FI103481B - Menetelmä ja laite epäpuhtauksien poistamiseksi kaasuvirrasta - Google Patents

Description

103481

Menetelmä ja laite epäpuhtauksien poistamiseksi kaasuvir-rasta 5 Keksinnön kohteena on menetelmä epäpuhtauksien poistamiseksi kaasuvirrasta, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti pieninä pitoisuuksina ilmapitoisissa prosessipoistokaasuvirroissa olevien epäpuhtauksien poistamiseksi.

10

Monista prosesseista poistettavat kaasut sisältävät, kaasuille suoritetuista puhdistustoimenpiteistä huolimatta kaasumaisia ja kiinteitä aineita, jotka ympäristöön päästettyinä ovat sille haitallisia. Näiden haitta-aineiden 15 poistamisessa kyseisistä kaasuvirroista ovat mikrobiologiset suodattimet osoittautuneet käyttökelpoisiksi. Mikrobiologisissa suodattimissa saatetaan kaasun sisältämät haitta-aineet kosketukseen mikrobikasvuston kanssa, jonka mikrobilla, tai mikrobeilla on kyky hajottaa kaasuvirras-20 sa olevia aineita. Kyseisellä periaatteella toimiva kaa-sunpuhdistuslaitteisto on kuvattu mm. julkaisussa WO 93/07952.

Tämän julkaisun kuvaamassa laitteistossa on mikrobeille 25 aikaansaatu huokoinen, mineraalivillalevyä oleva kasvu- : alusta, jonka läpi puhdistettava kaasuvirta johdetaan.

·· Kasvualustassa olevien mikrobien elinolosuhteita valvo- • · · taan mm. johtamalla kasvualustaan vesipitoista nestettä, • · · ;·. joka sisältää mikrobien tarvitsemia ravinteita. Erään • · · /;·, 3 0 suoritusmuodon mukaan ravinneliuos suihkutetaan puhdis- » · · tettavaan kaasuvirtaan ennen kaasun johtamista kasvualus- .. tana toimivan suodatinmateriaalin läpi. Kyseisen lait- • · • ’’ teiston on mainittu toimivan kaasun puhdistuksen suhteen • · · *·* tehokkaasti, sillä esimerkiksi sovellutuksessa, jossa on • ·:··': 35 puhdistettu mineraalivillavalmistuksesta tulevaa poisto- kaasua, joka sisältää mm. mineraalivillan sideaineen pe- . rusmonomeereja, on puhdistustehokkuudeksi fenolin suhteen ’ / ilmoitettu yli 95%, ja ammoniakin suhteen yli 98%. Vas- 103481 2 taavaan tarkoitukseen käytetyllä mekaanisella suodattimena on aikaansaatavissa puhdistustehokkuuksia, jotka ovat noin 20 % sekä fenolille että ammoniakille. Formaldehydin suhteen tällainen suodatin toimii osittain siinä 5 tapahtuvien kemiallisten reaktioiden vuoksi hieman tehokkaammin, jolloin noin 50% puhdistustehokkuus on aikaansaatavissa .

Kummallakin edellämainitulla suodatintyypillä on kuiten-10 kin ongelmana tukkeutuminen, johon syynä on se, että puhdistettava kaasu johdetaan suodattimen läpi. Prosessi-kaasut sisältävät poistettavien kaasumaisten kemiallisten yhdisteiden ohessa aina väistämättä kiinteitä hiukkasia, jotka ajan myötä tukkivat suodattimen. Vaihtoehtoisesti 15 on kaasulle suoritettava esipuhdistusvaiheita kiinteiden hiukkasten poistamiseksi kaasuvirrasta. Kohtuullisilla laitteistoratkaisuilla ei kuitenkaan saavuteta vielä tyydyttävää tulosta. Esimerkkinä voidaan edelleen mainita mineraalivillavalmistuksen poistokaasu, joka esipuhdis-20 tusvaiheista, kuten esimerkiksi hidastetusta laskeutus-virtauksesta huolimatta sisältää varsinaiseen suodatti-meen, kuten mikrobiologiseen suodattimeen tullessaan sideainetta aerosolina, samoikuin hienoja kuituja.

'· ' 25 Edelleen voidaan tunnettujen laitetyyppien haittana pitää .. . käytettävissä olevaan puhdistuspintaan nähden suurta ti- • t» ·...· lantarvetta, joka käytännössä ratkaisevasti vähentää nii- • * • *·· den kuormituskapasiteettia. Tilantarpeen sanelee laitteen perustoiminto, jonka mukaisesti puhdistettava kaasuvirta 30 johdetaan suodattimen läpi. Tällöin on suodattimesta käy- *.·. tettävissä esimerkiksi tehokkaana mikrobikasvualustana • · · vain toinen sen pinnoista.

• · · « : · Edellämainittuihin ongelmiin on aikaansaatu parannus kek- 35 sinnön mukaisella menetelmällä, jonka oleellisten tunnus-merkkien osalta viitataan oheiseen patenttivaatimukseen 1. Menetelmän toteuttavan laitteen oleelliset tunnusmer- 3 103481 kit on puolestaan annettu oheisessa patenttivaatimuksessa 7.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään hyväksi edel-5 lämainittua mikrobien kykyä hajottaa monissa prosessi-kaasuissa olevia aineita ja käyttää näitä ravinnokseen. Ennenkaikkea soveltuu menetelmä orgaanisten yhdisteiden poistamiseen ilmapitoisista prosessikaasuista aerobisen mikrobin tai mikrobien avulla.

10

Menetelmässä käytettävä mikrobikanta tai kannat on luonnollisesti valittava kyseessäolevan prosessin ja sen kaasujen sisältämien yhdisteiden mukaisesti. Erilaisia kemiallisia yhdisteitä hajottavien mikrobien valinta on 15 sinällään tunnettua ja alan ammattimiehen taitoihin kuuluvaa, eikä näitä seikkoja käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä.

Menetelmässä luodaan olosuhteet, joissa kaasuissa olevat 20 epäpuhtausyhdisteet saadaan tehokkaasti mikrobien kanssa yhteyteen, sekä olosuhteet, joissa mikrobien kasvu tapahtuu edullisella tavalla, jolloin niiden epäpuhtausaineita hajottava ja hyväksikäyttävä toiminta on myös mahdollisimman tehokasta.

25 ·· · Oleellinen piirre menetelmälle on, että puhdistettavaa • · · kaasuvirtaa ei missään vaiheessa pakoteta minkäänlaisten • · ; *·· suodatinpintojen läpi, vaan kaasu saa virrata vapaasti • · · :/· : mikrobiviljelmää kantavien pintojen välittömässä lähei- 30 syydessä, ts. kosketuksessa mikrobiviljelmään. Tällä ta-voin vältetään tunnetuissa suodatinmenetelmissä esiintyvä nopea tukkeutumisen vaara, laitteen huoltovälit pitenevät • · · ja saavutetaan suurempi tehokkkuus, parempi luotettavuus * ’ ja pitempi käyttöikä.

35 ..... Menetelmän ensimmäiseen osaan, eli kaasujen epäpuhtauksi- ;·.·. en saattamiseen mikrobien yhteyteen sisältyy kaksi ai- 4 103481 neensiirtymävaihetta: absorptiovaihe, missä pääosa haitta-aineista siirtyy puhdistettavasta kaasusta kaasun joukkoon hienojakoisena johdettuun vesipitoiseen nesteeseen, ja adsorptiovaihe, eli siirtymä nesteestä mikrobien 5 yhteyteen. Absorptiovaiheen (kaasu/neste) tehokkuudelle on määräävänä tekijänä puhdistettua kaasumäärää kohti käytetty nestemäärä, olettaen tietenkin, että nesteen jakautuminen kaasuun hoidetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mahdollisimman hienojakoisina pisaroina.

10 Ohjelukuna voidaan pitää tilavuussuhdetta 0,01 - 0,02 nesteen ja kaasun välillä, jolla suhteella saavutetaan riittävä materiaalisiirto tavanomaisina pidettävissä käyttötilanteissa useimpien kyseeseen tulevien poisto-kaasujen puhdistuksessa.

15

Adsorptiovaihe, ts. materiaalisiirtymä nesteestä mikrobien vaikutuksen alaisuuteen, on menetelmän tehokkuuden kannalta useimmiten määräävämpi tekijä kuin siirtymä kaasusta nesteeseen. Adsorptio voi onnistua täydellisesti 20 vain, josa epäpuhtauksille annetaan riittävästi aikaa päästä kosketukseen aktiivisten mikrobien kanssa, ts. jos viipymäaika laitteisossa on riittävän pitkä. Tämä asettaa tiukat vaatimukset mikrobien kasvualustojen materiaalil-. , le, muodolle ja sijoittelulle siten, että riittävän pitkä 25 viipymäaika saavutetaan ilman että laitteiston koko kas- ·· · vaa epätaloudellisen suureksi.

• · « • · • · J *·· Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä kaasuvirtaa ei • · · s.! ϊ pakoteta mikrobien kasvupintojen läpi, ei pinnan tarvitse 30 olla yhtenäinen, vaan se voidaan jakaa pieniin erillisiin osiin. Nämä osat voidaan sijoittaa laitteistoon sekä vii-pymäajan että tilankäytön kannalta mahdollisimman edulli-• # sesti. Tehdyissä kokeissa on todettu, että keksinnön mu kaisella menetelmällä toimivaa laitteistoa käyttäen voi-'...· 35 daan saavuttaa 4-5 kertaa suurempi kapasiteetti, tai vas- ·;··| taavasti pienempi tilantarve kuin vastaavissa tunnetuis- ;·.·. sa, pakotetulla kaasunkululla varustetuissa mikrobiologi- 103481 5 sissa puhdistusmenetelmissä.

Toisaalta vaikuttaa keksinnön eräs lisäerityispiirre edullisesti adsorptiotehoon. Tämän erityispiirteen mukai-5 sesti sisältää puhdistettavaan kaasuvirtaan suihkutettava vesipitoinen neste puhdistuksessa käytettäviä mikrobeja, jolloin mikrobit saadaan kosketukseen epäpuhtauksien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja tehokkaasti .

10

Lisäksi on otettava huomioon, että keksinnön mukainen menetelmä ja sitä toteuttava laite aikaansaavat materiaa-lisiirtoon myös lisätehokkuusvaikutuksen pitämällä puhdistettavan kaasun pitkitetyn ajan kosketuksessa mikrobi-15 kasvuston kanssa. Epäpuhtausjäämien siirtyminen on tätä kautta mahdollista myös suoraan kaasusta mikrobien yhteyteen.

Keksintöä edullisesti toteutettaessa saatetaan kaasuvir-20 rasta erotettu, epäpuhtaudet sisältävä vesipitoinen neste valumaan kasvualustapinnan yli. Tällä toiminnolla varmistetaan kasvualustapinnan mahdollisimman täydellinen hyväksikäyttö. Nesteen valuessa kasvualustapinnalla tulevat sillä olevat mikrobit kosketukseen nesteen sisältämien 25 aineosasten kanssa ja hyväksikäyttävät niitä kapasiteet-·· · tinsa mukaisesti. Epäpuhtauksien pitoisuus on valumapin- nan yläreunalla luonnollisesti korkein, ja pitoisuus las- • · J *·· kee pintaa alaspäin mentäessä. Kasvatusalustapinnan ylä- • ·· · reunan mikrobikasvusto saa näinollen mahdollisimman täy- 30 simääräisesti vesipitoiseen nesteeseen lisättyjä ravin- teitä sekä epäpuhtauksina tulevaa ravintoa. Tämän mikro- bikasvuston hyvinvointi on näinollen tässä suhteessa mah- • > dollisimman hyvä. Pinnan alaosassa oleva mikrobikasvusto saa sensijaan vaihtelevasti ravinteita ja ravintoa, mikä 3 5 säätelee kasvuston määrää pinnan alaosassa. Pinnan alaosa muodostaa näin kasvatusalustareservin mahdollisia kuormi- ;·.·. tushuippuja varten, samoinkuin pinnan yläosan ikääntymi- • · 6 103481 sen varalle. Alaosan kasvuston rehevöitymistä voidaan näin käyttää myös pinnan vaihtotarpeen arvioimiseen.

Mikrobien elintoimintojen pysymiseen vireänä vaikuttaa 5 myös kasvatusalustan rakenne, sekä alustalla vallitsevat olosuhteet. Edellä on viitattu ravinne, ja ravinto-olosuhteisiin. Kaasunpuhdistuskäyttöön kelvollisille aerobisille mikrobeille voidaan perusravinteiden hiili-, typpi-ja fosforimääräsuhteille antaa karkea ohje: 100:10:1.

10 Suhde on pyrittävä ylläpitämään lisäravinteita johtamalla, esimerkiksi kaasuun suihkutettavan vesipitoisen nesteen mukana, mikäli puhdistettavan kaasuvirran mukanaan tuomat aineet eivät määräsuhdetta ylläpidä. Lisäksi on huolehdittava, että kasvuympäristössä on riittävästi hap-15 pea. Puhdistettava poistokaasu sisältää normaalisti riittävän happimäärän, mutta ei ole poissuljettua, että kasvualustan alueelle johdetaan lisähappea, esimerkiksi ulkopuolista ilmaa johtamalla. Samoin ovat kosteuspitoisuus ja lämpötila tärkeitä. Kosteuspitoisuuden suhteen voidaan 20 perusohjeeksi antaa, että kasvualustan alueella olevan ilman suhteellisen kosteuden on oltava vähintään 50%. Lämpötilan tulee olla alueella 15 - 50 °C. Mikäli tätä ei muutoin voida ylläpitää, on prosessivirtoja jäähdytettä-. . vä/lämmitettävä. Myös kasvuolosuhteiden pH:11a on merki- 25 tys mikrobien kasvun kannalta, ja tämä on otettava huomi- ··· oon järjestämällä tarvittaessa pH:n säätö. Käyttökelpoi- « · *···' nen pH riippuu puhdistettavasta kaasusta ja sen puhdis- 103481 7

Keksintöä selvitetään yksityiskohtaisemmin oheisten pii-rustuskuvien avulla, joissa

Kuva 1 esittää kaaviomaisesti erästä keksinnön to-5 teuttamisessa käyttökelpoista suodatinyksikköä, pys- tytasoisena halkileikkauksena,

Kuva 2 esittää kaaviomaisesti erästä toista keksinnön toteuttamisessa käyttökelpoista suodatinyksik-10 köä, samoin pystytasoisena leikkauksena,

Kuva 3 esittää esimerkinluonteista virtauskaaviota laitteistolle keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi .

15

Kuva 4 esittää kaaviomaisesti vielä yhtä suodatinyksikköä keksinnön toteuttamiseksi pystytasoisena leikkauksena, ja 20 Kuva 5 esittää vielä yhtä suodatinyksikköä keksinnön toteuttamiseksi pystytasoisena leikkauksena.

Kuvan 1 mukaisessa suodatinyksikössä on mikrobien kasvu- . , alustana käytetty yhdensuuntaisia, välimatkan päässä toi- ' 25 sistaan olevia levyjä, jotka ovat sijoitetut noin 45 ° ·· · kulmaan. Puhdistettava kaasu johdetaan laitteistoon yh- ♦ ·· teen 2 kautta. Puhdistettavan kaasun joukkoon suihkutet- | *♦· tava vesipitoinen neste johdetaan putken 4 kautta. Yhteen il : 2 kautta tuleva kaasu joutuu näin myötävirtaisesti yh- 30 teyteen vesipitoisen nesteen kanssa, ja ne virtaavat laitteistossa alaspäin ja kohtaavat kasvualustojen 1 kai- tevan yläpinnan. Tässä tilanteessa neste laskeutuu kasva- ’· ^ tusalustan pinnalle, ja kaasu jatkaa virtaustaan levyjen ‘ ' välisissä tiloissa levyjen suuntaisina virtauksina koske- « · · 35 tuksessa levyjen pinnoilla olevan mikrobikasvuston kans-sa, sekä poistuu yhteen 3 kautta.

• · · • · • · 8 103481

Puhdistettavan kaasun joukkoon johdon 4 suuttimista suihkutettu vesipitoinen neste laskeutuu kasvuaustalevyjen 1 yläreunalle, kostuttaa levyn, ja lähtee valumaan levyn yläpintaa pitkin levyn alareunaa kohti sitä mukaa kun 5 levy saavuttaa riittävän kosteuspitoisuuden. Levyjen 1 ollessa sijoitettuina em. tavalla viistoon asentoon, varjostaa levy allaolevaa levyä sopivasti niin, että suihkutettu neste pääsee laskeutumaan vain levyjen yläreunan alueelle. Vesipitoinen neste valuu koko kasvualustalevy-10 pinnan yli ja edelleen levyn alapuolella olevaan kokooja-tilaan, josta se poistetaan yhteen 5 kautta, edullisesti uudelleen kierrätettäväksi.

Kuvissa 4 ja 5 on esitetty vaihtoehtoisia kasvualustale-15 vyjen sijoitusmahdollisuuksia.

Kuvion 2 mukaisessa laitteessa on kyse muunnelmasta, jossa kasvualustalevyt 1 on korvattu sopivaa huokoista materiaalia olevilla ontoilla, päistään avoimilla lieriöillä 20 7, jotka on sijoitettu pystyasentoisina laitteen kammioon 9. Puhdistettava kaasu johdetaan samoin kuin kuvion 1 mukaisessa laitteessa yhteen 2 kautta ja poistetaan yhteen 3 kautta. Puhdistettavan kaasun joukkoon suihkutet-] tava vesipitoinen neste johdetaan putken 4 suuttimista '· 1 25 vastaavalla tavalla kuin kuvan 1 mukaisessa laitteessa.

.. . Lieriöiden yläpäässä voi olla virtauksen tasaajana toimi- • « · va viirakudos 8 tai vastaava. Tässä toteutuksessa valuu • - * *·· kaasuun suihkutettu neste lieriöiden sisä- ja ulkopintoja :T: ja muodostaa laitteen oltua jonkin aikaa käytössä neste- 30 kalvon näille pinnoille. Lieriöiden materiaali on edulli-·.·. sesti samanlaista mineraalivillaa kuin kuvion 1 mukaises- 9 · · sa laitteessa. Kosteuden mukana siirtyy siinä olevia ra- • · · vinteita ja epäpuhtauksia alustan hokosissa olevien mik-

« » » 4 I

* · robien käytttöön.

3 5

Lieriöiden 7 pintaa pitkin ylhäältä alas valunut vesipi-toinen neste, joka on luovuttanut sisältämänsä aineet « « • « 103481 9 mikrobeille, poistetaan vastaavalla tavalla kuin kuvion 1 mukaisessa laitteessa yhteen 5 kautta uudelleen kierrätykseen tai poistettavaksi.

5 Kasvatuspinnan suurentamiseksi voidaan kuvan 2 mukaisessa toteutuksessa käyttää halkaisijaltaan erikokoisia lieriöitä, jolloin pakkaustiheys saadaan suuremmaksi kammion 9 poikkipinnalla.

10 Kaasun virtaussuunta voi olla kaikissa toteutuksissa edelläesitettyyn nähden myös vastasuuntainen.

Kuviossa 3 on esitetty laitteisto, jolla voidaan toteuttaa keksinnön mukainen menetelmä kokonaisuudessaan. Puh-15 distettava kaasu johdetaan prosessin poistokaasuna, esimerkiksi mainitun mineraalivillavalmistuksen poistokaasuna johdosta 2 osin sarjaan ja osin rinnan sijoitettuihin puhdistusyksiköihin L ja K. Puhdistusyksiköitten lukumäärää voidaan lisätä tai vähentää tarpeen mukaan.

20

Puhdistettavaan kaasuun suihkutettava vesipitoinen neste 4 johdetaan oleellisesti suljettuna kiertona puhdistuslaitteisiin L ja K sekä niistä takaisin säiliöön 9. Säi-, liössä 9 ylläpidetään oleellisesti vakioista nestemäärää, ’· 25 jolloin puhdistetun kaasun mukana poistuva vesi korvataan ..· tuorevedellä. Tuorevettä voidaan lisätä täydennyksenä %·· ♦,,,· myös likaantuneen veden poiston täydennyksenä. Mikrobien 4* f *·· tarvitsemat ravinteet lisätään säiliöstä 7 lähtevään veti : sipitoiseen nesteeseen, suositeltavasti liuoksen koostu- 30 musta valvoen. Samoin valvotaan liuoksen pH:ta. Esimer- kissä on pH:n säätöön käytetty fosforihappolisäystä, mikä « .···. antaa myös sopivasti fosforiravinnelisäyksen. Muutoin voi • « « ravinneliuos sisältää mm. K2HP04, MgS04 CaCl2 ja FeS04.

« J I f » i \ ,'· 35 Esimerkki ( I . · ·

I

*, ,·, Kuvion 3 mukaista laitteistoa käytettiin pilotmittaisena v 10 103481 käytännön sovellutuksessa, jossa puhdistettiin mineraali-villatuotannosta tulevaa poistokaasua. Puhdistettava kaasu otettiin sopivana sivuvirtana varsinaisesta poisto-kaasuvirrasta siten, että puhdistuslaitteiston maksimaa-5 liseksi kuormitukseksi saatiin 1000 m3/tunnissa puhdistus-yksikköä kohti. Puhdistusyksikön poikkipinta-ala oli 1 m2 ja rakenne kuvan 1 mukainen siten, että kasvualusta muodostui mineraalivillalevyistä, joiden paksuus oli 30 mm ja tiheys 100 kg/m3. Levyt oli asetettu viistoon peltiri-10 tilälle 30 mm:n päähän toisistaan ja niiden kokonaispinta-ala oli 40 m2. Koejakson kokonaispituus oli 17 viikkoa, jona aikana tutkittiin mikrobioligsten yksiköiden aikaansaama puhdistusteho fenolin, formaldehydin, ammoniakin ja kokonaishiilivetypitoisuuden suhteen. Kaasun pitoisuudet 15 ja ominaisuudet vaihtelivat seuraavissa rajoissa: Lämpötila, °C 20-47

Kuitupitoisuus, mg/m3 0-20

Hartsipisaroita, mg/m3 50-100 20 Fenolia, mg/m3 10-30

Formaldehydiä, mg/m3 10-30

Ammoniakkia, mg/m3 20-90 ' Kemikaalien poiston suhteen saatiin oheisessa taulukossa · 25 I annetut arvot. Koejakson päättyessä ei puhdistusyksi- *...· kössä ollut minkäänlaista merkkiä tukkeutumisesta.

• * • · • · · • · · • · « • · • · • « · lit • · · • · · 103481 11

Taulukko I; kemikaalien reduktio

Koe Kuormitus Lämpö- Neste/ Fenoli Formal- Ammoni- m3/h1m2 tila °C kaasu poisto dehydi- akki- % poisto poisto ______%__% 1 500__42__0,014 >95 72-100 13-59 5 1 800__38__0,013 96-99___52-66 2 500__28__0,015 97-98___96-98 2 760__33__0,012 96-98 82-92 86-92 2 970__34__0,010 87 79__90 2 1000_96_ 10

Keksinnön mukaista menetelmää ja sitä toteuttavaa laitetta voidaan käyttää monien eri prosessien poistokaasujen 15 puhdistamiseen. Edellä on esimerkkinä mainittu mineraali-villavalmistuksen poistokaasut. Muita sovellutuskohteita löytyy elintarviketeollisuudesta, maataloudesta, metsäteollisuudesta, ja ylipäätään kemian teollisuudesta.

« · • · · « · • · • · · • · · • · · • · · • · • · • · · • 1 » « · · II»

Claims (8)

103481

1. Menetelmä aerosoleina olevien epäpuhtauksien poistamiseksi kaasuvirrasta mikrobiologisesti siten, että puhdis- 5 tettavaan kaasuvirtaan johdetaan vesipitoista nestettä, kaasuvirran kanssa kosketuksessa ollut vesipitoinen neste johdetaan kostuttamaan mikrobikasvustoa sisältävä kasvu-alustapinta ja kaasuvirta johdetaan kasvualustapinnan yli ja kosketuksessa sen kanssa, tunnettu siitä, että puhdis-10 tettavaan kaasuvirtaan vesipitoista nestettä johdettaessa käytetään nesteen ja kaasun tilavuusvirtasuhdetta suuruusluokaltaan 0,01 - 0,02.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että kaasuvirtaan johdettu vesipitoinen nesteen mukana lisätään kaasun epäpuhtauksia hajoittavia mikrobeja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun-20 nettu siitä, että epäpuhtaudet sisältävä vesipitoinen neste saatetaan valumaan vapaasti mikrobien kasvualustaa , . pitkin, jolloin alustan rakenteen avulla säädetään halut- • / tu valuma-aika. ·...' 25 4. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän to- • % • *** teuttamiseksi, joka laite käsittää kaasunpesukammion (9) , :T: kaasun tulo/poistoyhteet (2,3) kammion ylä- ja alaosassa, nesteen suihkutusvälineet (4) kammion yläosassa ja nes-teen poistoyhteen (5) kammion alaosassa sekä nesteen • · .·;·« 30 suihkutusvälineiden vaikutuksen alaisena olevan kasvu- • · ♦ ]· # alustan kaasun epäpuhtauksia hajoittavaa mikrobikasvustoa • » * *· *ί varten, joka mikrobien kasvualusta (1, 7) on sijoitettu • · · kammioon siten, että se sallii kaasun virtauksen tuloyh-;··· teestä poistoyhteeseen kasvualustan pinnan suuntaisena ja —: 3 5 sen välittömässä läheisyydessä, tunnettu siitä, että kas vualustana on mineraalivilla, jonka tilavuuspaino on välillä 35-200 kg/m3. 103481

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kasvualusta muodostuu useista erillisistä, pääasiassa yhdensuuntaisista, välimatkan päässä toisistaan olevista levyistä (1). 5

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kasvualusta muodostuu lieriöistä (7), jotka edullisesti ovat onttoja ja päistään avoimia.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laite, tunnet tu siitä, että mikrobien kasvualustapinnat on asetettu vaakatasoon nähden 30-90°, edullisesti 40-60° kulmaan.

15 Patentkrav: