FI105281B - Kennolattiarakenne - Google Patents

Description

105281

Kennolattiarakenne Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen l johdannon 5 mukainen lattiarakenne, joka muodostuu kahdesta pintalevys-tä jotka sijaitsevat määrätyllä etäisyydellä toisistaan ja jotka on yhdistetty toisiinsa levymäisellä rakenteella, jota nimitetään tässä uumalevyksi.

10 Erilaisia kennolattiarakenteita tunnetaan useita ja niitä käytetään kohteissa, joissa rakenteen massa pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat siten esimerkiksi ajoneuvot ja laivat. Kennorakenteet ovat tyypillisiä komposiittirakenteita, mutta raskaassa 15 kalustossa kuten laivoissa ja junissa rakenteet valmistetaan tavallisesti teräksestä tai alumiinista. Kennoraken-teen pintalevyt kiinnitetään uumalevyyn esim. hitsaamalla, liimaamalla tai mekaanisesti ruuveilla, niiteillä tms. Erityisen edullinen liitosmenetelmä metallirakenteissa on la-20 serhitsaus pinta- ja uumalevyjen kapean liitoskohdan koko pituudelta. Laserhitsauksessa rakenteeseen tuotu lämpömäärä . on hallittu ja näiden rakenteiden lämpöjännityksistä johtu- : via muodonmuutoksia saadaan vähennettyä. Kennorakenteesta t * * ···. voidaan muodostaa kuormaa kantava laattamainen lattiaraken- \\m 25 ne. Kennolattia voidaan tukea osaksi ajoneuvon runkoa esi- merkiksi määrätyin välein sijoitetuilla tuilla.

• « · • · · ·«» ·

• M

• · · '·’ ’ Tällä tavalla käytettynä laatan ylempi pintalevy ottaa vastaan pystykuormasta aiheutuvan pintakuorman. Laatta • · · 30 kokonaisuutena puolestaan kantaa jännevälillä pintakuor-

«M

ϊ.ϊ · masta aiheutuvat leikkaus- ja taivutusrasitukset. Lattia olisi valmistusteknisesti edullista rakentaa sijoittamalla • · · I.* kaksi suoraa levyä tarvittavan taivutusjäykkyyden edellyt- I · • *" tämälle etäisyydelle toisistaan ja yhdistää pinnat sitten »· · ' 35 tarvittavan leikkauslujuuden edellyttämällä määrällä uuma- levyä. Tällä rakenteella on kuitenkin ominaisuuksia, jotka estävät lattian optimaalisen mitoituksen. Ohut pintalevy 105281 2 kestää huonosti pintaa vastaan kohtisuorasta kuormasta aiheutuvia taivutusrasituksia, joten ne saattavat loimahtaa, jolloin rakenne voi pettää yllättäen. Laattaa taivutettaessa toiseen pintalevyistä syntyy aina levyn suuntais-5 ta puristusjännitystä, jota ohut pintalevy kestää hyvin ainoastaan pienellä etäisyydellä levyn kohtisuorasta loin-mahtamista estävästä tuennasta. Pintalevyn on lisäksi oltava riittävän paksu, jotta se kestää riittävällä varmuudella suoraan levyn pintaan kohdistuvat pistekuormat. Tämä ei 10 välttämättä ole ongelma teräsrakenteissa, mutta jos pinta-levy on vaikkapa alumiinia tai kuitulujitettua komposiitti-levyä, pistekuormat saattavat puhkaista pintalevyn.

Edellä mainituista syistä yllä mainitulla rakenneperiaat-15 teella valmistettu lattiarakenne joudutaan yleensä mitoittamaan siten, että pintakerros on varsin paksu tai se on tuettu tiheällä rivoituksella. Myös eri tavoilla uritettuja pintalevyjä käytetään yleisesti. Uritetulla pintalevyllä saadaan pintalevy kestämään taivutusta jos jänneväli on 20 pitkä urituksen suunnassa. Uritusta vastaan kohtisuorassa suunnassa kuitenkin yleensä menetetään levyn suuntainen lujuus lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi uritetun pintalevyn pitää olla niin tukeva, että urituksen yläosaan muodostuva puristuspinta-ala ja urituksen pohjaan muodostuva vetopin-

• · I

25 ta-ala riittävät kantamaan kuormitukset tuennan jännevälil-: lä.

• · · • · • · • · ·

Pinta- ja pohjakerroksien välissä käytetään yleisesti myös : erilaisia täytteitä, joilla saadaan pintalevyjen lommahta- 30 minen estettyä. Täyte toimii myös leikkauskuormaa kantavana rakenteena. Pintakerroksien välillä käytettävien täyteai-neiden ongelmana on kuitenkin niiden painavuus ja kallis • · hinta, jos laatan paksuus kasvaa suureksi.

I I I « *.1·: 35 Julkaisussa DE 39 00 166 on kuvattu ontelolaatta, jossa « pintalevyjen väliin on sovitettu muokattu pinta, jossa on _ 1 · · f « « 4 · · · 4 4 4 « 4 4 4 4 3 105281 katkaistun monikulmion muotoisia syvennyksiä ja kohoumia. Pintalevyt kiinnitetään muokatun pinnan uloimpiin kohtiin ja pintalevytkin voivat olla siten muokattuja, että ne kaareutuvat kohti levyn keskilinjaa kiinnityskohtien 5 välillä. Tässä pintalevyjen tuenta on pistemäinen ja kuormitus keskittyy siten niihin pisteisiin, joissa pintalevy tukeutuu muokattuun pintaan. Muokatun pinnan valmistaminen tässä julkaisussa kuvatulla tavalla on mahdollista vain ohuita levyjä käytettäessä. Näistä syistä 10 tätä rakenneta ei voida käyttää raskaissa, suurelle pistekuormalle mitoitetuissa rakenteissa.

Julkaisussa CH 411 296 on kuvattu ontelolaattarakenne kantavien seinien ja vastaavien valmistamiseksi. Tässä 15 ratkaisussa aaltomaiseksi muovattujan pintalevyjen väliin sovitetaan vinotuet, jotka voivat olla valmistettu samasta materiaalista kuin pintalevytkin. Tuentasuunta on sama kuin aallon harjojen ja pohjien pituussuunta eli aalltokuvioon nähden poikittainen. Tällä tavoin saadaan yksinkertaisesti 20 valmistettua jäykkä rakenne, mutta pistekuormien ja pintakuormien vastaanottamisen kannalta tuentasuunta on väärä, eikä tämän levyn pintakuormien kantokyky ole juurikaan parempi kuin pintalevynä käytettävän aaltolevyn kuormankantokyky tukemattomana.

:·ί·: 25 < · : Julkaisussa NO 145349 kestomuovinen profiili, josta voidaan • · · muodostaa valualusta rakennusten välipohjien valamista varten. Tästä profilista ei voida muodostaa yhtenäistä : kuormitettavaa alustaa, koska profiilien yläreunojen 30 välille jää aina suuri rako, joka täytetään valuvaiheessa * betonilla. Profiilin pistekuormien kantokyky on heikko, koska jokainen profiili toimii pistekuormituksessa · · '..f itsenäisesti ja koska profiilin yläosa ei tukeudu ollenkaan • I ( rinnakkaisiin profiileihin, profiilin yläosan reunoihin « < 35 muodostuu nivelpiste. Tässä ratkaisussa ei ole mitään < varsinaista pintalevyä ja rakenne saavuttaakin lopullisen < i i · I I f « I f 4 105281 jäykkyytensä ja lujuutensa vasta valun jälkeen, jolloin profiileista muodostettu alusta ja betoni muodostavat yhdysrakenteen, jossa betoni tukee profiileja sivulta.

5 Julkaisussa DE 32 38 272 on esitetty valssattu peltiprofiili, jossa on uria ja jonka reunoissa on uriin sopivat tartunnat. Näistä profiileista voidaan muodostaa erilaisia kantavia rakenteita ja tasoja kiinnittämällä taivutettuja profiileja reunatartuntojen avulla toisiinsa. 10 Vaikka tällä tavoin saadaankin muodostettua helposti ja yksinkertaisesti suhteellisen lujia tasoja, jokaiseen liitoskohtaan tulee vain yksi tukiuuma, ja vielä lisäksi uuma on kaareva, joten uuman kuormankantokyky on heikko. Koska uuma liittyy rakenteeseen liikkuvan nivelen avulla 15 (tartunta), se tukee pintalevyä varsin huonosti. Tämän rakenteen etuna on sen joustavat käyttömahdolisuudet ja helppo varastoitavuus.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kennolattia, 20 jossa voidaan käyttää aiempaa ohuempia pintalevyjä.

Keksintö perustuu siihen, että lattia muodostetaan ainakin yhdestä pintalevykaistaleesta, jonka kaksi vastakkaista reunaa kiinnitetään uumarakenteeseen, joka tukee levykais-25 taletta kaistaleeseen nähden kohtisuorassa suunnassa ja « · : siihen nähden poikittaisessa suunnassa ja että pintalevy- • * · kaistale kaareutuu uumarakenteen suuntaan tuettujen reuno- * *:* jen välisellä alueella.

• « · « ^ • i • · · t · · • · · » :*·*; 30 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle kennolat- tialle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaati-muksen 1 tunnusmerkkiosassa.

♦ · · < C r • « c

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

*·.': 35 ">"> Tärkein keksinnön avulla saavutettava etu on rakenteen • « · « « « « · · 1

I I

5 105281 keveys verrattuna tunnettuihin vastaavan kuormankestävyyden omaaviin lattioihin. Huolimatta siitä, että lattia koostuu suhteellisen monista osista, sen valmistaminen on edullista, koska useimmissa keksinnön suoritusmuodoista suurin osa 5 liitossaumoista voidaan tehdä jalkoasennossa hitsaamalla. Rakenne koostuu standardiosista, joten sen valmistus on helppo automatisoida. Valmistuksessa on edullista käyttää nykyaikaisia tehokkaita hitsausmenetelmiä, kuten laserhit-sausta tai tavanomaista tai jauheplasmahitsausta. Monet 10 muutkin valmistusmenetelmät tulevat luonnollisesti kyseeseen. Vaikka keksintö on ensisijaisesti kehitetty teräsrakenteita varten, sitä voidaan soveltaa aivan yhtä hyvin esimerkiksi alumiinirakenteisiin tai komposiittirakenteisiin. Pintalevyä tukeva voima jakautuu viivamaisesti 15 pintalevyn kaareutuvan osan reunoille, jolloin rakenteen rasitusjakauma on tasaisempi kuin esimerkiksi pistemäistä tuentaa käytettäessä.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirus-20 tusten avulla.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti yhtä keksinnön suoritusmuotoa.

‘' 25 Kuvio 2 esittää kuvion 1 kaltaista muunnettua suoritusmuo- : toa.

• · * • · • · • « · «

Kuviot 3 ja 4 esittävät kuormituksen jakautumista keksinnön : mukaisessa rakenteessa.

• « · · • · · 30 • · · j v

Kuvio 5 esittää kuvion 1 rakennetta perspektiivikuviona.

··· • · · • · · ' Kuvio 6 esittää kuvion 5 rakenteen poikkileikkausta, jossa rakenteen jäykistettä on muunneltu.

• « 35

Kuviot 7-11 esittävät keksinnön vaihtoehtoisia suoritus- « » · I f ·

• 1 I

f I

• · · • I < 6 105281 muotoja.

Kuviossa 1 esitetty keksinnön suoritusmuoto koostuu kaarevista pintalevykaistaleista 1, 3 ja suorista uumalevykais-5 taleista 2, 4. Pintalevykaistaleiden 1, 3 kaarevuussuunta on kennorakenteen sisäosaan päin. Jokaiseen pintalevykaistaleiden 1, 3 väliseen saumakohtaan liittyy kaksi uumalevy-kaistaletta 2, 4 siten, että aina yksi pintalevykaistale 1, 3 ja kaksi uumalevykaistaletta 2, 4 muodostavat kolmiomai-10 sen rakenteen. Tässä rakenteessa kennolevy on symmetrinen, joten kumpi tahansa sen pinnoista voi olla kennolevyn kuormitettava yläpinta. Niissä tapauksissa, joissa lattian on oltava tasainen, sen pinta voidaan tasoittaa sopivalla tasoitteella 5 kuvion 2 mukaisesti. Tasoitteen päälle voi-15 daan vielä sijoittaa päällyslevy 6 sopivasta materiaalista, tai jokin muu pintakerros.

Keksinnön mukaisessa kennolattiassa kuormaa kantava pinta-levy 1 on muotoiltu siten, että se uumalevyille 2, 4 asen-20 nettuna on edullisesti jatkuvasti kaareutuva uumalevyjen 2, 4 harjanteiden muodostamien tukien välisellä matkalla. Kuviossa 1 on tukien välistä etäisyyttä merkitty kirjaimella L ja pintalevyn 1 poikkeamaa tukien välisestä suorasta, eli riippumaa, tunnuksella y.

25 • · · !·! : Uumalevyjen 2, 4 ja pintalevyn 1 viivamaisen liitoksen koh- • · dalle muovattu taive 7 ja liitosten väliselle osalle muo-vattu jatkuvasti kaareutuva muoto lisää merkittävästi levyn : 1 puristuskestävyyttä em. viivamaisten liitoskohtien suun- 30 nassa, elli kohtisuoraan kuvion 1 poikkileikkausta vasten. Tyypillisesti suoraa teräslevyä voidaan laskennallisesti kuormittaa puristuskuormalla myötörajaa vastaavaan puris-tus jännitykseen vain n. 10 kertaa levynpaksuuden etäisyydelle levyä vastaan kohtisuorasta tuesta. Kuvion 1 mukai-35 sesti kaarevaksi muotoiltuna voidaan päästä jopa sataker-täiseen levynpaksuuteen asti. Kuvion 2 mukaisesti pintale- I I I I < I I « «

f I

I I

7 105281 vyyn 1 kauttaaltaan kiinnittyneellä tasoittella 5 tuettuna päästään vielä kertaluokkaa suurempaankin levytukien jänne-väleihin.

5 Seuraavassa tarkastellaan edellä kuvatun rakenteen käyttäytymistä kuormitettuna kuvioiden 3 ja 4 avulla. Kun pintale-vyn poikkileikkauksen muoto on likimain tasaisen pystykuor-man kuormittaman ns. köysikäyrän muotoinen, eli

1C y = qLz/8H

kantaa pintalevy likimain kohtisuoraan pintaa vastaan vaikuttavan tasaisesti jakaantuneen kuorman pääasiassa levyn pinnan suuntaisen vetovoiman F avulla (kuvio 3).

15

Pintalevyn yhteen syvennykseen kohdistuva pystykuorma aiheuttaa siten levyn korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan tuen-taan merkittävän epäsymmetrisen vaakasuoran kuormituskom-ponentin H. Vaakasuora kuormitus voidaan tukea kuviossa 20 esitetyllä tavalla käyttämällä vinoja uumalevyjä, joihin muodostuvien erisuuruisten tukivoimien Tl ja T2 summa muodostaa voimalle F vastakkaisen tukivoiman. Vinoista uumale-vyistä ja pohjalevystä sekä pintalevystä muodostuu useiden . tuentasärmien suuntaisten koteloiden yhdistelmä. Kaikilla * « « 25 näillä koteloilla on merkittävästi vääntö jäykkyyttä sekä t · · : taivutusjäykkyyttä, eli kotelon osana tuentasärmä kantaa • · hyvin sekä pysty- että vaakasuoria kuormia. Edullisinta on, ..li* jos vierekkäisten koteloiden päät on kiinnitetty esim.

: kuviossa 5 esitetyllä tavalla kotelon pitkittäiskeskivii- :T: 30 vaan nähden poikittaisella levyllä 8 tai vastaavalla kote loiden keskinäistä kiertymistä estävällä rakenteella toi-siinsa.

r * r f < r

Kaareva pintalevy 1 kestää sellaisenaan huonosti puristus-35 ja vetovoimia uumalevyjen 2, 4 ja pintalevyjen 1, 3 liitok-sien saumoja 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa. Poikittais- • < « • « « < · « < t 4 « 8 105281 levyjä 8 käyttämällä saadaan rakenne kokonaisuutena kestämään jopa huomattavan suuria poikittaissuuntaisia kuormituksia. Poikittaislevyjen 8 sijaan voidaan pintalevyjen 1, 3 poikittaissuuntaista jäykkyyttä lisätä esim. yksinkertai-5 silla pintalevyn muotoon sovitetuilla jäykisterivoilla 9. Tällainen tuentatapa on esitetty kuviossa 6. Tässä ratkaisussa jäykisteripa 9 on hitsattu pintalevyn päälle ja tasoite 5 on valettu sen päälle. Tasoite 5 on peitetty pääl-lyslevyllä 6.

10

Edellä kuvatulla tavalla pintalevy 1 saadaan kestämään suuria pistemäisiä kuormia tasoittamalla pintalevyjen syvennykset tasoiterakenteella 5 jolla on pistemäisiä kuormia riittävästi kestävä pintakerros tai päällyslevy 6 ja jäykkä 15 tai joustava täyte 5 päällyslevyn 6 ja pintalevyn 1 välillä. Täyteaine 5 jakaa pintaan pienelle alueella kohdistuvat kuormat laajemmalle alueelle ja ylläpitää pintalevyn 1 ns. köysikäyrämuotoa kuormittavan voiman kohdalla olevassa poikkileikkauksessa. Tasoite 5 voi olla esim lujitemuovia 20 ja täyteainetta. Täyteaineeksi sopivimpia lienevät erilaiset kovat ja kulutusta kestävät kiviaineet. Täyte voi luonnollisesti olla myös esim. kumia, muovia, betonia, puuta jne. Vastaavasti päällyslevyksi soveltuvat monet materiaalit, mutta päällyslevyä ei välttämättä tarvita, jos tasoite t r r 25 5 on riittävän kovaa materiaalia.

( c • · · • I · • · * · • · ·

Tasoitekerros 5 ylläpitää pintalevyn 1 muotoa parhaimmin jos sen jäykkyys on huomattavan suuri ja jos tasoite on j :‘: kauttaaltaan hyvin kiinnittynyt pintalevyyn 1, mutta myös 30 likimain pintalevyn 1 muotoihin sopiva, pintalevystä irral-linen täyte toimii pääosin samalla tavalla. Tasoitetta 5 ei luonnollisesti tarvita lainkaan jos lattiapintaan kohdistu- «tr i.. va kuorma on sellainen, että se muotoutuu olennaisesti I f ' r 4 « < \ pintalevyn mukaiseksi. Tällaisia kuormia ovat esim erilai- • < •/’ί 35 set nesteet, jauhemaiset ja rakeiset tavarat tms. kuormati- lan muotoihin mukautuva kuorma. Erityisesti pyörillä kul- • a · « a a · a • a a a a a a aa a a 9 105281 kevia ajoneuvoja varten tarkoitetut lattiat eivät useinkaan tarvitse tasoitetta, koska niissä pyörä on paikallisesti hyvinkin riittävästi pintalevyn aallon muotoon mukautuva.

5 Kuvioissa 7 - 11 on kuvattu keksinnön vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Edellä kuvattujen kahden vinon uumalevyn yhdistelmän lisäksi uumalevy voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti käyttämällä 10 yhdensuuntaisia putkia tai palkkeja, joihin vähintään yksi pintalevy on kiinnitetty putkien suuntaisilla saumoilla. Kuviot 7-9 esittävät tällaisia rakenneratkaisuja. Kuviossa 7 uuma on toteutettu neliöputkilla 10 ja pintalevyt 1, 3 on kiinnitetty putkien 10 kulmiin. Kuvion 7 ratkaisus-15 sa on käytetty tasoitetta 5. Tämän ratkaisun etuna on hit-saussaumojen väheneminen ja yksinkertaisempi rakenne. Tässä rakenteessa pintalevyn 1, 3 poikittaissuuntaiset jännevälit voivat olla pidempiä ja poikittaissuuntaisena tuentana voidaan käyttää edellä kuvattuja rakenteita. Rakenteen heik-20 koutena on joissain tapauksissa heikompi puristuskestävyys pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa (pystysuunnassa), koska rakenteen lujuus riippuu käytettävän neliöputken kulmittaisesta puristuslujuudesta. Puristuslujuutta parantaa kuitenkin huomattavasti poikittaistuenta ja tarvittaes- f * r M ‘ 25 sa voidaan käyttää putkea, jonka kerrosrakenteen sisään

l V

I.: i jäävät nurkat on yhdistetty tukilevyllä.

• M

• I

• · ··· >>*i* Kuvion 8 rakenteessa uumarakenne on muodostettu pyöreistä • putkista 11 ja pintalevy 1, 3 on aaltomainen. Tämä rakenne ··· c .*;*» 3 0 vastaa ominaisuuksiltaan paljon kuvion 7 rakennetta. Mikäli käytetään kuvion 8 mukaista rakennetta, jossa pintalevy 1 .···, nousee putkien 11 kohdalla harjanteeksi, on edullista käyt- e p 'j, tää tasoitetta. Pintalevy voidaan tietenkin muotoilla si- * < ' ten, että se myötäilee putkien muotoa. Vaihtoehtoisesti f r 35 pintalevy voidaan muodostaa kaistaleista, jotka kiinnite-tään reunoistaan putkiin 11.

« < i * I f i < 4 < 4 f

I I I

I * I t < 105281 10

Kuviossa 9 esitetyssä ratkaisussa kaareva pintalevy 1 on kiinnitetty putkiin tai koteloihin 15. Jotta tämä rakenne pystyy kantamaan pintalevyyn 1 kohdistuvan pystysuuntaisen kuorman, kotelot on tuettava paikoilleen pystysuunnan li-5 säksi vaakasuunnassa ja niiden kiertyminen on estettävä.

Tätä suoritusmuotoa voidaan muunnella hyvinkin paljon vaihtelemalla pintalevyn reunoihin kiinnittyvää rakennetta 15.

Keksinnön mukainen rakenne voidaan toteuttaa myös muotoile-10 maila uumalevy kennomaiseksi kuvioiden 10 ja 11 mukaisesti. Näissä kuviossa kennorakenne on esitetty halkileikkauksena ja poikkileikkauksena kohdista B - B (kuvio 10) ja C - C (kuvio 11). Kennorakenne voidaan muodostaa toisiinsa kiinnitetyistä putkista 16 tai muulla tavalla valmistetusta 15 hunajakennosta 17. Putkien 16 ja kennoston 17 poikkileikkauksen muotoa voidaan muunnella ja pintalevy voidaan toteuttaa kennorakenteen päälle hitsattavana levynä, johon on muodostettu kennoihin sopivat kuopat tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pienempiä kuppimaisia levykappaleita, jotka 20 kiinnitetään kennoston aukkoihin.

Kuten edellä on jo käynyt ilmi, keksinnön mukaisen kennorakenteen pintalevy voidaan muodostaa joko yhtenäisenä levy-t nä, joka muokataan sopivasti aaltomaiseksi tai poimutetuk-

I « I

25 si. Vaihtoehtoisesti rakenne voidaan muodostaa erillisistä * i : uumalevyjen väliin sopivista kaistaleista. Vastaavasti · :<tp: uumarakenne voidaan muodostaa erillisistä levykappaleista, putkista tai poimutetusta levystä. Oleellista on, että : uumarakenne tukee pintalevyn kaarevaa osaa kohtisuoran · t · 3 0 levyä kohti olevassa suunnassa ja ainakin yhdessä pintale-vyn kaarevan osan reunaan nähden poikittaisessa suunnassa. Lattiarakenteessa nämä suunnat ovat pystysuunta ja tälle »Il poikittainen suunta. Pintalevyn kaarevuus voi olla jatkuvaa tai se voi muuttua uumien välisellä matkalla.

< f < r <.

< r i i - cc

Claims (8)

11 105281

1. Kennolattiarakenne, joka koostuu ainakin yhdestä pinta-levystä (1) ja siihen kiinnitetystä uumarakenteesta (2, 4), 5 tunnettu siitä, että - pintalevy (l) kaareutuu ainakin yhdellä alueella uumarakennetta kohti köysikaaren muotoisena, ja 10. uumarakenne (2, 4) on sovitettu tukemaan kaareu tuvaa pintalevyä (1) siten, että se tukee pintale-vyä (1) siihen nähden poikittaisessa suunnassa ja ainakin yhdessä kaareutuvan alueen reunaan (7) nähden poikittaisessa ja kaareutuvaa pintaa kohti 15 osoittavassa suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kennolattiarakenne, tunnettu siitä, että se käsittää 20. ensimmäisen aaltomaisesti poimutetun pintalevyn (1) ja toisen, välimatkan päähän ensimmäisestä sovitetun samanlaisen pintalevyn (3), ja , ,·, - uumalevyjä (2, 4), jotka on sovitettu pintalevy- t < ( ;2 5 jen (l, 3) välille siten, että kummankin pintale- • · · vyn (l, 3) aallon huippukohtiin (7) on kiinnitetty reunoistaan kaksi uumalevyä (2, 4),joiden vastak- • · » •••j kaiset reunat on kiinnitetty vastakkaisen pin- • · · ! talevyn (1, 3) kahteen eri aallonhuippukohtaan 3 0 (7). :Ti 3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kenno- ' f; ;; lattiarakenne, tunnettu ainakin yhdestä pintalevy- jen (1, 3) ja uumalevyjen (2, 4) muodostamien pituussuun-'' 35 täisten kennojen päätyihin kiinnitetystä poikittaisesta tukilevystä (8). I I I « « I • f « 1 · « « t I · · > · 12 105281

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kenno-lattiarakenne, tunnettu siitä, että pintalevy (l, 3. on yhtenäinen poimutettu levy. 5

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kenno-lattiarakenne, tunnettu siitä, että pintalevy (1, 3. koostuu uumarakenteeseen kiinnitetyistä kaarevista levy-kaistaleista. 10

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kenno-lattiarakenne, tunnettu siitä, että pintalevyn (1, 3. kaarevuus on jatkuva vierekkäisten uumien välillä.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kenno- lattiarakenne, tunnettu pintalevyn (1) päälle sovitetusta tasoitteesta (5, 6), joka täyttää levyn (1) koverat osat.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kennolattiarakenne, tunnettu siitä, että tasoite käsittää täyttävää ainetta (5) ja sen päälle sovitetun päällyslevyn (6). «tr I I t 1. w I « f • it· • · · • a a a • a· a • a · « • · · a • a a a a • a a • a a a a a a a a a a a a a a · a a a a a a a < f « » 4. fc I i I I I « « I f I I ««If « « · ( 4 « « « · • Il a a _ » · I • · · • « 13 105281