FI105062B - Jatkoliitos johtokanavaa varten - Google Patents

Description

, 105062

Jatkoliitos johtokanavaa varten

Keksinnön kohteena on jatkoliitos johtokanavaa varten, joka johto-kanava käsittää kotelomaisen kanavakiskon, joka muodostaa vähintäin yhden 5 johtotilan kaapeleita ja johtoja varten ja kanavakiskon etusivussa sijaitsevan asennusraon kojerasioiden kiinnittämistä ja liittämistä varten, jolloin jatkoliitos käsittää vähintäin yhden parin kanavakiskoon muodostettuja, kiskon poikittais-suunnassa välimatkan päässä toisistaan sijaitsevia pituussuuntaisia vasteita ja liitoslevyn, jonka leveys on vasteisiin tapahtuvan tukeutumisen aikaansaami-10 seksi sovitettavissa vastaamaan kanavakiskon vasteiden välimatkaa toisistaan.

Nykyään on hyvin tunnettua käyttää erilaisissa tiloissa, esimerkiksi asuinhuoneistoissa, toimistotiloissa, porraskäytävissä ja muissa vastaavissa tiloissa johtokanavajärjestelmää, jossa tarvittavat sähkö-, puhelin-, antenni-15 yms. johdot on suljettu haluttua tai haluttuja seiniä pitkin kiertävään johtokana-vaan. Ratkaisut ovat usein sellaisia, että vain johtokanavan etupintaan asennetut pistorasiat ja muut vastaavat ulosotot ja liitännät näkyvät johtokanavan ulkopuolelle. Kaikki johdot, kojerasiat ja asennustarvikkeet ovat näkymättömissä kotelomaisen kanavakiskon sisätilassa.

20 Tällaista johtokanavajärjestelmää rakennettaessa on erilliset kana- vakiskot liitettävä päittäin liikkumattomasti toisiinsa. Kanavakiskojen yhteenliittämistä varten on aiemmin käytetty mm. liitostappeja, jotka työnnetään kanavakiskojen kulmiin muodotettuihin sisäpuolisiin ruuviuriin. Tällainen liitäntätapa on kuitenkin työläs ja vaikea, koska liitostapit on ensin työnnettävä toisen ’.·. . 25 kanavakiskon ruuviuriin ja toisen kanavakiskon paikalleen asentamisen jäl keen työnnettävä ruuviurissaan ulottumaan puoliksi yhteenliitettävän kanava-kiskon sisään. Mitään mahdollisuutta kiristää liitostappeja paikoilleen ei ole.

Johtokanavajärjestelmien yhteydessä on myös käytetty erillisiä lii-tosklemmareita, jotka on asetettu paikalleen ulottumaan liitoskohdan yli ja ruu-30 vattu tarttumaan molempiin kanavakiskoihin. Tällainen liitäntätapa edellyttää * kuitenkin ruuvien käyttämistä.

Kanavakiskojen yhteenliittämistä varten on myös ehdotettu, että käytetään johtokanavan kanavakiskon ylä- ja alaseinillä erillisiä liitoslevyjä, jotka toimivat olennaisesti em, liitostappien tapaisesti. Liitoslevyt työnnetään en-35 sin toiseen kanavakiskoon ja siirretään kanavakiskojen yhteenasettamisen jälkeen ulottumaan puoliksi toisen kanavakiskon sisään. Liitoslevyt liukuvat ka- 2 105062 navakiskoihin muodostettujen ripaparien välissä. Liitoslevyt on muodostettu hiukan kaareviksi niin, että levy sopii väljästi ripaparin väliin ja on helposti siir- r rettävissä ripojen välissä takaisin ulottumaan toisen kanavakiskon vastaavien ripojen väliin. Kun tämä on suoritettu, painetaan kaareva liitoslevy jollain työ-5 kalulla suoraksi niin, että levy laajenee ja juuttuu paikalleen ripojen väliin.

Vaikka tällainen liitoslevy helpottaakin levyn liikuttelemista kanavakiskoissa, on silti vaikeata painaa levy suoraksi niin voimakkaasti, että liitoslevy lukittuu luotettavasti paikalleen.

Edellä kuvattujen ratkaisujen epäkohtien eliminoimiseksi on kehi-10 tetty ratkaisu, jossa liitoslevy muotoillaan sellaiseksi, että levyyn voidaan tarttua työkalulla ja kohdistaa työkalun avulla levyyn vipuvaikutus, joka aikaansaa levyyn pysyvän muodonmuutoksen, joka puolestaan taivuttaa levyn sellaiseen muotoon, että levy kiristyy paikalleen vasteiden varaan. Tätä ratkaisua on kuvattu Fl-patenttijulkaisussa 84951.

15 Fl-julkaisussa 84951 kuvattu ratkaisu toimii periaatteessa täysin tyydyttävästi. Ratkaisun epäkohtana on kuitenkin liitoslevyn verraten korkeat valmistuskustannukset. Korkeat valmistuskustannukset johtuvat suhteellisen suuresta materiaalikulutuksesta ja vaadittavien työstöjen suuresta lukumäärästä. Asennuksessa joudutaan lisäksi käyttämään työkaluja, joka omalta 20 osaltaan hankaloittaa asennusta.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan jatkoliitos, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat pystytään eliminoimaan. Tähän on päästy keksinnön mukaisen jatkoliitoksen avulla. Keksinnön mukainen jatko-liitos on tunnettu siitä, että liitoslevy on muodostettu joustavasta materiaalista

• · I

.·. 25 ja että liitoslevy on sovitettu tukeutumaan kanavakiskon pituussuuntaisia vas teita vasten liitoslevyn jousto-ominaisuuksiin perustuvan palautuvan muodonmuutoksen avulla.

Keksinnön mukaisen jatkoliitoksen etuna on ennen kaikkea sen yksinkertaisuus, jolloin valmistuskustannukset, ts. materiaalikustannukset ja 30 työstöjen määrä ja niiden aiheuttamat kustannukset jäävät alhaisiksi. Keksin- • w \ nön mukainen jatkoliitos on lisäksi asennuksen suhteen edullisempi kuin ai emmin tunnetun tekniikan mukaiset ratkaisut, sillä keksinnön mukainen jatko-liitos on helpompi ja nopeampi asentaa kuin aiemmin tunnetut ratkaisut ja keksinnön yhteydessä ei tarvitse käyttää mitään työkaluja. Etuna on edelleen se, 35 että keksinnön mukaista liitosta ei voida millään tavalla ylikiristää.

105062 3

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheisessa piirustuksessa kuvatun erään edullisen sovellutusesimerkin avulla, jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaista jatkoliitosta periaatteellisena räjähdyskuvantona, 5 kuvio 2 esittää keksinnön mukaista jatkoliitosta kanavakiskon suun nassa nähtynä kuvantona ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaista jatkoliitosta periaatteellisena perspektiivikuvantona.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen jatkoliitos periaatteelli-10 sena räjähdyskuvantona. Viitenumeron 1 avulla on esitetty kanavakiskot. Ka-navakiskot 1 voidaan valmistaa edullisesti esimerkiksi alumiiniprofiilista. Kanavakiskot 1 muodostavat vähintäin yhden johtotilan 2 kaapeleita ja johtoja varten. Kanavakiskon 1 etusivussa on lisäksi asennusrako 3 kojerasioiden kiinnittämistä ja liittämistä varten. Kojerasioita ei ole esitetty kuvioissa. Viittaam-15 me kojerasioiden osalta esimerkiksi edellä mainittuun Fl-patenttijulkaisuun 84951. Kanavakiskot 1 ja niiden rakenne ja toiminta ovat alan ammattihenkilölle täysin tavanomaista tekniikkaa, joten ko. seikkoja ei esitetä tarkemmin tässä yhteydessä.

Kanavakiskoihin 1 on muodostettu ainakin yksi pari kanavakiskon 20 suuntaisia vasteita 4, 5, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan. Vasteet 4, 5 muodostavat kanavaliitoksen olennaisen osan. Vasteiden 4, 5 lisäksi jatkoliitos käsittää edelleen liitoslevyn 6, jonka leveys on vasteisiin tapahtuvan tukeutumisen aikaansaamiseksi sovitettavissa vastaamaan vasteiden 4, 5 välimatkaa toisistaan. Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti liitoslevy 6 on 25 muodostettu joustavasta materiaalista, joten liitoslevy 6 voidaan sovittaa tukeutumaan kanavakiskon pituussuuntaisia vasteita vasten liitoslevyn jousto-ominaisuuksiin perustuvan palautuvan muodonmuutoksen avulla.

Liitoslevy 6 voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta materiaalista. Erityisen edullisena materiaalina voidaan mainita teräs, josta valmiste-30 tulla liitoslevyllä on erityisen edulliset jousto-ominaisuudet. Liitoslevy 6 voi- »V ·' daan sovittaa paikalleen edullisesti ilman työkaluja liitoslevyn tason suhteen olennaisesti poikittaisessa suunnassa vaikuttavana voiman F avulla. Voima F voidaan kehittää esimerkiksi sormilla painamalla. Ajatuksena on se, että toisiinsa liitettävät kanavakiskot asetetaan päittäiseen asentoon ja liitoslevy so-35 vitetaan toisesta reunastaan vasteeseen 5 kuten kuviossa 2 on esitetty. Liitoslevy 6 sovitetaan paikalleen luonnollisesti niin, että se on olennaisesti ka- 4 105062 navakiskojen liitoksen kohdalla, ts. niin, että liitoslevy 6 tulee kosketuksiin molempien kanavakiskojen kanssa. Seuraavassa vaiheessa liitoslevyyn kohdistetaan sormilla voima F jolloin liitoslevy painautuu toisesta reunastaan vastetta 4 vasten, jolloin liitoslevy taipuu ja napsahtaa paikalleen asentoon, jossa lii- .

5 toslevyn 6 toinen reuna tukeutuu vasteeseen 5 ja toinen reuna vasteeseen 4 kuten kuviossa 2 on esitetty. Tässä asennossa liitoslevy lukitsee päittäin sovitetut kanavakiskot yhteen. Liitoslevy 6 pysyy edellä mainitussa asennossa lii-toslevyn jousto-ominaisuuksien avulla.

Keksinnön mukaisessa jatkoliitoksessa käytetyn liitoslevyn 6 yhtey-10 dessä voidaan käyttää myös liitoslevyn pintaan muodostettuja piikkejä tai muita vastaavia elimiä, jotka työntyvät kanavakiskon pinnan sisään, ts. murtavat pintaa. Edellä mainitut piikit tai vastaavat elimet on esitetty periaatteellisesti kuviossa 1 viitenumeron 7 avulla. Kanavakiskon pinnan murtamisen tarkoituksena on varmistaa sähköisen yhteyden aikaansaaminen. Liitoslevy 6 15 voidaan tällaisissa tapauksissa varustaa myös maadoitusliittimellä maadoitus-johdinta varten. Liitoslevyä 6 voidaan käyttää myös pelkästään maadoitustar-koituksessa keskellä kanavakiskoa 1.

Edellä esitettyä sovellutusesimerkkiä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella täysin vapaasti 20 patenttivaatimusten puitteissa. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen jatkoliitoksen tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia.

•. 1

A

Claims (3)

5 105062

1. Jatkoliitos johtokanavaa varten, joka johtokanava käsittää kote-lomaisen kanavakiskon (1), joka muodostaa vähintäin yhden johtotilan (2) kaapeleita ja johtoja varten ja kanavakiskon (1) etusivussa sijaitsevan asen- 5 nusraon (3) kojerasioiden kiinnittämistä ja liittämistä varten, jolloin jatkoliitos käsittää vähintäin yhden parin kanavakiskoon (1) muodostettuja, kiskon poi-kittaissuunnassa välimatkan päässä toisistaan sijaitsevia pituussuuntaisia vasteita (4,5) ja liitoslevyn (6), jonka leveys on vasteisiin (4,5) tapahtuvan tukeutumisen aikaansaamiseksi sovitettavissa vastaamaan kanavakiskon (1) 10 vasteiden välimatkaa toisistaan, tunnettu siitä, että liitoslevy (6) on muodostettu joustavasta materiaalista ja että liitoslevy (6) on sovitettu tukeutumaan kanavakiskon (1) pituussuuntaisia vasteita (4,5) vasten liitoslevyn (6) jousto-ominaisuuksiin perustuvan palautuvan muodonmuutoksen avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jatkoliitos, tunnettu siitä, 15 että liitoslevy (6) on sovitettu painettavaksi paikalleen ilman työkaluja liitoslevyn (6) tason suhteen olennaisesti poikittaisessa suunnassa vaikuttavan voiman (F) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jatkoliitos, tunnettu siitä, että liitoslevyn (6) pintaan on sovitettu piikkejä tai vastaavia elimiä (7), 20 jotka on sovitettu murtamaan kanavakiskon pintaa silloin kun liitoslevy on painettu paikalleen kanavakiskon (1) pituussuuntaisia vasteita (4,5) vasten. m m t < > 1 i 6 105062