputkeen (14) kuuluu haara (24), johon anturirunko (25, 26) on sovitettu irrotettavasta kiinnitettäväksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sanotussa haarassa (24) ja anturirungossa (25, 26) on vastakkaiset, tiivisteellä varustetut laipat (24.1, 25.1), jotka on sovitettu sidottavaksi yhteen joko mutteri- tai puristavalla pikaliittimellä (36). 25

5 106019 liitännän nestepaine ja toiselle puolelle paineilmaliitännän tulopaine, mikä on samalla nestepinnan ylätason paine. Tämä paine-ero on siten nestepinnan hydrostaattinen paine, josta sen korkeus voidaan laskea ja edelleen korkeudesta voidaan laskea 5 nestemäärä, kun säiliön geometria tunnetaan. Toiseen runkokappaleeseen 26 kuuluu vielä takakappale 29, johon sähköliitäntä 33 kiinnitetään kaasutiiviisti. 10

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pietzosähköinen, välityskalvolla ja -aineella varustettu anturi (27) on sijoitettu lieriömäisen runkokappaleen (25) sisään, jossa välityskalvo (27.1) on asetettu 30 laippaliitoksen lähelle oleellisen keskelle putkikanavaa ja jossa tämä tiivistein varustettu anturi (27) erottaa putki-kanavan nestetilan ja anturirungon (25, 26) kaasutilan toisistaan ja johon kaasutilaan on liitetty kanavayhde (28) yhdysput-ken (32). tuomiseksi sanotusta säiliön paineilmaliitännästä 35 (15) . ’ 106019