FI103265B - Menetelmä ja työkalu teräpalan kiinnittämiseksi - Google Patents

Description

103265

Menetelmä ja työkalu teräpalan kiinnittämiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä teräpalan kiinnittämiseksi, jossa menetelmässä sahauksessa käytettävään terään sovitetaan muotolukittava te-5 räpala terärunkoon muodostettuun kiertymäkeskipisteen suhteen kaarevaan te-räsijaan.

Edelleen keksinnön kohteena on työkalu teräpalan kiinnittämiseksi, joka työkalu on tarkoitettu sahauksessa käytettävän muotolukitun teräpalan asentamiseen terän terärunkoon muodostettuun kiertymäkeskipisteen suhteen 10 kaarevaan teräsijaan.

Esimerkiksi puuntyöstössä käytettävissä pyörösahanterissä samoin kuin esimerkiksi vannesahojen, käsisahojen sekä kehä- eli kaarisahojen ja vastaavien terissä käytetään muotolukittuja vaihdettavissa olevia teräpaloja. Muotolukituksen ansiosta tällaisia teräpaloja ei tarvitse juottaa, niitata tai muul-15 lakaan tavoin liittää kiinteästi terärunkoon, vaan teräpalat pysyvät tukevasti paikoillaan itse teräpalan ja terärunkoon teräpalaa varten sopivasti muotoillun te-räsijan ansiosta. Periaatteessa muotolukituksen etuna esimerkiksi juottamalla tehtyyn kiinnitykseen verrattuna on mm. sen nopeus ja vaihtamisen helppous. Teräpalojen kiinnittäminen voidaan tehdä vaikka työmaaolosuhteissa eikä terää 20 ole aina edes tarpeen irrottaa vaihtamisen ajaksi. Käytännössä tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tiedossa sopivaa työkalua, jolla muotolukitut teräpalat voitaisiin nopeasti, mutta kuitenkin teräpalaa millään tavalla vaurioittamatta, painaa terä-sijaansa. Nykyisin palojen kiinnittämistä tehdään varsin alkeellisesti esimerkiksi puristamalla ne sijaansa erilaisten pihtien avulla tai naputelemalla ne vasaralla 25 paikoilleen. On itsestään selvää, että tällainen asennustapa ei voi mitenkään olla tehokas eikä teräpalan kannalta edullinen. Koska teräpala valmistetaan sen kulutuskestävyyttä ajatellen yleensä mahdollisimman kovasta materiaalista, kuten pikateräksestä, kovametallista, keraamista tai jostain muusta sopivasta teräpalamateriaalista, ei teräpala kestä haurautensa takia edellä mainitun kai- r 30 täistä varsin kovakouraista käsittelyä, vaan se lohkeaa suhteellisen helposti. Lisäksi saattavat teräpalan valmiiksi teroitetut leikkaussärmät vaurioitua nykyisiä asennusmenetelmiä käytettäessä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja työkalu, joka ehkäisee tunnetun tekniikan haitat ja joka mahdollistaa te-35 räpalojen tehokkaan, mutta kuitenkin hellän käsittelyn.

2 103265

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että terä-, pala sovitetaan paikoilleen teräsijaansa kiertämällä sitä teräsijan suhteen ympä ri työkalun avulla, joka työkalu käsittää ainakin kaksi teräpalan vastakkaisille puolille sovitettua paininta.

I 5 Edelleen on keksinnön mukaiselle työkalulle tunnusomaista se, että työkalu käsittää ainakin kaksi teräpalaa vasten sovitettavaa paininta, että painimet on sovitettu teräpalan vastakkaisille puolille ja että työkalu käsittää väli-‘ neet kääntävän voiman tuomiseksi teräpalalle painimen avulla, jolloin teräpala on sovitettu kiertymään paikoilleen teräsijaansa.

10 Keksinnön olennainen ajatus on, että nyt kiinnitettävään teräpalaan kohdistetaan asennustyökään avulla pääasiassa vain kiertoliike, jolla teräpala saadaan käännetyksi teräsijassa oikeaan kiinnitysasentoon, jossa se sitten pysyy muotolukituksen avulla tukevasti paikoillaan. Olennaista on lisäksi se, että työkalussa on ainakin kaksi teräpalan eri puolille sovitettavaa paininta, jotka 15 mahdollistavat teräpalan kiertämisen, kun niiden avulla tuodaan teräpalalle sitä kiertävä voima. Edelleen on keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, että teräpalaa kierretään niin, että kiertymäkeskipistee-nä on olennaisesti terärunkoon muodostetun ympyrämuotoa noudattavan terä-sijan keskipiste. Keksinnön erään toisen edullisen sovellutusmuodon olennai-20 sena ajatuksena on se, että työkalu tuetaan siinä olevan tukielimen avulla terä-runkoon niin, että tukielimeen pyörivästi laakeroitu, teräpalaan vaikuttava kääntöelin saadaan sen avulla kääntymään olennaisesti teräsijan kiertymäkes-kipisteen suhteen. Edelleen on keksinnön erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, että teräpalaa kääntävä kääntöelin on 25 sovitettu sopivan nivelmekanismin avulla kääntymään teräsijan kiertymäkeski-pisteen suhteen. Vielä on erään neljännen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, että työkalu käsittää nivelmekanismin tai vastaavan teräpalaa kiertävän asennusvoiman lisäämiseksi.

Keksinnön etuna on, että nyt teräpalaan kohdistuu ainakin pääasiassa ; 30 vain sen asennuksen kannalta olennainen kiertoliike, eikä sellaisia merkittäviä ylös- tai alaspäin suuntautuvia voimia, jotka voisivat vaurioittaa teräpalaa tai te-räsijaa. Kun asennusvoimat kohdistetaan oikein, on myös itse asennuksessa tarvittava voima aikaisempaa pienempi. Toisaalta teräpalan ja terärunkoon muodostetun teräsijan välinen sovite voidaan tehdä aikaisempaa tiukemmaksi, 35 jolloin teräpala saadaan aikaisempaa tukevammin kiinnitetyksi, jolloin se ei 103265 3 pääse sen kestävyyden ja sahausominaisuuksien kannalta haitallisesti väräh-telemään tai muulla tavoin liikkumaan terärungon suhteen. Lisäksi tukevampi kiinnitys antaa periaatteessa mahdollisuuden jopa sahaustehon kasvattamiseen. Etuna on edelleen se, että tarkoitusta varten suunnitellun työkalun avulla 5 teräpalojen asentaminen voidaan tehdä aikaisempaa huomattavasti nopeammin. Nopeutta lisää tietenkin myös se, kun paloja ei enää rikkoudu asennuksessa. Nopeutuneen asennuksen ansiosta terä saadaan tarvittaessa nopeasti takaisin tuotantoon. Lisäksi itse asennustyö on entistä miellyttävämpää ja helpompaa, jolloin teräpalat tulevat varmemmin vaihdetuiksi heti, kun vika huo-10 mataan, eikä enää niin helposti ajeta tehottomilla tyytyneillä tai rikkoutuneilla teräpaloilla, joilla ajettaessa on olemassa riski vielä suurempien vaurioiden syntymiselle. Vielä voidaan mainita etuna se, että keksinnön mukainen asen-nustyökalu on rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan jopa yllättävänkin yksinkertainen, jolloin se on myös kestävä ja halpa valmistaa. Lisäksi sitä voidaan 15 käyttää kaikissa olosuhteissa ja ulkoisesta käyttövoimasta riippumatta. Se on lisäksi niin helppokäyttöinen, että sitä on miltei mahdotonta käyttää väärin, jolloin tottumatonkin osaa asentaa palat aina oikein.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1a esittää kaavamaisesti ja sivultapäin nähtynä osaa eräästä 20 pyörösahan terästä muotolukittu teräpala sovitettuna paikoilleen ja kuvio 1b esittää kaavamaisesti periaatetta, jolla muotolukittava terä-pala asennetaan terän runkoon, kuviot 2 - 4 esittävät kaavamaisesti eräitä keksinnön mukaisia työkaluja sivultapäin nähtynä, 25 kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä mahdollista keksinnön mukaisen työkalun toimintaperiaatetta ja kuviot 6 ja 7 esittävät kaavamaisesti vielä eräitä mahdollisia keksinnön mukaisia työkaluratkaisuja.

Kuviossa 1a on esitetty osa erään puunsahauksessa käytettävän pyö- » 30 rösahan terärakenteesta. Terärungon 1 ulkokehälle on muodostettu teräham-paita 2 ja niihin teräsijat 3 muotolukittavien teräpalojen 4 kiinnitystä varten. Tavallisesti teräsijalla 3 on kiertymäkeskipisteen 5 suhteen muodostettu kuviosta näkyvä vajaan ympyrän mukainen muoto, mutta se voi myös poiketa jonkin verran tästä muodosta. Teräpala pysyy paikoillaan teräpalan ja teräsijan muodon 35 avulla. Terärunkoon voi olla tarvittaessa muodostettu erityinen joustava osuus 4 103265 6, joka helpottaa teräpalan asennusta. Toisaalta tällainen joustava osuus ei ole välttämätön, sillä myös terähampaan uloin osuus antaa jonkin verran periksi ja mahdollistaa siten teräpalan asennuksen. Teräpalan ja teräsijan välillä on ah-distussovite, eli teräpalan kiinnitysosuus on tehty jonkin verran suuremmaksi 5 kuin teräsija, jolloin siihen vaikuttaa paikoilleen asennettuna jatkuva puristus, joka pitää palan tukevasti paikoillaan. Terän pyörimissuuntaiset voimat ottaa vastaan vastinpinta 7 ja sivusuunnassa teräpalaa tukevat edullisesti kuvioon katkoviivoin merkityt teräpalaan muodostetut olakkeet 8a ja 8b. Olakkeiden sijainti ja muoto voi poiketa kuvioissa esitetystä vaihtoehdoista. Nämä olakkeet 10 pitävät teräpalaa sen käytön ja myös asennuksen aikana sivusuunnassa oikeassa asennossa. Tämän yksityiskohtaisemmin muotolukitukseen perustuvan terän rakennetta ei tässä hakemuksessa selvitetä, sillä sen katsotaan olevan alan ammattimiehelle tuttu.

Kuviosta 1b on nähtävissä eräs keksinnön mukainen teräpalojen 15 asennuksen periaate. Kuvioon on piirretty katkoviivalla teräpala 4' alkuasennossaan ennen asennusta ja vastaavasti eheällä viivalla paikoilleen käännetty teräpala 4. Teräpalaan 4' on piirretty myös olakkeet 8a ja 8b pistekatkoviivalla, mutta selvyyden vuoksi niitä ei ole piirretty paikoilleen käännettyyn teräpalaan 4. Ensin teräpala sovitetaan teräsijaansa 3 viistossa asennossa niin, että sen 20 kaksi alinta tukipistettä 9a ja 9b ovat vasten teräsijan kiinnityspintaa ja kolmas tukipiste 9c vielä teräsijan ulkopuolella. Sitten teräpala 4' käännetään olennaisesti kiertymäkeskipisteen 5 suhteen nuolen A osoittamassa suunnassa kuviossa eheällä viivalla piirrettyyn asentoon, jossa teräpala 4 nojaa vastinpintaa 7 vasten ja jossa kaikki kolme teräpalan tukipistettä 9a - 9c ovat painautuneena 25 tukevasti teräsijan kehää vasten. Edelleen on kuvioon merkitty viitenumeroilla 10a ja 10b asennustyökään ylempi ja alempi painin. Ylempi painin 10a on sovitettu edullisesti teräpalan etureunaa vasten ja alempi painin 10b teräpalan toiselle puolelle olaketta 8b vasten. Näille painimille tuodaan kiertymäkeskipisteen 5 ympäri piirrettyjen kuvitteellisten ympyröiden 11 a ja 11b olennaisesti tangent-30 tien suuntaiset voimat B ja C, jolloin teräpala saadaan kierretyksi paikoilleen mainittujen voimien vaikutuksesta kiertymäkeskipisteen 5 suhteen kuvioon merkityssä suunnassa A.

Kuviossa 2 on esitetty eräs keksinnön mukainen työkalu, joka käsittää ainakin tukielimen 12, kääntöelimen 13 sekä kääntövarren 14. Työkalu tuetaan 35 tukielimen avulla esimerkiksi terärunkoon 1 sitä varten muodostettuihin poikit- 103265 5 täisiin aukkoihin tai vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää terärungon ulkokehän pintaa tukipisteiden muodostamisessa. Viimeksi mainitussa tavassa voidaan tukipisteenä käyttää esimerkiksi hampaiden välistä pohjaa, terähampaan selkä-puolelle muodostettuja koloja tai vaikka jotain vartavasten muodostettua tuki-5 pistettä. Kuvion mukaisen työkalun tukielin 12 käsittää kaksi haaraa, joiden päissä on poikkisuuntaiset tapit 15 tai vastaavat, jotka asettuvat terärunkoon muodostettuihin aukkoihin, kun työkalu työnnetään sivusuunnassa paikoilleen. Työkalu voidaan tukea myös terän jännittämistä varten muodostettuihin aukkoihin tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muitakin jo valmiiksi terärungossa olevia 10 aukkoja. Tukielin voi koostua myös levyrakenteesta, johon on sovitettu vastaavat tapit. Tukielimeen on muodostettu laakerointipiste 16 olennaisesti teräsijan kiertymäkeskipisteen kohdalle. Ainakin kääntöelin 13, mutta edullisesti myös kääntövarsi 14, on sovitettu kääntymään mainitun laakerointipisteen 16 suhteen. Aukot terärungossa, tukielimen haarat sekä laakerointipisteen sijainti jär-15 jestetään niin, että kääntöelin ja sen mukana myös käsiteltävä teräpala saadaan pyörähtämään olennaisesti teräsijan kiertymäkeskipisteen suhteen. Laakerointipisteen siirtyminen teräsijan suhteen on estetty tuennan avulla, jolloin kääntöelin välittää yksinomaan oikeanlaisen kiertoliikkeen teräpalalle. Tällä tavoin kovaan, mutta samalla hauraaseen keraamiseen, kovametalliseen tai 20 vastaavaan teräpalaan kohdistuu vain sen asennuksen kannalta olennaiset voimat, eikä sitä näin ollen rikota väärin suunnatulla asennusliikkeellä. Työkalu ja sen tuentapisteet voidaan räätälöidä kullekin terälle ja terätyypille erikseen tai vaihtoehtoisesti työkalu voi olla yleiskäyttöinen niin, että laakerointipisteen sijaintia voidaan säätää tukielimen haaroja pidentämällä ja lyhentämällä tai laake-25 rointipistettä siirtämällä. Näin samaa työkalua voidaan käyttää eri terähalkaisi-joille, eri terämuodoille sekä erilaisen teräjaon omaaville terille. Edelleen voivat kääntöelimen haarat ja niiden teräpalaa vasten sovitettavat painimet 10a ja 10b olla säädettäviä, jolloin voidaan käsitellä ulkomitoiltaan poikkeavia teräpaloja samalla työkalulla. Vielä voi kääntöelimen ja kääntövarren välille olla sovitettu-: 30 na esimerkiksi vipuperiaatteella toimiva elin kääntövoiman kasvattamiseksi.

Kääntöelimen 13 painimista 10a ja 10b on edullisesti ainakin yläpuolinen terä-palan etureunaa vasten sovitettava painin 10a, valmistettu elastisesta materiaalista, jolloin se ei kykene vaurioittamaan teräpalaa. Käsittelyn helpottamiseksi on työkalun yhteyteen järjestetty edullisesti vielä välineet teräpalan pitämiseksi 35 asennuksen aikana kääntöelimen yhteydessä. Tällöin teräpala voidaan sovittaa 6 103265 työkaluun etukäteen, kun työkalu on vielä irti terästä ja siten helpommin käsiteltävissä. Sen jälkeen työkalu yhdessä teräpalan kanssa sovitetaan terään ja teräpala käännetään paikoilleen. Tällainen teräpalan pidin on erityisen kätevä varsinkin pienikokoisia teräpaloja asennettaessa. Pidin voidaan muodostaa 5 esimerkiksi niin, että elastista materiaalia oleviin painimiin muodostetaan urat, joihin teräpala voidaan sovittaa ja jossa urassa pala pysyy materiaalin puristamana. Vaihtoehtoisesti voi työkalun yhteydessä olla teräpalaa sivusuunnassa puristavat erilliset välineet.

Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen työkalun to-10 teutusmuoto. Se vastaa varsin pitkälle edellisen kuvion mukaista työkalua paitsi, että nyt työkalun tukielin 12 käsittää ainoastaan yhden haaran, jonka päähän on sovitettu esimerkiksi kulmikas tappi 15, joka voidaan sovittaa terärunkoon muodostettuun vastaavan muotoiseen aukkoon. Nyt poikkileikkaukseltaan esimerkiksi nelikulmainen tappi estää työkalun muut liikkeet kuin laakerointipisteen 15 16 ympäri tapahtuvan kääntöelimen 13 kiertämisen. Kääntökahva 14 voidaan laakeroida myös tukielimeen kääntöelimestä erilleen, jolloin voima voidaan välittää sopivalla nivelellä tai vastaavalla kääntöelimelle. Kääntökahvan asento kääntöelimen suhteen voi olla säädettävä samoin kuin painimien etäisyys laa-kerointipisteestä 16. Mainittakoon, että kyseistä työkalua voidaan käyttää aivan 20 hyvin myös teräpalojen irrottamiseen. Tällöin teräpalaa käännetään tietenkin vastakkaiseen suuntaan kuin sitä paikoilleen asennettaessa.

Kuviossa 4 on esitetty eräs mahdollinen työkalun rakenne. Myös siinä laakerointipiste 16 järjestetään tukielimen 12 avulla teräsijan 3 kiertymäkeski-pisteen kohdalle.

25 Kuviossa 5 on esitetty vahvasti yksinkertaistettuna vielä eräs työkalun toimintaperiaate. Nyt työkalua ei ole tuettu terärunkoon 1, vaan sen toiminta perustuu siihen, että kääntöelintä 13 kierretään kiertymäkeskipisteen 5 suhteen tuomalla sille kääntävä voima esimerkiksi sopivan nivelmekanismin avulla niin, että voima suuntautuu kääntöelimelle 13 kiertymäkeskipisteen 5 ympäri piirre-. 30 tyn kuvitteellisen ympyrän 11 tangentin suuntaisesti. Kuviossa on alkuasento piirretty eheällä viivalla ja kääntöelimen kierretty asema puolestaan katkoviivalla. Voima D tuodaan kääntöelimelle 13 ympyrän 11 tangentin suuntaisesti.

Kuviossa 6 on esitetty nivelmekanismiin perustuva työkalu. Siinä kääntöelintä 13, joka on haarukkamainen kappale, käännetään teräsijan suh-35 teen vipuamalla kääntökahvaa 14. Kääntökahva tuetaan edellisen teräham- 103265 7 paan selkäpuolelle muodostettuun koloon. Voima välitetään kääntökahvalta kääntöelimelle sopivan nivelsysteemin avulla. Työkalu voidaan vielä lisäksi tukea terän sivuihin niin, että se ei pääse lipsumaan asennuksen aikana sivusuunnassa. Edelleen se voi vielä käsittää mekanismin, jonka avulla voidaan li-5 sätä kääntökahvalla aikaansaatua voimaa. Näin asennustyö ei vaadi paljon lihasvoimaa ja toisaalta kääntövarsi voidaan tehdä lyhyemmäksi, jolloin työkalu on sitä kautta aiempaa kätevämpi käyttää ja kuljettaa.

Kuviossa 7 on esitetty työkalu, jota ei tueta millään tavoin erikseen te-rärunkoon. Sen toiminta perustuu kuitenkin keksinnön mukaiseen ajatukseen, 10 jossa teräpalaa käännetään sen vastakkaisilla puolilla olevien painimien 10a ja 10b avulla. Edelleen on kuviossa esitetty kolmas painin 10c, joka asettuu terä-palan yläpintaa vasten. Edelleen voidaan painin 10b järjestää molemmin puolin terähammasta, jolloin työkalun rungon on oltava ainakin osaksi haaramainen niin, että terähammas mahtuu haarojen väliin. Tällainen ratkaisu on erityisen 15 tukeva, sillä se ei pääse lipsumaan sivusuunnassa.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä keksinnön ajatuksen kannalta ei ole periaatteessa merkitystä sillä, minkä muotoisia terähampaat tai teräpalat ovat, kunhan terä-20 pala on muotolukittava ja että sen lukitus terärunkoon muodostettuun teräsijaan voi tapahtua kiertämällä sitä teräsijan suhteen matkan verran ympäri. Keksintöä voidaan siis soveltaa pyörösahanterien lisäksi myös esimerkiksi suorarunkoisissa vannesahojen, kaarisahojen, käsisahojen ja vastaavien terissä. Työkalu voi käsittää aivan hyvin toisistaan erillisetkin painimet, jolloin kääntöelin koostuu 25 kahdesta erillisestä osasta. Edelleen voidaan tuotantokäyttöä varten muodostaa oma työkalu, jonka tuenta kiertymäkeskipisteeseen voidaan järjestää myös terän ulkopuolelta. Tällöin voidaan lisäksi kiertoliike toteuttaa esimerkiksi paine-väliainesylinterin avulla. Edelleen työkalun yhteydessä voi olla tällöin välineet terän kääntämiseksi asennuspaikkaan hammas kerrallaan.

•

Claims (11)

103265 ' Patenttivaatimukset

1. Menetelmä teräpalan kiinnittämiseksi, jossa menetelmässä sahauksessa käytettävään terään sovitetaan muotolukittava teräpala (4) terärun-5 koon (1) muodostettuun kiertymäkeskipisteen (5) suhteen kaarevaan teräsijaan (3), tunnettu siitä, että teräpala (4) sovitetaan paikoilleen teräsijaansa (3) kiertämällä sitä teräsijan (3) suhteen ympäri työkalun avulla, joka työkalu käsittää ainakin kaksi teräpalan (4) vastakkaisille puolille sovitettua paininta (10a, 10b).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teräpalaan (4) kohdistetaan vain olennaisesti teräsijan kiertymäkeskipisteen (5) ympäri suunnattu kiertoliike.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teräpala kierretään paikoilleen työkalun avulla, joka työkalu tuetaan terä- 15 runkoon niin, että ainoastaan kiertymäkeskipisteen (5) suhteen tapahtuva terä-palan (4) kiertäminen on mahdollista.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teräpala kierretään paikoilleen työkalun avulla, joka työkalu käsittää nivel-mekanismin tai vastaavan, jonka avulla teräpalaa (4) kääntävä voima tuodaan 20 työkalun kääntöelimelle (13) kiertymäkeskipisteen (5) ympäri piirretyn kuvitteellisen ympyrän (11) tangentin suunnassa.

5. Työkalu teräpalan kiinnittämiseksi, joka työkalu on tarkoitettu sahauksessa käytettävän muotolukitun teräpalan asentamiseen terän terärunkoon (1) muodostettuun kiertymäkeskipisteen (5) suhteen kaarevaan teräsijaan (3), t 25. n n e 11 u siitä, että työkalu käsittää ainakin kaksi teräpalaa (4) vasten sovitettavaa paininta (10a, 10b), että painimet on sovitettu teräpalan (4) vastakkaisille puolille ja että työkalu käsittää välineet kääntävän voiman tuomiseksi terä-palalle (4) painimen (10a, 10b) avulla, jolloin teräpala (4) on sovitettu kiertymään paikoilleen teräsijaansa (3). : 30 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että painimet (10a, 10b) on järjestetty kiertymään olennaisesti teräsijan (3) kiertymäkeskipisteen (5) suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että työkalu käsittää tukielimen (12), joka on tuettavissa terärunkoon (1), että työ- 35 kalu käsittää tukielimeen (12) kiertymäkeskipisteen (5) suhteen kääntyvästi laa- 103265 keroidun kääntöelimen (13), johon painimet (10a, 10b) on sovitettu ja että työkalu käsittää kääntökahvan (14) kääntöelimen (13) käyttämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että tukielin (12) käsittää ainakin yhden haaran, jonka päässä on ainakin yksi tukie- 5 limen (12) liikkeen estävä tappi (15) ja että tappi on sovitettavissa terärunkoon (1) muodostettuun poikkisuuntaiseen aukkoon, jolloin työkalun kääntöelimen (13) muu kuin sen laakerointipisteen (16) suhteen tapahtuva kiertyminen on estetty.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että 10 teräpala (4) on sovitettu kierrettäväksi terärunkoon (1) tuetun nivelmekanismin avulla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5 - 9 mukainen työkalu .tunnettu siitä, että työkalun yhteyteen on järjestetty välineet teräpalan (4) pitämiseksi asennuksen ajan kiinni työkalussa.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että toinen painin (10b) on järjestetty painamaan teräpalaa (4) teräham-paan (2) molemmilta puolilta. « ( » 103265