FI104768B

FI104768B - Menetelmä häiriöiden vähentämiseksi ja syntetisaattorijärjestely

Info

Publication number: FI104768B
Application number: FI980509A
Authority: FI
Inventors: Aki Happonen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-03-05
Filing date: 1998-03-05
Publication date: 2000-03-31
Also published as: NO995391D0; WO1999045666A3; WO1999045666A2; FI980509A; US6240127B1; FI980509A0; NO995391L; EP0980604A2; AU2628199A; CN1256826A; JP2001523432A

Description

104768

Menetelmä häiriöiden vähentämiseksi ja syntetisaattorijärjes-tely

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä häiriösignaalien vähentämiseksi 5 digitaalisen syntetisaattorijärjestelyn lähtösignaalista, jonka taajuus määrätään järjestelyyn tulevalla signaalilla, johon lisätään signaalin jaksollisuutta rikkovaa signaalia.

Keksinnön tausta

Radiojärjestelmissä käytetään erilaisia taajuussynteesimenetelmiä, 10 joissa käytetään esimerkiksi referenssisignaalilähdettä tai ohjaussignaalia, joiden avulla generoidaan yksi tai useampi taajuus. Digitaalisessa taajuussyn-teesissä on yleisesti käytetty esimerkiksi DDS- (DDS = Direct Digital Synthesis) tai NCO-menetelmää (NCO = Numerically Controlled Oscillator). Etenkin taajuushyppelyä käyttävässä radiojärjestelmässä synteesin suorittavan synte-15 tisaattorin pitää kyetä virittymään nopeasti pienin taajuusaskelin koko taajuuskaistalla. Synteesimenetelmiä käytetään esimerkiksi erilaisten modulaatiomenetelmien kanssa.

Taajuussynteesin heikkoutena on esimerkiksi digitaalisen taajuus-tiedon muuttaminen analogiseksi DA-muuntimessa. Signaalin muuntaminen : . 20 analogiseksi on aiheuttanut osaltaan synteesijärjestelyn lähtöön häiriösignaa-

leja. Häiriösignaaleja on generoitunut myös AD-muunnettuun signaaliin. Häiri-ösignaalit ovat aiheuttaneet syntetisaattorijärjestelyn lähtösignaalin spektriin häiriöpiikkejä. Mikäli häiriösignaalit ovat ylittäneet suosituksissa mainitut häiri- I

ösignaalien raja-arvot, niin radiojärjestelmän joidenkin osien toiminta on vai- " :.v 25 keutunut tai mahdollisesti jopa estynyt.

·1 Taajuussynteesijärjestelyissä käytetään erilaisia menetelmiä jär jestelyn lähtösignaalissa esiintyneiden häiriösignaalien vähentämiseksi. Erääs-sä tunnetussa menetelmässä käytetään digitaalista taajuussanaa, jolla mää- - rätään järjestelyn lähdöstä saatavan signaalin taajuus. Menetelmässä rikotaan

.·, 30 signaalin jaksollisuutta, jolloin mahdollisten häiriösignaalien syntymistä lähtö- I

• f · j— - signaaliin voidaan hieman vähentää. Signaalin rikkominen tehdään joka kello- jakso. Rikkovan signaalin arvo vaihtelee siten, että joka toinen kellojakso arvo · on looginen nolla, ja joka toinen kellojakso arvo on looginen ykkönen.

«· · · • · ~

* » I

• · ♦ • « 104768 2

Ongelmana yllä kuvatussa menetelmässä on se, että signaalin rikkominen ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Tämä on johtanut siihen, että lähtö-signaalissa on esiintynyt signaalin rikkomisen jälkeenkin häiriösignaaleja.

Keksinnön lyhyt selostus 5 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja syntetisaatto- rijärjestely siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että muodostetaan signaali, joka sisältää tiedon järjestelyn lähtösignaalin vaiheesta, muodostetaan näennäissatunnainen signaali, summataan vaihetiedon 10 sisältävä signaali taajuuden määräämisessä käytettävään signaaliin ja muodostettuun näennäissatunnaiseen signaaliin summasignaalin muodostamiseksi, kytketään osa lähtösignaalin vaihetiedon sisältävästä signaalista takaisin muodostamaan seuraava summasignaali.

Keksinnön kohteena on lisäksi syntetisaattorijärjestely, jota käyte-15 tään häiriösignaalien vähentämiseksi digitaalisen syntetisaattorin lähtösignaa-lista ja joka käsittää vastaanottovälineen, joka vastaanottaa lähtösignaalin taajuuden määräävää signaalia, johon lisätään signaalin jaksollisuutta rikkovaa signaalia.

Syntetisaattorijärjestelyile on tunnusomaista, että järjestely käsittää 20 välineen, joka muodostaa vastaanottamansa signaalin perusteella signaalin, joka sisältää tiedon lähtösignaalissa käytettävästä vaiheesta, generointiväli-neen, joka muodostaa näennäissatunnaista signaalia, summainvälineen, joka • « muodostaa summasignaalin summaamalla vaihetiedon sisältävän signaalin * · taajuuden määräämisessä käytettävään signaaliin ja näennäissatunnaiseen • · 25 signaaliin, ja jossa osa välineen muodostamasta signaalista summataan seu- • ♦ · *·*·* raavaan summasignaaliin.

v : Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti vaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että taajuussanaan lisätään näennäissa- :T: 30 tunnaista signaalia, ja lisäämisen jälkeen viedään näennäissatunnaista sig- ,/.a naalia sisältävä signaali summattavaksi seuraaviin näennäissatunnaisiin sig- • · « naaleihin.

• · *·;·* Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelyllä saavutetaan useita etuja. Menetelmässä rikotaan signaalin jaksollisuutta tehokkaasti, jolloin : 35 häiriösignaalien syntyminen järjestelyn lähtösignaalin spektriin estetään. Jak sollisuuden rikkomisen tehokkuus perustuu siihen, että näennäissatunnaista 'h : 9 104768 3 signaalia lisätään summasignaaliin, jonka muodostamiseen on jo aiemmin käytetty näennäissatunnaista signaalia.

Lisäksi menetelmä mahdollistaa lähtösignaalin taajuuden muuttamisen pienin taajuusaskelin koko taajuuskaistalla. Järjestely on suhteellisen hel-5 posti toteutettavissa esimerkiksi erilliskomponenteilla. Järjestelyn toteuttaminen voidaan tehdä suhteellisen helposti jo käytössä oleviin DDS- tai NCO-järjestelmiin. Järjestelyn avulla saadaan suurempi värinästä vapaa alue kuin tunnetuilla ratkaisuilla, jolloin järjestely voidaan toteuttaa käyttämällä vähemmän bittejä.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn ensimmäisen toteutusvaihtoehdon, 15 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn toisen toteutusvaihtoehdon,

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn kolmannen toteutusvaihtoehdon,

Kuvio 4 esittää oskillaattorijärjestelyä, jossa käytetään keksinnön : 20 mukaista menetelmää,

Kuvio 5 esittää radiojärjestelmän, jossa käytetään keksinnön mu-

• i I

kaista menetelmää.

« «

* I I

• I

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Ml

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn 100 v.*; 25 ensimmäisen toteutusvaihtoehdon. Syntetisaattorijärjestely 100 käsittää vas- :T: taanottovälineen 10, ensimmäisen"summäinvälineen 20, välineen 40, muunti- men 50 ja signaalin generointivälineen 60. Kuvion mukaisessa järjestelyssä " vastaanottovälineen 10 lähtö on kytketty ensimmäisen summäinvälineen 20

> tuloon. Summäinvälineen 20 lähtö on kytketty välineen 40 tuloon. Välineen 40 I

• * · 30 lähtö on kytketty muuntimen 50 ja ensimmäisen summäinvälineen 20 tuloon. “

Generointiväline 60 on yhteydessä ensimmäisen summäinvälineen 20 tuloon. I

Järjestelyn käsittämät välineet 10, 40, 60 on synkronoitu toimimaan samalla kellosignaalilla.

Välineeseen 40 on talletettuna signaalin valhetietoja, joita luetaan 35 välineelle 40 tulevalla signaalina. Muunnin 50 muuntaa välineeltä 40 tulevan 1 104768 4 vaihesignaalin amplituditiedoksi. Muunnin 50 toimii käytännössä vaihe-amplitu-dimuuntimena. Generointiväline 60 muodostaa signaalin, joka lisätään ensimmäisessä summainvälineessä 20 vastaanottovälineen 10 lähtösignaaliin ja välineiden 40 lähdöstä saatavaan signaaliin.

5 Syntetisaattorijärjestelyä 100 on edullista käyttää esimerkiksi DDS- tai NCO-järjestelmissä. Järjestelyn avulla saadaan DDS- tai NCO-järjestelmien lähtösignaalin spektri häiriöttömäksi. DDS- ja NCO-järjestelmät toteutetaan edullisesti esimerkiksi ASIC-piirin avulla.

Syntetisaattorijärjestely toimii seuraavalla tavalla. Vastaanottoväline 10 10 vastaanottaa digitaalista signaalia, joka on tyypillisesti ennalta määrätyn mittainen digitaalinen taajuussana. Digitaalinen taajuussana sisältää tiedon digitaalisen syntetisaattorijärjestelyn lähtösignaalissa käytettävästä taajuudesta. Käytännössä taajuussana sisältää lähtösignaalin absoluuttisen taajuustiedon. Taajuussana ladataan aluksi vastaanottovälineeseen 10, joka on toteutettu 15 esimerkiksi rinnakkaisrekisterillä. Taajuussanan leveys voi olla esimerkiksi 24 bittiä. Vastaanottoväline 10 syöttää taajuussanan ensimmäiselle summainväli-neelle 20, joka vastaanottaa signaalia myös välineiden 40 lähdöstä. Sum-mainväline 20 summaa taajuussanan ja välineiden 40 lähdöstä tulevan signaalin summasignaaliksi. Generointiväline 60 rikkoo summasignaalia. Rikko-20 minen tapahtuu siten, että generointiväline generoi näennäissatunnaista signaalia, joka lisätään summasignaaliin summainvälineessä 20.

Näennäissatunnaista signaalia sisältävä summasignaali kytketään välineelle 40, joka sisältää signaalin valhetietoja. Väline 40 voidaan toteuttaa

• I

: esimerkiksi rinnakkaisrekistereillä. Mikäli välineiden 10, 40 vastaanottaman 25 signaalin sananleveyttä kasvatetaan, niin sitä pienemmällä taajuuserolla voi- • * daan lähtösignaalin taajuutta kasvattaa tai pienentää. Taajuussanan suuruus ♦ ♦ · vaikuttaa välineiltä 40 haetun vaihetiedon suuruuteen. Välineiden 40 toimintaa • · · voidaan selventää esimerkiksi yksikköympyrän avulla. Yksikköympyrän kaaren arvojen avulla on mahdollista kuvata signaalin eri vaiheita. Kun signaalin vaihe 1 30 kasvaa 360 asteen yli, niin silloin tapahtuu ns. ylivuoto.

Ml v · Taajuussana ladataan vastaanottovälineeseen 10 joka kerta uudel- ;y. leen, kun lähtösignaalin taajuutta halutaan muuttaa. Taajuussanan arvon kas- * · .···. väessä signaalin vaihemuutos kellosignaalin jaksoa kohti kasvaa, jolloin myös ’* signaalin taajuus vaihe-amplitudimuunnoksen jälkeen kasvaa.

35 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn toisen • « toteutusvaihtoehdon. Syntetisaattorijärjestely käsittää toisen summainvälineen 104768 5 30, joka vastaanottaa signaalia ensimmäiseltä summainvälineeltä 20 ja gene-rointivälineeltä 60. Tässä toteutusvaihtoehdossa ensimmäinen summainväline 20 vastaanottaa signaalia vastaanottovälineen 10 lähdöstä ja välineen 40 lähdöstä. Ensimmäinen summainväline 20 summaa vastaanottamansa signaalit 5 osasummasignaaliksi, joka viedään edelleen toiselle summainvälineelle 30.

Signaalin generointiväline 60 generoi näennäissatunnaisen signaalin eli pseudo-random -signaalin, joka lisätään toisessa summainvälineessä 30 ensimmäisen summainvälineen 20 muodostamaan osasummasignaaliin. Näennäissatunnaisen signaalin jakso on ennalta tuntematon. Näennäissatunnai-10 sen signaalin lisääminen rikkoo osasummasignaalin jaksollisuutta erittäin tehokkaasti. Summainväline 30 muodostaa varsinaisen summasignaalin sum-maamalla osasummasignaalin ja näennäissatunnaisen signaalin keskenään, jolloin myös summasignaali sisältää rikkovaa signaalia.

Signaalin jaksollisuutta rikotaan useammin kuin tunnetun tekniikan 15 mukaisissa järjestelyissä. Jaksollisuuden rikkominen estää häiriösignaalien syntymisen lähtösignaalin spektriin. Summainvälineen 30 lähtösignaali, joka sisältää näennäissatunnaista signaalia, viedään välineelle 40, joka muodostaa vastaanottamansa signaalin avulla lähtösignaalin vaihetiedon sisältävän sig- ^ naalin. Vaihetiedon sisältävä signaali viedään muuntimelle 50, joka muuntaa 20 vaihetiedon amplituditiedoksi. Syntetisaattorijärjestelyssä käytetään siis ns. : taajuus-ditherointia, jossa taajuussanaa rikotaan lisäämällä taajuussanaan näennäissatunnaista signaalia.

· ·

Osa välineen 40 lähtösignaalista summataan välineessä 20 vas- ; taanottovälineen 10 lähtösignaaliin. Väline 20 muodostaa siis osasummasig- 25 naalin, joka sisältää näennäissatunnaista signaalia. Toinen summainväline 30 ’···* summaa generointivälineen generoiman näennäissatunnaisen signaalin osa- • · _ v.: summasignaaliin. Toinen summainväline 30 vastaanottaa siis kahta näennäis- « » · : satunnaista signaalia sisältävää signaalia, joista summainvälineeltä 20 tulevaan osasummasignaaliin on jo aiemmin lisätty näennäissatunnaista signaalia. ~ 30 Välineen 40 lähtösignaalin summaaminen summainvälineessä 20 taajuustie- • 5— don sisältävään signaaliin mahdollistaa sen, että näennäissatunnainen sig- • z .·, naali vaikuttaa myös myöhemmin muodostettavien signaalien valhetietoihin.

I I I — ';';' Takaisinkytkentä mahdollistaa näennäissatunnaisen signaalin vaikutuksen jää- '··' misen eräänlailla järjestelyn muistiin. Tämä tarkoittaa sitä, että generointiväli-

35 neen 60 generoimaa näennäissatunnaista signaalia lisätään signaaliin, johon I

on jo ainakin edellisen kellojakson aikana lisätty näennäissatunnaista signaa-

• I

104768 6 lia. Signaalin rikkomisen tehokkuus perustuu siis siihen, että näennäissatun-naisella signaalilla rikotaan signaalia, joka sisältää jo aiemmin lisättyä näen-näissatunnaista signaalia.

Seuraavassa esitetään kaava (1), joka selventää vaihetiedon sisäl-5 tävän signaalin muodostamista. Kaavasta nähdään, että seuraava vaihetieto muodostetaan mainittua vaihetietoa edeltävän vaihetiedon perusteella. Kaavassa esitetyt signaalit ovat diskreettejä signaaleja.

(1) y [n] = x [n] + y [n-1] + s [n], jossa 10 y [n] tarkoittaa vaihetietoa, x [n] tarkoittaa taajuuden määrittävää signaalia, y [n-1] tarkoittaa vaihetietoa y [n] edeltävää vaihetietoa, s [n] tarkoittaa satunnaissignaalia.

15

Generointiväline 60 pitää muodostamansa näennäissatunnaisen signaalin keskiarvon ainakin pitkällä aikavälillä mahdollisimman lähellä nollaa. Näennäissatunnaisen signaalin lisääminen voi kasvattaa tai vähentää summa-signaalia. Mikäli näennäissatunnaisen signaalin keskiarvo poikkeaa pitkällä ai-20 kavälillä paljon nollasta, niin vastaanottovälineet 10 muuttavat vastaanottamansa signaalin arvon joksikin toiseksi arvoksi. Toisin sanoen vastaanottoväli-neet 10 kompensoivat nollasta poikkeaman. Generointiväline 60 voidaan to-,··, teuttaa helposti esimerkiksi sarjaan kytketyillä siirtorekistereillä ja XOR-piirillä, I · joka kytkee signaalin takaisin siirtorekistereille. Generointivälineen 60 gene-25 roiman näennäissatunnaisen signaalin suuruus on pieni verrattuna taajuuden • · määräävään signaaliin, jolloin näennäissatunnaisen signaalin lisääminen ei ai- *·*.· heuta merkittävää taajuusvirhettä.

♦ · · v : Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen syntetisaattorijärjestelyn kol mannen toteutusvaihtoehdon. Tässä järjestelyssä ensimmäinen summainväli-:T: 30 ne 20 summaa generointivälineen 60 generoiman näennäissatunnaisen sig- naalin ja vastaanottovälineen 10 lähdöstä saatavan signaalin osasummasig-naaliksi. Toisin sanoen järjestelyssä muodostetaan rikottu signaali summaa-maila näennäissatunnaista signaalia taajuuden määräämisessä käytettävään signaaliin. Toinen summainväline 30 muodostaa varsinaisen summasignaalin _; 35 summaamalla osasummasignaalin ja välineen 40 lähdöstä saatavan signaalin.

Tämän jälkeen varsinainen summasignaali viedään välineelle 40.

104768 7

Kuvio 4 esittää oskillaattorijärjestelyä, jossa käytetään keksinnön mukaista menetelmää. Oskillaattorijärjestely käsittää muuntimen 70, välineen 80, kertojan 90 ja syntetisaattorijärjestelyn 100. Muuntimen 70 ja välineen 80 lähdöt ovat kytketty kertojaan 90. Keksinnön mukainen syntetisaattorijärjestely 5 100 on kytkeytyneenä välineeseen 80, joka on toteutettu NCO-oskillaattorin avulla. Kuvion mukaisessa ratkaisussa muunnin 70 vastaanottaa analogista signaalia ja muuntaa signaalin digitaaliseksi. Tämän jälkeen muunnin 70 syöttää muodostamansa digitaalisen signaalin kertojalle 90, joka muodostaa muuntimen 70 muuntamasta signaalista ja välineeltä 80 tulevasta signaalista 10 lähtösignaalin (out). Syntetisaattorijärjestely 100 muodostaa häiriöistä vapaan signaalin välineelle 80, jolloin myös kertojan 90 lähtösignaaliin voidaan estää syntymästä häiriöitä.

Kuviossa 4 esitettyä järjestelyä käytetään esimerkiksi solukkora-diojärjestelmän tukiasemassa. Tarkemmin sanottuna ratkaisua käytetään esi-15 merkiksi tukiaseman radiotieltä vastaanottaman signaalin alaskertomisessa. Periaatteeltaan samanlaista järjestelyä voidaan käyttää myös signaalin ylös-kertomisessa. Järjestelyn avulla saadaan välineiltä 80 kertojalle lähtevän sig- ' naalin spektri häiriöttömäksi, jolloin myös kertojan 90 lähtösignaalissa mahdollisesti esiintyviä häiriöitä vähennetään. Järjestely mahdollistaa suuremman vä- : 20 rinästä vapaan alueen kuin tunnetut ratkaisut. Järjestely voidaan toteuttaa käyttämällä vähemmän bittejä verrattuna tunnetuissa ratkaisuissa käytettyjen bittien lukumäärään.

'...t Kuvio 5 esittää radiojärjestelmän, jossa käytetään keksinnön mu- ~ • · - kaista menetelmää. Radiojärjestelmä käsittää syntetisaattorijärjestelyn 100, tu- 25 kiaseman 110, tukiasemaohjaimen 120 ja tilaajapäätelaitteen 130. Kuviosta nähdään, että syntetisaattorijärjestely 100 on yhteydessä tukiasemaan. Käy- v.: tännössä syntetisaattorijärjestely 100 on tukiaseman 110 lähetys- ja vastaan- • ♦ · — : ottopuolella. Syntetisaattorijärjestelyn 100 avulla tukiaseman 110 on mahdollista muodostaa vastaanotetun signaalin alaskertomisen jälkeen laadultaan !: :T: 30 hyvä signaali. Syntetisaattorijärjestely 100 mahdollistaa tukiaseman 110 myös

lähettää radiotielle signaalia, jonka spektri on vapaa häiriöistä. Keksinnön mu- I

Λ kaista ratkaisua on edullisinta käyttää ainakin tukiaseman 110 vastaanotto- » < * - - - - ” puolella.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten ; 35 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan 104768 8 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

· · • · · • · • · • · · • « « · · • · · • · • · · « · • · * t IM • · • · · • · · • · ·

• « I

4 ( <

Claims

1. Menetelmä häiriösignaalien vähentämiseksi digitaalisen synteti-saattorijärjestelyn lähtösignaalista, jonka taajuus määrätään järjestelyyn tulevalla signaalilla, johon lisätään signaalin jaksollisuutta rikkovaa signaalia, 5 tunnettu siitä, että muodostetaan signaali, joka sisältää tiedon järjestelyn lähtösignaa-lin vaiheesta, muodostetaan näennäissatunnainen signaali, summataan vaihetiedon sisältävä signaali taajuuden määräämises-10 sä käytettävään signaaliin ja muodostettuun näennäissatunnaiseen signaaliin summasignaalin muodostamiseksi, kytketään osa lähtösignaalin vaihetiedon sisältävästä signaalista takaisin muodostamaan seuraava summasignaali.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että näennäissatunnaista signaalia sisältävän summasignaalin perustella määritetään lähtösignaalissa käytettävä vaihe.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan rikottu osasummasignaali summaamalla näennäissatunnaista signaalia taajuuden määräämisessä käytettävään signaaliin, muodos- 20 tetaan summasignaali lisäämällä rikottuun osasummasignaaliin vaihetiedon si- ... sältävää signaalia, ja käytetään summasignaalia vaihetiedon sisältävän sig- naalin muodostamisessa. ϋ • *

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, i-i : että muodostetaan osasummasignaali summaamalla vaihetiedon sisältävä sig- «»« 25 naali ja taajuuden määräämisessä käytettävä signaali toisiinsa, ja muodoste- • · • ,v taan varsinainen summasignaali summaamalla osasummasignaaliin näennäis- :T: satunnaista signaalia, ja käytetään varsinaista summasignaalia vaihetiedon si sältävän signaalin muodostamisessa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ’ 30 että näennäissatunnaista signaalia lisätään signaaliin, jonka muodostamiseen ’•f on jo aiemmin käytetty näennäissatunnaista signaalia.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näennäissatunnaisen signaalin keskiarvo pidetään ainakin pitkällä aikavä- .·> Iillä mahdollisimman lähellä nollaa. ~ HM : 35

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, p « « -- että mikäli näennäissatunnaisen signaalin keskiarvo poikkeaa pitkällä aikavä- 104768 10 Iillä paljon nollasta, niin muutetaan järjestelyyn tulevan digitaalisen signaalin sanan arvoa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muunnetaan vaihetiedon sisältävä signaali amplituditiedon sisältäväksi 5 signaaliksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näennäissatunnaisen signaalin summaaminen kasvattaa tai vähentää vaihetiedon muodostamisessa käytettävää signaalia.

9 104768

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että menetelmää käytetään häiriövapaan spektrin muodostamiseksi etenkin DDS- tai NCO-järjestelmissä.

11. Syntetisaattorijärjestely, jota käytetään häiriösignaalien vähentämiseksi digitaalisen syntetisaattorin lähtösignaalista ja joka käsittää vastaan-ottovälineen (10), joka vastaanottaa lähtösignaalin taajuuden määräävää sig- 15 naalia, johon lisätään signaalin jaksollisuutta rikkovaa signaalia, tunnettu siitä, että järjestely käsittää välineen (40), joka muodostaa vastaanottamansa signaalin perusteella signaalin, joka sisältää tiedon lähtösignaalissa käytettävästä vaiheesta, generointivälineen (60), joka muodostaa näennäissatunnaista sig- 20 naalia, summainvälineen (20), joka muodostaa summasignaalin summaa-maila vaihetiedon sisältävän signaalin taajuuden määräämisessä käytettävään f · , signaaliin ja näennäissatunnaiseen signaaliin, ja jossa osa välineen (40) muodostamasta signaalista summataan seuraa- :;l.' 25 vaan summasignaaliin,

· '···' 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, v.: tunnettu siitä, että syntetisaattorijärjestely käsittää summainvälineen (30), • · · v : joka vastaanottaa näennäissatunnaista signaalia ja joka summaa näennäis- satunnaista signaalia summainvälineeltä (20) tulevaan signaaliin, johon on jo :T: 30 aiemmin summattu näennäissatunnaista signaalia.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että syntetisaattorijärjestely käsittää summainvälineen (30), joka vastaanottaa välineen (40) takaisinkytkennän signaalin, jonka summainvä-line (30) summaa edelleen välineeltä (20) tulevaan signaaliin, johon on lisätty 35 näennäissatunnaista signaalia. 104768 11

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että summainväline (20) summaa takaisinkytketyn signaalin ja taajuustiedon sisältävän signaalin, jolloin aiemmin lisätty näennäissatunnai-nen signaali vaikuttaa myös myöhemmin muodostettavien lähtösignaalien vai- 5 hetietoihin,

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että väline (40) vastaanottaa näennäissatunnaista signaalia sisältävää summasignaalia ja muodostaa summasignaalilla järjestelyn lähtö-signaalin valhetiedon.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että generointiväline (60) pitää näennäissatunnaisen signaalin keskiarvon ainakin pitkällä aikavälillä mahdollisimman lähellä nollaa.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että mikäli näennäissatunnaisen signaalin keskiarvo poik- 15 keaa pitkällä aikavälillä paljon nollasta, niin vastaanottovälineet (10) muuttavat vastaanottamansa signaalin arvoa.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää muuntimen (50), joka vastaanottaa välineeltä (40) vaihetiedon sisältävää signaalia ja joka muuttaa vaihetiedon I 20 amplituditiedoksi.

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, . : \ tunnettu siitä, että summainväline (20) kasvattaa tai vähentää vaihetiedon .··, sisältävän signaalin arvoa lisäämällä vaihetiedon sisältävään signaaliin näen- ~ näissatunnaista signaalia. :;i.; 25

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen syntetisaattorijärjestely, • · *;··/ tunnettu siitä, että järjestelyä käytetään esimerkiksi DDS- tai NCO- • i — järjestelmissä. • · · • · · — t » t · hl • · · — • · · — t * ♦ · · - · — • · • · * • — f « — • i · ... — « I I « I f I t 1 I — • •Il • r .— • i i • i i _ « i ... 104768 12