FI104773B - Menetelmä ja järjestely signaalin moduloimiseksi - Google Patents

Description

104773

Menetelmä ja järjestely signaalin moduloimiseksi

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä signaalin moduloimiseksi, jossa menetelmässä käytetään jatkuvavaiheista modulaatiota, ja joka menetelmä 5 käsittää lähetettävän signaalin koodauksen ja taajuusmoduloinnin.

Keksinnön tausta

Kehitettäessä uusia tiedonsiirtojärjestelmiä eräs oleellinen parametri on siirtotiellä käytettävä modulointimenetelmä. Siirrettäviä informaatiosymbo-leita ei sellaisinaan voi siirtää siirtotien yli, johtuen siirtotiellä tapahtuvista hävi-10 öistä ja siirtotien kapasiteetista, vaan symbolit täytyy moduloida sopivalla menetelmällä, jotta siirtotien kapasiteetti ja siirronlaatu saadaan tyydyttäväksi.

Erityisesti radiojärjestelmissä eräs olennainen tekijä on siirron vaatima kaistanleveys. Pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman suuri siirtokapasiteetti pienellä kaistanleveydellä. Toisaalta sekä lähetin että vastaanotin 15 pyritään saamaan mahdollisimman yksinkertaiseksi ja edulliseksi toteuttaa. Radiojärjestelmissä pyritään yleensä käyttämään vakioverhokäyräistä modulaatiomenetelmää, koska tällöin voidaan käyttää C-luokan vahvistinratkaisua. C-luokan vahvistimet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja hyötysuhteeltaan edullisia. Tämä on olennaista etenkin päätelaitteiden tehonkulutusta ajatellen.

20 On olemassa useita tunnettuja modulaatiomenetelmiä, joilla verho- käyrä on jatkuva, kuten esimerkiksi MSK (Minimum Shift Keying), GMSK (Gaussian Minimum Shift Keying), TFM (Tamed Frequency Modulation) sekä CPM (Continuous Phase Modulation). GMSK-menetelmää käytetään GSM-so-lukkoradiojäijestelmässä. Sillä on suppea taajuusspektri ja hyvä suorituskyky, 25 mutta datan siirtonopeudet eivät ole kovin suuria. Koodatuilla CPM-menetel-millä on yleensä suppea taajuusspektri ja hyvä suorituskyky, ja niillä on mahdollista saavuttaa suuria datanopeuksia, mutta vaadittavat laitteistot tulevat rakenteeltaan monimutkaisiksi, josta syystä näitä menetelmiä ei ole käytetty tun- ~ ’* netuissa järjestelmissä.

• · * , 30 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä ja menetelmän toteuttava järjestely siten, että suurten datanopeuksien lähetys suppealla taajuuskaistalla on mahdollista ilman että tarvittavat laitteistot ovat monimutkaisia. Tämä saavutetaan menetelmällä signaalin moduloimiseksi, jossa menetelmäs 104773 2 sä käytetään M-tasoista jatkuvavaiheista modulaatiota, jossa M voi saada arvoja (2, 4, 8..), jossa lähetettävät symbolit koostuvat useammasta kuin yhdes- r tä bitistä, ja joka menetelmä käsittää lähetettävän signaalin koodauksen ja taajuusmoduloinnin.

5 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kukin lähetettävä symboli koodataan erilliseksi binääriseksi sekvenssiksi, jotka sekvenssit lähetetään binäärimoduloituina siten että saadaan M-tasoinen PSK-konstellaatio.

Keksinnön kohteena on myös järjestely lähetettävän signaalin mo-10 duloimiseksi M-tasoisella jatkuvavaiheisella modulaatiolla, jossa M voi saada arvoja (2, 4, 8..), ja jossa lähetettävät symbolit koostuvat useammasta kuin yhdestä bitistä, joka järjestely käsittää kooderin ja taajuusmodulaattorin.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista, että järjestely käsittää kooderin (104), joka on sovitettu koodaamaan kukin lähetettävä 15 symboli erilliseksi binääriseksi sekvenssiksi siten, että saadaan M-tasoinen PSK-konstellaatio.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön perusajatuksena on siis aikaansaada PSK-konstellaatio 20 eli tilakuvio binäärisen moduloinnin avulla. Lähetettävät M-tasoiset symbolit koodataan binäärisymbolisekvensseiksi, jotka moduloidaan binäärisesti.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelyllä saavutetaan useita etuja. Keksinnön avulla voidaan toteuttaa jatkuvavaiheinen modulaatio jolla aikaansaadaan tehokas taajuusspektrin hyväksikäyttö sekä suhteellisen ! 25 yksinkertainen vastaanottimen rakenne verrattuna esimerkiksi koodattuihin CPM-menetelmiin. Keksinnön mukaisen modulaatiomenetelmän suorituskyky on edullinen erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa signaalikohinasuhde ei ole kovin hyvä.

Kuvioiden lyhyt selostus I 30 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa ensimmäistä esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelystä lohkokaavion avulla, kuvio 2 havainnollistaa toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta jär-35 jestelystä lohkokaavion avulla, 104773 3 kuvio 3 havainnollistaa kolmatta esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelystä lohkokaavion avulla, kuviot 4a - 4c esittävät esimerkkejä PSK-tilakuvioista, kuvio 5 havainnollistaa keksinnön mukaisen menetelmän siirtymiä 5 tilakuvion tiloista toiseen, kuvio 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen kooderin toteutuksesta ja kuvio 7 esittää esimerkkiä koodatusta bittivirrasta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Tarkastellaan aluksi esimerkkiä keksinnön mukaisen järjestelyn edullisesta rakenteesta kuviossa 1 esitetyn lohkokaavion avulla. Kuviossa on esitetty radiojärjestelmän päätelaitteen rakennetta keksinnön kannalta oleellisin osin. Toteutettavan laitteen tulee toimiakseen käsittää luonnollisesti muitakin komponentteja kuin mitä kuviossa 1 on esitetty, kuten alan ammattimiehel-15 le on selvää. Selkeyden takia ne on kuitenkin jätetty kuviosta ja selostuksesta pois.

Tarkastellaan tässä yksinkertaisuuden vuoksi esimerkkiä, jossa lähetettävät symbolit koostuvat siis kahdesta bitistä, jolloin M = lton) = 4. Haluttu tilakuvio käsittää tällöin siis neljä pistettä.

20 Järjestely käsittää jonkin datalähteen 100, joka tuottaa lähetettävän digitaalisen signaalin 102. Datalähde voi olla esimerkiksi mikrofoni yhdistettynä puhekooderiin, jolloin lähetettävä signaali on digitaalisessa muodossa olevaa puhetta. Muita datalähteitä saattavat olla esimerkiksi tietokone tai modeemi.

' Databitit viedään rinnakkaisesti eli kaksi kerrallaan kooderille 104, jossa kek- 25 sinnön mukaisessa ratkaisussa suoritetaan koodaus, jossa kahdesta bitistä muodostuva lähetettävä symboli esitetään binäärisymbolisekvenssin avulla. Tätä koodausta selostetaan tarkemmin tuonnempana.

Näin saadut binääriset symbolit viedään keksinnön edullisessa toteutusmuodossa suodattimelle 108, jossa signaalille suoritetaan suodatus ha-’ (>'f 30 lutun spektrikuvion mukaisesti Suodatirmen siirtofunktioksi voidaan edullisesti valita esimerkiksi gaussin jakauman mukainen siirtofunktio. Siirtofunktio voi-' daan tällöin määritellä muodossa g(t) = h(t)®rect(^) jossa t on aika, ® merkitsee konvoluutiota ja funktio rect(x) on määritelty: 4 104773 rect^j = ~ kun |t] < -^ rect^j = 0 muutoin.

Gaussjakaumaa käytettäessä funktio h(t) voidaan valita seuraavasti: (iFf) l\n(2) h(t) = X--- missä σ = ja BT = β.

w -UnaT 2 πΒΤ 1 y Tässä B on suodattimen 3 dB:n kaistanleveys impulssivasteella h(t) 5 ja T on siis datasymbolin pituus.

Näin saatu signaali viedään edelleen kertojalle 110 kerrottavaksi kertoimella h, joka on muotoa 1/4. Näin saatu signaali viedään edelleen taa-juusmodulaattorille 120, jossa suoritetaan tunnetun tekniikan mukainen taajuusmodulointi esimerkiksi jänniteohjatun tai numeerisesti ohjatun oskillaattorin 10 avulla. Moduloidun signaalin vaihe on muotoa t-iT i -oo missä a, = 1 - 2 * bs ja saa arvon -1 tai 1. Termi bs käsittää binäärisen sekvenssin bitit. Binäärisen sekvenssin muodostamista ja muotoa selostetaan tuonnempana. Aikareferenssi t' on lähetettävän datan alku.

15 Moduloitu signaali viedään edelleen radiotaajuusosille 122, jotka voidaan toteuttaa tunnetun tekniikan mukaisesti. Keksinnön eräs etu on siinä, että radiotaajuusosina voidaan käyttää esimerkiksi GSM-järjestelmän radiotaa-juusosia. Moduloitu RF-signaali voidaan esittää muodossa X(f) = ^008(2^/+^)+ft) 20 jossa Ec on moduloivan symbolin energia, f0 on keskitaajuus ja φ0 on satunnainen vaihe, joka on vakio yhden purskeen ajan. Radiotaajuusosissa voidaan siis käyttää C-luokan vahvistinta, mikä on merkittävä etu ajateltaessa etenkin kannettavia päätelaitteita.

’· Radiotaajuusosilta signaali viedään antennille 124.

25 Suodattimen 108 siirtofunktio voidaan edullisesti valita myös nostet tu kosini-tyyppiseksi, kuten esimerkiksi RRC (root raised cosine) funktiota noudattavaksi.

Kuviossa 2 havainnollistetaan keksinnön toista toteutusvaihtoehtoa. Tässä vaihtoehdossa ei ole suodatinta kooderin jälkeen. Muutoin ratkaisu on 30 edellä kuvatun kaltainen.

5 104773

Kuviossa 3 havainnollistetaan keksinnön kolmatta vaihtoehtoista toteutusvaihtoehtoa. Tässä vaihtoehdossa kuvion 1 jänniteohjattu oskillaattori on korvattu integraattorilla 300 ja vaihemodulaattorilla 302, joista signaali viedään edelleen radiotaajuusosille. Muutoin ratkaisu on edellä kuvion 1 yhteydessä 5 kuvatun kaltainen.

Tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin keksinnön mukaista koodausta, joka suoritetaan kooderissa 104. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa suoritetaan siis koodaus, jossa useasta bitistä muodostuva lähetettävä symboli esitetään binäärisymbolisekvenssin avulla. Tarkastellaan tässä esimerkissä talo pausta, jossa M = 4. Tällöin lähetettävä symboli käsittää siis kaksi bittiä ja symbolilla voi tällöin siis olla neljä mahdollista arvoa, esimerkiksi arvot {0,1,2, 3}, joita vastaavat bittiparit ovat esimerkiksi {00,01,10,11}. Nämä neljä arvoa on siis lähetettävä binäärisymbolien avulla. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa suoritetaan koodaus, jossa kukin kaksibittinen symboli esitetään kolme binää-15 risymbolia käsittävän sekvenssin avulla. Kooderi 104 suorittaa tämän muunnoksen. Muunnos voidaan suorittaa esimerkiksi tilakoneen avulla.

Kuvio 4a esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen modulaatiomenetelmän eräästä mahdollisesta tilakuviosta, kun M = 4. Tilakuvion siirtymät muodostavat yksikköympyrän, koska kyseessä on vakioamplitudinen modulaatio-20 menetelmä, ja siirtymien alku- ja päätepisteet on merkitty pisteinä yksikköym-pyrälle. Pisteet ovat tasavälein π/2 vaihe-eron päässä toisistaan. Pisteitä on neljä, yksi kutakin mahdollista symbolia {00, 01,10,11} kohti. Vastaanottimessa yritetään tulkita vastaanotetusta signaalista siirtymät tiloista toiseen. Esimerkiksi tilasta 00 voidaan siirtyä tilaan 01 siirtymällä 400 ja tilaan 11 siirtymän 25 402 avulla. Tunnetun tekniikan mukaisissa modulaatiomenetelmissä siirtymät on toteutettu kuvion 4a tavalla yksivaiheisesti. Modulaatiomenetelmän alttiutta virheille kuvaa vierekkäisten pisteiden välinen euklidinen etäisyys toisistaan.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lähetettävät symbolit, jotka koostuvat useammasta kuin yhdestä bitistä, kuvataan binäärisymbolisekvens- 30 sien avulla. Kun M = 4, bittien lukumäärä on 2 ja yhtä symbolia kuvaavan bi- · _ näärisymbolisekvenssin pituus on kolme bittiä. Tilakuviossa tämä tarkoittaa sitä, että kukin siirtymä tilasta toiseen, esimerkiksi siirtymä 00 01, toteutetaan kolmen siirtymän avulla, kuten kuviossa 4b havainnollistetaan. Kuviossa 4b siirrytään tilasta 00 tilaan 01 kolmen siirtymän 404,406 ja 408 avulla.

35 Kustakin neljästä tilakuvion pisteestä voidaan siirtyä toiseen pistee seen kolmen siirtymän avulla ja näitä siirtymävaihtoehtoja vastaa binäärisym- 6 104773 bolisekvenssi, jonka pituus on kolme bittiä. Siirtymäkombinaatioita on luonnollisesti useita, kuten kuvio 4c esimerkinomaisesti havainnollistaa. Kuviossa 4c siirrytään tilasta 00 tilaan 01 kolme eri siirtymän 410, 412 ja 414 avulla. Siirtymien muodostama polku on erilainen kuin kuviossa 4b vaikka alku ja loppupis-5 teet ovat samat. Kuvion 4c siirtymiä vastaa eri binäärisymbolisekvenssi kuin kuvion 4b siirtymiä. Jotta koodauksesta tulisi yksikäsitteinen, tulee kullekin siir-tymälle tilasta toiseen valita tietty binäärisymbolisekvenssi.

Huomattakoon tässä, että vastaanotettaessa keksinnön mukaisesti moduloitua signaalia vastaanottimessa suoritetaan vastaanotetun signaalin jk- -jk— 10 kertominen symbolien välissä joko arvolla e 4 tai e J 4, missä k = 0,1,2,.... Tämä aikaansaa tilakuvion pyörimisen puolen symbolivälin verran (π/4). Pyöriminen tapahtuu joko vasta tai myötäpäivään riippuen eksponentin etumerkistä. Ylläkuvatussa esimerkissä bitti Ύ on koodattu arvoksi ‘-T, joka aikaansaa siirtymän myötäpäivään ja bitti Ό’ on koodattu arvoksi T , joka aikaansaa siir- -jk- 15 tymän vastapäivään. Kun mainittu pyöritys kertoimella e 14 otetaan huomioon, niin tilakuviossa pyöriminen tapahtuu aina myötäpäivään. Binäärinen kombinaatio ‘000’ pitää konstellaation paikallaan ja vastaavasti Ί11' pyörähtää ¾ kierrosta ympyrää. Eksponenttikerroin saa siis aikaan sen että joko pysytään paikoillaan tai liikutaan toiseen suuntaan, mutta ei molempiin suuntiin 20 yhden tilasiirtymän aikana.

Keksinnön mukaisen modulaatiomenetelmän tilakuviosiirtymät voidaan esittää kolmiulotteisena polkuna kuvion 5 mukaisesti. Kuvassa havainnollistetaan kahta esimerkkiä kolmesta siirtymästä muodostuvasta polusta siir-v ryttäessä tilakuvion pisteestä toiseen. Ensimmäinen polku 508 Se on merkitty 25 katkoviivalla ja se vastaa kuviossa 4c esitettyä polkua. Toinen polku 510 kuvaa siirtymistä pisteestä 00 pisteeseen 11. Se on merkitty pistekatkoviivalla. Lähtötilanteessa 500 polut erkanevat ja vaiheitten 502 ja 504 kautta päätyvät eri pisteisiin vaiheessa 506.

Kustakin pisteestä (tilasta) on neljä eri polkua päätyen neljään eri 30 pisteeseen. Keksinnön mukaisen modulaatiomenetelmän alttiutta siirtovirheille merkitseekin eri polkujen välinen euklidinen etäisyys eikä pisteiden välinen euklidinen etäisyys.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä koodaus voidaan toteuttaa tilakoneen avulla. Keksinnön mukaisen kooderin erästä mahdollista toteutus-35 vaihtoehtoa havainnollistetaan kuviossa 6 lohkokaavion avulla. Kooderiin tulee sisäänmenona koodattavan M-tasoisen symbolin bitit 102 rinnakkaismuodos- 104773 7 i sa. Kukin bitti menee kooderille sekä suoraan että viivästettyinä viive-elimissä 600 - 604. Yleisessä tapauksessa symbolin bittien lukumäärä on kaksikantainen logaritmi Mistä, eli log2(M). Tyypillisesti M on 4, 8, 16... . Kooderi 606 käsittää tilakoneen, jossa on M kappaletta binäärisymbolisekvenssejä, joiden 5 kunkin pituus on M-1 ja joista jokin valitaan ulostuloon sisäänmenossa olevien bittien perusteella. Ulostulo voidaan toteuttaa rinnakkaismuodossa, jolloin ulostulossa on M-1 linjaa 608, jotka muunnetaan sarjamuotoon lukemalla ne peräkkäin kytkimen 610 avulla. Saijamuotoon muuttaminen voidaan toteuttaa luonnollisesti myös muilla tunnetuilla tavoilla. Yllä esitetyissä esimerkeissä M = 10 4, jolloin linjojen 102 lukumäärä on kaksi ja ulostulolinjojen 608 lukumäärä kolme. Vastaavasti, jos M - 8, niin linjojen 102 lukumäärä on kolme ja ulostulolinjojen 608 lukumäärä seitsemän.

Keksinnön mukainen kooderi voidaan toteuttaa edullisesti ohjelmiston avulla signaali tai yleisprosessoria käyttäen.

15 Tarkastellaan erästä esimerkkiä mahdollisista binäärisymbolisek- vensseistä eri siirtymille tiloista toiseen. Tarkastellaan tässä esimerkissä tapausta, jossa M = 4. Tällöin lähetettävä symboli käsittää siis kaksi bittiä ja symbolilla voi tällöin siis olla neljä mahdollista arvoa, esimerkiksi arvot {0, 1, 2, 3}, joita vastaavat bittiparit ovat esimerkiksi {00,01,10,11}. Taulukossa on kutakin 20 siirtymää vastaava binäärisymbolisekvenssi. Sekvenssejä on kaikkiaan neljä erilaista, ja kustakin pisteestä voidaan siirtyä mihin tahansa pisteeseen jollakin näistä neljästä sekvenssistä. Tässä esimerkissä sekvenssit ovat S, = {000, 010, 101,111}. Taulukon oikeanpuoleisin sarake kuvaa sekvenssin indeksiä.

25 • - ·* .. _ '

E

€ L

8 104773

Siirtymä__Sekvenssi__S,_ 0->0__000__S,(1) 0-> 1__Iti__Sj(4) 0 -» 2__010__Sj(2) 0 -» 3__101__S,(3) 1 -»0__010__Sj(2) 1 -» 1__000__S,(1) 1 -» 2__101__Sj(3) 1 -» 3__11J__S,(4) 2 -> 0__111__S,(4) 2 -» 1__101__Sj(3) 2- » 2__000__Sj(1) 2 -> 3__010__Sj(2) 3 -» 0__101__Sj(3) 3- » 1__010__Sj(2) 3 -> 2 111__Sj(4) 3->3 I 000 S,(1)

Taulukko 1

Eräs toinen vaihtoehto sekvensseille on myös S2 = {000, 100, 011, 111}. Sekvenssit kannattaa edullisesti valita siten, että Ί’-bittien lukumäärä 5 kasvaa aina yhdellä siirryttäessä sekvenssistä toiseen. Huomattakoon, että yllämainituissa sekvensseissä on otettu huomioon tilakuvion pyöritys vastaanot- ; ; _ timessa arvolla e14 missä k = 0,1,2,... Koodaus tapahtuu siis siten, että määritetään, mikä on sen hetkinen tila, ja mihin tilaan ollaan siirtymässä, jonka jälkeen katsotaan taulukosta saatua siirtymää vastaava binäärisekvenssi, joka 10 asetetaan kooderin ulostuloon.

Kuviossa 7 havainnollistetaan vielä koodauksen jälkeistä bittivirtaa. Bittivirta koostuu siis joukosta binäärisekvenssejä 700 - 704, josta kukin binää-:*r . risekvenssi vastaa yhtä lähetettävää symbolia. Nämä binäärisekvenssit lähe tetään peräkkäin aikavälissä tai kehyksessä käytetystä monikäyttömenetel-15 mästä riippuen.

Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan edullisesti soveltaa missä tahansa digitaalisessa tiedonsiirtojärjestelmässä, esimerkiksi solukkoradiojärjes-telmässä sekä tilaajapäätelaitteissa että tukiasemissa.

104773

9 I

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

m ' ' 9 Ψ * . .' : —ir------ .... -

Claims (11)

1. Menetelmä signaalin moduloimiseksi, jossa menetelmässä käytetään M-tasoista jatkuvavaiheista modulaatiota, jossa M voi saada arvoja (2, 4, 8..), jossa lähetettävät symbolit koostuvat useammasta kuin yhdestä bitistä, ja 5 joka menetelmä käsittää lähetettävän signaalin koodauksen ja taajuusmoduloinnin, tunnettu siitä, että kukin lähetettävä symboli koodataan erilliseksi binääriseksi sekvenssiksi, jotka sekvenssit lähetetään binäärimoduloituina siten että saadaan M-tasoinen PSK-konstellaatio.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että kukin lähetettävä symboli kuvataan ennalta määrätyn sarjamuotoisen bi- näärisekvenssin avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutakin lähetettävää symbolia kuvaavan binäärisen sekvenssin pituus on M-1 bittiä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin siirtyminen PSK-konstellaation eri pisteestä toiseen toteutetaan bi-näärisekvenssin bittien määräämien usean eri siirtymän avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtyminen eri pisteestä toiseen toteutetaan M-1:n siirtymän avulla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että binäärisekvenssit valitaan siten, että ‘1 ’-bittien lukumäärä kasvaa aina yhdellä siirryttäessä sekvenssistä toiseen.

7. Järjestely lähetettävän signaalin moduloimiseksi M-tasoisella jat-v kuvavaiheisella modulaatiolla, jossa M voi saada arvoja (2, 4, 8..), ja jossa lä- 25 hetettävät symbolit koostuvat useammasta kuin yhdestä bitistä, joka järjestely käsittää kooderin (104) ja taajuusmodulaattorin (120), tunnettu siitä, että järjestely käsittää kooderin (104), joka on sovitettu koodaamaan kukin lähetettävä symboli erilliseksi binääriseksi sekvenssiksi siten, että saadaan M-tasoi-nen PSK-konstellaatio.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, et tä järjestely käsittää kooderin (104), joka on sovitettu koodaamaan kukin lähetettävä symboli binäärisekvenssiksi, jonka pituus on M-1 bittiä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että taajuusmodulaattori (120) on toteutettu jänniteohjatun oskillaattorin avulla. „ 104773

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää suodattimen (108), joka on toiminnallisesti kytketty koo-derin ulostuloon.

10 104773

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, 5 että kooderi (104) on toteutettu ohjelmallisesti prosessoriohjelmistona. • < « • T- ·. > < r “ « 104773